Quote
Vuoden pakolaisnainen on rauhanrakentaja Theresa Ngouth
Vuoden pakolaisnainen 2015 Theresa Ngouth ei suostu pitämään suutaan kiinni. Hän haluaa naiset mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja Etelä-Sudanin rauhanprosessiin. Teologin tie on kulkenut Libanonin kautta Kainuuseen ja pääkaupunkiseudulle.
-----
Seurakunta osoittautui tärkeäksi kainuulaiseen pikkukylään sopeutumisessa. Ngouthin ja hänen aviomiehensä Samuel Luakin lisäksi Otanmäkeen oli saapunut kymmeniä sudanilaisia pakolaisia Libanonista. Monet kuuluivat samaan sudanilaisten kristilliseen yhteisöön kuin Ngouth. Koska Ngouthin mies oli pastori, he alkoivat kokoontua pariskunnan kotona ja pitää siellä rukouspiirejä.
-----
"Aloimme järjestää arabialaissuomalaisia jumalanpalveluksia kerran kuussa. Niistä tuli suosittuja. Kirkko oli aina täynnä ja lopulta suomalaisetkin osasivat arabiankielisten laulujen sanat", Ngouth kertoo.
-----
Pian Ngouth löysi itsensä kuitenkin samasta tilanteesta kuin autettavansa: passi oli vanhentunut. Hän haki YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta Yhdysvaltoihin pakolaiseksi, mutta New Yorkin terrori-iskujen jälkeen maahan ei enää päässyt helposti ja se ovi sulkeutui. Myöhemmin Ngouth sai paikan miehensä kanssa Suomen pakolaiskiintiöstä.
-----
Kyllästyin tulkin kanssa asioimiseen ja menin suomenkurssille poikani ollessa kymmenkuinen", Ngouth nauraa.
-----
Muutaman vuoden jälkeen Ngouth muutti miehensä kanssa työ- ja opiskelumahdollisuuksien perässä Kajaaniin ja myöhemmin Vantaalle, jossa hän opiskeli lastenohjaajaksi Korson luterilaisessa seurakunnassa. Nykyään hän toimii ohjaajana iltapäiväkerhossa Mikkolassa ja Nikinmäen perhekerhossa.
Koko juttu:
Pakolaisapu: Vuoden pakolaisnainen on rauhanrakentaja Theresa Ngouth (http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/uutiset/item/924-rauhanrakentaja.html)
Vaikuttaa hyvältä ja järkevältä valinnalta vuoden pakolaisnaiseksi.
Libanonissa opiskellut sudanilaisnainen on siis miehensä kanssa lompsinut UNHCR toimistolle, josta lentolippu Suomeen.
Minulle on sanottu, että Suomi käy itse pakolaisleiriltä valitsemassa kaikkein suurimmassa hädässä olevat kiintiöpakolaiset. Tämä nainen, vaikka olisi kuinka kiva, ei ole ollut suurimmassa hädässä.
Palkinto meni kaikkien yllätykseksi afrikkalaistaustaiselle. ..
Suomeen saapuessaan hänet siis sijoitettiin Kainuuseen tuomaan kunnalle rahaa, mutta pian hän siirtyi tänne pääkaupunkiseudulle. Kuinka yllättävää!