Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Roope]

Maikkarin toimittaja Tero Koskinen oli vedossa. Hänen mukaansa B1-kielen opiskelu alkaa jatkossa jo seitsemänneltä luokalta. Lisäksi liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita tulee olemaan viikottain neljä tuntia enemmän.

[nuiv-or]

Miksihän näitä muutoksia piti ajaa. Meillähän oli ennestään maailman paras järjestelmä pisa-tulosten mukaan. Kunhan pidetään mamut poissa Suomesta, opetusryhmät pieninä ja vähennetään pakkoruotsia. Muita kieliä, kuten ranskaa, saksaa, kiinaa.

Sehän on vain suomenruotsia, ei sillä tee mitään. Tässä maassa puhutaan suomea. Kukaan ei puhu suomenruotsia täällä.

15-20 miljoonaa kankkulan kaivoon. Me tienataan tällä. Noilla rahoilla olisi voinut remontoida homekouluja.

[Tasapainorealisti]

Miksihän näitä muutoksia piti ajaa. Meillähän oli ennestään maailman paras järjestelmä pisa-tulosten mukaan. Kunhan pidetään mamut poissa Suomesta, opetusryhmät pieninä ja vähennetään pakkoruotsia. Muita kieliä, kuten ranskaa, saksaa, kiinaa.

Sehän on vain suomenruotsia, ei sillä tee mitään. Tässä maassa puhutaan suomea. Kukaan ei puhu suomenruotsia täällä.

15-20 miljoonaa kankkulan kaivoon. Me tienataan tällä. Noilla rahoilla olisi voinut remontoida homekouluja.

Perussuomalaiset ja KNL:hän nämä muutokset on provosoinut ilmiselvästi. Jos tätä tulosta niin pahana pitää, niin koittaa vaikuttaa sitten heihin, ketkä tämän päätöksen taustalla todella ovat.

[Porari]

Vaikka pakkoruotsi potuttaa aivan täysillä, niin silti ihmetyttää, että miksi juuri nyt? Ja samalla mietin, että onko tämä nykyhallituksen vakiokäytäntöä, jolla kansan kiinnostus pidetään kohdistettuna milloin mihinkin puppuun samalla kun valtiolle todella tärkeät asiat viedään eteenpäin lähes täydellisessä mediapimennossa. Ainakin näin käytännössä on viimeiset kuukaudet tapahtunut...

Vaikka ainakin tämä antaa varsin mainion työkalun kuntavaaleja ajatellen, jos jotain hyvää pitää tästäkin repiä.

[Soromnoo]

Jos kouluissa pitäisi joihinkin aineisiin keskittyä niin matematiikkaan, Saksaan, Ranskaan ja Venäjään.

[Lahti-Saloranta]

Jos kouluissa pitäisi joihinkin aineisiin keskittyä niin matematiikkaan, Saksaan, Ranskaan ja Venäjään.

Samaa mieltä. Ylipäätään luonnontieteiden opetusta pitäisi lisätä. Tuosta uskonnon opetuksen vähentämisestä ja ruotsin opetuksen lissäämisestä esittäisin kompromissia. Opetetaan uskontoa ruotsinkielellä.

[Leso]

Opetetaan uskontoa ruotsinkielellä.

Juu, näin! Ruotsalainen kulttuurikin tutuksi; Koraanihan on käännetty ruotsiksi.

[EL SID]

minä sanoin jo silloin, kun media kohisi uskontotuntien uudistuksesta, että takana on jotain muuta, kuten pakkoruotsin lisääminen

http://hommaforum.org/index.php/topic,72423.msg1049667.html#msg1049667


Suorastaan naurattaa, kuinka ihmiset ovat edelleenkin media johdettavissa. Jopa hommalaiset.

[nitkunatku]

Ekassa viestissä mainittu elävä kaksikielisyys näkyy yhteiskunnassa esim. siten, että (ainakin Turussa) suomenruotsalaisilla on pitkälti omat baarinsa ja kulttuurinviettopaikkansa ruotsalaisine teattereineen. Suomensuomalaiset sitten kommunikoivat elävästi suomenruotsalaisten kanssa suomeksi. Vaikutus +/- nolla.

[Malla]

Sen sijaan vaikuttaa siltä -tähän yritin hommalaisten katseet kääntää jo aiemmin- että uskonnon yksi tunti korvataan suvaitsevaisuuskasvatuksella. Mitä muuta kuvittelette alakoulussa opetettavan draamallisen yhteiskuntaopin, jota ministeri perustelee monikulttuurin vaatimuksilla, olevan?

Eipä juuri mitään.

Yläkoulussa voisi sen sijaan opettaa kansalaistaitoja (joissakin harvoissa kouluissa opot hoitavat osan näistä): työnhakua (pipo veks päästä jos haluut duunii, kerro reippaasti nimesi ja tervehdi kohteliaasti, ilmesty ajoissa työpaikalle), erilaisten haku- ja muiden lomakkeiden täyttämistä, vastuuta ja velvollisuuksia, ensiapua, toimimista hätätilanteissa jne jne jne
Vaikka draamallisesti, kunhan opetettaisiin.

[Siili]

Ekassa viestissä mainittu elävä kaksikielisyys näkyy yhteiskunnassa esim. siten, että (ainakin Turussa) suomenruotsalaisilla on pitkälti omat baarinsa ja kulttuurinviettopaikkansa ruotsalaisine teattereineen. Suomensuomalaiset sitten kommunikoivat elävästi suomenruotsalaisten kanssa suomeksi. Vaikutus +/- nolla.

Turussa hurreja on prosentuaalisesti vähemmän kuin Helsingissä.  Turun hurriprosentin pieneminen oli syy lakimuutokseen, jonka mukaan prosentti ei enää yksin ratkaisee kaksikielisyyttä, vaan siihen riittää 3000 hurriasukasta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ruotsin-_ja_kaksikielisist%C3%A4_kunnista

Tämän ansiosta Helsinki, Vantaa, ja Turku ovat edellen kaksikielisiä, vaikka vanhan lain mukaan ne olisivat nyt yksikielisiä.  Lohja puolestaan päätti ruveta kaksikieliseksi kuntaliitoksen myötä, vaikkei edes nykylain mukaan sen sitä tarvitsisi olla.

[TheJ]

minä sanoin jo silloin, kun media kohisi uskontotuntien uudistuksesta, että takana on jotain muuta, kuten pakkoruotsin lisääminen

http://hommaforum.org/index.php/topic,72423.msg1049667.html#msg1049667


Suorastaan naurattaa, kuinka ihmiset ovat edelleenkin media johdettavissa. Jopa hommalaiset.

Minä en ole saanut käsiini tuntijakoa numeromuodossa (ei tiedotteiden ja toimittajien filtteröiminä -onko Roopella se tassussaan?), joten en voi sanoa mitään varmaa, mutta Roope tuossa aiemmin taisi sanoa, että hänen käsityksensä mukaan ruotsin kielen tuntimäärä ei kasva, vaan se jaetaan useammalle vuodelle.

Sen sijaan vaikuttaa siltä -tähän yritin hommalaisten katseet kääntää jo aiemmin- että uskonnon yksi tunti korvataan suvaitsevaisuuskasvatuksella. Mitä muuta kuvittelette alakoulussa opetettavan draamallisen yhteiskuntaopin, jota ministeri perustelee monikulttuurin vaatimuksilla, olevan?

Kertauksena:

Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden tuntijaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteista ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muassa draamaan keinoin sekä nykyistä syvemmin myös taloustiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla.

- Me haluamme nyt vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, koska demokratian, toisten ihmisten, ihmisarvon loukkaamattomuuden ja inhimillisen moninaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat jokaiselle välttämättömiä taitoja. Kansainvälistyvässä maailmassa sekä monikulttuuristuvassa ja moniarvoistuvassa yhteiskunnassa niiden merkitys on aiempaakin suurempi, ministeri Gustafsson korostaa.

Lukekaa tuo huolella ja havahtukaa.

Ihan oikea mokutuspropagandatunti kouluun aineeksi? Voi hyvää päivää...

[mietinen]

Vaikka pakkoruotsi potuttaa aivan täysillä, niin silti ihmetyttää, että miksi juuri nyt? Ja samalla mietin, että onko tämä nykyhallituksen vakiokäytäntöä, jolla kansan kiinnostus pidetään kohdistettuna milloin mihinkin puppuun samalla kun valtiolle todella tärkeät asiat viedään eteenpäin lähes täydellisessä mediapimennossa. Ainakin näin käytännössä on viimeiset kuukaudet tapahtunut...

Vaikka ainakin tämä antaa varsin mainion työkalun kuntavaaleja ajatellen, jos jotain hyvää pitää tästäkin repiä.

Miksi juuri nyt?

Esitän arvauksen aiheesta. Syynä on yleiseurooppalainen kulttuurien sulauttamisen prosesi (kansallisten identiteettien murtaminen) sekä RKP:n itsenäinen ja johdonmukainen politiikka oman kulttuurin puolesta.

Kansallisen identiteetin murtaminen on ilmeisesti eurooppalaisen valtaeliitin laajasti kannattama ajatus. Minusta identiteettien murtaminen, tai sulauttaminen, on voimakas teko. Sen voi oikeuttaa vain sotaan rinnastettava uhka ja tällöinkin kahden kulttuuriltaan varsin samankaltaisen maan välillä esim. Suomen ja Norjan välillä. Tosin tällaisten maiden välinen sodan uhka lienee olematon.

Kansallisen identiteetin ja kulttuurin tuhoaminen hävittää peruuttamattomasti vuosisatojen aikana kertynyttä kansanperinnettä ymmärrystä elämästä.


RKP:llä on Suomen puolueista voimakkain sitoutuminen omiin arvoihin ja omaan kulttuuriin. RKP ymmärtää poliittisten virtausten kehittymiset ja kokonaiskuvan. Tämän ymmärryksen perusteella se tarttuu aktiivisesti poliittisessa tilanteessa esiin nouseviin mahdollisuuksiin. Poliittisesti RKP on Suomen taitavin puolue. RKP:n tavoitteet realisoituvat järjestelmällisesti laeiksi ja asetuksiksi vain viiden prosentin kannatuksesta huolimatta.

Nyt RKP hyödynsi yleiseurooppalaista aatesuuntausta, jonka tavoitteena on kansallisten identiteettien hävittäminen vahvistaakseen oman ryhmänsä, ruotsinkielisten, kulttuuria ja asemaa. Kaunista ja taitavaa!

Höynäytettävät eivät ansaitse omaa kieltä tai kulttuuria.

EU should 'undermine national homogeneity' says UN migration, BBC, 21.6.2012 chief

Peter Sutherland told peers the future prosperity of many EU states depended on them becoming multicultural.

...

He told the committee: "The United States, or Australia and New Zealand, are migrant societies and therefore they accommodate more readily those from other backgrounds than we do ourselves, who still nurse a sense of our homogeneity and difference from others.

"And that's precisely what the European Union, in my view, should be doing its best to undermine."

Uutisesta on viestiketju: 2012-06-21 YK:n edustaja: EU-maiden "homogeenisuus" purettava

[Toivoton tapaus]

Siis onko tääkin nyt lukkoon lyöty muutos? Että ihan kaikessa hiljaisuudessa tehty just päinvastoin kun mitä kaikissa polleissa ynnä muissa on oltu mieltä? Jos kerta kaikessa pitää säästää, niin lakkautetaan saatana ruotsinkielen opetus kokonaan ja lähetetään ylimääräset fyrkat vaikka Kreikkaan.

[mietinen]

Opetusministeriön sivut: Perusopetuksen tuntijako


Opetushallituksen lausunto: Perusopetuksen tuntijako. Skannattu ilman tekstintunnistusta,  hakukoneet eivät indeksoi sisältöä. Avoimen tietoyhteiskunnan ydin, opetusministeriö.

Opetushallitus on käsittääkseni RKP:n "taskussa".

Opetushallitus, Wikipedia
Opetushallitus (OPH, ruots. Utbildningsstyrelsen) on Helsingissä toimiva opetusministeriön alainen keskusvirasto, joka vastaa esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä.

Opetushallituksen sivut perusopetuksen tuntijakoa koskien.


Roope nosti mielenkiintoisen asian esiin:

Uskonnon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla, TS, 27.6.2012
Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, mutta valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntimäärä pienenee yhdellä. Muiden valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimäärä laskee neljällä.
...
TS–STT

Onko alleviivattu totta vai STT:n virhe?

Jos totta, niin Suomenkielisten vieraidenkielten opetusta sabotoidaan urakalla.

[Leso]

Ollaanko Ruotsia siirtämässä Suomeen?

[-gentilhommehki-]

Opetusministeriön sivut: Perusopetuksen tuntijako


Opetushallituksen lausunto: Perusopetuksen tuntijako. Skannattu ilman tekstintunnistusta,  hakukoneet eivät indeksoi sisältöä. Avoimen tietoyhteiskunnan ydin, opetusministeriö.

Opetushallitus on käsittääkseni RKP:n "taskussa".

Opetushallitus, Wikipedia
Opetushallitus (OPH, ruots. Utbildningsstyrelsen) on Helsingissä toimiva opetusministeriön alainen keskusvirasto, joka vastaa esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä.

Opetushallituksen sivut perusopetuksen tuntijakoa koskien.


Roope nosti mielenkiintoisen asian esiin:

Uskonnon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla, TS, 27.6.2012
Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, mutta valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntimäärä pienenee yhdellä. Muiden valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimäärä laskee neljällä.
...
TS–STT

Onko alleviivattu totta vai STT:n virhe?

Jos totta, niin Suomenkielisten vieraidenkielten opetusta sabotoidaan urakalla.

Ruotsin kieli ei ole valinnainen. On tasan kaksi vaihtoehtoa: sama tuntimäärä x jakautuu pidemmälle ajalle, koska opetusta tulee vuosi lisää tai sitten tunteja lisätään. Itse olen varma, että ruotsin kielen opetusta tulee yksinkertaisesti lisää yhden vuoden verran ja tuntimäärä lisääntyy. Toisaalta miksi takertua tähän asiaan, olennaista on, miten Freudenthal-puolue taas pyöritti koko hallitusta.

[Roope]

Roope nosti mielenkiintoisen asian esiin:

Uskonnon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla, TS, 27.6.2012
Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, mutta valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntimäärä pienenee yhdellä. Muiden valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimäärä laskee neljällä.
...
TS–STT

Onko alleviivattu totta vai STT:n virhe?

Jos totta, niin Suomenkielisten vieraidenkielten opetusta sabotoidaan urakalla.

Kyllä se vaikuttaisi olevan totta. Kaikille yhteisten valinnaisaineiden tuntimäärä lasketaan kolmestatoista yhdeksään. Esimerkiksi kotitalous siirtyisi pakolliseksi aineeksi, mutta toisaalta esimerkiksi C-kielen opetus siis vähenisi. Aivan käsittämätöntä, että valinnaisen C-kielen heikentyvää asemaa ei tarkasteltu Opetushallituksen lausunnossa tai missään muuallakaan lainkaan. Se on kielenopetuksen monipuolisuuden kannalta paljon tärkeämmässä asemassa kuin esityksessä painotetut A- ja B-kielet, joissa harvemmin on tarjolla muita vaihtoehtoja kuin englanti ja ruotsi.

On tasan kaksi vaihtoehtoa: sama tuntimäärä x jakautuu pidemmälle ajalle, koska opetusta tulee vuosi lisää tai sitten tunteja lisätään. Itse olen varma, että ruotsin kielen opetusta tulee yksinkertaisesti lisää yhden vuoden verran ja tuntimäärä lisääntyy.

Ainakaan se tuntimäärän lisääminen ei tapahdu tämän uudistuksen yhteydessä.

Edit:
Mahdollisesti tulkitsin virheellisesti opetusministeriön tiedotetta. Näyttäisi ainakin siltä, että hallitus tukee rahallisesti yläkoulun valinnaista kielenopetusta. Kieliä erityisesti harrastava voisi valita valinnaisen kielen ilman, että se vähentäisi muiden valinnaisaineiden määrää. Epäselväksi jää, lisääkö uudistus todellisia vaihtoehtoja. Tarjoavatko kunnat uusia valinnaisia kieliä, ja onko valinnaisen kielen valinta oppilaalle mielekästä. Erittäin sekavaa, mutta siksi kai opetusministeri olikin niin tyytyväinen.

[mietinen]

Roope nosti mielenkiintoisen asian esiin:

Uskonnon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla, TS, 27.6.2012
Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, mutta valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntimäärä pienenee yhdellä. Muiden valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimäärä laskee neljällä.
...
TS–STT

Onko alleviivattu totta vai STT:n virhe?

Jos totta, niin Suomenkielisten vieraidenkielten opetusta sabotoidaan urakalla.

Ruotsin kieli ei ole valinnainen. On tasan kaksi vaihtoehtoa: sama tuntimäärä x jakautuu pidemmälle ajalle, koska opetusta tulee vuosi lisää tai sitten tunteja lisätään. Itse olen varma, että ruotsin kielen opetusta tulee yksinkertaisesti lisää yhden vuoden verran ja tuntimäärä lisääntyy. Toisaalta miksi takertua tähän asiaan, olennaista on, miten Freudenthal-puolue taas pyöritti koko hallitusta.

Kuten Bona totesi, joudumme arvailemaan. Ainakin minulla on käytössä vain lausunto ei itse ehdotusta.

Olennaista on, että:
- B1 on pakollinen (ruotsi)
- A2 valinnainen kieli (kustannusten takia useissa kunnissa pahimmillaan vain ruotsi)
- B2 valinnainen kieli kuuluu muiden valinnaisten aineiden ryhmään, jonka vuosiviikkotuntimäärää lasketaan neljällä

B2 on tyypillisesti yläkoulussa alkava vieraskieli (entinen C-kieli, siis saksa, ranska, venäjä, espanja jne.). Suomalaisten kannalta vieraiden kielten (ei toisen kotimaisen) opiskelu mahdollistaa sivistyksen ja kansainvälisissä tehtävissä etenemisen.

Uudistuksen vaikutus vieraiden kielten kannalta määräytyy sen perusteella mitä kieliä kunnalla on varaa tarjota A2 kielinä. Kolme kieltä on kuitenkin matemaattisesti suuntautuneille merkittävä tuntisyöppö luonnontieteellisten aineiden kanssa yhdessä.


merkintä "1" tarkoittaa pakollista
merkintä "2" tarkoittaa valinnaista
A-kieli alkaa tyypillisesti ennen B-kieltä. A-kielten oppimäärät ovat B-kielten oppimääriä suurempia.

A-kieliä voi olla kaksi esim. A1 ranska ja A2 ruotsi, jolloin pakollista toisen kotimaisen suoritus täyttyy A2-kielellä.


Freudenthal touhuilujen katson olevan poliittisesti tulenarkoja (fiksua politiikkaa?). Toisaalta, onhan se hienoa RKP:läisten katsella, kun höynäytetty kantaa mitalia rintarottingilla leveän hymyn kera. Samalla hän luo yhteiskunnan arvojärjestelmää, nostaa ruotsalaista kulttuuria suomalaisuuden keskeisimmäksi arvoksi.

Voi myös olla, että mitalin saaja on tehnyt "asunnon veivausta" säätiön kanssa tms. ja naureskelee äänestäjilleen, ei voi tietää.

[Nanfung]

Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin Ruotsin kieltä kohtaan, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla.

Tässä on selkokielellä se, mitä Gustafsson todella tarkoittaa.

[Seal]

Jos porukka oikeasti halutaan oppimaan ruotsin kieli kunnolla, niin se pitää kyllä alottaa paljon aikaisemmin kuin kuudennella luokalla. Samaan aikaan englannin kanssa kolmannella tai jopa aikaisemmin. Kyseinen muutos on pelkkää RKP:n oman kuvan kiillotusta eikä sillä ole mitään merkitystä käytännössä.

Uskonnon opetuksen vähentämisestä olen tyytyväinen.. Siihen, millä se korvataan, en.

[törö]

Ollaanko Ruotsia siirtämässä Suomeen?

Silloin pakkoruotsi vaihdettaisiin pakkoarabiaan, joka on tuleva länsinaapurin valtakieli.

[mietinen]

Hallitus päätti perusopetuksen tuntijaosta, 28.6.2012
...
Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kielessä ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää myöhemmin ennen uusien opetussuunnitelmien voimaantuloa. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla.

Valtioneuvosto hyväksyi kaksi lausumaa. Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä 2013. Valtioneuvosto edellyttää myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi.
...

Hallituksen hyväksymä perusopetuksen tuntijako:
Perusopetuksen tuntijako (pdf), Opetus- ja kulttuuriministeriö

[-gentilhommehki-]

Kyllä siellä valtioneuvostossa muutakin päätettiin:

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?toid=2213&c=0&moid=2208&oid=361477

Vähemmistöasiain neuvottelukunta asetettu vuosille 2012-2015

Valtioneuvosto asetti tänään torstaina 28.6. vähemmistöasiain neuvottelukunnan toimikaudeksi 1.7.2012-30.6.2015. Neuvottelukunta toimii vähemmistövaltuutetun apuna edistäen etnisen syrjinnän ehkäisyä, seurantaa ja valvontaa sekä viranomaisyhteistyötä.

Neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja etnisen syrjimättömyyden valvonnan ja seurannan kehittämisestä ja ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaamisesta sekä kehittää viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä syrjimättömyyden valvontaan ja seurantaan ja syrjinnän ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Neuvottelukunnassa voi olla enintään 18 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Neuvottelukunnan jäsenet ovat: Maj Krogell-Haimi, ylitarkastaja, oikeusministeriö, Mikko Cortés Telléz, erikoissuunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriö, Peter Kariuki, ylitarkastaja, sisäasiainministeriö, Viveca Arrhenius, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, Susanna Siitonen, hallitusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö, Krista Oinonen, lainsäädäntösihteeri, ulkoasiainministeriö, Heikki Taskinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto, Anu Wikman-Immonen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto, Pirita Näkkäläjärvi, hallituksen jäsen, Samédiggi -Saamelaiskäräjät, Riitta Wärn, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Anu-Tuija Lehto, lakimies, SAK ry, Dan Kantor, asiamies, Helsingin juutalainen seurakunta, Mikko Joronen, tutkimuspäällikkö, Ihmisoikeusliitto ry, Anas Hajjar, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Islamilainen Neuvosto, Haris Bedretdin, hallituksen jäsen, Suomen Islam-seurakunta-Finlandiya Islam Cemaati, Henna Huttu, puheenjohtaja, Suomen Romanifoorumi ry, Abdiaziz Godah, varapuheenjohtaja, Suomen Somaliliitto ry, Suomen Somaliliitto ry ja Petr Potchinchtchikov, toiminnanjohtaja, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO/SVYL ry.

Lisätietoja: lainsäädäntöjohtaja Marko Viitanen, 071 878 8280

[Ernst]

Jos olisin lapsi nyt, niin saattaisin oppia ruotsia hieman aikaisemmin. Menisi riimit paremmin kohdalleen, sano:

När som gräset börjar gro på ängen,
då flyttar flickan ut i bon med sängen.
Där får hon hela natten vaken sitta,
då hon får ingen ro för sin fitta.

[Kivikova]

Lukihäiriöisille muikeat ajat edessä. Itselläni oli helvetillisiä vaikeuksia kielien kanssa(myös äikkä) kouluaikana. Itsenikaltaiselle, linguapuolen invalidille tupla-enkku olisi ollut rautaa. Korkeakoulussa opettelin ruotsin väen vängällä ja nyt en enää muista siitä yhtikäs mitään. Edelleenkään en ymmärrä mikä osuus pakkoruotsilla on ruotsalaisen vähemmistökulttuurin säilymiselle Suomessa. Ei jummarra, ei jummarra. 

[-gentilhommehki-]

http://yle.fi/uutiset/ruotsin_opetus_alakoululaisille_tuottaa_ongelmia/6199045

Ruotsin opetus alakoululaisille tuottaa ongelmia

Nuorten rapakuntoon ja elämänhallintaan puututaan perusopetuksen tuntijakouudistuksella, joka astuu voimaan elokuussa 2016. Rakastettu ja vihattu ruotsin kielen opiskelu alkaa jo kuudennelta luokalta.

Liikuntaa ja taideaineita sekä historian ja yhteiskuntaopin opetusta lisätään. Uskonnon opetusta karsitaan. Asiat on tarkoitus takoa nuorison päähän draaman keinoin.

Ruotsin kielen opetuksen järjestäminen pienissä kouluissa voi nousta suurimmaksi haasteeksi perusopetuksen tuntijakouudistuksen myötä. Oulun Pöllökankaan yhtenäiskoulun rehtori Harri Tuuloksen mielestä kuudennelta luokalta alkava toisen kotimaisen kielen opiskelu herättää monia kysymyksiä.

- Alaluokillahan ei ole ollut ruotsin opettajia, eli kuka sen ruotsin sitten opettaa. Jos kokonaistuntimäärä pysyy samana kuin tähän mennessä, miten se jakaantuu kuudennen luokan ja yläluokkien välillä. Ei kieltä opita sillä, että on yksi tunti viikossa jotakin kieltä.

- Ruotsin opettajia ei varmasti löydy helposti  pienissä kunnissa. Varmaan luokanopettajakoulutukseen tarvitaan ruotsin erikoistumisaine, että löytyy opettajia opettamaan kuudennelle luokalle, Tuulos arvelee.

Tavoitteena luovat ja liikkuvat nuoret

Tuntijakouudistuksen myötä nuoria kasvatetaan entistä enemmän liikkumaan. Lisäksi oppitunneilla asioita käsitellään draaman avulla.

    Ei kieltä opita sillä, että on yksi tunti viikossa jotakin kieltä

    - Harri Tuulos

- Olen sitä mieltä, että taito- ja taideaineita saa olla kyllä enemmän. Esimerkiksi kuvaamataidon opetus on tosi tärkeää. Mehän elämme maailmassa, missä muotoilulla on suuri merkitys. Suomalaisuuteen kuuluu muotoilu ja taidekulttuuri, niin sitä pitäisi pystyä jatkamaan.

- Liikuntatunteja täytyy lisätä, sillä lapset ja nuoret liikkuvat aivan liian vähän. Käytännössä sitten mietitään missä ne liikuntatunnit pidetään, koska salit on täynnä. Meille tulee Pöllökankaalle lähiliikuntapaikka, niin ollaan sitten ulkona. Kovallakin pakkasella joudutaan menemään ulos, Harri Tuulos povaa tulevia liikuntatunteja.

---->> Eli lisää virkoja ruotsinopettajille, edunvalvonta toimii!

[coscarnorth]

Hallitus esittää toisen kotimaisen kielen opiskelun aikaistamista vuodella, jolloin kielen aloittaminen siirtyisi yläkoulusta alakouluun. Kunnollisia perusteita kielen aloittamisen aikaistamiselle ei kuitenkaan tunnu löytyvän.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner huomauttaa, että B1-kielen opiskelun aikaistaminen voi aiheuttaa ongelmia erityisesti pienissä kunnissa, mikäli opettajat joutuvat kulkemaan ylä- ja alakoulujen välillä opetusta antaakseen. Lisäksi kielen aloittamisajankohdan aikaistaminen saattaa heikentää oppimistuloksia. Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen onkin todennut, että toisen kotimaisen kielen opinnot olisi parempi säilyttää yläkoulun tarjonnassa.

Ruohonen-Lernerin mielestä pakkoruotsista tulisi luopua. Samoilla linjoilla ovat myös Elinkeinoelämän keskusliitto ja Etelä- ja Itä-Suomen aluehallintovirastot.

- Pakkoruotsista luopumalla mahdollistettaisiin kielivalintojen monipuolistuminen. Toisen kotimaisen kielen muuttuessa valinnaiseksi olisi koululaisten mahdollista valita jokin muu kieli kuten venäjä, saksa tai ranska, eivätkä koulupäivät silti venyisi mahdottoman pitkiksi ja työläiksi, Ruohonen-Lerner toteaa.

Lisätietoja:
Pirkko Ruohonen-Lerner
puh. 050-5122788

Julkaistu 28.06.2012 klo 17:04

http://perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/?issue=1375

[Emo]

Niinhän ruotsi PITÄISI saada valinnaiseksi, mutta miten tämä asia käytännössä hoidetaan siihen pisteeseen että ruotsi on valinnainen kieli?

[Lahti-Saloranta]

Tämä ruotsin kielen pakkopulla on kerrassaan järjetöntä. Mikähän idea siinäkin on jos puolet ikäluokasta opetetaan sanomaan ruotsinkielisille että förstår inte. Jos samat resurssin käytettäisiin niiden opettamiseen jotka haluavat oppia ruotsia niin lopputulos olisi paljon parempi. Sen vähän minkä itse olen ruotsia oppinut on tapahtunut lapsena katsellessani tv:stä Peppi Pitkätossua, Vaahteramäen Eemeliä ja saariston lapsia. Kun kieltä ei ole kummemmin tarvinnut moeen niin nykyään levittelen vain käsiäni kun hurri jotain sönkättää. Eipä silti ruotsin kielestä olisi varmaan paljon hyötyä työmatkoilla Kiinassa, Venäjällä, Ameriikassa jne.