Eli koska viime vuonna tekemäni ketjun muokkaus ei enää onnistu niin tein uuden ketjun, jossa on päivitetty vuoden 2014 tiedot. Sen vanhan ketjun voi poistaa.
Tein ajankulukseni tällaisen taulukon, jossa on kolmenkymmenenviiden suurimman kunnan (+Ahvenanmaa)
työttömien osuus verrattuna työvoimaan, ei siis koko asukaslukuun. Kunnat ovat suuruusjärjestyksessä ja Uudenmaan kunnat on lihavoitu.
Luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka on laskettu kyseisen muuttujan kuukausitietojen perusteella. Saatatte myös miettiä miksi olen ottanut mukaan Palveluissa olijat niin se johtuu siitä, että TEM käyttää työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olevien yhteismäärästä käsitettä "laaja työttömyys".(Mitä ikinä tarkoittaneekaan. ;))
Quote
| tyött.% | | | | | | | | | tyött.+
palv.% | |
| 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | | 2014 | 2013 | 2012 |
Helsinki | 11,0% | 9,4% | 7,8% | 7,5% | 8,0% | 7,6% | 6,0% | 6,8% | 8,3% | | 14,8% | 12,7% | 11,2% |
Espoo | 9,1% | 7,6% | 5,9% | 5,5% | 6,2% | 6,0% | 4,4% | 5,0% | 5,9% | | 12,1% | 10,1% | 8,4% |
Tampere | 16,6% | 15,6% | 13,0% | 12,7% | 14,1% | 13,8% | 10,4% | 10,4% | 11,5% | | 22,0% | 19,9% | 17,4% |
Vantaa | 10,7% | 9,7% | 8,4% | 8,2% | 8,7% | 8,3% | 6,2% | 6,7% | 7,6% | | 14,6% | 12,9% | 11,7% |
Oulu | 16,2% | 15,2% | 13,6% | 12,8% | 13,2% | 13,4% | 11,1% | 11,1% | 12,2% | | 22,2% | 20,6% | 19,4% |
Turku | 15,8% | 14,5% | 12,9% | 12,6% | 13,1% | 11,6% | 9,0% | 9,4% | 10,5% | | 21,2% | 19,1% | 17,4% |
Jyväskylä | 16,7% | 15,0% | 13,2% | 12,4% | 13,1% | 12,9% | 11,8% | 12,8% | 13,7% | | 23,0% | 20,9% | 18,8% |
Kuopio | 12,2% | 11,2% | 10,4% | 10,5% | 11,6% | 11,9% | 10,0% | 10,6% | 11,6% | | 17,2% | 15,6% | 14,7% |
Lahti | 17,6% | 16,1% | 14,1% | 13,5% | 14,8% | 14,6% | 11,2% | 12,3% | 13,8% | | 22,5% | 20,5% | 19,3% |
Kouvola | 14,4% | 13,1% | 11,7% | 11,0% | 11,5% | 11,5% | 10,6% | 11,8% | 13,1% | | 19,9% | 18,0% | 16,9% |
Pori | 15,0% | 13,8% | 12,4% | 12,4% | 12,6% | 12,6% | 11,1% | 12,5% | 14,1% | | 20,5% | 18,5% | 16,8% |
Joensuu | 16,2% | 15,9% | 15,1% | 14,0% | 14,6% | 16,5% | 14,1% | 14,3% | 14,8% | | 24,2% | 23,2% | 22,4% |
Lappeenranta | 14,3% | 12,9% | 11,9% | 11,9% | 12,4% | 12,9% | 10,3% | 10,8% | 12,2% | | 19,4% | 17,3% | 16,5% |
Hämeenlinna | 11,4% | 10,4% | 8,7% | 8,9% | 8,5% | 9,8% | 7,3% | 7,8% | 9,3% | | 15,9% | 14,3% | 12,8% |
Vaasa | 9,9% | 8,9% | 7,8% | 7,6% | 8,3% | 7,9% | 6,6% | 7,2% | 8,9% | | 14,7% | 13,1% | 12,3% |
Rovaniemi | 15,3% | 14,7% | 13,0% | 12,3% | 13,2% | 13,9% | 12,3% | 12,4% | 14,2% | | 20,1% | 19,1% | 18,1% |
Seinäjoki | 10,6% | 9,6% | 8,3% | 8,2% | 9,3% | 9,9% | 8,5% | 8,7% | 9,8% | | 14,5% | 13,6% | 12,0% |
Mikkeli | 12,8% | 12,1% | 11,1% | 10,2% | 10,8% | 10,6% | 9,2% | 10,0% | 11,6% | | 18,6% | 17,5% | 16,2% |
Kotka | 18,3% | 16,8% | 15,9% | 14,9% | 14,5% | 14,2% | 11,3% | 11,2% | 12,9% | | 24,6% | 22,2% | 21,5% |
Salo | 15,6% | 15,4% | 13,0% | 10,8% | 11,1% | 10,6% | 7,4% | 7,6% | 7,7% | | 22,3% | 21,4% | 17,9% |
Porvoo | 9,6% | 8,6% | 7,8% | 7,7% | 8,0% | 7,7% | 5,7% | 6,2% | 7,1% | | 13,3% | 11,9% | 11,3% |
Lohja | 11,7% | 9,8% | 7,8% | 7,7% | 8,5% | 7,8% | 5,4% | 5,6% | 6,1% | | 15,1% | 12,7% | 10,9% |
Kokkola | 10,6% | 9,5% | 8,7% | 8,3% | 9,2% | 9,9% | 8,3% | 9,1% | 10,8% | | 15,9% | 14,5% | 14,0% |
Hyvinkää | 10,9% | 9,6% | 7,8% | 7,7% | 8,3% | 8,0% | 6,0% | 6,8% | 8,2% | | 15,7% | 13,7% | 12,0% |
Nurmijärvi | 6,9% | 5,2% | 4,2% | 4,5% | 5,0% | 4,6% | 3,2% | 4,0% | 4,4% | | 9,0% | 7,0% | 5,9% |
Järvenpää | 9,3% | 8,0% | 6,8% | 6,9% | 7,6% | 7,4% | 5,3% | 5,6% | 6,4% | | 12,0% | 10,3% | 9,0% |
Rauma | 12,8% | 11,5% | 10,3% | 10,0% | 10,6% | 10,8% | 8,5% | 8,9% | 10,4% | | 18,6% | 16,2% | 15,1% |
Tuusula | 7,2% | 6,2% | 5,0% | 4,9% | 5,4% | 5,0% | 3,0% | 3,5% | 4,5% | | 9,4% | 8,0% | 6,6% |
Kirkkonummi | 8,7% | 7,4% | 5,8% | 5,8% | 6,4% | 6,4% | 4,7% | 5,1% | 6,2% | | 10,9% | 9,3% | 7,8% |
Kajaani | 16,3% | 14,8% | 12,5% | 12,6% | 13,4% | 14,6% | 12,7% | 13,7% | 15,1% | | 23,9% | 22,0% | 20,3% |
Savonlinna | 15,0% | 14,4% | 14,3% | 13,7% | 14,9% | 14,3% | 11,6% | 12,0% | 13,7% | | 22,4% | 20,6% | 20,8% |
Kerava | 9,9% | 8,3% | 6,7% | 6,5% | 7,2% | 6,4% | 4,1% | 4,4% | 4,9% | | 13,7% | 11,2% | 9,5% |
Nokia | 14,2% | 13,1% | 10,6% | 9,8% | 11,3% | 11,4% | 7,2% | 7,3% | 8,2% | | 19,0% | 16,7% | 14,4% |
Ylöjärvi | 12,0% | 10,4% | 8,3% | 8,2% | 9,1% | 9,3% | 5,6% | 5,9% | 7,5% | | 16,3% | 14,0% | 11,7% |
Kaarina | 8,9% | 8,1% | 6,4% | 6,1% | 6,7% | 6,2% | 4,0% | 4,5% | 5,2% | | 12,9% | 11,5% | 9,4% |
Ahvenanmaa | 4,0% | 3,5% | 3,0% | 2,6% | 2,8% | 2,5% | 1,9% | 2,0% | 2,2% | | 5,2% | 4,7% | 3,9% |
|
Koko maa | 12,4% | 11,3% | 9,8% | 9,4% | 10,1% | 10,2% | 7,9% | 8,5% | 9,7% | | 17,1% | 15,4% | 13,9% |
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntapohjaisia vuosikeskiarvoja http://www.tem.fi/tyo/tyonvalitystilasto/kuntapohjaisia_vuosikeskiarvoja (http://www.tem.fi/tyo/tyonvalitystilasto/kuntapohjaisia_vuosikeskiarvoja)
Kuten huomataan työvoimapula on aivan hirrrrvittävä. ;) (Paitsi Ahvenanmaalla.)
Tässä on koko maan työttömyysluvut Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Tilastokeskuksesta. Lisäsin myös TEM:in ilmoittamat työttömyyslukujen sekä Palveluissa olevien yhteissumman, joka siis oli se "laaja työttömyys". Kannattaa myös huomioida Palveluissa olijoiden lukumäärän kasvu 90-luvun laman lukemiin.
Quote
Vuosi | TEM | | Tilastokeskus | | TEM |
| Lukumäärä | Työttömyys% | Lukumäärä | Työttömyys% | Palveluissa* | Palveluissa+
TEMtyöttömyys | Palveluissa+
TEMtyöttömyys% |
1991 | 213 201 | 8,6% | 169 000 | 6,6% | 57 549 | 270 750 | 10,9% |
1992 | 363 121 | 14,6% | 292 000 | 11,7% | 78 324 | 441 445 | 17,8% |
1993 | 482 173 | 19,5% | 405 000 | 16,3% | 84 016 | 566 189 | 22,9% |
1994 | 494 247 | 20,0% | 408 000 | 16,6% | 98 377 | 592 624 | 24,0% |
1995 | 466 013 | 19,3% | 382 000 | 15,4% | 103 667 | 569 680 | 23,6% |
1996 | 447 987 | 18,6% | 363 000 | 14,6% | 118 514 | 566 501 | 23,5% |
1997 | 408 964 | 17,0% | 314 000 | 12,7% | 123 385 | 532 349 | 22,1% |
1998 | 372 431 | 15,4% | 285 000 | 11,4% | 113 231 | 485 662 | 20,0% |
1999 | 348 140 | 14,2% | 261 000 | 10,2% | 104 899 | 453 039 | 18,5% |
2000 | 321 119 | 12,8% | 253 000 | 9,8% | 89 038 | 410 157 | 16,4% |
2001 | 302 177 | 12,0% | 238 000 | 9,1% | 79 707 | 381 884 | 15,1% |
2002 | 293 969 | 11,5% | 237 000 | 9,1% | 79 285 | 373 254 | 14,7% |
2003 | 288 843 | 11,3% | 235 000 | 9,0% | 86 802 | 375 645 | 14,7% |
2004 | 288 402 | 11,3% | 229 000 | 8,8% | 87 343 | 375 745 | 14,8% |
2005 | 275 317 | 10,8% | 220 000 | 8,4% | 84 749 | 360 066 | 14,1% |
2006 | 247 890 | 9,7% | 204 000 | 7,7% | 86 496 | 334 386 | 13,1% |
2007 | 215 751 | 8,5% | 183 000 | 6,9% | 87 894 | 303 645 | 11,9% |
2008 | 202 891 | 7,9% | 172 000 | 6,4% | 83 044 | 285 935 | 11,2% |
2009 | 264 805 | 10,2% | 221 000 | 8,2% | 83 808 | 348 613 | 13,5% |
2010 | 264 813 | 10,1% | 224 000 | 8,4% | 100 144 | 364 957 | 14,0% |
2011 | 243 876 | 9,4% | 209 000 | 7,8% | 109 133 | 353 009 | 13,6% |
2012 | 253 150 | 9,8% | 207 000 | 7,7% | 107 492 | 360 642 | 13,9% |
2013 | 294 136 | 11,3% | 219 000 | 8,2% | 107 589 | 401 725 | 15,4% |
2014 | 325 653 | 12,4% | 232 000 | 8,7% | 122 130 | 447 783 | 17,1% |
*Sisältää yhteismäärän työllistettynä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, vuorotteluvapaasijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa, omaehtoisessa opiskelussa, valmennuksessa, työ- ja koulutuskokeilussa sekä työvoimakoulutuksessa olevista.
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=98286.0;attach=39016)
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö http://www.tem.fi/files/31889/tilkm2013.pdf
Tilastokeskus, Suomi lukuina/työmarkkinat 20.1.2015 http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html
Ja tässä on pähkinänkuoressa TEM:in ja Tilastokeskuksen erot.
QuoteTilastokeskuksen työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa, työttömyyden mittaaminen on vain yksi työvoimatutkimuksen tehtävistä. Työvoimatutkimus perustuu 15–74-vuotiaasta väestöstä poimittuun otokseen. Työvoimatutkimuksessa työllisen ja työttömän määrittely noudattaa YK:n työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin asetuksia. Luvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisten neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös opiskelija ja työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työ- ja elinkeinotoimistoissa asioivia työnhakijoita ja on tarkoitettu työnvälitystoiminnan ja työ- ja elinkeinohallinnon tarpeisiin. Työnvälitystilastoa käytetään palveluiden kohdentamiseen ja niiden vaikutusten seuraamiseen. Työnvälitystilastoon perustuvaa työttömyyslukua ei voida vertailla kansainvälisesti, koska eri maiden työvoimahallinto ja työttömyysturvalainsäädäntö poikkeavat toisistaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa työtön on työnhakija, joka on ilman työtä eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa. Työnvälitystilastossa työttömiin luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet kokonaan lomautetut. Työnvälitystilastossa ei lueta työttömiksi työnhakijoiksi työttömyyseläkkeen saajia eikä päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita – ei edes loma-aikoina. Käytännössä työnvälitystilasto kattaa työttömät, jotka saavat työttömyyskorvausta.
Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen eroa selittää osaltaan piilotyöttömyys. Piilotyöttömäksi luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole aktiivisesti etsinyt työtä viimeisten neljän viikon aikana. Piilotyöttömiä oli vuonna 2012 keskimäärin 113 000 henkilöä. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt.
Lähde: Tilastokeskus, [Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen vertailu], [4.4.2013] http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-04-04_men_002.html
Tässä toimeentulotukien saajien määrä. Kustannukset ovat vuoden 2013 hintoja eli "käyvin hinnoin" olevia lukuja.
QuoteToimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.
Vuosi | Kotitalouksia | Henkilöitä | Kustannukset,
vuoden 2013 hinnoin (1000e) |
1990 | 181 604 | 314 009 | 299 400 |
1991 | 222 653 | 396 109 | 380 804 |
1992 | 258 864 | 464 635 | 447 073 |
1993 | 292 559 | 528 126 | 517 662 |
1994 | 329 393 | 577 274 | 583 993 |
1995 | 339 020 | 583 922 | 614 817 |
1996 | 349 591 | 609 636 | 704 412 |
1997 | 344 705 | 593 797 | 732 733 |
1998 | 313 337 | 534 930 | 614 006 |
1999 | 291 961 | 492 694 | 564 501 |
2000 | 271 686 | 454 353 | 538 726 |
2001 | 264 122 | 443 155 | 568 004 |
2002 | 262 570 | 429 806 | 582 178 |
2003 | 261 430 | 424 126 | 586 361 |
2004 | 251 017 | 401 031 | 549 212 |
2005 | 238 848 | 377 376 | 520 892 |
2006 | 226 617 | 358 369 | 519 710 |
2007 | 217 842 | 342 492 | 541 366 |
2008 | 215 570 | 339 394 | 574 963 |
2009 | 238 755 | 377 688 | 672 399 |
2010 | 240 257 | 375 152 | 681 812 |
2011 | 239 212 | 371 898 | 675 931 |
2012 | 238 373 | 370 454 | 713 733 |
2013 | 245 765 | 381 851 | 736 255 |
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=98286.0;attach=39718)
Lähde: Sosiaali- ja Terveysministeriö http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki (http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki)
Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitos http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki)
Niin ja vapaasti saa kertoa jos sattuu virheen löytämään. Tekevälle sattuu kuten sanotaan. :)
EDIT lisätty TEMin ja Tilastokeskuksen työttömyysluvut ja niiden selitykset.
EDIT2 lisätty Palvelut ja kuva vaihdettu.
EDIT3 lisätty toimeentulotukien saajien määrä ja tilastokeskuksen lähde muutettu parempaan.
EDIT4 lisätty vuoden 2014 tiedot
Niin ja tuossa "työttömien osuus verrattuna työvoimaan" kohdassa ei liene edes mukana ne jotka eivät ole ilmoittautuneet työvoimanhakijoiksi, nuo ns. kotiäidit, syrjäytyneet, laiskat ja eräjormat, jotka kyllä saataisiin tarvittaessa mukaan talkoisiin jos työvoimapula olisi?
Pah. Poliitikkojen mielestä työttömiä saa olla kuinka paljon tahansa. Aina suomalaiset voidaan korvata virolaisilla tai lähi-idän arabeilla. :P
En myöskään unohtaisi työvoima-osuutta:
http://data.worldbank.org/indicator/SL.TLF.CACT.ZS
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2014/12/tyti_2014_12_2015-01-20_tie_001_fi.html
Eli vain n. 60 %, aika moni on siis todennäköisesti toimeentuloturvan piirissä. Sitten kun vielä katsoo noita osa-aikatyöllisiä joita on n. 38 % työllisistä tuon tilastokeskuksen taulukon mukaan...
Lisäsin toimeentulotuen kustannukset josta huomataan, että vaikka tuen saajien määrä ei kauheasti ole kasvanut niin kustannukset ovat jo ylittäneet 90-luvun laman tason vuoden 2013 hinnoin. Lisäsin myös viisi uutta kuntaa.
Koska aihe sivuaa vähäosaisia ja jopa osattomia:
QuoteSuomen sosiaaliturva Romanian tasoa?
Sunnuntai 15.2.2015
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antaa Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista.
Neuvoston sosiaalinen peruskirja edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa. Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha, työttömyyspäiväraha, takuueläke ja toimeentulotuki osoittautuivat riittämättömiksi.
Neuvosto tutki Suomen tilanteen Suomen sosiaalioikeudellisen seuran (SSOS) tekemän järjestökantelun aloitteesta. Suomen omiin maaraportteihin neuvosto on reagoinut armeliaammin.
- Tämä on yllättävää siinä valossa. Nyt yhtäkkiä tulee tällainen tyly ratkaisu, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylitarkastaja Jaakko Ellisaari sanoo.
- Tämä on selvästi huomautus Suomelle, että meidän täytyy tarkastella järjestelmäämme vähimmäisturvan osalta, hän myöntyy.
"Ei ymmärretä"
Suomi joutui nuhteluiden kanssa melkoiseen kastiin. Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiosta kaikkiaan 21 maan sosiaaliturvan etuudet on todettu riittämättömiksi. Näitä maita ovat muun muassa Armenia, Bulgaria, Georgia, Moldova, Montenegro, Romania, Venäjä - sekä yllättäen Suomi ja Ruotsi.
Ellisaari suhtautuu selvitykseen skeptisesti ja huomauttaa, ettei komiteassa ole Suomen edustajaa.
- Voi olla, että pohjoismaista mallia ei enää ymmärretä riittävällä tavalla. Ehkä se on eksoottinen monen huippujuristinkin silmissä.
Seuraavaksi päätös etenee Euroopan neuvoston ministerikomiteaan maaliskuun lopussa. Siellä Suomi esittää oman näkemyksensä ratkaisusta ja komitea päättää, miten Suomen tulee reagoida puutteisiin.
"Eihän sillä elä"
Järjestökantelun tehneen Suomen sosiaalioikeudellisen seuran (SOSS) varapuheenjohtaja Eila Sundman on huojentunut komitean päätöksestä. Valtion virkamiehen puolustelut eivät yllätä.
- Teimme kantelun jo vuonna 2012, ja valtion vastaanotto on ollut alusta asti tyly. Vastaukset, mitä valtion edustajilta saatiin, olivat ylimalkaisia ja aina myöhässä. Tiedossa oli, ettei ministeriö ole kiinnostunut siitä, miten tätä asiaa parannetaan.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtavana sosiaalityöntekijänä työskentelevä Sundman on nähnyt läheltä sen, millaisiin "inhottaviin pyörteisiin" sosiaalitukia tarvitsevat joutuvat.
- Kun potilaille jaetaan päivärahoja ja työttömyyskorvauksia, jos sieltä tulee minimitasoa, niin eihän sillä elä.
Myös tukien hakeminen on Sundmanin kokemuksen mukaan hankalaa.
- Niitä joutuu monelta eri luukulta nyhtämään, ja prosesseissa kestää. Se on ongelma, koska esimerkiksi työttömäksi joutuneen pitää pystyä maksamaan vuokra heti.
Sundmanin mielestä Suomen maine sosiaalisen tukiverkon mallimaana alkaa olla kyseenalainen.
- Kyllähän se tiedetään, että hyvinvointivaltiota on jo monta vuotta purettu.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015021319186274_uu.shtml
Työttömyysperuspäiväraha on tällä hetkellä neljältä viikolta:
Brutto 656,00
Ennakonpidätys 20% -131,20
Maksettava määrä 524,80
Asumistuki + muut harkinnanvaraiset tuet + toimeentulotuki nostavat yhteissumman pääkaupunkiseudulla 1700:n kieppeille. Näitä oli jossain laskettukin ja keskustelukin oli kiivasta.
Ja ne mitkä näissä laskelmissa "unohdetaan" tyystin on pienipalkkaisten veroaste, minkä jälkeen työstä käteen jäävän summan ja sosiaalisten etuuksien summan välinen erotus on todella pieni tai se on
jopa negatiivinen, jolloin pienipalkkainen työssäkäyväkin joutuu hakemaan asumistukea ja toimeentulotukea.
Näille matalapalkkaisille aloille on sitten luotu toiset työmarkkinat ja työvoima EU:n ulkopuolisilta alueilta. Tilannetta on siis huononnettu tietoisesti. Keskiluokkainen veronmaksaja "kiittää".
Sundmanin kanssa samaa mieltä siitä että emme voi puhua hyvinvointivaltiosta vaan epävointivaltiosta.
Quote from: Ari-Lee on 16.02.2015, 16:23:09
Keskiluokkainen veronmaksaja "kiittää".
Ja kun koko ajan keskiluokkaa siirtyy työttömäksi niin tilanne sen kuin paranee. ;)
Tukien ja lisien yhteisumma kipuaa yli 2000:n. Kuten tuosta kuvasta selviää.
Lis: Voi olla kaksi samanlaista työtöntä naapuruksina. Toinen saa vain 524 ja toinen saa 2000. Yhteistä näillä on, että kumpikaan ei laita tikkua ristiin. 524 saava hakee koko ajan työtä saadakseen paremman elämän, 2000 saava kikkailee, ettei vain tarvitsisi venyä matalapalkalle.
No lasketaanpas.
Pääkaupunkiseudulla sossu hyväksyy yksinasuvalle 650e/kk asumismenoihin.
Sähkö 30e/kk
Perusosa 447,24/kk
-----
Hyväksyttävät menot 1127,24
Tulot
Työmarkkinatuki joko 524,8 tai 564,16 riippuen oletko jo saanut 2x kuussa tuet.
Asumistuki 406,40 e/kk
Laskennalliset tulot joko 931,2 970,56
Eli sossusta saa tuon työmarkkinatuen + asumislisän päälle joko 196,04 tai 156,68 ei tulot sen 1127,24/kk. Aika kaukana 1700 tai 2000 mutta yli tuon 970 mitä euroopan neuvosto haluais jopa ilman sossua.
Sukupolvien työllä on saatu rakennettua hyvinvointivaltio. Työllä, työllä ja työllä. Työ on itseisarvo, mille perustuu kaikki hyvinvointi.
Kolme viimeistä hallitusta on saanut työpaikat katoamaan. Markka-aikaan puhuttiin työvoimareservistä. Euro -aikaan houritaan huutavasta työvoimapulasta.
Kun puhutaan vastikkeellisesta toimeentuloturvasta ihmisarvon kulmakivi työ muuttuukin ihmisarvoa halventavaksi. Kuinka tässä näin kävi?
Työvoimareserville on keksitty osa- ja määräaikaisia puuhastelukerhoja. Näiden puuhastelukerhojen ympärille on rakennettu klustereita, joista löytyy mitä ihmeellisimpiä nimikkeitä. Puuhasteluprojektikoordinaattoreita, hyppynarutestauspäälliköitä, varjoteatterikoordinaattoreita, kyykkyynylösprojektipäälliköitä, jne. Työtön on vain pelinappula ja tekosyy noille läskiviroille ja -toimille. Työtön on se 4h/pv neppailija tehtaassa, missä itse työllä ei ole mitään merkitystä kun itse lakaisee omat jälkensä kerhon lattialta ja hakee toimeentulonsa soskun luukulta. Näitä puliveivaamiskerhoja ovat mm. kierrätyskeskukset, työttömien yhdistykset, kyläyhdistykset ja nettikahvilat.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 20.01.2015, 17:23:03
Niin ja tuossa "työttömien osuus verrattuna työvoimaan" kohdassa ei liene edes mukana ne jotka eivät ole ilmoittautuneet työvoimanhakijoiksi, nuo ns. kotiäidit, syrjäytyneet, laiskat ja eräjormat, jotka kyllä saataisiin tarvittaessa mukaan talkoisiin jos työvoimapula olisi?
Näin juuri. Tämä puute korostuu Tilastokeskuksen esittämässä lauseessa:
"Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen eroa selittää osaltaan piilotyöttömyys. Piilotyöttömäksi luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole aktiivisesti etsinyt työtä viimeisten neljän viikon aikana." Lause olisi järkevä, jos Tilastokeskuksen työttömyysluvut olisivat suurempia kuin TEM:min. Mutta koska tilanne on päinvastainen -- ja eroa on huomattavasti eli yli satatuhatta henkeä --, väite on suorastaan tarkoituksen mukaisesti harhaanjohtava. Väitteen totuudenmukaisuuden toteamiseksi onkin tutkittava seuraavaa laskelmaa.
A) Moniko TEM:min listoilla oleva eli työttömyysrahoja nostava, joka ei ole aktiivisesti etsinyt töitä viimeisen neljän viikon aikana ja näin Tilastokeskuksen kyselyssä ilmoittanut, ja sen lisäksi moniko, joka ei ole vaivautunut työttömyysrahoja nostamaan tai ei ole niihin oikeutettu, on vailla töitä ja on niitä aktiivisesti hakenut, ja näin Tilastokeskuksen kyselyyn vastannut?
B) Entä moniko TEM:in listoilla työttömäksi ilmoittautunut ei oikeasti ole työtön, vaan pyörittää työttömyytensä ohella jotain työksi kutsuttavaa yritystoimintaa tai tekee töitä pimeästi samalla nostaen korvauksia, ja lisäksi ilmoittaa Tilastokeskuksesta soitettaessa olevansa töissä?
Huomioimatta Tilastokeskuksen gallup-kyselyihin perustuvan menetelmän heikkouksia ja muita satunnaisia virheitä -- tai edes sitä, että tukitoimissaoleva usein pitää itseään työttömänä ja ilmoittaa itsensä työttömäksi Tilastokeskuksen soittaessa --, pitäisi B:n olla yli tilastojen välisen eron -- eli yli satatuhatta -- suurempi kuin A:n. Sitä on hyvin vaikea uskoa. Tosin, jos poistettaisiin vaatimus vastata Tilastokeskukselta soitettaessa olevansa töissä, ja korvattaisiin se viranomaisten suorittamalla arvioinnilla, voitaisiin jokaisen työttömän väittää puuhastelevan jotain työksi kutsuttavaa -- oli se sitten vaikka oman itsensä omaishoitajana toimimista. Silloin väite muuttuisi järkeväksi. Silloin tosin Tilastokeskuksen merkitys katoaisi täysin eli vertailuarvona olisikin Arvauskeskus -- ja koska puhe oli vain TEM:min tilastojen ja Tilastokeskusten tilastojen välisestä erosta tehdyn väitteen mielettömyydestä, voitaisiin ainoastaan todeta, että TEM:min maksutilastojen ja viranomaisten suorittaman arvauksen välinen ero selittyy TEM:min maksutilastojen virheellisyydestä.
Aihetta sivuten...
QuoteTyöttömyyden kulut rajussa nousussa
Työttömyys maksoi Kelalle ja työttömyyskassoille yhteensä 4,76 miljardia euroa viime vuonna. Se on 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Työttömyysturvamaksuista noin 2,87 miljardia maksoivat työttömyyskassat. Kela maksoi 1,93 miljardia.
Kelan maksama osuus on niin sanottua perusturvaa, jonka määrä työttömyyskuluissa on noussut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 2008. Työttömyyskassojen menot ovat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jonka määrä on myös kasvanut kuudessa vuodessa 77 prosenttia.
Lähde (http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/04/tyottomyyden-kulut-rajussa-nousussa/20152821/12?pos=tuoreimmat)