QuoteJakolinjojen Suomi
Hyvinvointiyhteiskunta ei ole rikki, mutta sen pintaan on alkanut ilmestyä säröjä, on Jakolinjojen Suomi -artikkelikokoelman pääviesti. Suurin jakolinja kulkee työssäkäyvien ja työttömien välillä, mikä näkyy tulojen ohella erityisesti kasvaneina terveyseroina.
Vaikka Suomessa poteroita ei ole kaivettu yhtä syvälle kuin monessa muussa maassa, syövät yhteiskunnan eheyttä sosioekonomisten erojen ohella esimerkiksi jyrkentyneet asenteet politiikassa ja työmarkkinasuhteissa, erot vaikutusmahdollisuuksissa sekä kielellinen, etninen ja uskonnollinen monikulttuurisuus.
Jakolinjojen kasvu on huolestuttavaa hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden lisäksi myös talouskasvun ja turvallisuuden kannalta. Kirjan keskeinen huomio on se, että jakolinjojen kasvun estäminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa yhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikkaan. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa laastari oikeassa kohdassa voi korjata monta ongelmaa samanaikaisesti, mutta vääränlainen liima puolestaan heikentää perusteita muilla politiikkalohkoilla.
Kalevi Sorsa -Säätiö (http://sorsafoundation.fi/jakolinjojen-suomi/) 13.3.2015
Antti Kaihovaara (toim.): Jakolinjojen Suomi (http://sorsafoundation.fi/jakolinjojen-suomi/) (pdf)
Quote
Sisällys
Johdanto
1. Kokemus yhteisyydestä – Kohtalonyhteydessä demokratian, hyvinvointivaltion ja talouskasvun kanssa?
Frank Martela
2. Teknologinen kehitys, globalisaatio ja eriarvoisuus
Antti Kaihovaara
3. Ylisukupolvinen sosiaalinen liikkuvuus
Outi Sirniö
4. Sosioekonomiset terveyserot yhteiskuntapolitiikan koetinkivenä
Hannele Palosuo
5. Hyvinvoinnin alue-erojen jäljillä: politiikkaa vai paikallista kehittämistä?
Sakari Karvonen
6. Meikäläiset ja muukalaiset – etnisten ja kulttuuristen erojen Suomi
Pasi Saukkonen
7. Osallistumisen polarisaatio suomalaisessa demokratiassa
Merja Jutila Roon
8. Päämääränä oikeudenmukaisuus
Pentti Arajärvi
9. Kulttuuri kuuluu kaikille
Johannes Koskela & Mikko Majander
Pienempien jakolinjojen politiikka
Antti Kaihovaara
Quote from: Frank MartelaMyös viime vuosina esiin noussut maahanmuuttokriittinen poliit-
tinen retoriikka on uhka yhteisöllisyydelle. Siinä maailma jaetaan
"meihin" ja "muihin" ja vastustetaan kaikkia sellaisia järjestelmiä, jotka
saattavat hyödyttää niitä muita. Pesuveden mukana voi pahimmillaan
huuhtoutua koko sosiaalitukijärjestelmä. Yhdysvalloissa monet valtion
roolia kaventamaan halunneet tahot ovatkin ratsastaneet näillä kan-
sanryhmiä kohtaan tunnetuilla epäluuloilla. Sosiaaliturvan leikkauksia
perustellaan vääränväristen väärinkäytöksillä. Suomessa vastaava esi-
merkki koettiin vuonna 2014, kun kansanedustaja Pia Kauma käytti
epämääräisiä vihjauksia maahanmuuttajien kalliista lastenvaunuista
keinona ajaa sosiaalitukien leikkauksia. Tällainen tietoinen epäluu-
lojen edistäminen iskee kiilaa yhteisyyden kokemukseen ja rakentaa
kuilua eri kansanryhmien välille.
...
Myös maahanmuuttajien ja
kantaväestön kohtaamista ja integraatiota pitäisi vahvistaa, jotta turhat
epäluulot hälvenisivät ja ihmisten myötätunto laajenisi koskemaan
myös "toisenlaisia" ihmisiä. Lisäksi media ja TV voivat ottaa oman roo-
linsa tässä pyrkimyksessä tuoda kaikenlaiset kansanryhmät toistensa
olohuoneisiin viihteen ja asiaohjelmien kautta.
Quote from: Pasi SaukkonenMaahanmuuttajat ovatkin niin heterogeeninen ihmisjoukko, että
heistä puhuminen yhtenä ryhmänä vie hakoteille. Lisäksi median tapa
käsitellä asioita johtaa harhaan. Vaikka pakolaisuus usein korostuu
maahanmuutosta puhuttaessa, turvapaikanhakijoita on ollut vuosittain
vain muutamia tuhansia, eikä suuri osa heistä ole edes saanut oleskelu-
lupaa. Puheenaiheena on usein myös ikäviä asioita kuten korkea työttö-
myys, alhainen koulutustaso tai maahanmuuttajien kokema syrjintä ja
rasismi. Tällöin unohtuu, että Suomessa on myös paljon sellaisia maa-
hanmuuttajia, joilla on asiat hyvin ja jotka pystyvät huolehtimaan itses-
tään ja lähimmäisistään ilman yhteiskunnan apua. On ymmärrettävää,
että he eivät halua tulla kutsutuksi ja kohdelluksi stereotyyppisesti lei-
mattuina maahanmuuttajina.
...
Kuva suomalaisesta multikulturalismista tarkentuu myös ottamalla
huomioon yhteiskunnassa vallitseva asenneilmasto. 1960-luvun lopulta
vuosituhannen vaihteeseen ulottuneella ajanjaksolla suvaitsevaisuuden
ja erilaisuuden hyväksynnän voi katsoa yleisesti lisääntyneen Euroo-
passa. Sittemmin uusnationalismi ja arvokonservatismi ovat vahvis-
tuneet koko Euroopassa, mikä näkyy erilaisten usein maahanmuuttoa
vastustavien ja monikulttuurisuutta kritisoivien uusoikeistolaisten ja
populististen puolueiden suosion kasvuna. Kyse on kuitenkin laajem-
masta ilmiöstä, joka sisältää sekä maltillisempia (lipunheiluttelu kan-
sainvälisissä kilpailuissa, sota-ajan nostalgisointi) että radikaalimpia
ilmenemismuotoja (väkivaltainen äärioikeistolaisuus).
Suomessa tätä kehitystä ilmentää Perussuomalaisten muuttuminen
aikaisempaa nationalistisemmaksi puolueeksi sekä kannatuksen kasvu
ennen vuoden 2011 vaaleja. Siitä kertoo myös muuttunut suhtautu-
minen ruotsin kielen asemaan. Suuri osa verkossa ilmenevästä kri-
tiikistä koskien ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia käsittelee ruot-
sinkielisten kielellisiä oikeuksia, etenkin ruotsin kielen pakollisuutta
suomenkielisissä kouluissa. Osa paikoin hyvin kärjekkäästä arvos-
telusta kohdistuu kuitenkin myös suomenruotsalaisiin instituutioihin
ja ruotsinkielisiin ihmisiin. Suomessa on yhä ainakin jonkin verran
ihmisiä, jotka eivät pidä ruotsinkielisiä samassa mielessä suomalaisina
kuin suomenkielisiä.
...
Varsinaista ihon-
väriin tai etniseen alkuperään kytkeytyvää rasismia Suomesta löytyy
niin ikään, samoin kielteistä asennoitumista islamin uskoa ja muslimeja
kohtaan. Syrjinnästä työhönottotilanteissa on vastikään saatu vahvaa
tieteellistä näyttöä.
Tutkimuksissa on myös pystytty osoittamaan, että Suomessa on
etnistä hierarkiaa eli eri maista tuleviin ja eri kulttuureja ja kansalli-
suuksia edustaviin suhtaudutaan eri tavoin. Pirkko Pitkäsen tutkimuk-
sessa suhtautuminen esimerkiksi kurdien, somalialaisten ja venäläisten
maahanmuuttoon oli huomiota herättävän kielteistä. Kyse on kui-
tenkin jo nyt suurehkoista ihmisryhmistä, joista varsinkin somaliyh-
teisön ja venäjänkielisten voi varmuudella olettaa kasvavan tulevai-
suudessa.
...
On myös kyseenalaista pitää maahanmuuttajien kohdalla työllisty-
mistä määräävänä kotoutumisen kriteerinä sellaisessa yhteiskunnassa,
jossa on muutenkin laajaa ja rakenteellista työttömyyttä. Maahan-
muuttajalta odotetaan tällöin muihin yhteiskunnan jäseniin verrat-
tuna erityistä onnistumista elämässään, mitä ei voi pitää kohtuullisena
lähtökohtana. Silti tätäkin tapahtuu paljon median käsittelyssä sekä
maahanmuuttoon ylipäänsä kriittisesti suhtautuvien piirissä.
...
Tulevaisuuden Suomen kehityksen kannalta olennaista
olisi onnistua välttämään kotoutumisen laajamittainen epäonnistu-
minen ja sen rakenteistuminen. Jos yhteiskuntaan syntyy pitkäaikaisia,
mahdollisesti ylisukupolvisia ryhmiä, joiden jäsenet kokevat olevansa
moninkertaisesti ulkopuolisia ja nöyryytettyjä, se on vahingollista paitsi
näihin ryhmiin kuuluvien ihmisten, myös koko yhteiskunnan kannalta.
Euroopan lähiöistä tällaista "neljättä maailmaa" valitettavasti jo löytyy.
He ovat helppoa riistaa erilaisille hyväksikäyttäjille huumediilereistä
jihad-rekrytoijiin.
Quote from: Merja Jutila RoonSamalla kun yhä useampi suomalainen oleskelee ulkomailla, maa-
hanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa. Erityisesti pääkaupunkiseu-
dulla maahanmuuttajat ja heidän lapsensa muodostavat lähitulevai-
suudessa merkittävän osan äänestäjäkunnasta. Maahanmuuttajat ovat
hyvin heterogeeninen ryhmä, mutta suomalaista demokratiaa selven-
tävät kurssit ja esitteet usealla kielellä edesauttaisivat tiedon levittämi-
sessä. Kurssit olisivat tärkeitä erityisesti niille maahanmuuttajille, jotka
tulevat maista, jotka eivät ole demokraattisia. Myös puolueiden tulisi
panostaa maahanmuuttajien osallistumiseen esimerkiksi huomioimalla
maahanmuuttajia kiinnostavia aiheita, kampanjoimalla useammalla
kielellä ja asettamalla ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita.
Quote from: Johannes Koskela & Mikko Majander
Monikulttuurisuuden käsite kertoo jo itsessään kulttuurisuhteiden
moninaisuudesta. Jakolinjojen syvenemistä ja sosiaalisten maailmojen
erkaantumista vastustavan politiikan on otettava tämä vakavasti. Taide
ja kulttuuri kuuluvat myös maahanmuuttajille, omaehtoisia ilmenemis-
ja toteuttamismuotoja myöten.
Yhteisten urheiluharrastusten on katsottu tukevan eri etnisten ja
sosiaaliryhmien sopeutumista toisiinsa, mutta henkisen kulttuurin
puolella voidaan yhtä lailla edesauttaa kotouttamista kahdessakin suh-
teessa. Julkisen tilan avaaminen maahanmuuttajien kulttuuripanokselle
viestittää kiinnostusta ja kunnioitusta heidän identiteetilleen, samalla
kun "vieras" ja "erilainen" tulee kantaväestölle tutummaksi kohtaa-
minen kerrallaan.
QuoteJos yhteiskuntaan syntyy pitkäaikaisia,
mahdollisesti ylisukupolvisia ryhmiä, joiden jäsenet kokevat olevansa
moninkertaisesti ulkopuolisia ja nöyryytettyjä, se on vahingollista paitsi
näihin ryhmiin kuuluvien ihmisten, myös koko yhteiskunnan kannalta.
Euroopan lähiöistä tällaista "neljättä maailmaa" valitettavasti jo löytyy.
He ovat helppoa riistaa erilaisille hyväksikäyttäjille huumediilereistä
jihad-rekrytoijiin.
Jos näin on (ja uskon, että tutkija on aivan oikeassa), niin pitäisikö näiden syrjäytyvien etnisten ryhmien kokoa pyrkiä valtion aktiivisin toimin ja lainsäädännöllä luoduilla porkkanoilla
a) kasvattamaan
b) pienentämään
c) Kanada?
Quote from: Jari Leino on 22.03.2015, 16:21:55
QuoteJos yhteiskuntaan syntyy pitkäaikaisia,
mahdollisesti ylisukupolvisia ryhmiä, joiden jäsenet kokevat olevansa
moninkertaisesti ulkopuolisia ja nöyryytettyjä, se on vahingollista paitsi
näihin ryhmiin kuuluvien ihmisten, myös koko yhteiskunnan kannalta.
Euroopan lähiöistä tällaista "neljättä maailmaa" valitettavasti jo löytyy.
He ovat helppoa riistaa erilaisille hyväksikäyttäjille huumediilereistä
jihad-rekrytoijiin.
Jos näin on (ja uskon, että tutkija on aivan oikeassa), niin pitäisikö näiden syrjäytyvien etnisten ryhmien kokoa pyrkiä valtion aktiivisin toimin ja lainsäädännöllä luoduilla porkkanoilla
a) kasvattamaan
b) pienentämään
c) Kanada?
Ööö....Kanada?
Samaa tuubaa tuo raportti oli taas kuin niin moni muukin raportti. Nationalististen puolueiden nousu halutaan nähdä syynä rasismiin ja gettoutumiseen, vaikka se on tosiasiassa seuraus hallitsemattoman monikultturismin lisääntymisestä. Kun kukaan ei kuuntele kansalaisten asiallisia huolia vaan leimaa ne rasismiksi, seuraukset ovat siinä.
Quote from: Tokugawa Ieyasu on 22.03.2015, 16:33:17
Samaa tuubaa tuo raportti oli taas kuin niin moni muukin raportti. Nationalististen puolueiden nousu halutaan nähdä syynä rasismiin ja gettoutumiseen, vaikka se on tosiasiassa seuraus hallitsemattoman monikultturismin lisääntymisestä. Kun kukaan ei kuuntele kansalaisten asiallisia huolia vaan leimaa ne rasismiksi, seuraukset ovat siinä.
Talouselämä-lehden (20.3.2015) kirja-arvostelussa oli Esko Kalevi Juntusen:
Itä nousee, länsi laskee. Kehitystrendit ja strategiat 2020-luvulle. Lainaan arvostelusta kohtaa joka puhuu taloudesta, mutta soveltuu myös moneen muuhunkin teemaan - mm. kehitysyhteistyö ja haittamaahanmuutto. Näkemys antaa yhden selityksen sille, miksi "vallitsevat totuudet" eivät muutu ja miksi raportit ovat usein pelkkää sanahelinää ja tuubaa ...
QuoteMitä vaikutusta kansan ikärakenteella, uskonnoilla, energiatuotannolla ja sen kulutuksella tai ilmastomuutoksella on talouden näkymiin? Paljonkin. Talous ei ole muista irrallinen vaan holistinen asia.
Esko Kalevi Juntusen kirjoittama Itä nousee, länsi laskee -teos herättelee pohtimaan maailmantalouden tulevaisuutta ja avaa syitä siihen, miksi talouden herruus siirtyy Yhdysvalloista Aasiaan.
(...)
Heti johdannossa käys selväksi, että kunnanjohtaja ja dosentti Juntusella on selkeät mielipiteet maailmantalouden suunnasta: Instituutiot Yhdysvaltain keskuspankista valtioiden hallituksiin, mediaan ja tutkimuslaitoksiin ovat valtavirran mukana kulkevia sopuleita, jotka ovat toisistaan riippuvaisia. Taloutta ei osata eikä haluta ennustaa, sillä synkkien kuvien piirtäminen syö instituutioiden omaa kannatusta.
(...)
Lisäksi eri instituutioiden toiminnassa on omaa sisäistä inertiaa. Kun toimintaan on saatu rahaa, niin toimintaa jatketaan vaikka se ei toimisi ja vaikutusten yhteiskunnalle olisi havaittu olevan jo pääosin haitallisia. Jokin tuollainen mekanismi on myös haittamaahanmuuton taustalla.