Yksinhuoltajat joutuvat pahimmillaan rahoittamaan lastensa harrastuksen pikavipeillä, jotta lapsi pysyisi kaidalla tiellä. Ja jokin viikko sitten täälläkin kerrottiin uutisesta että mamujen harrastukset, esmes jalkapallon tai uinnin, maksaa valde.Tietysti kotoutuksen nimissä. Harrastusten hinnat ovat euron tulon jälkeen jopa kolminkertaistuneet.
QuoteTuhansien eurojen suuruisten pikavippien turvin äidit olivat pystyneet elämään vuoden tai parin kuplassa, mutta ennen pitkää väistämätön oli ollut edessä: kun rahat eivät enää riittäneet sen paremmin harrastuksen kuukausimaksuihin kuin pikavippien kuukausieriin, kupla oli puhjennut ja edessä oli piinallinen ulosottohelvetti.
– Lähdin pikavippien tielle vain ja ainoastaan siksi, että halusin poikani voivan pitää kiinni rakkaasta urheiluharrastuksestaan. Omat varani eivät riittäneet millään jääkiekkoseuran kuukausimaksuihin, mutta pelkäsin pojan joutuvan pahuuden tielle, jos veisin häneltä harrastuksen pois.
Kymmenessä vuodessa yhdeltä perheeltä saattaa palaa jääkiekkoon tai taitoluisteluun huimat 85 000 euroa. Aivan oma lukunsa on puolestaan kilparatsastus, joka voi 14-vuotiaan tytön vanhemmille maksaa peräti 28 000 euroa vuodessa!
Junioriurheilun hinnat ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa.
http://www.iltasanomat.fi/jaakiekko/art-1425524860744.html (http://www.iltasanomat.fi/jaakiekko/art-1425524860744.html)
Kilparatsastus onkin tietysti sellaista, mitä joka pojan tai tytön pitäisi päästä harrastamaan. Kylläpä on Formula 1, vuorikiipeily ja pienkonelentäminenkin kallista! Jääkiekko ei ole mikään proletariaatin laji eikä sen pidäkään olla. Varusteet maksavat ihan helvetisti ja sitä yleensä pitää harrastaa "tosissaan", eli käydä treeneissä monta kertaa viikossa.
Minä harrastin lapsena pari vuotta jääkiekkoa, kunnes olisi tosiaan pitänyt ostaa täysi varustus ja alkaa käydä 3-4 kertaa viikossa harjoituksissa/peleissä johon vanhemillani ei ollut varaa. Myöhemmin harrastin seurakunnan kerhossa sählyä ja jossain puulaakijoukkueessa pesäpalloa. Sählykerho tuskin maksoi mitään ja pesäpallojoukkueenkaan maksut eivät varmaan olleet kummoiset. Ainoat muut kulut olivat lenkkarit, sählymaila, pesäpallomaila ja räpylä.
En tosin tiedä, että onko nykyään niin ettei mitään urheilua voi enää "vain harrastaa", vaan kaikissa lajeissa tähdätään suurin piirtein olympialaisiin ja siksi kulut nousevat taivaisiin kun treenejä ja otteluita on jatkuvasti ja varusteet pitää olla viimeisen päälle. Ja ehkei seurakunnillakaan ole enää ilmaisia kerhoja. Silti on typerää valittaa siitä kuinka ei ole varaa maksaa lapsen kilparatsastus-tunteja.
Ei pidä harrastaa sellasta mihin ei ole varaa. Ei mullakaan ole Swania laiturissa ja Lamboa tallissa.
Quote from: Shemeikka on 05.03.2015, 15:19:33
Yksinhuoltajat joutuvat pahimmillaan rahoittamaan lastensa harrastuksen pikavipeillä
Mitään ei voi rahoittaa järjellisesti pikavipeillä jos siihen ei ole varaa. Ihan sama onko kyseessä lasten ruoka vaiko harrastukset. Ainoa edes etäisesti järjellinen tapa käyttää pikavippiä on täysin poikkeuksellinen tilapäinen rahapula, mutta järkevä ihminen toki osaa varautua niihinkin.
Jos minun lapseni harrastaisivat avaruuslentelyä, niin kyllä pitäisi ottaa aika monta pikavippiä.
Pikavipeillä mitään rahoiteta.
Aika mielipuolisia summia oli urheilulehden jutussa jalkapallo/hiihto/yleisurheilu akselillakin.