QuoteDNA-testaus on rutiinia pakolaisten perheenyhdistämisissä
Tuore tutkimus osoittaa, että DNA-tutkimuksesta on tullut rutiinitoimenpide teollisten länsimaiden siirtolaishallinnossa kuluneen 20 vuoden aikana.
Maakohtaisten analyysien perusteella sukulaisuutta koskevan DNA-tiedon rooli ja painoarvo perheen yhdistämistä koskevassa päätöksenteossa kuitenkin vaihtelevat suuresti eri maissa ja eri aikoina.
Suomessa DNA-tutkimuksia on käytetty pääasiassa Somaliasta tulleiden pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisanomusten käsittelyssä.
Tiedot käyvät ilmi vastikään ilmestyneestä kirjasta Suspect Families: DNA Analysis, Family Reunification and Immigration Policies, jota on ollut toimittamassa sosiologian professori Ilpo Helén Itä-Suomen yliopistosta.
Teos on ensimmäinen monitieteinen ja järjestelmällinen tutkimus politiikasta ja hallintokäytännöistä, jotka sääntelevät sukulaisuuden selvittämistä DNA-tutkimuksen avulla maahanmuuttajien perheenyhdistämisessä.
Vertailevassa tutkimuksessa tarkastellaan Itävaltaa, Saksaa ja Suomea.
Suspect Families on syntynyt kansainvälisessä IMMIGENE-tutkimushankkeessa (2009-2012), jota johti professori Thomas Lemke (Goethe University Frankfurt).
Professori Ilpo Helén johti Suomen osahanketta, jota rahoitti Suomen Akatemia.
...
Karjalainen (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/70593-dna-testaus-on-rutiinia-pakolaisten-perheenyhdistamisissa)