Olen vuosien kuluessa toisinaan pohtinut, kuinka epäedullista maailman turvallisuuden kannalta on se, että maailman öljyntuottajista ja nettoviejistä valtaosa on islamilaisia maita. Robert Zubrinin (https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Zubrin) teos Energy Victory näyttää vahvistavan arvelujani.
Siinä missä Amerikan Yhdysvallat ovat riippuvaisia arabien öljystä, Suomi on riippuvainen Venäjän öljystä. Voisi ajatella, että eihän tämä sitten meitä koske, mutta laajemmassa tarkastelussa samoista öljymarkkinoista on kyse. Suomen kysyntä on osa maailman öljyn kokonaiskysyntää.
Saudi-Arabia myy öljyä Yhdysvalloille ja saa myymästään öljystä kelpo maksun. Mihin arabit käyttävät öljykaupassa hankkimiaan rikkauksia? Ne tukevat wahhabisteja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Wahhabismi) ja wahhabismin leviämistä kaikkialla maailmassa. Wahhabismi on juuri se islamin suuntaus, joka synnyttää ja tukee terroristiliikkeitä, kuten Al-Qaida (https://en.wikipedia.org/wiki/Al-Qaeda#Financing) ja ISIS (https://fi.wikipedia.org/wiki/Isis_(j%C3%A4rjest%C3%B6)). Islamin levittäminen (https://en.wikipedia.org/wiki/Spread_of_Islam) ja koko maailman kattava islamisaatio on näiden yhteinen tavoite.
Jotkut ovat sanoneet, että wahhabismi olisi jotenkin väärää ja harhautunutta islamia, mutta lähteiden valossa näyttää kuitenkin siltä, että Wahhab on islamille sama kuin Luther kristinuskolle, eli wahhabismi on juurikin puhdistettua islamia.
Niin tai näin, olipa mitä mieltä tahansa wahhabismista, näyttää siltä, että öljystä riippuvaiset öljyn nettotuojamaat kaikessa hiljaisuudessa tukevat wahhabismia Saudi-Arabian öljybisneksen kautta. Tämä voisi loppua vain lopettamalla raakaöljyn ostaminen, ja sehän ei käy noin vain. Raakaöljy on kysyttyä kaikkialla. Hyvin pieni osa kaikesta liikenteestä kulkee jollain muulla kuin raakaöljyn jalosteilla. Öljyä tarvitsevat kaikki. Islamilaisen maailmanvallankumouksen käyttövoima on öljy. Samaan tapaan kuin Japani ja Saksa olivat lähtökohdiltaan alakynnessä 1930-luvulla, koska niillä ei ollut omia öljyvaroja, myös sivistyneet länsimaat ovat alakynnessä nyt, kun Pohjois-Amerikan ja Euroopan maat eivät enää ole öljyn nettoviejiä eikä edes omavaraisia.
Mikä neuvoksi? Jollain tapaa öljyriippuvuudesta pitäisi päästä irti. Mutta miten?
- Nykyään on muotia hehkuttaa sähköautojen tulemista, vaikka sähköautot ovat edelleen kalliita, niiden toimintasäteet pieniä ja kalliiden akkujen käyttöikä lyhyt. Olisiko raskas maantieliikenne, laivaliikenne tai lentoliikenne muutettavissa sähkökäyttöiseksi? Näillä näkymin edelleen tarvitaan polttoaineita.
- Energian säästäminen voi olla sinänsä hyvä asia, mutta sekään ei ratkaise mitään. Liikennepolttoaineita tarvitaan edelleen.
- Vetytalous näyttää paperilla periaatteessa lupaavalta, mutta matala kokonaishyötysuhde, varastoinnin ja kuljetuksen ongelmat tekevät siitä taloudellisesti kilpailukyvyttömän.
- Alkoholipolttoaineista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanolitalous) voi olla apua, edellyttäen, että niitä ei tuoteta välillisesti tai välittömästi raakaöljystä.
Muut fossiiliset polttoaineet ovat kivihiili, maakaasu ja ns. epätavanomaiset öljylähteet. Ne kelpaavat väliaikaisesti öljyriippuvuuden vähentämiseen, samoin kuin turve. Uusiutuvan biomassan kuten puujätteen käyttö tuotannossa on kestävämpää. Lopulta öljyriippuvuuden lopettamisessa täytyy turvautua aurinkoenergiaan ja ydinenergiaan, olipa kyseessä ydinfissio tai ydinfuusio. Ydinfuusio olisi lopullinen niitti, sillä fuusiopolttoainevarat ovat käytännöllisesti katsottuna ehtymättömät, ja tuotettua energiaa voidaan käyttää alkoholipolttoaineiden ja dimetyylieetterin tuotantoon.
Mitä puuttuu? Vain poliittinen tahto puuttuu. Euroopan unioni voisi säätää direktiivin, joka merkitsisi nopeaa siirtymistä flexifuel-ajoneuvoihin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Flexifuel-auto) siten, että kaikissa uusina myyntiin tulevissa autoissa pitäisi voida käyttää polttoaineena metanolia, etanolia ja bensiiniä mielivaltaisissa sekoitussuhteissa. Myöhemmin voitaisiin poistaa vaatimus, että ajoneuvon polttoaineeksi pitää kelvata myös bensiini. Vastaavasti dieselajoneuvoissa siirryttäisiin dieselöljystä dimetyylieetteriin (https://en.wikipedia.org/wiki/Dimethyl_ether). Tällä tavoin voitaisiin siirtyä maantieliikenteen polttoaineissa täydestä öljyriippuvuudesta täydelliseen riippumattomuuteen. Metanolin, etanolin ja dimetyylieetterin tuotannon hyväksi voitaisiin myös panostaa tuotantomenetelmien kehittämiseen. Poliittista tahtoa tarvitaan myös primäärienergian tuotannon vaihtoehtojen lisäämiseen. Kansainvälinen fuusiovoimahanke ITER (https://fi.wikipedia.org/wiki/ITER) on periaatteessa hyvä hanke, mutta hidas. Lockheed Martin Skunk Works (https://fi.wikipedia.org/wiki/Skunk_Works) aikoo päästä omassa ydinfuusio-ohjelmassaan (https://en.wikipedia.org/wiki/High_beta_fusion_reactor) tuloksiin ja kaupallistettavaan ydinfuusioreaktoriin huomattavasti nopeammin.
Jos me ja muut länsimaat pääsemme eroon öljyriippuvuudesta, pääsemme helpommin eroon myös islamisaatiosta.
Olen samaa mieltä, että öljyriippuvuudesta pitäisi päästä eroon. Se on yksi keskeisimpiä syitä esim. islamismin leviämiseen. Öljyn myötä muslimimailla on aikaa ja rahaa sotia sen sijaan, että kansa joutuisi sijoittamaan aikaansa työntekoon.
Ylivoimainen enemmistö öljystä (n. 70%) kulutetaan maantieliikenteessä. Jos öljyriippuvuudesta halutaan eroon, resurssit pitää sijoittaa autoiluun.
Ainoa realistinen bensiinin/dieselin korvike on sähkö eli on panostettava sähköautoihin. Se on kokonaiskustannuksiltaan edullisin ja teknisesti helpoin vaihtoehto ja tuo samalla valtavan lisäedun päästöttömyydellään.
Sähköauton perinteiset ongelmat kuten kantomatka on jo oikeastaan ratkaistu. Kantomatka vaihtelee mallista riippuen 100-500 km yhdellä latauksella ja se tulee tietenkin paranemaan jatkossa. Ongelmana on lähinnä vaan sähköauton hinta, joka on edelleen korkeahko. Hinta on kuitenkin laskussa massatuotannon alkaessa.
Tällä hetkellä toistakymmentä kaupallista sähköautomallia on markkinoilla ja hinta USA:ssa on noin 20-30 000 dollaria eli ei kovinkaan suuri Suomen mittapuun mukaan. Suomen verotus tosin tekee omansa autojen hintaan. Tesla sähköautojahan tuodaan jo Suomeenkin: http://www.auto-outlet.fi/Tesla/
Tällä hetkellä sähköauto on jo niin paljon edellä muita autoteknologioita kaupallistamisessa, että se tulee olemaan tulevaisuuden liikuntamuoto. Ei ole enää mitään järkeä alkaa rakentelemaan tuotantolaitoksia ja jakeluverkostoa muille liikennepolttoaineille.
Me olemme jo sillä kynnyksellä, että öljytalous on korvautumassa sähkötaloudella. Se, mitä tarvitaan on poliittisia kannustimia kuten esim. sähkö- ja dieselautojen (dieselauto kuluttaa vähemmän öljyä) suosimista verotuksen kautta. Sen myötä öljyn tuonti vähenisi ja miljardit eurot jäisivät Suomen talouteen kiertämään eikä siirtyisi ulkomaille.
Minä näen asian näin:
- Metanolia ottomoottorilla varustettujen ajoneuvojen polttoaineeksi.
- Dimetyylieetteriä dieselmoottoristen ajoneuvojen polttoaineeksi.
- Puhdistettu synteesikaasu on sellaisenaan pullotettuna kelpo polttoainetta.
- Etanolia pienmoottoreiden ja retkikeittimien polttoaineeksi.
Luettelon ensimmäiset kolme polttoainetta voidaan tuottaa biomassasta varsin suoraviivaisella prosessilla. Etanolin tuotannossa tarvitaan edelleen hiivoja ja ravintokasveja. Näiden polttoaineiden tuotannossa ei välttämättä tarvita muuta energiaa kuin biomassassa on jo valmiiksi, mutta myöhemmin halvasta ydinsähköstä voisi olla paljonkin hyötyä tuotannon kasvaessa.
Mistä lähtien Amerikka on tarvinnut arabien öljyä?
Amerikkalaiset on velkaa japonialaisille, ja turvaavat niitten tarviimaa arabiöljyä.
Quote from: Leso on 23.01.2015, 02:58:00
Mistä lähtien Amerikka on tarvinnut arabien öljyä?
Ei USA ole ollut omavarainen öljyn suhteen vuosikymmeniin.
Minulla ei ole periaatteessa mitään sähköautoja vastaan, mutta:
Quote from: Totti on 23.01.2015, 02:30:31
Ongelmana on lähinnä vaan sähköauton hinta, joka on edelleen korkeahko.
Tuota ei pidä vähätellä. Akuston uusimisesta aiheutuvat kustannukset täytyy myös huomioida laskelmissa.
Monet öljymaat ovat sijoittaneet varansa käytännössä väestönkasvuun. Jos jostain tulisi mullistava innovaatio, joka saisi öljyn kysynnän romahtamaan, Lähi-idän yhteiskunnat luhistuisivat hetkessä ja tulisi arabikevät potenssiin kaksi. Se merkitsisi luultavasti kymmenien miljoonien ihmisten muuttopainetta Eurooppaan, ja ne ihmiset olisivat aiempiakin muuttajia vihaisempia. Minusta ongelma on sittenkin Euroopan maiden haluttomuus puolustaa itseään. Muslimien muuttoliikkeen suunta on käännettävä vastakkaiseksi. Siitä voi minun mielestäni vähän maksaakin, että suurin osa öljymaiden väestöstä pysyy aavikolla.
Quote from: Nikolas Ojala on 23.01.2015, 03:28:28
Quote from: Leso on 23.01.2015, 02:58:00
Mistä lähtien Amerikka on tarvinnut arabien öljyä?
Ei USA ole ollut omavarainen öljyn suhteen vuosikymmeniin.
Näin siis Virallisen Totuuden mukaan. Omat lähteet kannattaa käyttää vasta kun muiden lähteet loppuu.
Quote"After only one week on the North Slop of Alaska, Senator Chance had said to me, "Almost everything said to me [about the energy crisis] by those briefers from Washington, D. C. was a lie,'"
"[After proving the find at Gull Island an ARCO executive] went on to say, 'Chaplain, America has just become energy independent!'...The energy crisis had just come to a screeching halt-this ought to hit the front page of every newspaper in America...but before an announcement was made the government forced them to cap it and seal the records which documented the find...WHY!?"
http://www.amazon.com/The-Energy-Non-Crisis-Lindsey-Williams/dp/0890510687
https://www.youtube.com/watch?v=NbakN7SLdbk
Katselin Armanin kummilapsiohjelman Kamerunista ja järkytyin. Vaikka naisilla oli määräysvalta, niin he eivät saaneet koulua käytyä koska alkoivat lisääntymään. Jos nämä lapset haaveilivat jostakin, niin se jää toteuttamatta kun seksi alkaa kiinnostamaan. Ja niillä lapsilla ei ollut öljyä, kuitenkin he ovat aikuistuttuaan merkittävä siirtolaispotentiaali. Jos muslimeilla ei olisi öljyä, he lisääntyisivät kuin Afrikkalaiset ja herättäisivät infernaalisen hoivavietin länsimaissa. Totta kai he saisivat tulla tänne "opiskelemaan" ja "tekemään työtä", koska meillä on "työvoimapula", "sisäsiittoisuutta" jne. Öljyriippumattomuus ei ainakaan tätä muslimiongelmaa ratkaise. Tulipahan se nyt tässä sanottua, että meillä ja koko maailmalla on muslimiongelma joka täytyy ratkaista!
Kesällä keräsin kaikki muovijätteeni noin 2 viikon ajalta. Muuta kuin biojätettä ja muovijätettä tuli hyvin vähän. Muovin kulutusta pakkauksissa voisi vähentää. Haluaisin ainakin viinat lasipulloihin. Vaatteita tehdään paljon muovista, vaikka se saattaa olla jopa epäterveellistä. Rakentamisessa käytetään myös muoveja, vaikka puutakin olisi.
Kananmunakenno on hyvä keksintö, samoin kaikki maatuvat pakkaukset, joita kyllä jonkin verran on (pärekori ym).
Quote from: Janix on 23.01.2015, 10:10:06[...] Vaatteita tehdään paljon muovista, vaikka se saattaa olla jopa epäterveellistä. [...]
Sikäli kun mitään tekstiileistä tajuan, muslimilakanat ovat käytännössä aina keinokuitua.
Oletteko panneet merkille?
En pane linkkejä, koska asiasta helppo guuglettaa. Monesti vain tullut eteen enemmän tai vähemmän tutkittua tietoa siitä, että äijät saavat muovista ja etenkin muovisista nestepakkauksista estrogeeniä tai sen esiasteita. Tämä sen lisäksi, että kraanavedessä on kelta- ja muita hormoneita.
Muovipartikkeleita syömme ainakin kaikessa, mikä tulee valtameristä.
Quote from: samuliloov on 23.01.2015, 09:07:18
Quote from: Nikolas Ojala on 23.01.2015, 03:28:28
Ei USA ole ollut omavarainen öljyn suhteen vuosikymmeniin.
Näin siis Virallisen Totuuden mukaan. Omat lähteet kannattaa käyttää vasta kun muiden lähteet loppuu.
Jos tuo pitää paikkansa, ja huhuja olen ennenkin lueskellut, niin se osoittaa strategista pelisilmää.
Mutta muuten tukeudun laajemmin tunnettuun tietoon:
http://oilprice.com/Energy/Crude-Oil/World-Oil-Production-at-3312014Where-are-We-Headed.html
(Vajaan vuoden vanha juttu)
QuoteJos tuo pitää paikkansa, ja huhuja olen ennenkin lueskellut, niin se osoittaa strategista pelisilmää.
Kyllä.
Lindsay Williams kertoo että pohjois-Alaskassa sijaitsevan Gull Island-nimisen öljylähteen öljy riittäisi nykykulutuksella tyydyttämään koko USA:n öljytarpeen yli 200 vuotta. Aiheesta oli puhunut myös Alaskan kuvernööri jossain tv-ohjelmassa vuonna 2005: "...there is potentially enough crude oil, in the north slope of Alaska, to supply the entire USA for 200 years...". Saman lähteen koeporausreistä tulee vuorokaudessa yksi miljardi kuutiojalkaa kaasua minkä takaisintyöntämiseen on käytössä yhteensä 48 jumbojetin suihkumoottoria. Venäläiset ovat Williamsin mukaan poranneet 40000 jalkaa syviä koereikiä ja löytäneet massiivisia öljyesiintymiä.
https://www.youtube.com/watch?v=NbakN7SLdbk
Emme voi tietää mikä on totuus mutta yksi asia on täysin selvä. Öljyntuottajien kannattaa vähätellä maailman öljyvarojen määrää mahdollisimman paljon, pitääkseen hinnan mahdollisimman korkealla. Kun pankkiirit ottavat haltuun öljyä tuottavia Paskastanioita jenkki- ja brittiarmeijoiden avulla, niitä ei kiinnosta ensisijaisesti öljylähteet vaan tuotannon rajoittaminen.
Nestemäisillä biopolttoaineilla voidaan korvata öljyjalosteitten käyttö liikenteessä.
Raakaöljyn hinnasta riippuu, kannattaako em. korvaus tehdä.
Tietoa nestemäisistä biopolttoaineista:
Wikipedia/Energy crop/Liquid biomass
Aika monesta kasvista saadaan öljyä:
Wikipedia/Energy crop/Liquid biomass/Typical oil extractable by weigh
Mäntyöljy on lupaava vaihtoehto öljyjalosteitten käytölle liikenteessä:
Wikipedia/Mäntyöljy
UPM:n investointi Lappeenrantaan biojalostamoon, jossa mäntyöljystä saadaan nestemäistä liikennepolttoainetta.
Mäntyöljyä saadaan esim. havupuista.
Quote from: samuliloov on 25.01.2015, 03:12:40
Lindsay Williams kertoo että pohjois-Alaskassa sijaitsevan Gull Island-nimisen öljylähteen öljy riittäisi nykykulutuksella tyydyttämään koko USA:n öljytarpeen yli 200 vuotta.
Emme voi tietää mikä on totuus mutta yksi asia on täysin selvä. Öljyntuottajien kannattaa vähätellä maailman öljyvarojen määrää mahdollisimman paljon, pitääkseen hinnan mahdollisimman korkealla. Kun pankkiirit ottavat haltuun öljyä tuottavia Paskastanioita jenkki- ja brittiarmeijoiden avulla, niitä ei kiinnosta ensisijaisesti öljylähteet vaan tuotannon rajoittaminen.
En lukenut tuosta Gull Island -lähteestä enempää, mutta yksi tärkeä pointti on, paljonko öljyn nostaminen ja jalostaminen maksaa. Jos Lähi-Idän maista saa ostamalla ja demokratiakeikausten sivutuotteena halvempaa öljyä, niin sitähän käytetään ensin. Tuotannon rajoittaminen ja hinnan nostaminen (myöhemmin) sitä kautta voi olla myös yksi tekijä.
Nykyisen alemyynnin aikana taas moni tuotantomaa joutuu suuriin vaikeuksiin, Venäjä mukaan lukien. Kun pahimmat inhokit ovat suurissa vaikeuksissa, hintaa voi nostaa taas ylemmäs. Öljylähteiden kontrolloinnista on monenlaista hyötyä, hintaan voi vaikuttaa ylös ja alas.
Minun mielestäni öljyn käytössä ei ole kuin yksi huono puoli: Se toimii rahan lähteenä monille epämääräisille lahkoille, järjestöille ja valtioille, joista merkittävimpiä ovat varmasti mainitut wahhabistit ja Venäjä. Venäjän öljytili on Suomen kannalta erittäin suuri uhka, mutta samalla erittäin suuri mahdollisuus ja erittäin suuri uhan lieventäjä, koska vaikka öljyllä voidaan ostaa aseita, voidaan niillä myös ostaa matkamuistoja Suomesta, eikä ainakaan rahan takia ole pakko lähteä ryöstöretkille rajan tälle puolelle. Muuten öljyssä ei ole mitään pahaa. Se on hieno luonnonvalmiste, joka sisältää paljon energiaa ja josta on helppo kemian keinoin muodostaa ihmeellisiä asioita.
Öljyriippuvuus on taas paljon monimutkaisempi käsite. Minusta sellaista ei ole edes olemassa. Esimerkiksi vaikka Yhdysvallat ei ole käyttämänsä öljyn suhteen omavarainen, on sillä silti tarpeeksi omaa öljyntuotantoa olemiseksi omavarainen ruuantuotannon, kuljetuksen, sotavoimien ja kaiken tärkeän suhteen. Öljystä suurin osa käytetään elintason nostamiseen ja luksustuotteena. Luksustuotteista ei tarvitse olla omavarainen. Luksustuotteen voi lisäksi korvata toisella luksustuotteella: Öljyn kulutus eli autoilukulttuuri voidaan korvata vaikka lasihelmillä tai elokuvateattereilla. Ja jos välttämättä halutaan säilyttää autoilukulttuuri, se voidaan säilyttää pelkällä hinnannostolla eli siirtymällä kalliimpiin sähköautoihin. Mutta koska öljystä ei ole pulaa eli sen hinta halpaa, eivät sähköautot kannata, eikä markkinataloudessa pidä markkinoiden puolesta päättää, mitä luksustuotetta tai tuotantotekniikkaa suositaan ja mitä ei. Se on markkinoiden tehtävä. Suomessakin öljyriippuvuutta on liioiteltu. Maaseudulla elämä ilman autoja on tosin vaikean puoleista, mutta jos arvon jyvänjemmari ei jaksa onnikkaan nousta, vaan pitää kylille päästä omalla autolla Tokmannin tarjoustuotteita pällistelemään, niin ei siinä ole kyse mistään muusta kuin luksuksesta.
Enkä missään nimessä kannata ehdotettua flexfuel-direktiiviä Eurostoliitolta. Siinä valittaisiin teknologian markkinoiden puolesta; en vaikka Eurostoliitossa kaikki toiminta on jo nyt lähes täysin keskussuunnitteluvirastossa päätettyä suunnitelmataloutta, ja sähköautot olisivat siitä järkevimmästä päästä. Edes perustelu, ettei yksi lisädirektiivi kymmenien tai satojentuhansien joukossa voisi viedä pahempaan, aikaansaa vastauksen, ettei se ainakaan parempaan suuntaan veisi. Jos jotain haluttaisiin öljyriippuvuuden vähentämiseksi tehdä, voitaisiin Eduskunnassa päättää työmatkavähennys, kilometrikorvausten ja muiden suunnitelmatalouden tukimuotojen lakkauttamisesta -- ja jos sen katsottaisiin nostavan autoilun kustannuksia eli olevan "lisävero", niin vastaanvankokoiset vähennykset voisi tehdä käyttövoimamaksuihin ja bensiiniveroihin. Tosin kompensoimalla nousseet kulut autoilun kustannus pysyisi samana, eikä öljyriippuvuus vähenisi, vaan ainoa hyöty olisi, että sosialistista suunnitelmataloutta onnistuttaisiin purkamaan pieni -- ja käytännössä merkityksetön -- palanen.
Pohdin äskettäin myös riippuvuuttamme venäläisestä öljystä sodanajan huoltovarmuuden kannalta. Siinäkään suhteessa ei rauhanajan kulutuksen laskeminen missään nimessä toimisi edistävänä tekijä -- monesta syystä ennemmin päinvastoin. Jos emme rauhanaikana öljyä osta, ei vanja sitä pistä varastoon, josta myy meille sodanaikana. Huoltovarmuuden kannalta olisi paljon parempi yrittää etsiä Suomen rajojen sisältä edes pieni öljylähde, jonka tuotantokustannukset voisivat olla moninkertaiset arabien öljyyn, eikä sitä rauhanaikana kannattaisikaan käyttää, vaan se olisi pelkästään sodan varalle tehty varatoimenpide. Se olisi paljon halvempaa ja järkevämpää kuin sähköautoihin pakkosiirtyminen. Sellaisena pidän myös Gull Islandin huhuja; se on sodan varalla oleva varasto. Uskon muitakin vastaavia olevan Pentagonin tiedossa. Strategisten luonnonvarojen sijainnista ei kuitenkaan ole tapana pitää suurta ääntä. Luvuissa voi olla myös lapin lisää. Maailman tuottavin öljykenttä Ghawar-kenttä (http://en.wikipedia.org/wiki/Ghawar_Field) Saudi-Arabiassa on tuottanut toistaiseksi 65 miljardia barrelia öljyä. Amerikan öljynkulutus näyttäisi olevan noin 7 miljardia barrelia vuodessa. Joten yksi kenttä, jos tuottaa vielä toisen vastaavan määrän, voisi tuottaa uskoakseni enintään 20 vuoden tarpeita vastaavan määrän. Suomen öljynkulutus on vain 70 miljoonaa barrelia vuodessa, joten Suomen seuraavan 2000 vuoden kulutusta vastaamaan se riittäisi. Mutta kaikki tällaiset laskelmat perustuvat oletuksiin öljynkulutuksen pysymisestä vuodesta toiseen samana, eikä sellaista ole koskaan käynyt missään. Gull Islandin laskelmatkin 200 vuoden kulutuksesta näyttivät perustuvan 50 vuotta vanhoihin kulutuslukuihin. Jo pelkkään 20 vuoteen mahtuu niin monta sotaa, vallankaappausta, uskonnollista kansannousua, teknologian muutosaskelta ja muuta kaikkeen vaikuttavaa tekijää, ettei kulutuslaskelmia kannata sinne asti tehdä -- ja 200 vuoden tai 2000 vuoden päähän ei kannata edes muodostaa mielikuvia yhteiskuntarakenteesta, maailmanväkiluvusta tai oikeastaan yhtään mistään.
Öljyriippuvuutta voi pohtia vaikkapa tällaisen ajatuskokeen kautta:
Öljyn tuonti katkeaa täysin odottamatta ja äkillisesti jonakin päivänä epämääräisen pitkäksi ajaksi. Mitä tapahtuu siitä eteenpäin?
Kun tätä ajatuskoetta pitkitetään viikkoja, kuukausia ja vuosia tulevaisuuteen, kysymys öljyriippuvuudesta näyttäytyy jotenkin terävämpänä.
Kyseinen tilanne sattuu vielä enemmän öljyä vievään maahan.
Kyllähän öljyriippuvuus on asia, mitä pitäisi pienentää. Ei kai siitä kannata hinnalla millä hyvänsä pois pyrkiä, mutta vähentää sitä täytyy. Aika paljon rahaa jää Suomen rajojen sisäpuolelle, mikäli meidän ei tarvitsisi ostaa ihan näin paljon ulkomaista polttoainetta.
Quote from: Nikolas Ojala on 18.02.2015, 01:44:40
Öljyriippuvuutta voi pohtia vaikkapa tällaisen ajatuskokeen kautta:
Öljyn tuonti katkeaa täysin odottamatta ja äkillisesti jonakin päivänä epämääräisen pitkäksi ajaksi. Mitä tapahtuu siitä eteenpäin?
Kuvailemasi tilanne on mahdollinen ainoastaan sodan sytyttyä. Se tarkoittaa pienen Suomen tapauksessa, että normaali elämänmeno lakkaa välittömästi, sotatila julistetaan maahan ja kaikki varastoissa oleva öljy siirtyy Puolustusvoimien hallintaan. Puolustusvoimien "öljyriippuvuus" on asia erikseen, ja toivoakseni siihen on tarvittavasti varauduttu.
Tässä ketjussa ja yleisessä keskustelussa öljyriippuvuudella ei tarkoiteta sodan luomaa poikkeustilaa. Sillä tarkoitetaan poliittisella ja kaupallisella tasolla korkeissa kamareissa käytävää kädenvääntöä, jossa öljy on yksi neuvotteluvaltti. Jos otetaan meille merkittävin esimerkki, on se Venäjä. Venäjän johto voi päättää myydä Suomelle öljyä alle "maailman markkinahinnan", jos hallitus on sopiva ja jos toimitaan Venäjän kannalta edullisesti. Venäjän kannalta epäedullisia ehdotuksia tekevät tahot pyritään näin vaientamaan ja poistamaan vallan lähteiltä. Jos he silti syystä tai toisesta haluaisivat päästä valtaan, on heidän osattava etsiä taloudellisesti ja teknisesti kilpaileva korvaaja öljylle, sillä öljy on heidän valtansa tiellä ja esteenä. Öljyä -- tai oikeammin sen hintaa -- voidaan siis käyttää poliittisena välineenä eli aseena. Sitä asetta on vaikea torjua, koska yhteiskunta on oppinut öljyn käyttöön, infrastruktuuri on rakennettu sen varaan ja hinnaltaan -- niin energiana, teollisuuden raaka-aineena kuin ennenkaikkea liikenteen käytössä -- se on yhä ylivoimaisesti halvin vaihtoehto.
Mutta vaikka öljyä voitaisiin käyttää poliittisena aseena meilläkin, ei sitä meillä ole sellaisena käytetty sitten bilateraalikaupan loputtua. Merkittävin poliittinen ase, jota uudemman ajan itä-saksalaissosialistit ovat pääosin hyödyntäneet on ollut keskuspankin ohjauskorot. Presidentti Koivistokin pohjusti tiensä presidentiksi toimimalla Suomen pankin pääjohtajana. Sosialistien onnistuttua siirtämään taloudellinen valta Leninin mallin mukaan täysin yhden keskuspankin alaisuuteen, ja Suomen yhä ollessa taloudellisesti itsenäinen, pystyi Koivisto pelkillä ohjauskorkojen muutoksilla aikaansaamaan Suomeen talouteen nousukausia ja laskukausia. Näin tietenkin hän pystyi myös "ennustamaan" taloudenliikkeita ja nousi valtaan osaavana talousmiehenä. Omien tekojen ennustaminen kun on aika helppoa. Nostin tämän esiin korostaakseni saman aseen olevan yhä merkittävin -- ja kasvaneen yhä merkitykseltään -- Eurostoliiton keskuspankin kautta. Venäjään kohdistetut pakotteet eivät ole ohjauskorkojen muuttamisia, mutta keskuspankin muita välineitä. Niiden vaikutus ei kuitenkaan toimi Venäjää vastaan, sillä Venäjä on suuri öljyn, kaasun, sähkön ja energian viejä, josta Eurostoliitto on "riippuvainen" eli joilla Venäjä voisi vastata toimiin. Eurostoliitto ei siten voi hyödyntää rahapoliitisiakeinojaan Venäjää vastaan rauhanaikana. Sodanaikana -- eli jos öljyn ja kaasun toimitukset Venäjältä täysin katkaistaisiin -- ei myöskään keskuspankin rahojen siirtelyllä olisi mitään merkitystä eikä muulla poliittisella pelillä. Silloin nousisi esiin jo mainitsemani sotavoimien öljyriippuvuus. Nykyisenä erikoisjoukkojen ja ydinpommien aikakautena, ei suursodassa sotavoimilla ole yhtä suurta öljyriippuvuutta kuin Toisessa Maailmansodassa. Joten ainoastaan maatalouden eli ruuantuotannon öljyriippuvuus olisi sodan aikana ongelma.
Nykyisellään "öljyriippuvuus" siis hankaloittaa sosialistisen suunnitelmatalouden toimintaa yhtälailla kaikkien muiden raaka-aineiden rajallisuuden ja luonnonlakien lailla, ja pakottaa säilyttämään edes pienen palan markkinataloutta tekemällä meidät riippuvaisiksi maailmanmarkkinoista. Se on ainoastaan hyvä asia sisäpoliittisesti katsottuna. Öljyriippuvuuden nimissä perustellut päätökset taas ovat yhtä vastenmielistä poliittista valehtelua kuin "humanitaarisilla syillä" perustellut tai "luonnon säilymisen kannalta" perustellut. Sähköautot olisivat uusi todella mielenkiintoinen näpertelyn paikka näpertelystä kiinnostuneille teknologiaintoilijoille -- joksi lasken myös itseni. Heillä ei kuitenkaan pidä olla oikeutta pakottaa kaikkia osallistumaan intoiluunsa.
Jollain aikavälillä öljyriippuvuudesta täytynee käytännössä päästä eroon jo siitä yksinkertaisesta syystä, että kyseessä on luonnonvara, jota on maaperässä rajallinen määrä ja mitä ilmeisimmin uutta öljyä ei synny ainakaan lähellekään kulutusta vastaavassa mittakaavassa. Valitettavasti nykyinen elämänmeno ympäri maailmaa on voimakkaasti riippuvaista öljystä ja kun öljyn saanti alkaa ehtymisen myötä leikkaantua rajusti, voi jälki olla varsin hirveää, kun ei esimerkiksi olekaan enää varaa ruokkia yhtä montaa miljardia ihmistä. Jos leikkaantuminen tapahtuu nopeasti, eikä ole saatu tilalle riittävästi öljyn korvaajia, niin maapallon väkiluku ei pääse kutistumaan luonnnollisen rauhallista tahtia, vaan tulee nopea romahdus tavalla tai toisella.
Jos USA olisi panostanut yhtä paljon öljyriippuvuuden vähentämiseen kuin vaikka Ruotsi ja Suomi niin USA olisi omavarainen öljyn suhteen tällä hetkellä. Ja Suomi ja Ruotsi ei edes ole panostanut mitenkään hirveästi öljyriippuvuuden vähentämiseen. Eli USA voisi käytännössä hyvinkin helposti olla täysin riippumaton muun maailman öljyntuotannosta jos vain haluaisi.
USA:n liuskeöljytuotanto on nyt pakottanut arabit pumppaamaan oman öljynsä niin halpaan hintaan että tottakai USA:n kannattaa käyttää ennemmin rättipäiden öljy ensin pois kuleksimasta. Eli öljy ei ole lähitulevaisuudessa mikään ongelma länsimaille. Mikään lähi-idän kriisi ei pysty nostamaan öljyn hintaa kun USA:n liuskeöljyn tuotantokustannus on asettanut kiinteän rajan öljyn hinnalle. Nyt vain odotellaan kaikessa rauhassa kun rättipäiden öljy loppuu.
Meillä Suomessa ainakin nerokas verotus ja sääntely takaavat sen, että lypsylehmä kansalainen kiltisti ostaa verotettuja, vanhoja tuttuja fossiilisia löpöjä, ja rahaa virtaa mamutukseen ym. Esimerkiksi idioottimaisia polttoainemaksuja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Polttoainemaksu) joudut maksamaan jopa yksityisalueella tapahtuvasta käytöstä. Tämä, ja tuhannet muut hulluudet **tuttavat niin julmetusti, että tekisi mieli haistattaa vallanpitäjälle keskisormea niin että vallanpitäjä saisi nenän kautta lobotomian.
Quote from: jka on 18.02.2015, 17:26:58
Jos USA olisi panostanut yhtä paljon öljyriippuvuuden vähentämiseen kuin vaikka Ruotsi ja Suomi niin USA olisi omavarainen öljyn suhteen tällä hetkellä. Ja Suomi ja Ruotsi ei edes ole panostanut mitenkään hirveästi öljyriippuvuuden vähentämiseen. Eli USA voisi käytännössä hyvinkin helposti olla täysin riippumaton muun maailman öljyntuotannosta jos vain haluaisi.
USA:n liuskeöljytuotanto on nyt pakottanut arabit pumppaamaan oman öljynsä niin halpaan hintaan että tottakai USA:n kannattaa käyttää ennemmin rättipäiden öljy ensin pois kuleksimasta. Eli öljy ei ole lähitulevaisuudessa mikään ongelma länsimaille. Mikään lähi-idän kriisi ei pysty nostamaan öljyn hintaa kun USA:n liuskeöljyn tuotantokustannus on asettanut kiinteän rajan öljyn hinnalle. Nyt vain odotellaan kaikessa rauhassa kun rättipäiden öljy loppuu.
Saudi-Arabialla on maailman suurimmat öljyvarannot ja ne kestäisivät vielä 10 vuotta jos vain he pumppaisivat öljyä. Pelkästään Lähi-idän kentissä on öljyä kattamaan koko maailman kulutuksen 30 vuotta. Sen lisäksi on liuta muita maita, jotka pystyvät kattamaan maailman öljykulutuksen vielä 10-20 vuotta lisää.
Jenkkien ulkopuolinen öljy ei siis ole loppumassa ihan lähiaikoina, jolloin satojen miljardien vuotuiset tulonsiirrot Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta tulee jatkumaan ainakin kymmeniä vuosia.
Näin massiiviset tulonsiirrot ulos lännestä on sanomattakin valtava ongelma. Ensinnäkin se vähentää lännen vaurautta mutta suuri ongelma on myös, että rahat valuvat maihin, jotka lähes kaikki ovat jonkin sortin kehitysmaita niin taloudellisesti, inhimillisesti kun hallinnollisestikin.
Länsi siis ylläpitää diktatuureja, sortoa, kurjuutta ja sotia ostamalla öljyä eli rahoittamalla eritasoisia rosvovaltioita. Jos lännen öljyriippuvuutta saataisiin vähennettyä merkittävästi, sillä olisi siis valtava positiivinen vaikutus ei vaan luonnolle mutta myös koko ihmiskunnalle.
Olen sitä mieltä, että Suomessa energiapolitiikan yksi fokus pitäisi olla systemaattinen öljyriippuvuuden vähentäminen niin, että suuret tulonsiirrot ulkomaille tätä kautta loppuvat. Jopa sillä uhalla, että energian hinta nousee merkittävästikin kunhan raha pysyy kotimaassa.
Jo nyt olisi mahdollista tehdä paljon esim. poistamalla autovero sähköautoista (tai autoista, jotka kulkevat muulla kotimaisella energialla) sekä panostaa öljyttömiin energiamuotoihin kuten öljylämmityksen alasajoon jne.
Juu, samaa mieltä. Öljyriippuvuuden poistaminen vaikka energian hintojen keinotekoisella nostamisella olisi järkevää politiikkaa nykyoloissa.
Tuo 50 vuottakin on lopulta lyhyt aika. Viimeisen 30 vuoden aikana ja tällä hetkellä vaikkapa Suomen ja Ruotsin kehitys näyttää oikein hyvältä vaikka kovin paljoa ei olla edes tehty. Varaa olisi tehdä vielä paljon enemmän ja nyt meille aukesi todella otollinen tilaisuus kun epäkonventionaalinen öljy pitää hinnat kurissa. Eli veronkorotukset öljyyn ei edes vaikuta niin paljoa oikeasti talouteen kuin tilanteessa jossa oltiin vielä viisi vuotta sitten.
Quote from: jka on 18.02.2015, 18:52:58
Öljyriippuvuuden poistaminen vaikka energian hintojen keinotekoisella nostamisella olisi järkevää politiikkaa nykyoloissa.
Sitä se voisi olla, jos talousjärjestelmä olisi edes osittain kunnossa. Hyvin yksinkertainen kuitenkin ajatuskoe kertoo asian olevan toisin. Yksikään julkisilla varoilla toimiva laitos, virasto, organisaatio tai edes viranomainen tai työntekijä ei joutuisi vähentämään öljynkulutustaan tippaakaan, koska kiintiöt, indeksit, suositukset ja vaatimukset, vaikka öljyn hintaa nostettaisiin kymmenkertaiseksi. Se tarkoittaisi vain julkisen sektorin toiminnan kulujen kasvamista, kulujen nousun kompensointia, verotuksen korottamista ja yleisesti yhä suuremman osan taloudesta siirtämistä sosialistisen suunnitelmatalouden piiriin. Yksityinen kulutus, markkinatalous ja yritystoiminta olisivat jälleen maksajia. Mitään parannusta ei ole järkeä tehdä niinkauan kuin sosialistinen suunnitelmatalous hallitsee. Mitään mallia ei ole edes mahdollista suunnitella nykyisen järjestelmän perustalle, sillä sosialismin jälkeisessä järjestelmässä -- oli se sitten mikä tahansa -- talouden ohjauskeinot ja mahdollisuudet ovat toiset.
Tässä ketjussa ilmenee hyvin sosialistisen yhteiskuntarakenteen suurin ongelma. Kaikki ovat yhtä mieltä byrokratian liiallisuudesta ja säännösviidakon haitoista, mutta jokaiseen kehitysaskeleeseen nähdään aina ratkaisuksi jälleen uusien säädösten tekeminen ja byrokratian lisääminen.
Sanoissa on helppo luvata byrokratian vähentämistä, mutta
teoissa sen vähentäminen on mahdotonta sosialistisessa järjestelmässä. Näin kaikki, jotka eivät ehdota järjestelmän täydellistä purkamista, ovat ainoastaan suunsoittajia; he lupaavat tekoja, jotka ovat mahdottomia. Suunsoittaminen voi olla hyvää äänten kalastelua, mutta hyvää politiikkaa se ei ole.
Tässä on jotain ihan mielenkiintoista yritystä. Seuraavaa osaa odotellessa:
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187036-isanmaallisen-energiapolitiikan-suuntaviivoja-osa-1
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143329-irti-oljyriippuvuudesta
Quote from: sivullinen. on 18.02.2015, 20:26:14
Sitä se voisi olla, jos talousjärjestelmä olisi edes osittain kunnossa. Hyvin yksinkertainen kuitenkin ajatuskoe kertoo asian olevan toisin. Yksikään julkisilla varoilla toimiva laitos, virasto, organisaatio tai edes viranomainen tai työntekijä ei joutuisi vähentämään öljynkulutustaan tippaakaan, koska kiintiöt, indeksit, suositukset ja vaatimukset, vaikka öljyn hintaa nostettaisiin kymmenkertaiseksi.
Öljyn kulutushan on Suomessa laskenut jatkuvasti vuoden 1979 jälkeen vaikka ei olla edes tehty mitään asian eteen. Eli trendi on jo nykyisillä rakenteilla selvä. Nyt olisi täydellinen aika alkaa oikeasti panostamaan trendin kiihdyttämiseen.
Hyvin yksinkertainen pitkän tähtäimen poliittinen päätös varmasti vaikuttaisi. Itse olen ehdottanut esimerkiksi että joka vuosi seuraavan 10 vuoden aikana tulee 2% veroa lisää polttoaineisiin. Olen aivan varma että tällä olisi vaikutusta. Ensinnäkin korotus olisi hyvin hidas ja kertavaikutus olisi olematon. Mutta tuon vaikutus olisi silti merkittävä koska kaikki tietäisi jo nyt että polttoainevero tulee varmasti nousemaan ja tämän myötä polttoaineen hinta vaikka öljyn hinta ei nousisikaan. Eli kaikissa investointilaskelmissa pitäisi jo nyt diskontata tuota jolloin olisi jo nyt kannattavaa investoida muihin kuin öljyyn perustuviin energiaratkaisuihin.
Olen melko varma että tällä ei olisi kuin piristävää vaikutus koko Suomen talouteen toisin kuin melkein kaikilla muilla veroilla. Tämä on niitä harvoja veroja joita itsekin kannatan nykytilanteessa.
Tarvitaan aine johon pystytään varastoimaan energiaa tehokkaasti. En jaksa uskoa erilaisten biomassojen toimivuuteen maailmanlaajuisena ratkaisuna, vety sen sijaan sopisi korvaajaksi kuin nyrkki silmään.
Aurinko-, ydin ja ehkäjos tulevaisuudessa fuusionergian avulla tuotettava vety olisi puhdasta ja riittää loputtomiin.
Vedyn kanssa on ongelmia mutta ei liene ratkaisemattomia jos siihen panostetaan. Ongelmana taitaa olla että öljyteollisuus pitää huolen että panostusta ei juuri löydy.
Quote from: jka on 18.02.2015, 21:05:35
Öljyn kulutushan on Suomessa laskenut jatkuvasti vuoden 1979 jälkeen vaikka ei olla edes tehty mitään asian eteen. Eli trendi on jo nykyisillä rakenteilla selvä.
Kulutus on laskenut autojen energiatalouden parannettua ja öljylämmityksen suosion laskun myötä. Tällä trendillä on kuitenkin rajansa koska polttomoottorin hyötysuhteen loputon parantaminen ei ole mahdollista ja jossain vaiheessa öljylämmittäjät ovat hävinneet markkinoilta.
Rätti on siis puristettu aika kuivaksi tämän osalta ellei taantuman tuomaa taloudellisen aktiviteetin ja sen myötä energian käytön alenemista huomioida.
QuoteNyt olisi täydellinen aika alkaa oikeasti panostamaan trendin kiihdyttämiseen.
Edellä olevaan perustuen se edellyttää ihan uusia ratkaisuja.
QuoteHyvin yksinkertainen pitkän tähtäimen poliittinen päätös varmasti vaikuttaisi. Itse olen ehdottanut esimerkiksi että joka vuosi seuraavan 10 vuoden aikana tulee 2% veroa lisää polttoaineisiin.
Tämä olisi yksi linja mutta vaihtoehtoja on pakko tarjota pelkän raipan lisäksi. Öljyenergian lisäverottamisen lisäksi pitäisi siis myös esim. juuri alentaa vaihtoehtoisen energian autoja, jotta olisi olemassa joku mahdollisuus toimia korkeamman verotuksen torjumiseksi. Muuten bensan verottamisesta tulee vain rangaistus niille, joiden on pakko autoilla esim. töihin.
Öljyriippuvuutta on mahdollista vähentää hyvin paljon jos lähtee liikkeelle leveällä rintamalla eikä se edes maksaisi välttämättä mitään. Keinoihin kuuluu esim. verotuksellinen dieselin suosiminen bensiinin sijasta, sähkö- tai bioenergian suosiminen dieselin sijasta jne. sekä riskisijoittaminen (ei tukeminen) teknologiaan, joka edistää öljyriippumattomuutta.
Eli siirtämällä verotuksen painopistettä sekä teollisen inkubaatiotoiminnan avulla saadaan käyntiin tarvittava teknologia ja kannustettua ihmisiä myös käyttämään sitä.
Quote from: Totti on 18.02.2015, 21:31:06
Eli siirtämällä verotuksen painopistettä sekä teollisen inkubaatiotoiminnan avulla saadaan käyntiin tarvittava teknologia ja kannustettua ihmisiä myös käyttämään sitä.
Nyt on mainittu jo kolme pyhää: vero, tuki ja direktiivi. Vain markkina on mainitsematta, ja näistä kolmestakin ainoastaan direktiivi toimii suunnitelmatalouden vuoksi.
Verojen ja tukien avulla "ohjattu markkinatalous" voisi olla perusteltu ratkaisu, jos ohjaukselle olisi perustelu. Suomessa öljynkulutuksen vähentämistä voitaisiin perustella Venäjän sotilaallisen uhan vähentämisellä. Mutta kuten jo osoitin, Venäjältä ostettu öljy ei vähennä uhkaa, vaan ennemminkin lisää sitä. Öljyn aiheuttamista saasteista, öljyn loppumisesta tai öljyn yleisestä likaisuudesta keskustelu ei sovi tähän ketjuun. Öljy wahhabilaisuuden tukemisen välineenä on sekin Suomen kannalta erittäin etäinen asia. "Öljyriippuvuus" on kuin läheisriippuvuus. Se on tervettä niin kauan kuin se ei ole sairasta.
Ketjussa esitetyistä syistä ainoa merkittävä, jonka jo ehdin mainitakin, on teknologiaintoisuus. Öljy halutaan pois, koska halutaan jotain muuta -- sähköauto tai vetytalous . Minäkin haluan jotain muuta. Haluan paljon kaikkea muuta. Historian loppuminen eli Eurostoliiton ajautuminen pysähtyneisyyden tilaan aiheuttaa hengenahdistusta. Sille taas on evoluution rakentama peruste, koska kehityksen loppuminen tarkoittaa hyvin nopeasti myös sivilisaation loppumista. Mutta oikea tapa kehityksen käynnistämiseksi ei ole säätää direktiiviä. Ensinnäkin, se ei toimi: Jos se toimisi Lissabonin strategia Eurostoliitosta maailman kilpailukykyisimpänä talousalueena olisi tullut todeksi, eikä kenelläkään täällä olisi aikaa ja tarmoa haikailla teknologian kehityksen perään, sillä teknologian uudet askeleet olisivat aiheuttaneen kehitysähkyn ja puuhailua riittäisi enemmän kuin tarpeeksi. Toiseksi, se ei toimi: Jos se toimisi, Neuvostoliitto olisi yhä Suuri ja Mahtava. Kolmanneksi, se ei toimi: Koska vaikka miten monta viisasta miestä tahansa kirjoittaisi julistuksia, miten jonkun muun pitäisi tehdä jotain, eikä kukaan itse tekisi mitään, ei mitään saataisi aikaan. Joten direktiivien laatimisen sijaan ostakaa sähkömopo. Se ei todennäköisesti maailmaa pelasta, mutta haittavaikutukset ovat taatusti huomattavasti pienemmät kuin direktiivin säätämisellä.
Quote from: Soromnoo on 18.02.2015, 21:27:43
Vedyn kanssa on ongelmia mutta ei liene ratkaisemattomia jos siihen panostetaan.
Metanoli, etanoli, dimetyylieetteri, maakaasu ja biokaasu ovat varastoinnin, siirron ja käytön kannalta helppoja, ainakin jos vetyyn verrataan. Vety on niille, jotka haluavat ylimääräisiä haasteita polttoaineketjun jokaiseen lenkkiin.
^^ Totta, vaikka joskus autonvalmistajat sopivat tulevaisuuden perustuvan vetyyn, niin tästä on vaivihkaa luovuttu. Vetyä voi polttaa polttokennoissa joissa hyvä hyötysuhde, mutta maailman kevyimpänä kaasuna sisältää vain ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Karkaa mistä tahansa nanoreiästä, ja syttyy tuleen helposti.
Metaani, eli maakaasu jos fossiilinen, tai biokaasu jos orgaaninen on 4 vetyatomia ja yksi hiiliatomi keskellä, eli stabiili kaasu jossa vedyn hyvät puolet jäljellä. Lisäksi hardware jo olemassa.
Liikennekäytöstä tämä lienee paras kotimainen sivusto:
http://www.cbg100.net/
Edit, lisäys:
Ja tämä Immosenkin blogauksessa mainittu varmaan paras mahdollinen kataloogi kaikesta keinovalikoimasta:
www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B17_verkkojulkaisu.pdf
Quote from: sivullinen. on 18.02.2015, 22:22:21
Quote from: Totti on 18.02.2015, 21:31:06
Eli siirtämällä verotuksen painopistettä sekä teollisen inkubaatiotoiminnan avulla saadaan käyntiin tarvittava teknologia ja kannustettua ihmisiä myös käyttämään sitä.
Nyt on mainittu jo kolme pyhää: vero, tuki ja direktiivi. Vain markkina on mainitsematta, ja näistä kolmestakin ainoastaan direktiivi toimii suunnitelmatalouden vuoksi.
Mielestäni en erityisesti puhunut tukien puolesta. Riskisijoitus energiasektorille tarkoittaa, että valtio käyttää rahaa sijoitustoimintaan, jolla pyritään kannattavuuteen.
Aika sekavaa tuo sinun muu teksti.
Markkinatalous ei kykene kehittämään uutta jos lähtökohtana on kansantaloudellinen hyöty kuten öljyriippumattomuus on. Valtiollinen ohjaus on siten välttämätöntä kuten kaikissa energiahankkeissa.
Öljyriippumattomuuden lisääminen on kuitenkin kiistatta järkevä tavoite. Lähinnä kyse on vain toteutustavasta. Itse kannatan markkinalähtöistä ratkaisua missä valtio kannustaa öljystä irtautumiseen verokeinoin sekä luo vaihtoehtoista teknologiaa riskisijoitusten kautta hankkeissa, jotka näyttävät lupaavilta.
Öljystä luopuminenhan tapahtuu lopulta markkinaehtoisesti. Lopulta öljyn hinta lähtee nousemaan kun epäkonventionaalisetkin lähteet alkavat huveta ja olemme pakotettuja luopumaan öljystä vaikka tekisimme mitä tahansa.
Eli välttämättä ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Kyllä tämä ongelma ratkeaa ihan varmasti vaikka istuisimme peukalo perseessä maailman tappiin. Meillä on kevyesti 50 vuotta aikaakin istua vielä peukalo perseessä jos vain haluamme. Ei tästäkään vaihtoehdosta mitään katastrofia tule... meille.
Öljytalouden katastrofi syntyy Kiinassa ja muissa kehittyvissä talouksissa. Näiden talouskasvu perustuu täysin öljyyn toisin kuin länsimaiden. Myös kaikki ongelmat ovat jo nyt moninkertaiset länsimaihin verrattuna puhumattakaan 50 vuoden kuluttua kun öljyn kulutus näissä maissa aidosti kasvaa koko ajan.
En tiedä onko tässä ketjussa jo mainittu, mutta öljyn ja polttoaineiden verottamisessa on se hyvä puoli, että se laskee öljyn markkinahintaa. Ihmisten on pakko ajaa autolla, maksoi mitä maksoi. Arabeille öljyn pumppaaminen ei ole kallista, he saavat varsin hyvän siivun tuotantokustannusten ja kuluttajien polttoaineelle antaman raja-arvon välistä.
Soininvaara on ehdottanut, että kuluttajamaat muodostaisivat verokartellin. Nostamalla yhdessä öljyn verotusta nämä maat pakottaisivat tuottajat laskemaan hintaa, koska muuten kysyntä alkaisi tuhoutua. Suurempi osa kuluttajahinnasta jäisi kuluttajamaihin.
Kysynnän tuhoutuminen ei ole niin vakava asia kuluttajamaille, koska valtioilla on aina jonkinlainen pyrkimys riippumattomuuteen. Tämä pyrkimys nähdään nykyaikaisessa riemutaloustieteessä tietenkin irrationaalisena merkantilismina. Joidenkin ekonomistien mielestä kaikkien strategisten tai elintärkeidenkin hyödykkeiden tuotanto pitää keskittää sinne mistä halvimmalla saadaan, vaikka tämä tuhoaisi kotimaisen teollisuusrakenteen ja tietotaidon ja asettaisi maan vieraan diktatuurin hyväntahtoisuuden varaan. Ja maa itse pitää täyttää ulkomaalaisilla, koska se kasvattaa taloutta. Ja jos emme ota muukalaisia, niin ekonomistit uhkaavat tästä seuraavan lisää outsourcingia... joka onkin nyt yhtäkkiä huono asia!
Quote from: huhha on 18.02.2015, 23:57:26
Ihmisten on pakko ajaa autolla, maksoi mitä maksoi.
Tämä väite on yhtä totta kuin, että vanhentunut pelikonsoli tekee elämästä mahdottoman.
Jos vaihtoehtoina olisi jättää päivän toinen lämmin ruoka syömättä tai jättää päivän automatkat tekemättä, suurin osa ihmisistä osoittaisi autoilun turhuuden teoillaan. Sellaista järjestelmää tosin kutsuttaisiin markkinataloudeksi, ja se on sosialistien mielestä saatanasta, koska se asettaa kaksi vaihtoehtoa kilpailemaan toistensa kanssa. Sosialismissa ihmisen tarpeet määrätään ministeriöissä ja ne ovat kaikille samat ja totuus ja maksoi mitä maksoi -- ja maksut suoritetaan valtion kassasta. Sellaisessa järjestelmässä minkäänlainen hintaohjaus eli markkinamekanismi ei voi toimia. Sellaisessa järjestelmässä vain direktiivi, laki tai säädös voi muuttaa ihmisten käyttäytymistä.
-- -- --
Soininvaaran ehdotukset ostokartelleista, joissa Vihreät olisivat varmasti päättämässä kiintiöistä, hinnoista ja kenelle ostettu tavara päätyy, ovat täyttä sairautta. Jo nyt valtio säätää ruuan tuottajahinnat "ostokartelleillaan" eli tukijärjestelmällä ja hintasääntelyllä. Työnhinta määrätään SAK:n -- jonka entinen pitkäaikainen johtaja on työministeri -- toimesta yleissitovilla työehtosopimuksilla. Kaikki valtion sisäiset hinnat on siten jo säätämällä ohjattu keskussuunnitteluviraston suunnitelmaa toteuttamaan. Ulkomaankauppa eli maailmanmarkkinat ovat kuitenkin aika vaikeasti säädeltävissä pienestä Suomesta käsin. Edes suurempi Eurostoliitto ei pysty öljyn hintaa säätämään. OPEC pystyy jonkinlaista säätöä tekemään ja Yhdysvallat -- käskyttäen saudeja -- voi aina laskea hintaa hieman. Soininvaara ja Vihreät voisivat mennä heille kertomaan, mikä öljyn hinnan tulisi olla. Heitä kuunneltaisiin varmasti, ja jos nykyinen hinta olisi väärä, sen korjaamiseksi tehtäisiin kaikki mahdollinen.
Quote from: huhha on 18.02.2015, 23:57:26
Soininvaara on ehdottanut, että kuluttajamaat muodostaisivat verokartellin. Nostamalla yhdessä öljyn verotusta nämä maat pakottaisivat tuottajat laskemaan hintaa, koska muuten kysyntä alkaisi tuhoutua.
EU:ssa on jo bensiinin ja dieselin verokartelli. Polttoaineiden hintaerot naapurimaiden välillä ovat varsin pienet koska hinnat tasataan verotuksella. Pyrkimys on estää bensaralli rajojen yli.
QuoteJoidenkin ekonomistien mielestä kaikkien strategisten tai elintärkeidenkin hyödykkeiden tuotanto pitää keskittää sinne mistä halvimmalla saadaan, vaikka tämä tuhoaisi kotimaisen teollisuusrakenteen ja tietotaidon ja asettaisi maan vieraan diktatuurin hyväntahtoisuuden varaan.
En ole koskaan hyväksynyt tuota ajattelutapa koska se korottaa riskit valtaviksi ja rajoittaa maan ulkopoliittisen liikkumavaran.
Se vastaa tilannetta missä yritys toimii pelkästään tuotteiden välittäjänä eikä omaa tuotantoa ole lainkaan. Pankki toimii tällä tavalla välittäen rahaa eri muodossa, välistä vedetään vain korot. Pankki on samalla asiakkaidensa armoilla. Jos he lopettavat maksamisen pankki kaatuu saman tien.
Samalla lailla maa joka on tuontiriippuvainen, etenkin perustarvikkeissa kuten ruoka tai energia, kävele aina kuilun reunalla ja yli voi lentää koska tahansa jos ulkomaat laittavat hanat kiinni.
Mielenkiintoista keskustelua.
En ota kantaa nyt öljypolitiikkaan, mutta teknisesti liikkumiseen ja autoiluun on montakin ratkaisua. Ei siitä ole kuin parikymmentä vuotta, kun kaikilla ei vain ollut autoja. Onnikoiden käyttö oli normi. Ja modernisoitu sähköautolaivasto voitaisiin rakentaa osittain 'julkisen liikenteen' tapaan, esim niin että pitkän matkan taittaminen hoidettaisiin junilla. Niin, että moottoritien sijasta liitytkin seuraavaan lähtevään sähköjunaan, omalla sähköautoyksikölläsi. Matkanopeudeskin voisi kasvaa nykyisestä.
Etätöiden ja muun etäläsnäolon vaikutusta voisi laajentaa huomattavasti nykyisestä, ja aivan välttämätöntä on vain rahti, ja siitäkin vain välttämättömyystavaroiden rahti. Tosin jos kehittyneet maat saavat jäädä kehittyneiksi, niin jokin yhdistelmä rajoitetumpaa (mutta ei suinkaan estettyä) liikkumista ja yhteiskunnallista muutosta on ihan uskottavaa, keskisuuruisella luksushyödykkeiden rahdilla höystettynä. Ja voisi silti toivoa vahvasti öljynkäyttöä vähentävänä. Vrt esim Jenkkilässä pikkukaupunkien erikoistavarakaupan toimiminen postimyyntifirmojen varassa. Helppoa ja nopeaa.
Saatika että robottiautot ja ihmisten ohjaamien autojen kieltäminen tulee muuttamaan kuviota rajusti. Esimerkiksi siten, että sähköautot riittävät hyvin isoon osaan paikallisliikenteestä, ja automaatiikka hoitaa ison osan sähkön tankkaustarpeesta ilman että suurin osa taajamien väestä edes huomaa asiaa. Pitkänmatkan reitit jäävät vielä ratkaistaviksi ylläesitetyn kaltaisesti. Ja toki tekninen kehitys voi sallia nykyisen kaltaisen autojen käytön, vaikka energia tuleekin muusta kuin polttoaineesta.
Eikä muutos edes välttämättä ole mitenkään tuskallinen. Näyttähän nykyperspektiivistä vaikkapa Svengijengi 62 (eli American Graffiti) aika erilaiselta kuin nykypäivä, vaikka tuskin kukaan ajattelee niin että nykypäivä olisi jotenkin erityisen rajoittuneempaa. Päinvastoin todennäköisesti nykynuoret ajattelevat tätä päivää liberaalimmaksi ja individualistisemmaksi. (Eivätkä ymmärrä leffan viitekehystä)
Lentäminen on myös yksi haaste, mutta ehkä ulkomaanmatkan vain jäävät harvinaisemmiksi, tai niitäkin palataan tekemään junilla ja laivoilla. Kuten 70- ja 80-lukujen bussi- ja InterRail-reissut Eurooppaan. Thaimaan käynnit vaan jäävät vähäisemmäksi, ja ehkä Kreikan drakma-rannat saavat uuden nousun?
Quote from: Tommi Korhonen on 19.02.2015, 18:43:46
Mielenkiintoista keskustelua.
En ota kantaa nyt öljypolitiikkaan, mutta teknisesti liikkumiseen ja autoiluun on montakin ratkaisua. Ei siitä ole kuin parikymmentä vuotta, kun kaikilla ei vain ollut autoja. Onnikoiden käyttö oli normi. Ja modernisoitu sähköautolaivasto voitaisiin rakentaa osittain 'julkisen liikenteen' tapaan, esim niin että pitkän matkan taittaminen hoidettaisiin junilla. Niin, että moottoritien sijasta liitytkin seuraavaan lähtevään sähköjunaan, omalla sähköautoyksikölläsi. Matkanopeudeskin voisi kasvaa nykyisestä.
Joo, niin on. Kaksikymmentä vuotta sitten täällä 50 km Helsingistä ei asunut kuin yksisoluisia ja lisääntyminen oli jakaantumista. Ennen kävi koululaisbussi, nykyään käy koululaisbussi. Sähköautolaivasto voitaisiin laittaa suoraan Marsiin, joista lähiplaneetoille atomijunilla. Matkanopeus täytyisi nostaa nykyisestä, että kerkeisi Jupiterista kotiin illaksi.
Brasilia on opettavainen esimerkki muille. Aluksi on huomioitava, että Brasilia on kasvukauden pituuden suhteen aivan ylivertainen verrattuna esimerkiksi Suomeen, mutta voi siitä silti ottaa oppia. Vaikka Suomessa ei voikaan kasvattaa edullisesti etanolin valmistuksessa tarvittavia sokerikasveja, Suomella on silti puuta ja turvetta, joita voidaan käyttää metanolin tuotannossa.
Brasiliassa kehitettiin alkoholin valmistusta jo 1920-luvulta alkaen. Suomessa puuperäisen metanolin valmistusmenetelmiä alettiin kehittää vasta 1940-luvulla.
Ernesto Geiselin valtakaudella Brasilia panosti alkoholin tuotantoon, jakeluverkostoon ja myös ajoneuvotuotantoon. Poliittinen tahto oli tämän kehityksen takana, joten yritykset uskalsivat mennä mukaan. Noin vuoden 1985 paikkeilla lähes kaikki Brasiliassa myydyt uudet autot olivat alkoholikäyttöisiä. Sitten öljyn hinta laski ja vuonna 1996 etanoliautojen myynti oli pudonnut nollaan. Tällainen valtava vaihtelu tietysti rasitti etanolin tuottajia ja tavallisia brasilialaisia autoilijoita. Alkoholipolttoaineen jakeluverkosto kuitenkin pidettiin kunnossa. Kun Fernando Damasceno kehitti edullisen automaattisen säätömenetelmän monipolttoainemoottoreihin, ongelman tekninen ratkaisu löytyi. Kun öljyn hinta lähti taas nousuun 2000-luvulla, flex-fuel-autojen myynti lähti Brasiliassa räjähdysmäiseen kasvuun ja saavutti noin 100% markkinaosuuden vuoden 2008 paikkeilla. Näin Brasiliassa ongelma ratkesi: On heidän kannaltaan kohtalaisen samantekevää, kumpi polttoaine kulloinkin on halvempaa, bensiini vai etanoli, koska brasilialaiset autoilijat voivat tankata autoihinsa kumpaa tahansa tai vaikka vuorotellen ja sekaisin jos huvittaa.
Vielä 1980-luvun alussa Brasilia toi 80% tarvitsemastaan öljystä muualta. Nykyään Brasilia on omavarainen polttoaineiden suhteen ja lisäksi myy tuottamaansa etanolia ulkomaille.
Siispä, vaikka Brasilia ja Suomi ovat kovin erilaisia maita, Suomi voisi oppia Brasilian esimerkistä.
- Brasiliassa viljellään sokerikasveja. Suomessa on metsää.
- Brasilian sokerikasveista käytetään ja tislataan etanolia. Suomalaisesta puusta voisi valmistaa metanolia.
- Brasilialla on omia öljylähteitä. Suomessa on turvetta. Näistä molemmista on mahdollista valmistaa nestepolttoaineita.
- Brasiliassa ei tule kylmäkäynnistysongelmia, joten etanolin käyttö sopii sinne. Suomessa mahdolliset kylmäkäynnistysongelmat voitaisiin ratkaista metanolilla ja polttoaineen suihkutuksella.
- Brasilia oli riippuvainen tuontiöljystä. Suomi on riippuvainen tuontiöljystä.
- Brasiliassa kaikki uudet autot ovat nykyään flex-fuel-autoja, ja niille kelpaavat yhtä hyvin bensiini ja alkoholi. Kaikki autotehtaat tietävät, kuinka flex-fuel-autoja valmistetaan. Niitä voitaisiin myydä myös Suomen markkinoille.
Etanoliautot eivät pelastaneet Brasiliaa öljyriippuvuudelta, sillä raakaöljyn hinta on ollut kaiken aikaa wahhabisteja tukevien öljyntuottajamaiden säädeltävissä. Vasta flex-fuel-tekniikan käyttöönotto ratkaisi asian Brasilian eduksi.
^ Itse olen flex-fuel autoilija. Etanolilla on tullut ajeltua viimeiset reilu puoli vuotta. Auto on Saab 9-5 ja on aito flex-fuel eli toimii millä tahansa etanolin ja bensiinin sekoituksella, ei tarvitse tankata jompaa kumpaa.
Täydellinen ukrainalainen Flex fuel laitteisto maksaa netissä satasen ja Suomessa valmistettu muutaman. Sopii lähes kaikkiin sähköisiin ruiskuihin.
Mulla on Suomessa valmistettu prätkässä. Toimii, lähtee parinkympin pakkasella käyntiin. Asennus onnistuu keltä vain. Samaa laitetta voi käyttää 1 -4 syl. moottoreihin, vain johtosarjaa muuttamalla. Autoon veneeseen, mihin vain.
Metanoli on sen verran kova myrkky, etten suosittelisi sitä liikennepolttoaineeksi. Lisäksi sillä on se ominaisuus, että polttoainejärjestelmää on erittäin vaikea tiivistää.
Etanoli sopii erityisesti ahdettuihin moottoreihin. Ahtopainetta voi nostaa paljon, bensaan verrattuna. Kaverin vaimon turbo Saabista tuli ap:tta nostamalla todellinen raketti!
Quote from: Faidros. on 01.04.2015, 20:52:16
Metanoli on sen verran kova myrkky, etten suosittelisi sitä liikennepolttoaineeksi.
...toisin kuin moottoribensiini, joka on terveellistä niin ulkoisesti kuin sisäisestikin nautittuna.
Ei vaan sarkasmi pois: Nehän ovat molemmat ihmiselle myrkyllisiä, eikä niitä pidä juoda. Polttoaineiden jakeluverkosto on suunniteltu ja rakennettu sellaiseksi, että moottoripolttoaineita ei tarvitsisi liiemmin käsitellä eikä nuuhkia, saati maistella. Silti näistä kahdesta esimerkistä bensiini on karsinogeeninen hiilivetyseos, joka aiheuttaa leukemiaa ja mutaatioita. Metanoli taas on alkoholi, jota ihminen saa pieniä määriä jatkuvasti esimerkiksi hedelmistä.
Quote from: Faidros. on 01.04.2015, 20:52:16
Lisäksi sillä on se ominaisuus, että polttoainejärjestelmää on erittäin vaikea tiivistää.
Jos tarkoitat tällä sitä, että jotkut halvat tiivisteet eivät kestä metanolia, on myös metanolia kestäviä tiivisteitä. Jos ne maksavatkin muutamia senttejä enemmän kuin huonommin kestävät vastineensa, pikku juttu se on.
Jos tiivistysongelma olisi erittäin vaikea, miksi sitten Indianapolis 500 autokilpailuissa vuosien 1965–2006 välisenä aikana käytettiin moottoripolttoaineena yksinomaan metanolia? Ei tainnut menoa haitata.
Quote from: Faidros. on 01.04.2015, 20:52:16
Etanoli sopii erityisesti ahdettuihin moottoreihin.
Tämä pätee erinomaisesti myös metanoliin.
Metanoli myös syövyttää metalleja, varsinkin alumiinia.
Tuolta kannattaa tutustua:
http://www.ttl.fi/ova/metanoli.html
Päättäköön kukin kohdallaan, viitsiikö tällaisen aineen kanssa lutrata, kun halvempia ja turvallisempia löytyy vaikka kuinka ja paljon.
Öljyriippuvuus on yksinkertaisesti sama asia kuin sotavälineiden käyttövoima. Ilmavoimat ovat merkittävin este öljyriippuvuuden torjunnan saralla. Mikäli hävittäjälentokoneet lentäisivat muulla kuin jet fuelilla, niin öljyn strateginen merkitys laskisi. Samoin panssarivaunut toimivat parhaiten fossiilisella polttoaineella. Jos näille löytyy korvaaja, öljyn strateginen merkitys laskee.
Liike-elämässä ja yhteiskunnassa on aina tasaisin väliajoin ollut kysynnänvaihtelua öljyteollisuuden ja muun energiateollisuuden välillä. Öljyteollisuus on kuitenkin suurin ja vahvin blokki ja vaikuttaja ja se saa tarvittaessa sodan aikaiseksi mielummin kuin luopuu voitoistaan. Kun 1973 sodan jälkeen koettiin energiakriisi, se vaikutti enemmän kuin haluamme myöntää. Energian hinta nousi kattoon samoin öljyteollisuuden voitot jotka kriisin jälkeen romahtivat. Tarvittiin pitempiaikainen markkinoihin vaikuttava voima joka manipuloi yhteiskunnat öljyteollisuuden palvelukseen. Ympäristöliike on siis Venäjän strategiseen talousvoimaan elimellisesti liittyvä kokonaisuus jonka tehtävä on estää eurooppalaisia valtiota siirtymästä öljyvaihtoehdoista muihin energiamuotoihin.
Energiapolitiikassa tekniikalla, järjellä tai toiminnalla ei ole niin suurta merkitystä kuin sodalla, poliittisella lobbaamisella ja lainsäädännöllä. Vaikka keksisimme tällä sekunnilla täydellisen vaihtoehdon öljylle, sitä ei otettaisi käyttöön koska olemassaoleva infrastruktuuri, lainsäädäntö ja öljyteollinen raha vaativat että menemme perinteisellä metodilla. Ja jotta perinteinen olisi houkuttelevaa, sen ympärille on kyhätty ympäristöpoliittinen pelleliike joka on muuttanut todeksi enoni vuosikymmeniä sitten esittämän vision "bio-bensiinistä" mikä oli aikanaan naurettava ajatus.
Kaasu ja maakaasu lienee seuraava vaihtoehto. Mutta pitää muistaa politiikan ja ostetun lainsäädäntötyön voima.
1. Oli voimanlähde ilmaista tai ei, kuluttajalle tullessaan sen on lakattava olemasta ilmaista ja viimeistään veron avulla hinnoiteltu hyödyke.
2. Politiikkaan liittyvä korruptio ja säätelyhalu ovat vakioita. Vaikka voimanlähde olisi ilmainen, siitä on siirryttävä esimerkiksi keskustapuoleen puheenjohtajan omalle perheelle iso siivu rahaa voidakseen olla olemassa.
3. Todella lyödäkseen läpi, uuden voimanlähteen on sodassa osoitettava tehokkuutensa mieluiten tappamalla suuri määrä vanhaa teknologiaa käyttäviä ihmisiä, jonka jälkeen henkiinjääneet myöntävät sen edut.
^Nestekaasuhan meiltä on jo lainsäädännöllä pelattu ulos ajoneuvokäytöstä. Muualla maailmassa se on se eniten käytetty kaasu ajoneuvoissa(halvin, helpoin, turvallisin).
QuoteEuroopan unioni voisi säätää direktiivin, joka merkitsisi nopeaa siirtymistä flexifuel-ajoneuvoihin siten, että kaikissa uusina myyntiin tulevissa autoissa pitäisi voida käyttää polttoaineena metanolia, etanolia ja bensiiniä mielivaltaisissa sekoitussuhteissa.
Tätä on yritetty ajaa Yhdysvalloissa laiksi, mutta vielä ei ole saatu riittävästi kongressiedustajia aloitteen taakse. "Big Oil" tietysti lobbaa tällaista lakialoitetta vastaan, koska se merkitsisi öljyrahojen valumista toisten taskuihin.
Open Fuel Standard aloitteesta voi lukea täältä:
http://www.openfuelstandard.org/ (http://www.openfuelstandard.org/)
Quote from: sivullinen. on 18.02.2015, 00:57:29
Enkä missään nimessä kannata ehdotettua flexfuel-direktiiviä Eurostoliitolta. Siinä valittaisiin teknologian markkinoiden puolesta; en vaikka Eurostoliitossa kaikki toiminta on jo nyt lähes täysin keskussuunnitteluvirastossa päätettyä suunnitelmataloutta, ja sähköautot olisivat siitä järkevimmästä päästä. Edes perustelu, ettei yksi lisädirektiivi kymmenien tai satojentuhansien joukossa voisi viedä pahempaan, aikaansaa vastauksen, ettei se ainakaan parempaan suuntaan veisi. Jos jotain haluttaisiin öljyriippuvuuden vähentämiseksi tehdä, voitaisiin Eduskunnassa päättää työmatkavähennys, kilometrikorvausten ja muiden suunnitelmatalouden tukimuotojen lakkauttamisesta -- ja jos sen katsottaisiin nostavan autoilun kustannuksia eli olevan "lisävero", niin vastaanvankokoiset vähennykset voisi tehdä käyttövoimamaksuihin ja bensiiniveroihin. Tosin kompensoimalla nousseet kulut autoilun kustannus pysyisi samana, eikä öljyriippuvuus vähenisi, vaan ainoa hyöty olisi, että sosialistista suunnitelmataloutta onnistuttaisiin purkamaan pieni -- ja käytännössä merkityksetön -- palanen.
Tässä on nyt kyseessä sellainen "muna vai kana" -tyylinen pulmatilnne:
- Jotta autokauppiaat ryhtyisivät tilaamaan flex-fuel-autoja myytäviksi, heidän mielestään ensin pitäisi huoltamoiden tai vähintään tankkausasemien myydä alkoholipolttoainetta, sillä eihän niille flex-fuel-autoille voi muuten olla kysyntää, kun ne ovat varmaan himpun verran kalliimpia kuin tavalliset bensiinillä kulkevat.
- Jotta huoltoasemayrittäjät ryhtyisivät varustamaan huoltoasemiaan alkoholin tankkausta varten, ensin pitäisi tavallisilla autoilijoilla olla flex-fuel-autoja, jotta alkoholipoltoaineelle voisi olla kysyntää. Ei yrittäjä halua investoida sellaiseen tuotteeseen, jota ei kukaan osta.
Kumpikaan näistä ei tapahdu markkinataloudessa itsestään. Yrittäjät odottavat.
Brasiliassa ongelman ratkaiseminen aloitettiin määräämällä valtiojohtoisesti, että bensiinin seassa on oltava 10% etanolia. Myöhemmin etanolin osuutta kasvatettiin. Maan suurin huoltamoketju oli valtion omistama, joten tämä muutos onnistui suhteellisen helposti ylhäältä käskyttämällä. Sitten siellä keksittiin radikaalimpi idea: Autot voisivat kulkea puhtaalla etanolilla. Huoltoasemille määrättiin pumput puhtaalle alkoholipolttoaineelle. Lyhyen kampanjan jälkeen autotehtaat alkoivat puskea Brasilian markkinoille etanolilla kulkevia autoja. Tuolloin flex-fuel-ajoneuvoja ei vielä ollut markkinoilla vaan ne tulivat vasta myöhemmin.
Brasilian esimerkin mukainen vääntö ei ole edullisin vaihtoehto, sillä Suomessa ja muualla Euroopassa lähes kaikki huoltoasemat ovat yksityisiä. Toisaalta flex-fuel-autoja on jo olemassa ja tarvittava teknologia on jo autotehtaiden hallussa. Niille vaatimus flex-fuel -ominaisuudesta merkitsisi vain reagointia muuttuvaan markkinatilanteeseen.
Autokaupan kyllästäminen flex-fuel-autoilla tarkoittaa tavallisille autoilijoille valinnanvaran lisääntymistä, mikä käytännössä merkitsee sitä, että erityyppisten polttoaineiden tuottajat kilpailevat keskenään, jolloin myös polttoaineiden hinnat kilpaillaan alas.
Jotta myös kotimaiselle metanolipolttoaineelle avautuisi tilaisuus, täytyisi lailla ja direktiivillä määrätä, että ajoneuvoja pitäisi saada tankata bensiinillä, etanolilla ja metanolilla näiden mielivaltaisissa sekoitussuhteissa. Metanolin sisällyttäminen vaatimukseen tarkoittaisi vain korroosion huomioimista ajoneuvojen osien valinnassa, mutta se on autotehtaiden huoli. Hintaero kutistuu suurten tuotantovolyymien ansiosta.
Ei tässä ole mitään sellaista, mikä ei sopisi markkinatalouteen. Mitä kaikkea muuta laki vaatii ajoneuvojen varustelusta jo nykyään:
- Jarrut
- Käsijarru
- Ajovalot
- Vilkut
- Äänimerkin antolaite
- Tuulilasin pyyhkimet
- Tuulilasin pesulaite
- Taustapeilit
- Turvavyöt
- Airbag
- Katalysaattori
- Äänenvaimennin
- ...
Luettelo on pitkähkö ja sitä voisi jatkaa, mutta tuolla tulin vain osoittaneeksi, että lait ja asetukset jo nykyään edellyttävät ajoneuvoilta monenlaisia varusteita, jotka autotehtaat ovat sittemmin kiltisti niihin lisänneet. Flex-fuel-ominaisuuden edellyttämät osat eivät olisi esittämääni luetteloon muuta kuin yksi pieni lisäys. Ne eivät riko markkinoiden toimintaa millään tavoin.
Mitä hyviä asioita metanolilla kulkevilla autoilla saavutettaisiin:
- parantunut paloturvallisuus verrattuna bensiinikäyttöisiin autoihin
- vähemmän myrkkyjä pakokaasuissa jo ennen katalysaattoria
- polttoaineen kotimaisuus ja öljyriippuvuuden väheneminen
- kasvanut valinnanvara ja eri polttoaineiden keskinäinen kilpailutilanne
Quote from: Ibn Matti on 02.04.2015, 10:13:58
QuoteEuroopan unioni voisi säätää direktiivin, joka merkitsisi nopeaa siirtymistä flexifuel-ajoneuvoihin siten, että kaikissa uusina myyntiin tulevissa autoissa pitäisi voida käyttää polttoaineena metanolia, etanolia ja bensiiniä mielivaltaisissa sekoitussuhteissa.
Tätä on yritetty ajaa Yhdysvalloissa laiksi, mutta vielä ei ole saatu riittävästi kongressiedustajia aloitteen taakse. "Big Oil" tietysti lobbaa tällaista lakialoitetta vastaan, koska se merkitsisi öljyrahojen valumista toisten taskuihin.
Open Fuel Standard aloitteesta voi lukea täältä:
http://www.openfuelstandard.org/ (http://www.openfuelstandard.org/)
Eikä pelkästään öljyala vaan myös (ylläri) etanolin tuottajat jarruttavat metanolin etenemistä. Varmaan tietävät, että metanoli olisi kova kilpailija, sillä Yhdysvalloissa metanolia tuotetaan kätevästi maakaasusta.
QuoteEthanol producers outspend methanol makers on lobbying by 50 to 1, said Gal Luft, senior adviser to the United States Energy Security Council, which backs oil alternatives.
Jim Efstathiou Jr. Methanol as Fuel Substitute Gets Chilly U.S. Reception (http://www.bloomberg.com/news/articles/2014-03-18/methanol-as-fuel-substitute-gets-chilly-u-s-reception) Bloomberg, 2014-03-19
Kyllähän sitä kaikenlaista voi (tännekin) kirjoitella, mutta harjoituksen vuoksi kokeilin, osaanko tiivistää: Flexfuel-auto ja metanolitalous (http://www.iki.fi/no/kirjoitelmat/2015-04-11_Flexfuel-auto_ja_metanolitalous.pdf)
Quote from: Nikolas Ojala on 02.04.2015, 18:23:12
Tässä on nyt kyseessä sellainen "muna vai kana" -tyylinen pulmatilnne:
- Jotta autokauppiaat ryhtyisivät tilaamaan flex-fuel-autoja myytäviksi, heidän mielestään ensin pitäisi huoltamoiden tai vähintään tankkausasemien myydä alkoholipolttoainetta, sillä eihän niille flex-fuel-autoille voi muuten olla kysyntää, kun ne ovat varmaan himpun verran kalliimpia kuin tavalliset bensiinillä kulkevat.
- Jotta huoltoasemayrittäjät ryhtyisivät varustamaan huoltoasemiaan alkoholin tankkausta varten, ensin pitäisi tavallisilla autoilijoilla olla flex-fuel-autoja, jotta alkoholipoltoaineelle voisi olla kysyntää. Ei yrittäjä halua investoida sellaiseen tuotteeseen, jota ei kukaan osta.
Kumpikaan näistä ei tapahdu markkinataloudessa itsestään. Yrittäjät odottavat.
Aina voi yrittää tehdä edes jotain tilanteen helpottamiseksi. Esimerkiksi voi keksiä keinoja millä saadaan moottoriajoneuvoja muunnettua kohtuullisen taloudellisesti flexfuel-ajoneuvoiksi. Myös sen voisi olettaa madaltavan kynnystä vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjontaan.Quote
Tamperelaisen sTepOne Techin kehittämä etanolipäivitin tarjoaa keskivertoautoilijalle eturivin paikan ilmastotalkoissa.
Konepellin alle saa muutamalla satasella älyohjaimen, joka leikkaa bensiinimoottorin hiilidioksidipäästöjä jopa 80 prosenttia.
Täysautomaattinen teknologia mahdollistaa ajamisen joko uusiutuvalla bioetanolilla, bensiinillä tai millä tahansa näiden seossuhteella.
Keksintö sai kunniamaininnan Kauppalehden ja Alma Median autoilun ja liikkumisen innovaatiokilpailun teknologiasarjassa.
"Kantava ajatuksemme on "power to the people": Tämä avaa mahdollisuuden ekologiseen yksityisautoiluun niille, joilla ei ole varaa sähköautoon", sTepOne Tech Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Isokivijärvi linjaa.
Liikeidea syntyi yksinkertaisesta oivalluksesta. Elettiin vuotta 2012 Tampereella ja bioetanoli oli juuri murtautunut markkinoille.
"Tuolloin ymmärsimme, että ei ole olemassa kyllin hyvää universaalia ratkaisua, joka riittävästi helpottaisi autoilijan siirtymistä etanoliin", Isokivijärvi kertoo.
Näkymä oli mehukas. Suomen maanteillä pörrää lähes kaksi miljoonaa bensiinimoottoria, jotka pienellä laitolla päivittyvät etanoliaikaan. Kohderyhmä oli löytynyt mutta tuote puuttui.
"Päätimme tehdä maailman parhaan etanolin päivityslaitteen itse."
Seitsemän vuoden uurastus palkittiin. Syntyi kännykän kokoinen, täysautomaattinen älyohjain eFlexFuel. Laite voi globaalisti päivittää yli 700 miljoonaa bensamoottoria biopolttoaineelle.
Yhden laitteen asennus maksaa 500 euroa.
• Salonen, Juha: Muutaman satasen hintaisella suomalaiskeksinnöllä leikkaat 80% bensiiniautosi hiilidioksidipäästöistä - "Päätimme tehdä maailman parhaan" (https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/muutaman-satasen-hintaisella-suomalaiskeksinnolla-leikkaat-80-bensiiniautosi-hiilidioksidipaastoista-paatimme-tehda-maailman-parhaan-6759955) Tekniikka & Talous, 2019-03-02.