Timo Hännikäisen tuore blogipäivitys (2.2.) sisältää tärkeää asiaa kirjallisuudesta, ilmaisunvapaudesta ja suomalaisen kulttuurin kentän tilasta.
http://timohannikainen.blogspot.fi/2015/02/kirjallisuus-kustannustoiminta-ja.html
Toivottavasti kirjoitus ja vetoomus saavat huomiota. (En tiedä onko tämä aloitus väärässä paikassa, siirrettäköön jos on.)
Miksi punikit eivät halua tuota kirjaa julkaistavaksi? Koska siinä ei käsitellä mamu-miehiä silkkihansikkain?
(https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xpa1/v/t1.0-9/10522774_10152854920385708_8160522496573394087_n.jpg?oh=787ac1c33d62ba19af8b6162410c4602&oe=550BD21A&__gda__=1426307852_170e8b67d535645c35d620dedd10f512)
Olen eri mieltä Hännikäisen kanssa monestakin asiasta.
Tässä kohdin Kaikki Kunnia hänen taistelulleen todellisen suvaitsevaisuuden puolesta.
Ryyppy hirttänyt päälle vai joku anarkomarko saanut kaapattua tilin? Eipä sillä. Asiasisältö ratkaisee asiakeskustelussa. Henkilöön käyminen vain osoittaa ettei sananvapauden vastustajilla ole mitään parempia argumentteja.
Quote from: Tabula Rasa on 03.02.2015, 12:29:46
Ryyppy hirttänyt päälle vai joku anarkomarko saanut kaapattua tilin? Eipä sillä. Asiasisältö ratkaisee asiakeskustelussa. Henkilöön käyminen vain osoittaa ettei sananvapauden vastustajilla ole mitään parempia argumentteja.
Raskas työ vaatii raskaat huvit. Hännikäinen tuulettaa ajatuksiaan satunnaisesti aika perusteellisesti.
Pointti on kuitenkin juuri se että vastustajat eivät uskalla haastaa asioista joten pakko keskittyä henkilöön. :)
http://hommaforum.org/index.php/topic,97398.msg1758313.html#msg1758313 (http://hommaforum.org/index.php/topic,97398.msg1758313.html#msg1758313)
Vanha juttu.
Luulisi kustannustoimittajan enemmän välittävän myytävistä numeroista kuin siitä, että onko kirjoilla jonkun tahon "poliittinen suosio"? Suomessa piirit ovat kuitenkin niin pienet, että yhtä henkilöä käytävällä mustamaalaamiskampanjalla voi olla laajemmatkin seuraukset.
Mitä on myös tuolta Sarastus-lehden sivuilta lukenut Hännikäisen yksittäisiä juttuja, niin moni niistä on kirjoitettu varsin neutraalisti ja poliittinen propaganda ei ole niin läpitunkevaa kuin monilla muilla julkisuuden puhujilla.
Onko tälläisestä yhtä-miestä-vastaan käytävästä poliittisesti propagandataistelusta myöskään lopulta mitään hyötyä? Monissa maissa on kirjailijoita pidätetty tai pidetään kotiarestissa, koska heidän kirjoittamiensa teksti on annettu ymmärtää olevan "poliittisesti vääränlaista". Voiko kukaan Hännikäistä vastustavista kirjoittajista ajatella, että jo samanlainen toiminta kohdistuisi heitä itseään kohtaan?
Hännikäisen alkutekstissä mainittiin yhtenä pääsensorina muuan klanipää Juri Nummelin. Sama Nummelin on mm. aktiivinen dekkariarvostelija, joka kehuu kirjaa sitä enemmän, mitä kommunistisempi se on. Sama Nummelin toimitti myös rahastuskirjat "Vasemmiston vihapuheita" ja "Oikeiston vihapuheita". Pikkuinen vilkaisu niihin paljastaa kenen keittoa Nummelin syö.
Hännikäisellähän on ollut tähän mennessä aika hyvät oltavat ja hänet on kaikesta huolimatta luettu suomalaiseen intelligentsiaan. Hännikäinen on ollut tarpeeksi Oikea kirjailja ja Oikea älykkö, että hän on säästynyt rasismifasismivouhkaukselta vaikka jokainen hänen kirjojaan lukenut voi huomata niiden olevan paljon "taantumuksellisempia" kuin vaikkapa Jussi Halla-ahon blogituotanto.
Osansa tässä on varmaan ollut Tommi Melenderin, Antti Nylenin ja Hännikäisen aikoinaan muodostamalla fasismileiman välttäneellä konservatiivis-katolilais-ekologis-yhteiskuntakriittisellä triumviraatilla ja Hännikäisen suhteilla kirjallisuuspiireihin opiskelujensa, käännöstensä ja Kerberos-lehden päätoimittajuuden kautta. Hännikäisen vasemmistolaiset kirjailjakaverit ovat sietäneet häntä hämmästyttävän hyvin ja oletettavasti ajatelleet, että Timo on punk ja provokaattori, kuten edistyksellisten kirjailijoiden pitääkin olla. Hesarissa ja muissa lehdissä on ollut kiihkottomia juttuja, joissa Hännikäinen on saanut rauhassa selittää "kääntymistään" radikaaliin traditionalismiin ja Sarastus-lehden luonnetta ilman, että mitään suoria leimoja on alettu lyömään. Hännikäistä on muistaakseni julkaistu myös Nuoressa Voimassa, Niin&Näinissä ja Parnassossa ilman sen kummempia kähinöitä.
Mutta ilmeisesti näin pienestä jutusta voi alkaa kehitys, jolla saa koko vasemmistolaisen kulttuurieliitin niskaansa.
Minua juuri ihmetyttää Juri Nummelin. Vaikka hän toki onkin vasemmistolainen niin hänen Misantropian historia -teoksessaan esiteltiin monia "oikeistolaisiksi" luettavia misantrooppeja positiivisessa ja ymmärtävässä sävyssä ja kirjan yksi kirjoittajista oli Hännikäisen kaveri (ja uskaltaisin väittää, aatekumppani) Tommi Melender. Tietysti Jussi K. Niemelän verbaalioksennus oli täyttä roskaa, mutta kirjan oli selvästi tarkoitus esittää monipuolinen ja monitahoinen kuva aiheestaan. Oikeiston/Vasemmiston vihapuhetta -sarjakin vaikutti minusta pyrkimykseltä molempien puolten ymmärtämiseen ketään tuomitsematta.
Nummelin on myös kai ollut kiinnostunut muodikkaista Lovecraftista ja Conan Barbaarista, kuten Hännikäinen ja Melenderkin jossain vaiheessa olivat. Ja kuten anti-islamilainen kirjailija Michel Houellebecq, suvaitsevaiston bogeyman Ranskassa. Olen itse seurannut Lovecraft/Conan-innostusta vain sivusta mutta siihen tuntuu kuuluvan jonkinlainen kiinnostus Lovecraftin ja Robert E. Howardin poliittisesti epäkorrekteja yhteiskunnallisia ajatuksia kohtaan. Nummelin on siis vaikuttanut mieheltä, joka ei omista mielipiteistään huolimatta katso maailmaa pinkkien lasien läpi.
Quote from: Tabula Rasa on 03.02.2015, 12:29:46
Ryyppy hirttänyt päälle vai joku anarkomarko saanut kaapattua tilin? Eipä sillä. Asiasisältö ratkaisee asiakeskustelussa. Henkilöön käyminen vain osoittaa ettei sananvapauden vastustajilla ole mitään parempia argumentteja.
Nuo Hännikäisen sekoilut ovat ajalta ennen ja jälkeen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueen. Hevosen kyrpä- ja neekeri-juttuja oli kirjoitettu Dan Koivulaaksolle ja Li Anderssonille muiden muassa. Tapauksesta ei oikein tuolloin tullut selkoa (että oliko rankka putki, jonkin sortin hermoromahdus vai oliko joku kaapannut tilin) eikä siitä varmaan tulekaan, jos Hännikäinen ei sitä itse sen enempää avaa.
Quote from: JJohannes on 03.02.2015, 19:21:10
Hännikäisellähän on ollut tähän mennessä aika hyvät oltavat ja hänet on kaikesta huolimatta luettu suomalaiseen intelligentsiaan. Hännikäinen on ollut tarpeeksi Oikea kirjailja ja Oikea älykkö, että hän on säästynyt rasismifasismivouhkaukselta vaikka jokainen hänen kirjojaan lukenut voi huomata niiden olevan paljon "taantumuksellisempia" kuin vaikkapa Jussi Halla-ahon blogituotanto.
Osansa tässä on varmaan ollut Tommi Melenderin, Antti Nylenin ja Hännikäisen aikoinaan muodostamalla fasismileiman välttäneellä konservatiivis-katolilais-ekologis-yhteiskuntakriittisellä triumviraatilla ja Hännikäisen suhteilla kirjallisuuspiireihin opiskelujensa, käännöstensä ja Kerberos-lehden päätoimittajuuden kautta. Hännikäisen vasemmistolaiset kirjailjakaverit ovat sietäneet häntä hämmästyttävän hyvin ja oletettavasti ajatelleet, että Timo on punk ja provokaattori, kuten edistyksellisten kirjailijoiden pitääkin olla. Hesarissa ja muissa lehdissä on ollut kiihkottomia juttuja, joissa Hännikäinen on saanut rauhassa selittää "kääntymistään" radikaaliin traditionalismiin ja Sarastus-lehden luonnetta ilman, että mitään suoria leimoja on alettu lyömään. Hännikäistä on muistaakseni julkaistu myös Nuoressa Voimassa, Niin&Näinissä ja Parnassossa ilman sen kummempia kähinöitä.
Mutta ilmeisesti näin pienestä jutusta voi alkaa kehitys, jolla saa koko vasemmistolaisen kulttuurieliitin niskaansa.
Lainaan koko kirjailun, koska tuo jos joku oli forumin paras analyysi Hännikäisestä. Itselleni ovat jääneet mieleen hieman vanhemmat loistavan traditionalistiset keskustelut luonnosta sekä pohdinnat kansallisidentiteetistä. Olen myös sitä mieltä, että Timo Hännikäinen on huomattavasti radikaalimpi monella tapaa, kuin esim. Mestari. Olen aina yhdistänyt tietyn trion, Hännikäinen, Halla-aho, Hankamäki.
Eräs asia, johon toivoisin Timo Hännikäisen tutustuvan, vaikka onhan hänellä vaikka kuinka paljon monenlaista kulttuurillista touhua meneillään, on luonnossa esiintyvä psykotrooppinen tietoisuus. Lisäksi, hän edustaa todella vaihtoehtoista kulttuuria ja rohkeutta ja intelligentsijaa.
Kuten jäsen "JJohannes" totesi, kuuluu Hännikäinen Suomen älymystöön. Tämä on mielestäni melko uusi ilmiö Suomessa, että noinkin taantumuksellinen ja kansallismielinen ihminen voidaan laskea älymystöön kuuluvaksi.
Itse en muista, että kukaan "oikeistolainen" olisi ollut koskaan osa Suomen älymystöä - tai ehkä joskus Risto E.J. Penttilää pidettiin osana älymystöä.
Quote from: tos on 03.02.2015, 22:45:48
Itse en muista, että kukaan "oikeistolainen" olisi ollut koskaan osa Suomen älymystöä - tai ehkä joskus Risto E.J. Penttilää pidettiin osana älymystöä.
Onhan noita ollut. Tosin virallinen ja julkisuudessa viihtynyt älymystö on koostunut lähinnä vasemmistolaisista juopoista ja viihdeohjelmien näyttelijöistä noin 1960-luvun puolivälistä lähtien.
Vastaan Hännikäisen toiveeseen ja omalta osaltani levitän tietoa tapauksesta: Tuenosoitus (http://tragediansynty.blogspot.com/2015/02/tuenosoitus.html).
QuoteOstakaa Hännikäisen kirja vaikka vain näyttääksenne pitkää nenää niille, joiden mielestä sananvapauden tulee olla heidän yksinoikeutensa.
Aion itse toimia kuten ohjeistan ja hankin kirjan.
QuotePitäisikö äärioikeistolaista kirjailijaa julkaista?
Keskustelua kansallissosialistien kanssa marssivan Timo Hännikäisen julkaisemisesta on jo kutsuttu kirjasodaksi.
[...]
Hännikäisen kirjasodaksi kutsuma kiista alkoi, kun anarkistien Takku-sivustolla julkaistiin nimetön teksti, jonka mukaan Hännikäistä ei pitäisi julkaista. Kirjoittaja perusteli, että koska Hännikäinen on aktiivinen toimija uusfasistisessa liikkeessä, hänen julkaisemisensa on kustantajalta poliittinen teko.
Hännikäinen on popularisoinut radikaaleja konservatiiviajattelijoita, ollut mukana perustamassa äärioikeistolaista Sarastus-verkkolehteä sekä osallistunut pääpuhujana viime itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueeseen, jossa hän marssi yhdessä kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen aktivistien kanssa.
"Kirjojen kustantaminen on yhteiskunnallista toimintaa, ja kustantamalla, levittämällä ja mainostamalla Hännikäisen teoksia Savukeidas tarjoaa resurssinsa fasistisen liikkeen käyttöön, tiedosti sen tai ei", tekstissä kirjoitetaan.
[...]
Hytösen päivitystä seuranneessa keskustelussa Hännikäinen myönsi olevansa "äärioikeistolainen poliittinen aktivisti" mutta kiisti, että hänen tekstinsä olisivat "propagandan levittämistä".
Muutama päivä aikaisemmin Hännikäinen kuitenkin kirjoitti Facebookissa: "Tietenkin kirja liittyy 'poliittiseen projektiini', mikä se sitten mahtaakaan olla."
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kulttuuriuutiset/3320151/pitaisiko-aarioikeistolaista-kirjailijaa-julkaista) 4.2.2015
Toimittajan nimeä ei kerrota, mutta vaikuttaa Emilia Kukkalan tekstiltä.
Ilmaisu "******* kanssa marssiva" on oikein käyttökelpoinen. Danin, Lin ja Mikaelin kirjaa mainostettiin kuitenkin Kansan Uutisissa aika lailla eri tavalla.
Quote from: tuo mies on 03.02.2015, 12:44:08
http://hommaforum.org/index.php/topic,97398.msg1758313.html#msg1758313 (http://hommaforum.org/index.php/topic,97398.msg1758313.html#msg1758313)
Vanha juttu.
TL;DR oliko Hännisen vai ei ?
Hännikäinen on päässyt noilla känniavautumisillaan vasemmiston uudeksi lemmikkiviholliseksi. Ovat leimanneet Hännikäisen lähes Goebbelsin veroiseksi aateviholliseksi. Äärimmäisen vaarallinen henkilö. Kuulemma.
Quote from: tos on 03.02.2015, 22:45:48
Itse en muista, että kukaan "oikeistolainen" olisi ollut koskaan osa Suomen älymystöä - tai ehkä joskus Risto E.J. Penttilää pidettiin osana älymystöä.
Kyllähän 1800-luvulla ja 1900-luvun puoliväliin asti toiminutta älymystöä voisi useimmilla mittareilla luonnehtia oikeistolaiseksi. Keskimäärin vahvasti isänmaallisia myöskin. Uskon, että lähitulevaisuudessa oikeistolaisempi katsantokanta ja älymystö tulee huomattavasti voittamaan alaa, kun todella havahdutaan siihen, miten paljon tuhoa viime vuosikymmenten vasemmistolaisarvot (etenkin sen sikiämä monikultturismi-äpärä) ovatkaan tuottaneet.
Meikäläisellä on jo useampikin Hännikäisen opus hyllyssä mutta en tiedä, viitsinkö ostaa Kunniaa ihan vain tuen osoituksena. Sarastuksessa julkaistun näyte-esseen perusteella kirja edustanee tietyntyyppistä "sukupuolikonservatismia" ja kyseenalaista miehisen vitalismin ylistystä jota itse vierastan.
Jotenkin tuo esimerkiksi homoaktivisti Jack Donovanin rummuttama traditionalismin alalaji tuntuu aika köykäiseltä ja sotii Hännikäisen aiempia näkemyksiä vastaan siitä, ettei konservatismi suinkaan tarkoita paluuta johonkin vanhaan (tässä tapauksessa viktoriaanisiin tai jopa sitä myöhempiin sukupuolikäsityksiin) vaan huonojen uudistusten vastustamista ja uudenlaisen yhteiskunnallisen ohjelman luomista siitä materiaalista, mitä historia meille tarjoaa. Olen näkevinäni tässä jonkinlaisen laajemman laitaoikeistolaisen trendin johon kuuluu Chuck Palahniukin Fight Clubin suunnaton fanitus, homososiaalisen lad- & bro-kulttuurin ihannointi sekä pahimmillaan PUA-opit ja maailmankuva. Olisiko tämä siis Hännikäisen paluu Ilman-kirjansa maailmaan?
Puhetta jota on syytä esittää, hyvä juttu.
Esitin Hännikäiselle (kustantajan kautta, kun en muuta kontaktia löytänyt) pyynnön osallistua sananvapauden keskusteluiltaan pikkuparlamentin kansalaisinfossa 19.2. Toivotaan että hän pääsisi, ounastelen että hänellä olisi sananen sanottavana.
Quote from: Source on 04.02.2015, 14:11:14
Hännikäinen on päässyt noilla känniavautumisillaan vasemmiston uudeksi lemmikkiviholliseksi. Ovat leimanneet Hännikäisen lähes Goebbelsin veroiseksi aateviholliseksi. Äärimmäisen vaarallinen henkilö. Kuulemma.
Göbbels on pelkkä junnu näihin Suomen vasemmistolaisiin tai Suomen mediaan yleensä verrattuna. Hän ei millään ehtinyt toistaa valhetta yhtä monta kertaa kuin nykyiset seuraajansa. Suomen vasemmisto todennäköisesti jopa uskoo jo omia valheitaan mihin en usko Göbbelsin sortuneen.
Quote from: JJohannes on 04.02.2015, 19:23:17
Meikäläisellä on jo useampikin Hännikäisen opus hyllyssä mutta en tiedä, viitsinkö ostaa Kunniaa ihan vain tuen osoituksena. Sarastuksessa julkaistun näyte-esseen perusteella kirja edustanee tietyntyyppistä "sukupuolikonservatismia" ja kyseenalaista miehisen vitalismin ylistystä jota itse vierastan.
Jotenkin tuo esimerkiksi homoaktivisti Jack Donovanin rummuttama traditionalismin alalaji tuntuu aika köykäiseltä ja sotii Hännikäisen aiempia näkemyksiä vastaan siitä, ettei konservatismi suinkaan tarkoita paluuta johonkin vanhaan (tässä tapauksessa viktoriaanisiin tai jopa sitä myöhempiin sukupuolikäsityksiin) vaan huonojen uudistusten vastustamista ja uudenlaisen yhteiskunnallisen ohjelman luomista siitä materiaalista, mitä historia meille tarjoaa. Olen näkevinäni tässä jonkinlaisen laajemman laitaoikeistolaisen trendin johon kuuluu Chuck Palahniukin Fight Clubin suunnaton fanitus, homososiaalisen lad- & bro-kulttuurin ihannointi sekä pahimmillaan PUA-opit ja maailmankuva. Olisiko tämä siis Hännikäisen paluu Ilman-kirjansa maailmaan?
Minusta yksi tapa lähestyä traditionalismia ja maskulinismia on kysyä, mitä se ei ole, sen sijaan että pohtii niitä useita elementtejä mitä kaikkea ne ns. pitävät sisällään. Yksi Hännikäisen pelottavimmista (suvaitsevaistoa ajatellen) näkemyksistä on se anti-moderni ajattelu. Ja se tapa ns. kritisoida asioita, joita hyperprogressiivinen yhteiskuntakulttuuri saa aikaan. Ensimmäinen Sarastuksen teksti jonka luin, käsitteli nykypäivän kulutusjuhlaa ja laadun eroja perinteikkäämmässä näkemyksessä vs. nykysekunda, noin vapaasti ajatellen.
Olen ehkä hieman eri mieltä tuosta Jack Donovanin 'homoaktivismista'. Hänen ensimmäinen kirja käsitteli homoutta hieman toisesta näkemyksestä, eikä hän kovin monessakaan artikkelissaan ota kantaa homo-lesbotouhuun, ainoastaan joskus mollataakseen 'queer' ja 'gay' touhua.
Mitä tulee sitten siihen, mikä olisi optimaalinen traditionalismin tila. En itsekään ole noiden henkilöiden (Donovan, Hännikäinen) kanssa välttämättä ihan samoissa ratkaisumalleissa, mutta silti ne edustavat sata kertaa parempaa mitä tämän päivän touhu. Lisäksi ainakin herrojen luontokäsitys on arvostettava.
Tämä onkin kiva jännätä, millaista sisältöä Kunniasta löytyy. En pistäisi vähiä rahojani tuohon Ilman -tyyliseen juttuun, uskon että käsitellää maskulinismia ja veljeyttä, niihin liittyviä elementtejä ja ehkä jotain luonto/tribalismijuttua, jos oikein mennään deepiksi. Mutta sekin riittäisi loistavasti, jos tulisi vähän samanlaista kuittia eliittiä kohtaan mitä Liberalismin petos -kirjassa.
Quote from: Rändöm on 04.02.2015, 14:18:00
Kyllähän 1800-luvulla ja 1900-luvun puoliväliin asti toiminutta älymystöä voisi useimmilla mittareilla luonnehtia oikeistolaiseksi.
Ehdottomasti. Jos katsoo vaikkapa V.A. Koskenniemeä, niin hänellä oli jopa oikeasti jonkinlaisia natsi-sympatioita. Ainakin natsiestetiikkaa hän tuntui taitelijana jossain määrin ihailevan. Aikanaan kuitenkin Suomen suosituimpia runoilijoita. Hän oli 100% valkoinen ja samaan aikaan suomalaisen intelligentsian ytimessä, kirjallisuustieteen professori, jne. Haluaisimpa nähdä nykypäivänä kirjallisuustieteen proffan varustettuna Koskenniemen ajatusmaailmalla.
Joku viisas joskus totesi, että ennen vanhaan akateemikkojen modus operandi ei ollut niinkään kyseenalaistaa perinteitä, vaan tukea ja ymmärtää niitä. Löytää selityksiä sille, minkä vuoksi perinteet ovat muodostuneet ja miksi niitä on viisasta kunnioittaa.