QuoteMaahanmuuttajat tuovat mukanaan uusia perinnöllisiä sairauksia
Suomessa joudutaan perehtymään vieraaseen genetiikkaan: esimerkiksi verisairaus on meille tuntematon.
Suomessa tuntemattomien uusien perinnöllisten sairauksien määrä kasvaa ulkomailta tulevien maahanmuuttajien ja pakolaisten myötä. Suomessa ovat yleistyneet esimerkiksi verisairaudet, talassemiat, joita esiintyy muun muassa Afrikasta ja Välimeren maista tulleilla henkilöillä.
Genetiikan ylilääkärin Kristiina Aittomäen mukaan suomalainen terveydenhuolto on uuden tilanteen edessä.
"Tällaisia sairauksia ei Suomessa ole ollut aikaisemmin. Kun Suomeen muuttaa muualta maailmasta ihmisiä, me olemme joutuneet perehtymään aivan uusien sairauksien genetiikkaan", Aittomäki sanoo.
Tämä tuo hänen mukaansa haasteita suomalaiselle terveydenhuollolle. Sairauksien genetiikka on monimutkaista ja vaatii lääkäreiltä yhä enemmän kykyä ja taitoja tulkita tutkimustuloksia.
"Lääkärit joutuvat opettelemaan aivan uusia tautiryhmiä. Verisairauksia hoitavat lääkärit tuntevat taudin ja sen oireet, koska se on heidän erikoisosaamisaluettaan. Mutta genetiikan eli perinnöllisyystieteen ammattilaiset eivät ole aikaisemmin kohdanneet tällaisia potilaita", Aittomäki sanoo.
"Perinnöllisten sairauksien kirjo kasvaa myös sen vuoksi, että olemme oppineet tuntemaan monien yleisten sairauksien alamuotoja, jotka ovat yllättäen osoittautuneet perinnöllisiksi. Tällainen on esimerkiksi naisten rintasyöpä. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten ajateltiin, että syöpä ei ole perinnöllinen."
Uusia tuntemattomia perinnöllisiä sairauksia pystytään kuitenkin hoitamaan, vaikka alkuvaihe on usein pulmallinen. Jos sairautta ei tunneta, jo pelkästään diagnoosin tekeminen voi olla hidasta ja vaikeaselkoista. Tämä ei koske ainoastaan maahanmuuttajien tauteja, vaan kaikkia harvinaisia sairauksia. Perinnöllisyyslääketieteessä tutkitaan tyypillisesti sairauksia, jotka ovat harvinaisia. Suurin osa lääkäreistä ei koskaan kohtaa tällaisia potilaita.
Kristiina Aittomäen mukaan väestökohtaisia eroja on sairauksien geneettisessä taustassa. Jokin geenivirhe voi olla Suomessa tuntematon, mutta maahanmuuttajan kotimaassa se saattaa olla hyvin yleinen. Tietyt geenivirheet ovat tietyissä väestöissä yleisempiä.
"Henkilö on esimerkiksi saattanut olla koko aiemman elämänsä ilman diagnoosia. On hienoa, että suomalainen terveydenhuolto on tällöin voinut auttaa näitä ihmisiä", kertoo Aittomäki, joka on myös Helsingin yliopiston perinnöllisyyslääketieteen professori.
...
Loput artikkelista luettavissa täältä: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maahanmuuttajat-tuovat-mukanaan-uusia-perinnollisia-sairauksia/?shared=76251-7e500161-500
Quote"Henkilö on esimerkiksi saattanut olla koko aiemman elämänsä ilman diagnoosia. On hienoa, että suomalainen terveydenhuolto on tällöin voinut auttaa näitä ihmisiä", kertoo Aittomäki, joka on myös Helsingin yliopiston perinnöllisyyslääketieteen professori.
Veronmaksajan ominaisuudessa en voi kuin kyynelehtiä tällekin asialle.
"On hienoa, että suomalainen terveydenhuolto on tällöin voinut auttaa näitä ihmisiä", kertoo Aittomäki, joka on myös Helsingin yliopiston perinnöllisyyslääketieteen professori."
Niinpä :flowerhat:
Ei ongelmaa, hajaantukaa!
Ranskassakin on levitetty tehokkaasti vieraita perinnöllisiä sairauksia.
http://hommaforum.org/index.php/topic,99791.0.html
Maahanmuuttajat rikastuttavat ummehtunutta ja sisäsiittoista geeniperimäämme monin eri tavoin. :)
Lorvikatarri ja sisäloisena laiskamato ovat ainkin somaleilla melko yleisiä.
QuoteMaahanmuuttajat tuovat mukanaan uusia perinnöllisiä sairauksia
Suomessa joudutaan perehtymään vieraaseen genetiikkaan:
Niissä geneettisissä erikoispiirteissä on sittenkin perää.
Onkohan tutkittu sitä että periytyykö ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen.
QuoteKristiina Aittomäen mukaan väestökohtaisia eroja on sairauksien geneettisessä taustassa. Jokin geenivirhe voi olla Suomessa tuntematon, mutta maahanmuuttajan kotimaassa se saattaa olla hyvin yleinen. Tietyt geenivirheet ovat tietyissä väestöissä yleisempiä.
"Henkilö on esimerkiksi saattanut olla koko aiemman elämänsä ilman diagnoosia. On hienoa, että suomalainen terveydenhuolto on tällöin voinut auttaa näitä ihmisiä", kertoo Aittomäki, joka on myös Helsingin yliopiston perinnöllisyyslääketieteen professori.
Proffa siinä haistaa itselleen saumat päästä mukaan mamubisneksiin: voimme olla varmoja, että näistä apurahoista ei leikata ensimmäisenä. Työllisyys taattu. Ja ei siinä vielä kaikki, jos nimittäin hoitoja tai parannuskeinoja keksitään, niin Kristiina Aittomäki luonnollisesti saa tästä kunniaa ja meriittiä, sekä perinteistä tieteellistä meriittiä että uudempaa ressukkamamujenhyysäys-meriittiä, joka tietty sekin on oikeissa piireissä kovaa valuuttaa, yhtä kovaa kuin tieteelliset ansiot omissa piireissään.
Jotkut mamujen tuomista sairauksista eivät ole perinnöllisiä, vaan johtuvat mustasta ihosta ja islamilaisesta pukeutumisesta:
QuoteD-vitamiinin puutostilat tavallisia somaleilla
Borlängessä tehdyn tutkimuksen mukaan 90% Somaliassa syntyneistä naisista kärsii raskausaikana vakavasta D-vitamiinin puutostilasta. Heistä harva kuitenkin tietää, että puutos lisää syntyvän lapsen autismin riskiä.
Koko juttu: http://rahmispossu.net/2015/04/06/d-vitamiinin-puutostilat-tavallisia-somaleilla/ (http://rahmispossu.net/2015/04/06/d-vitamiinin-puutostilat-tavallisia-somaleilla/)
"On hienoa, että suomalainen terveydenhuolto on tällöin voinut auttaa näitä ihmisiä", kertoo Aittomäki, joka on myös Helsingin yliopiston perinnöllisyyslääketieteen professori."
Eikä lopu kesken. Muutama sata miljoonaa odottaa pääsyä hoidon pariin. Mistä Afrikan maasta aloitetaan?.
Jos saatanallinen perinnöllinen tyhmyys pakottaa esimerkiksi kusemaan ja paskomaan kaivoonsa, auttaako diagnoosin teko potilasta jotenkin?.
""Henkilö on esimerkiksi saattanut olla koko aiemman elämänsä ilman diagnoosia. On hienoa, että suomalainen terveydenhuolto on tällöin voinut auttaa näitä ihmisiä".
Quote from: Outo olio on 06.04.2015, 20:26:51
Proffa siinä haistaa itselleen saumat päästä mukaan mamubisneksiin: voimme olla varmoja, että näistä apurahoista ei leikata ensimmäisenä. Työllisyys taattu.
Juu. Hiukan hymähdin minäkin tälle hehkutukselle. Jos oikein kieroutuneesti haluan lukea Suomen Kuvalehden juttua, niin ensimmäisenä tuli tosiaan mieleen, että professorin mielestä verisairaudet ovat kiinnostavia vasta nyt, kun pääsee tutkimaan eksoottisia geenejä. Tunnen erään pottunokan, jonka hematologinen sairaus ei ole erityisen tyypillinen suomalaisille. Olisiko joku kiinnostunut?