Ylen Uutisten mokutusaaamuvuoro on havainnut, että maahanmuuttajat eivät pääse yliopistoihin suomen kielen heikon hallinnan takia.
Ylelle tiedoksi, että sama pätee kaikkiin hakijoihin. Pääsykokeissa ei voi menestyä ilman erinomaista suomea, eikä pääsykoemateriaalin ymmärtäminen ole mahdollista, jos kieli on kehittymätön.
Lähde?
Quote from: Micke90 on 17.12.2014, 08:01:01
Lähde?
Ylen uutiset. Pane radio auki. Kohta se juttu tulee.
Tulee telkustakin.
Quote from: M on 17.12.2014, 08:00:16
Ylen Uutisten mokutusaaamuvuoro on havainnut, että maahanmuuttajat eivät pääse yliopistoihin suomen kielen heikon hallinnan takia.
Ylelle tiedoksi, että sama pätee kaikkiin hakijoihin. Pääsykokeissa ei voi menestyä ilman erinomaista suomea, eikä pääsykoemateriaalin ymmärtäminen ole mahdollista, jos kieli on kehittymätön.
YLEssä toki on ratkaisu valmiina: lasketaan vaatimuksia! Sehän näet olisi rasismi jos mamulta edellytettäisiin suomen opiskelua, tai opiskelua ylipäänsä...
Lakimuutosta tarvitaan. Kansalaisuuden saadessaan mamulle voisi antaa vielä jonkun tutkintopaperin käteen, ja mamulle voisi olla kivaa jos saisi ihan itse sen tutkinnon valita. Joku kuvakirja voisi olla tässä apuna.
Alan Haji harkitsee jo muuttamista Ruotsiin, Tanskaan, tai Saksaan, missä englanninkielistä opetusta on runsaasti tarjolla. Pistää miettimään, miksei suoraan englanninkieliseen maahan? Johtuisiko ko. maiden opiskelun hinnasta ja toimivasta taikaseinästä?
No, se tavallinen tarina:
"Kaiken kaikkiaan oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen opin tien kuitenkin hylkää joka kolmas maahanmuuttaja, kertoo Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto.
- Pieni osa heistä on varmaan töissä, mutta loput ovat heitteillä, eikä kukaan oikein tiedä, mitä he tekevät, pohtii Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.
Syitä maahanmuuttajien vähäiseen jatkokoulutukseen on useita kielitaidosta kulttuurieroihin."
http://yle.fi/uutiset/puolet_maahanmuuttajista_ei_paase_lukioon_tai_ammattikouluun/6531006
Quote from: Faidros. on 17.12.2014, 08:15:42
Alan Haji harkitsee jo muuttamista Ruotsiin, Tanskaan, tai Saksaan, missä englanninkielistä opetusta on runsaasti tarjolla.
Sen kun harkitsee. Mutta mitä uutisarvoa on moisella?
Quote from: Siili on 17.12.2014, 08:22:23
Quote from: Faidros. on 17.12.2014, 08:15:42
Alan Haji harkitsee jo muuttamista Ruotsiin, Tanskaan, tai Saksaan, missä englanninkielistä opetusta on runsaasti tarjolla.
Sen kun harkitsee. Mutta mitä uutisarvoa on moisella?
No tuohan on selvä uhkaus! Mamu meinaa häippästä jos ei kouluhommat ala helpottumaan. Ja mikä olisikaan kamalampaa Suomelle? Kyllä tämän voisi Etusivulle laittaa.
Taitaa jäädä TAAS pyllyt pyyhkimättä.
Toihan olis ihan hyvä juttu.Samalla noi voisivat hakea niihin samoihin paikkoihin joita niitä tänne haluavat hakevat eli win-win.Kiintiöt vielä noille koska niitä ei kuitenkaan tietyistä syistä valittaisi.. :)
Meillähän on yliopistot ja AMKt täynnä englanninkielisiä linjoja.
Pakkoruotsi haittaa?
Tai rasismi?
Jo 20 vuotta "apinana" Tampereella – Nyt puhuu vihapuheen uhri
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/100859-jo-20-vuotta-%E2%80%9Dapinana%E2%80%9D-tampereella-%E2%80%93-nyt-puhuu-vihapuheen-uhri
Jos Ylen toimittajat korvattaisiin kielitaidottomilla maahanmuuttajilla niin voisi alkaa harkita television ostamista. Nykyisellään sieltä ei tule mitään hauskaa eikä oikein mitään infromatiivistakaan.
Ymmärrän ohjelmassa haastatellun tilanteen, mutta väitän, että hän on yksittäistapaus: hän puhuu hyvää englantia. Kaikki maahanmuuttajat eivät osaa englantia.
Kotimainen esimerkki: tuttu nuori, suomenkielinen mutta IB-lukion englanniksi käynyt, ei päässyt havittelemaansa koulutukseen mm. puutteellisen kielitaidon takia (= suomenkielisten pääsykoekirjojen käsitteet olivat vieraita). Hän opiskelee nyt avoimessa yliopiostossa äidinkielellään ja pyrkii uudelleen.
Hiukan hirvittää ajatus, että korkeakouluopetuksen kieli muuttuu tankeroenglanniksi.
Ja sitten kun pääsevät, lopputulos on tämä:
http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html
Onkohan Emmanuel jo eläkkeellä opiskelijan virastaan? :roll: Ja mitähän tälle Prycen pojalle nykyään mahtaa kuulua? ;D
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.12.2014, 08:39:55
Pakkoruotsi haittaa?
Tai rasismi?
Jo 20 vuotta "apinana" Tampereella – Nyt puhuu vihapuheen uhri
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/100859-jo-20-vuotta-%E2%80%9Dapinana%E2%80%9D-tampereella-%E2%80%93-nyt-puhuu-vihapuheen-uhri
2012 juttu ja ilmeisesti päässyt tonne ilman pääsykokeita ja opiskellut jo 22 vuotta sekä saanut käydä 17 samassa tentissä?.Ei ihme että tyypille huudellaan että apina.. :D
Quote from: Malla on 17.12.2014, 08:45:58
Kotimainen esimerkki: tuttu nuori, suomenkielinen mutta IB-lukion englanniksi käynyt, ei päässyt havittelemaansa koulutukseen mm. puutteellisen kielitaidon takia (= suomenkielisten pääsykoekirjojen käsitteet olivat vieraita). Hän opiskelee nyt avoimessa yliopiostossa äidinkielellään ja pyrkii uudelleen.
Toinen kotimainen esimerkki: suomenkielinen ja suomeksi opiskellut ei päässyt havittelemaansa koulutukseen, koska pääsykokeessa eivät pisteet riittäneet. Hän pänttää nyt kotonaan ja menee todennäköisesti pääsykoevalmennukseen keväällä, jonka päätteeksi pyrkii uudelleen.
Pettymykset pääsykokeessa ovat hyvin monella alalla ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Ihmettelen, miksi (hu)mamujen kohdalla asiaa pidetään jonkin sortin kansallisena tragediana.
Quote from: Siili on 17.12.2014, 08:56:16
Pettymykset pääsykokeessa ovat hyvin monella alalla ennemminkin sääntö kuin poikkeus.
Kyllä.
Muuan esimerkkitapaus nukkui pommiin pääsykoepäivänä. Häntä tietenkin harmitti, mutta hän otti mokasta opikseen ja viritteli seuraavan kerran herätykset kuntoon (ja pääsi). Hän ei itkenyt julkisuudessa eikä edes yksityisesti: "Epistä! Aamu-unisia syrjitään!"
Olen myös sitä mieltä, että pettymykset tekevät joskus hyvää. Niissä koetellaan motivaatio ja sitkeys, joista on varmasti hyötyä opinnoissa.
Ainakin Aalto yliopisto on täynnä linjoja, joissa opetetaan vain englanniksi. Useilla opiskelijoilla ei ole lainkaan suomen kielen osaamista. Tietty pitää läpäistä englannin kielen testit, joiden vaatimustaso on kova.
Quote from: Faidros. on 17.12.2014, 08:15:42
Alan Haji harkitsee jo muuttamista Ruotsiin, Tanskaan, tai Saksaan, missä englanninkielistä opetusta on runsaasti tarjolla. Pistää miettimään, miksei suoraan englanninkieliseen maahan? Johtuisiko ko. maiden opiskelun hinnasta ja toimivasta taikaseinästä?
Alan Haji kertoi haluavansa politiikantutkijaksi. Tähtäimessä on siis julkisen sektorin turhakevirka tai sitten vaihtoehtoisesti järjestöpuolen puuhastelua. Tällaisista urapoluista kiinnostuneille mamuille Pohjoismaat toki tarjoavat yllin kyllin mahdollisuuksia. Haji ymmärtää jo sen verran, että Suomen kaltaisessa maassa maahanmuuttajataustainen politiikantutkija nostettaisiin heti jalustalle, mediassa hänestä leivottaisiin vakiokommentaattori ja hänelle järjestettäisiin eläkevirka yliopistolta, Yleisradiolta tms.
Ylen jutussa ei ollut kysymys siitä, etteikö englanninkielistä maisterikoulutusta olisi. Maisterikoulutukseen ei pääse suoraan, vaan ensin on suoritettava alempi tutkinto. Suomeksi. Minun opiskeluaikanani välitutkintoa ei ollut vaan maisteriopinnot alkoivat heti hyväksytyn pääsykokeen jälkeen. Pääosin suomeksi.
Quote from: M on 17.12.2014, 09:14:26
Ylen jutussa ei ollut kysymys siitä, etteikö englanninkielistä maisterikoulutusta olisi. maisterikoulutukseen ei pääse suoraan, vaan ensin on suoritettava alempi tutkinto. Suomeksi. Minun opiskeluaikanani välitutkintoa ei ollut vaan maisteriopinnot alkoivat heti hyväksytyn pääsykokeen jälkeen. Pääosin suomeksi.
En nähnyt tuota juttua.
Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin. Lukion voi käydä ainakin Helsingissä englanniksi.
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 09:17:47
Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin. Lukion voi käydä ainakin Helsingissä englanniksi.
Englanninkielisten(kään) lukioiden ovet eivät avaudu kaikille kuin seesam Aladdinille.
Quote from: Isäntä ja loinen on 17.12.2014, 09:14:05
Alan Haji kertoi haluavansa politiikantutkijaksi. Tähtäimessä on siis julkisen sektorin turhakevirka tai sitten vaihtoehtoisesti järjestöpuolen puuhastelua. Tällaisista urapoluista kiinnostuneille mamuille Pohjoismaat toki tarjoavat yllin kyllin mahdollisuuksia. Haji ymmärtää jo sen verran, että Suomen kaltaisessa maassa maahanmuuttajataustainen politiikantutkija nostettaisiin heti jalustalle, mediassa hänestä leivottaisiin vakiokommentaattori ja hänelle järjestettäisiin eläkevirka yliopistolta, Yleisradiolta tms.
Luulenpa, että mamujenkaan ei kannata ekstrapoloida lineaarisesti tämän hetken tilannetta pitkälle tulevaisuuteen. Humanismikouluttautuneita varsinaistaustaisia valmistuu paljon enemmän kuin uusia maskotin virkoja tai toimia perustetaan. Maskotinvirkojen haltijat puolestaan ovat pääosin melko nuoria, eivätkä eläköidy pitkään, pitkään aikaan. Kyllä nuorten mamujenkin kannattaisi pyrkiä aloille, joilta on mahdollisuus valmistua avoimelle sektorille.
Quote from: Hamsteri on 17.12.2014, 08:34:09
Meillähän on yliopistot ja AMKt täynnä englanninkielisiä linjoja.
Mutku niissäkin on ne pääsykokeet. Pitäis (varsinaisille) mamuille saada todellisen tasa-arvon nimissä pääsykokeeton oikotie yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 09:17:47
Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin.
Ensin täytyy suorittaa kandi. Amiksesta ja lukiosta ei pääse suoraan maisteriopintoihin.
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 09:17:47
Quote from: M on 17.12.2014, 09:14:26
Ylen jutussa ei ollut kysymys siitä, etteikö englanninkielistä maisterikoulutusta olisi. maisterikoulutukseen ei pääse suoraan, vaan ensin on suoritettava alempi tutkinto. Suomeksi. Minun opiskeluaikanani välitutkintoa ei ollut vaan maisteriopinnot alkoivat heti hyväksytyn pääsykokeen jälkeen. Pääosin suomeksi.
En nähnyt tuota juttua.
Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin. Lukion voi käydä ainakin Helsingissä englanniksi.
Jyväskylän yliopiston (esimerkki) taloustieteen kandin ja maisterin opintoihin vaaditaan:
Quote
Hakukelpoisuus
Ylioppilaat, ylioppilastutkintoa suorittamattomat korkeakoulukelpoiset hakijat sekä ulkomailla kouluopintonsa suorittaneet korkeakoulukelpoiset hakijat, jotka kykenevät opiskelemaan suomenkielisessä korkeakoulutuksessa.
Quote from: Malla on 17.12.2014, 09:28:25
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 09:17:47
Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin.
Ensin täytyy suorittaa kandi. Amiksesta ja lukiosta ei pääse suoraan maisteriopintoihin.
Juuri näin. Ks. esimerkki edellisestä viestistäni.
Oleellinen kysymys ei ole se, miten mamu pääsisi yliopistoon. Yliopistosta pitää päästä pois hyvin suoritetun ja vertailun kestävän tutkinnon kanssa. Jos pääsykoevaatimuksista tingitään (miksi pitäisi?), mukautetusti sisään päässyt ei selviä normaaliopiskelijan tavoin opinnoista. Silloin yliopistolla on käsissään kaksi vaihtoehtoa: tehdäänkö Eneh'it (eli hylätään kelvoton suoritus, opinnot venyvät ja keskeytyvät lopulta) vaiko leikitään kuuroa ja sokeata ja päästetään mamu armosta läpi? Pääsyvaatimukset estävät molemmat ei-toivottavat tilanteet jo ennalta.
Quote from: Siili on 17.12.2014, 09:19:40
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 09:17:47
Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin. Lukion voi käydä ainakin Helsingissä englanniksi.
Englanninkielisten(kään) lukioiden ovet eivät avaudu kaikille kuin seesam Aladdinille.
Tuonne pääsee kaikki yli 17v, jos vaan englanninkieli on hallussa: http://www.eira.fi/high-school-1
Nuoremmille on englanninkielinen lukio, joka vaatii yli 7 keskiarvoa kielitaidon lisäksi.
Peruskoulun jälkeen Suomessa voi opiskella kolmella kielellä tohtoriksi asti.
Quote from: Siili on 17.12.2014, 08:56:16
Pettymykset pääsykokeessa ovat hyvin monella alalla ennemminkin sääntö kuin poikkeus.
Helsingin häpeäyliopiston ja Tampereen kommariyliopiston (Itä-Suomen yliopistosta puhumattakaan) eräisiin tiedekuntiin pääseminen on karvas kansantaloudellinen pettymys. Varsinkin jos paskasakki suvaitsee valmistua näistä hölinäahjoista sen 10 v aikajan sisällä. Esim sosialistiministeri Tuomiojan pilalle miehittämä ulkoministeriö on hyvä esimerkki akateemisen huuhaakoulutuksen kansantaloudellisesta tuhosta ja vahingosta.
Lääke- ja luonnotieteellisiin pääsy luonnollisesti on vaikeaa mutta ei niin vaikeaa kuin näissä pysyminen.
Bildenberg ryhmään kuuluvalle yleisradion vihervasemmistolaispäätoimittaja Atte Jääskeläiselle suomalaisten pääsemättömyys yliopistoihin ei ole mikään ongelma. Maahanmuuttajien on. Suomalaisessa kansanluonteessa täytyy olla jotain perin masokistista, kun Jääskeläisen kaltaisia suomalaisten vihaajia ylipäänsä valitaan ja valitutetaan moisiin päällikkötason tehtäviin. Meinaan että oikeesti kun katselen kadulla rypeviä suomalaisnuoria ilman mitään tulevaisuutta, ja sitten uutisia joissa yleisradio vollottaa ulkomaalaisten surkeutta suomalaisyliopistoissa. Ajatella että suomalaisnuorten tulevaisuudella ja maksamalla lainalla ostettuja ulkomaalaisten opiskelupaikkoja (juuri kun eduskunta päätti ettei EU-ulkopuolelta tulevien tarvitse edes maksaa lukukausimaksua) ...ja kiitos on tämä. Syytöksiä, halveksuntaa ja opiskelupaikkojensa ja taloudellisen etunsa varkaus.
Miksi yksinhuoltajat ja toivottomaan tulevaisuuteen ja työttömyyteen syöstyt vanhemmat eivät käy seipäin ja tulisoihduin taistelemaan lastensa tulevaisuuden puolesta. Ehkä on tilaus laajalle kansalliselle heräämiselle ja taistelulle näitä yleisradion jatkuvaa suomalaisvihamielistä sontaa ja yliopistollista eriarvoisuutta kannattavia Jääskeläisiä vastaan.
Suomalaislasten on huomenna maksettava ulkomaalaisten yliopisto-opiskelijoiden Suomessa kokema akateeminen koulutusrasismi, eläminen ja vielä työt? Niin millä? JA MIKSI!
Quote from: Malla on 17.12.2014, 09:28:25
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 09:17:47
Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin.
Ensin täytyy suorittaa kandi. Amiksesta ja lukiosta ei pääse suoraan maisteriopintoihin.
Pääsee. Minäkin pääsin.
Kanditutkintoa vaaditaan ainoastaan tiettyihin opinto-ohjelmiin, jotka ovat tarkoitettu niille, joilla on jo alan opintoja. Pääsääntöisesti maisterilinjoille mennään toisen asteen tutkinnolla.
Liekö tilanne muuttunut, kun kandia vaaditaan ennen maisteriohjelmaa. Minulla oli vuosia sitten vuokralaisena ghanalainen, joka luki valtiotieteellisessä sosiologiaa ja valmistui maisteriksi. Hän oli ainakin päässyt opiskelemaan ilman suomenkielen taitoa, sillä ei hän suomea osannut valmistuttuaankaan, vaikka olikin asunut ja työskennellyt ( Sol:illa ja Postissa) Suomessa vuosikausia.
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 09:41:28
Quote from: Malla on 17.12.2014, 09:28:25
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 09:17:47
Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin.
Ensin täytyy suorittaa kandi. Amiksesta ja lukiosta ei pääse suoraan maisteriopintoihin.
Pääsee. Minäkin pääsin.
Kanditutkintoa vaaditaan ainoastaan tiettyihin opinto-ohjelmiin, jotka ovat tarkoitettu niille, joilla on jo alan opintoja. Pääsääntöisesti maisterilinjoille mennään toisen asteen tutkinnolla.
Ok, en käy vänkäämään. Tiedän vain näistä: bilsa, kauppakorkea, humanistihumppailu ja komeljanttarikoulutus. Kandi vaaditaan kaikilta maisteriksi mieliviltä.
Quote from: Malla on 17.12.2014, 09:49:40
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 09:41:28
Quote from: Malla on 17.12.2014, 09:28:25
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 09:17:47
Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin.
Ensin täytyy suorittaa kandi. Amiksesta ja lukiosta ei pääse suoraan maisteriopintoihin.
Pääsee. Minäkin pääsin.
Kanditutkintoa vaaditaan ainoastaan tiettyihin opinto-ohjelmiin, jotka ovat tarkoitettu niille, joilla on jo alan opintoja. Pääsääntöisesti maisterilinjoille mennään toisen asteen tutkinnolla.
Ok, en käy vänkäämään. Tiedän vain näistä: bilsa, kauppakorkea, humanistihumppailu ja komeljanttarikoulutus. Kandi vaaditaan kaikilta maisteriksi mieliviltä.
Lähdetäänkö kuitenkin vänkäämään, ensin bilsa: http://www.helsinki.fi/bio/hakeminen/hakuopas.html
3.2 Hakukelpoisuus: ylioppilastutkinto, ammatillinen pt...
Toki kandi on välivaihe, mutta pääsääntöisesti se on vain osa maisteriopintoja, joihin siis voi hakea suoraan toisen asteen jälkeen.
Kauppakorkeakoulun kansainvälistymispolitiikka on luonut poikkeuksen. Esim. Aaltoon tarvitaan kandipohja, joka yleensä ulkomailla suoritetaan ensin. Oppilaita halutaan ulkomailta ja sen vuoksi melkein kaikki maisteriohjelmat ovat englanniksi: http://www.aalto.fi/fi/studies/admissions/biz/masters_degree/ , mutta kandivaihe vaatii Suomen.
Haji haluaa politiikantutkijaksi. Suomessa on tietenkin mahdotonta olla politiikan tutkija, jos ei ymmärrä Suomea (suuri osa politiikkaa ja sen tutkimusta on Suomessa suomeksi). Politiikan tutkija, joka ei osaa suomea, olisi Suomessa hyödyttömämpi kuin tutkija, joka osaa suomea.
Normaali ihminen opiskelee tarvittavan kielen ja pyrkii sisään. Lahjakas opettelee suomen kielen vuodessa ja tämän ajan Haji saa kotoutustukea.
Sen jälkeen esim. tänne pääsee ilman kanditutkintoa:
http://www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/jkk/pol.html
Tietenkin Haji voi suorittaa IELTS testin riittävin arvosanoin ja mennä tutkimaan Britannian politiikkaa ja maksaa opintonsa TEKEMÄLLÄ TYÖTÄ.
Quote from: Melbac on 17.12.2014, 08:52:06
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.12.2014, 08:39:55
Pakkoruotsi haittaa?
Tai rasismi?
Jo 20 vuotta "apinana" Tampereella – Nyt puhuu vihapuheen uhri
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/100859-jo-20-vuotta-%E2%80%9Dapinana%E2%80%9D-tampereella-%E2%80%93-nyt-puhuu-vihapuheen-uhri
2012 juttu ja ilmeisesti päässyt tonne ilman pääsykokeita ja opiskellut jo 22 vuotta sekä saanut käydä 17 samassa tentissä?.Ei ihme että tyypille huudellaan että apina.. :D
Hyi sinua .. :roll: Hän on sen 22v opiskellut (+ mitä jutun jälkeen lisää) koska rasismi.
Unohtui:
http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 12:17:06
Haji haluaa politiikantutkijaksi. Suomessa on tietenkin mahdotonta olla politiikan tutkija, jos ei ymmärrä Suomea (suuri osa politiikkaa ja sen tutkimusta on Suomessa suomeksi). Politiikan tutkija, joka ei osaa suomea, olisi Suomessa hyödyttömämpi kuin tutkija, joka osaa suomea.
No tuokin on yksi tapa nähdä asia. Toinen on se että suomea osaamaton suomalaisen politiikan tutkija, on mitä parhain henkilö esittämään koko alaa riivaavan typeryyden ja pseudotieteellisen olemuksen pelkällä olemassaolollaan. Itseasiassa eurostoliiton ja eurostoliittoa lobbaavan korporaatiokommunistisen kokoomuksen kannalta Suomi on mitätön, myyty ja halveksittava kokonaisuus jonka typerän ja itsetuhoisen politiikan tutkiminen sopii erityisesti suomea osaamattomille tutkijoille.
QuoteTietenkin Haji voi suorittaa IELTS testin riittävin arvosanoin ja mennä tutkimaan Britannian politiikkaa ja maksaa opintonsa TEKEMÄLLÄ TYÖTÄ.
politiikan tutkimus ja opintojen maksu työtä tekemällä ovat akateemisessa elämässä toisensa poissulkevia asioita.
Virolaiset korkeakoulutkin syrjivät suomalaisia, kun vaativat sisäänpääsyyn englannin tai jopa viron taidon osoittamista. Haji olisi voinut tehdä niin kuin pari tuntemaani venäläistä, opetella kielen 5 vuodessa ja läpäistä pääsykokeen yhtenä hakijoista, ei yhtenä erityiskohdeltavana.
Quote from: Tuomas3 on 17.12.2014, 10:23:56
Lähdetäänkö kuitenkin vänkäämään, ensin bilsa: http://www.helsinki.fi/bio/hakeminen/hakuopas.html
3.2 Hakukelpoisuus: ylioppilastutkinto, ammatillinen pt...
Toki kandi on välivaihe, mutta pääsääntöisesti se on vain osa maisteriopintoja, joihin siis voi hakea suoraan toisen asteen jälkeen.
Minä olisin tästä asiasta aivan samaa mieltä Tuomas3:n kanssa. Poikkeuksia varmastikin löytyy, mutta kyllä pääsääntöisesti yliopistoon haetaan koulutukseen, jossa suoritaan ylempi korkeakoulututkinto (nykyään kai sanotaan maisteritutkinto), siinä matkalla sitten suoritetaan alempi korkeakoulututkinto (nykyään kanditutkinto).
Useimpiin koulutusohjelmiin ei edes voi hakea kanditutkintoon, ainoastaan maisteritutkintoon.
Quote from: Malla on 17.12.2014, 09:07:50
Muuan esimerkkitapaus nukkui pommiin pääsykoepäivänä. Häntä tietenkin harmitti, mutta hän otti mokasta opikseen ja viritteli seuraavan kerran herätykset kuntoon (ja pääsi).
Muuan sukulaiseni oli vuosikymmeniä sitten, kauan ennen minun syntymääni, menossa pyrkimään Turun yliopistoon. Hän oli hieman aiemmin ollut varusmiespalveluksessa Turussa ja hänellä oli siellä kavereita.
Kavereiden kanssa meni sitten pitkäksi ilta jos toinenkin. Pyrkijä saapui lopulta omasta mielestään oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Yliopisto oli kuitenkin autio ja tyhjä. Siitä sitten kysymään vahtimestarilta, että "anteeksi, missä ne XXX-tiedekunnan pääsykokeet ovat?". Vahtimestari katsoi nuorta miestä päästä varpaisiin ja totesi: "Ylioppilas, ne olivat eilen.". Oli noloa palata kotiin maakuntaan ja tunnustaa isälle, mahdollisten opintojen mahdolliselle rahoittajalle, että siitä tuli sitten sellainen reissu.
Aloitti sitten saman alan opintonsa Helsingissä.
Quote from: Kemolitor on 17.12.2014, 13:03:14
Minä olisin tästä asiasta aivan samaa mieltä Tuomas3:n kanssa. Poikkeuksia varmastikin löytyy, mutta kyllä pääsääntöisesti yliopistoon haetaan koulutukseen, jossa suoritaan ylempi korkeakoulututkinto (nykyään kai sanotaan maisteritutkinto), siinä matkalla sitten suoritetaan alempi korkeakoulututkinto (nykyään kanditutkinto).
Bolognan prosessin myötä yliopistoihin hyväksytyt on jo vuosikausia hyväksytty ensisijaisesti suorittamaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandia. Toki paketissa tulee myös oikeus maisteriin mutta virallisesti järjestelmä on siis sellainen, että saa kaksi opiskeluoikeutta, alemman ja ylemmän. Sitä ennen jostain 90-luvun alusta asti muistaakseni oikeuden sai vain maisteriin, mutta kandin tutkinto oli käsittääkseni lähes jokaisella alalla pakollinen ja siten tosiasiassa oli olemassa siitä erillinen maisteriohjelma. Sellainen tilanne, jossa lukiosta tullut on hyväksytty puhtaasti "maisteriohjelmaan" on ollut viimeksi joskus 80-luvulla.
EDIT: Ja siis niin, 90-luvulta asti on ollut olemassa maisteriohjelma-nimisiä tutkintoja, jotka ovat kaksivuotisia ja vaativat kandin pohjalle. Ne on tarkoitettu juuri ulkomaisille opiskelijoille tai kotimaisille, jotka haluavat vaihtaa alaa opintojen loppuvaiheessa tai erikoistua oman alansa sisällä.
EDIT2: Ja vielä tarkennuksena, että nykyäänkään ei voi tietenkään hakea
vain kandidaatintutkintoon, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö kandidaatintutkinto olisi maisterista erillinen tutkinto, johon on olemassa erillinen opinto-oikeus. Pääsin itse 2005 opiskelemaan erästä matemaattis-luonnontieteellisen alaa Helsingin yliopistoon. Sain kaksi opinto-oikeutta: Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon ja filosofian maisterin tutkintoon. Laitoksella oli myös maisteriohjelmia, joista piti valita yksi siinä vaiheessa kun alkoi suorittamaan FM:aa ja se määritteli, mihin osa-alueeseen erikoistui. Noihin maisteriohjelmiin pystyi hakemaan siis kahdella tavalla: Normaalisti pääsykokeella yms. jolloin haki kandiohjelmaan ja maisteriohjelmaan yhtä aikaa tai maisteriohjelmahaussa, jolloin taustalla piti olla soveltuva kandidaatintutkinto ulkomailta, toisesta yliopistosta tai toiselta alalta HY:ssä.
Quote from: siviilitarkkailija on 17.12.2014, 09:31:06
Lääke- ja luonnotieteellisiin pääsy luonnollisesti on vaikeaa mutta ei niin vaikeaa kuin näissä pysyminen.
Lihavointi minun.
HY:n lääketieteelliseen pääsy on vaikeaa ja totta on tuokin, että pysyminen vielä vaikeampaa. Olen ihan vierestä katsonut sitä lukemisen määrää ja jo pelkkä pääsykoe vei kaksi yritystä ja pohjalle kalliin preppauskurssin.
Väliopintona suoraan kemmalle ja fysiikkaa, matematiikkaa lukion lisäksi ennen kuin ovet aukenivat. Kuitenkin opiskelu on pääosin vieraskielisiin opuksiin pohjautuvaa. Saksankielistä luettavaa sellaiselle, joka ei juuri sitä osaa, on haastavaa ja vaatii suurta sinnikkyyttä.
On turhaa kuvitella selviävänsä heikolla kielitaidolla. Oletus, että omaa hyvän kielitaidon on subjektiivinen ja hämäävä. Osataan ehkä puhua sujuvaa kieltä mutta kielen sisältö on yksinkertaista.
Itse olen ajatellut puhuvani ja ymmärtäväni ruotsia erinomaisesti. Puhunhan sitä jokseenkin paljon ja ihmiset ymmärtävät ja minä ymmärrän. Arkikielessä vääristyy se osaamisen taso. Ehkä puheenaiheet ovat tuttuja, helppoja, ennalta osattua sanastoa ja aina voi kysyä, että VAD?
Totuus tulee usein esille, kun kuuntelee radioa ja ei ymmärräkään. Esim. jonkun kivan, nopeatempoisen jääkiekkopelin ymmärtäminen on melkoisen mahdotonta. Televisio on huomattavasti helpompi vekotin, jopa vaativammankin aiheen ymmärtämiselle.
Sen muslimibloggaajan kieli on köyhää ja kuvitelmansa on, että osaa suomen kieltä moitteettomasti. Osaa varmasti puhua arkikieltä vertaisyhmälleen mutta vaativamman tekstin kirjoittaminen tai opiskelu korkeammalla tasolla voi olla vain haave.
Muulla kuin omalla äidinkielellään on haastavaa ymmärtää syvällisempää tekstiä. Monen mamun kotona puhutaan sekakieltä ja se ei avaa tärkeitä kanavia kielentajulle lapsuuden herkkyyskausina. Kieli jää köyhäksi arkikielen hallinnaksi. Sillä taas ei ihan yliopistotasolla enää pärjääkään, jos sinne edes onnistuu pääsemään.
Ainahan voi mennä ulkomaille mutta se maksaa ja maksaa paljon.
Edit: Lukematon määrä näppäilyvirheitä! Kas, se esikatselu... siis sen puute.
Quote from: JJohannes on 17.12.2014, 13:11:19
Sitä ennen jostain 90-luvun alusta asti muistaakseni oikeuden sai vain maisteriin, mutta kandin tutkinto oli käsittääkseni lähes jokaisella alalla pakollinen ja siten tosiasiassa oli olemassa siitä erillinen maisteriohjelma. Sellainen tilanne, jossa lukiosta tullut on hyväksytty puhtaasti "maisteriohjelmaan" on ollut viimeksi joskus 80-luvulla.
Olen valmistunut TKK:lta tämän vuosituhannen puolelta DI:ksi käymättä minkään kanditaattivälivaiheen kautta. Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Teknillinen_korkeakoulu) kertoo kandin tulleen pakolliseksi välivaiheeksi 2005. Yliopiston puolella filsofian kanditaatin tutkinto oli 90-luvun puolelle se ylemmän korkeakoulututkinnon nimi, jonka päälle saattoi sitten hankkia koristeluontoisen maisterin arvonimen (ilman enempiä opintosuorituksia tai tutkielmaa).
Okei, I stand corrected. Mutta joka tapauksessa jo jonkin aikaa on ollut erillinen kandidaatin ja maisterin tutkinto eikä oikein voi sanoa, että "maisteriohjelmaan mennään ylioppilaspohjalta".
Quote from: Topi Junkkari on 17.12.2014, 13:03:31
Aloitti sitten saman alan opintonsa Helsingissä.
Onnellinen loppu siis ;)
Suosittelisin kehitysmaista saapuville yliopisto-opinnoista haaveileville nuorukaisille sukupuolistontutkimuksen opintoja. Kuulostaa hienolta alalta ja työllisyystilannekin on kuulemma hyvä. Varmaan myös loistava paikka tutustua
naisiin henkilöihin.
Lisäksi muhikset ja umbabat korjaisivat sukupuolenmääritystutkimuksen vääristynyttä sukupuolijakaumaa, opiskelijoista on naisia käytännössä lähes 100 prosenttia, loput ovat epäselviä tapauksia. Samalla maahanmuuttajanuorukaiset voisivat edustaa vuosikursillaan useita vähemmistöjä, joita voitaisiin tutkia sitten kun oletettujen naisopiskelijoiden sukupuoli on saatu tutkittua ja määriteltyä ehkä kolmanteen opintovuoteen mennessä.
Lisäksi hlbgtrw-naisopiskelijat voisivat saada muutakin kuin pulleaa kättä ja kesäkurpitsaa ja ehkä jopa eheytyä alkukantaisten miehekkäiden karvaperseisten ja -ranteisten afrikkalais- tai arabitaustaistan opiskelijoiden seurassa. Eikä kukaan kantasuomalainen mies joutuisi kärsimään ja turhautumaan yrittäessään turhaan päästä wannabe-queer-tutkijan-reisitaskupöksyihin.
QuoteSukupuolentutkimus on monitieteinen ja tieteidenvälinen ala, jonka tutkimusongelmat, käsitteellinen ajattelu ja metodologiset ratkaisut perustuvat feministisiin kysymyksiin ja teoriaperinteisiin.
Sukupuolentutkimus keskittyy sukupuolten ja seksuaalisuuksien kulttuurisia merkityksiä koskevaan teoretisointiin sekä sukupuolittumisen ja sukupuolittamisen prosesseja ja seurauksia koskeviin analyyseihin. Se kattaa muun muassa nais-, mies- ja queer-tutkimuksen alat. Tutkimuskohteena voivat olla kulttuurin tai yhteiskunnan eri alueet.
Sukupuolentutkimuksen asiantuntemusta tarvitaan monilla eri työelämän alueilla julkishallinnosta mediaan.
Sukupuolentutkimusta voi Helsingin yliopistossa opiskella sekä sivuaineena että pääaineena (maisteriohjelma).
http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/ (http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/)
Lähdenkin tästä sukupuolittamaan, heippa!
Hmm...pääsisiköhän joku Suomalainen hitsari joka osaisi vain rallienglantia opiskelemaan esim. johonkin yliopistoon Saudi-Arabiaan? Ellei, niin onko sekin rasismia?
Mitä Yle horisee? Suomen yliopistoissa opiskeli vuonna 2012 lähes 12 000 vieraskielistä eli noin 17% 15-29-vuotiaista vieraskielisistä (Tilastokeskus tarjoilee iät 5 vuoden välein, olisin muuten käyttänyt 18-30v).
Saman ikäluokan suomenkielisistä yliopistossa opiskeli 16,6% eli samoissa luvuissa mennään.
http://yle.fi/uutiset/teidan_suomalaisten_taytyy_miettia_miten_maahanmuuttajat_otetaan_mukaan/7662701
Quote"Teidän suomalaisten täytyy miettiä, miten maahanmuuttajat otetaan mukaan"
Syyriasta Suomeen paennut Alan Haji haluaisi yliopistoon. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä englanninkielisiä koulutusohjelmia ei ole tarjolla. Pakolainen pohtii muuttoa muualle Eurooppaan ja miettii, miksi Suomi ei tee maahanmuuttajan kotouttamista helpommaksi
Alan Haji avaa oven Helsingin Hakaniemessä ja toivottaa tervetulleeksi yllättävän selvällä suomella. Viimeisestä kolmesta vuodesta suuri osa onkin mennyt kielen opiskeluun. Suomen opiskelun lisäksi Haji on yrittänyt saada Turkkiin paenneita vanhempiaan Suomeen. Se ei ole vielä vuosienkaan hakemisen jälkeen onnistunut ja prosessin hitaus riipii nuorta miestä. Haji on silti kiitollinen tuesta ja ennen kaikkea turvasta, mitä uusi kotimaa on tarjonnut.
...
"Koulutus ehkäisee radikalisoitumista"
...
– Maahanmuuttajat, jotka kokevat itsensä ulkopuolisiksi, eristäytyvät. Heidät on helppo radikalisoida ja johtaa väärille teille. Toisaalta paikalliset jotka katsovat tätä prosessia, radikalisoituvat näitä maahanmuuttajia vastaan. Kuilu kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön välillä kasvaa suuremmaksi ja suuremmaksi.
– Tulevaisuudessa teillä on yhä enemmän maahanmuuttajia. Suomalaisten täytyy todella miettiä, miten heidät otetaan paremmin mukaan, Haji toteaa
Lisää Alan Hajista http://yle.fi/uutiset/alan_haji_on_yksi_kahdesta_miljoonasta__nain_syyrian_kriisi_ajoi_ihmiset_pakoon/6817959
QuoteKansannousun alkamisen aikaan alkuvuodesta 2011 Haji oli etsintäkuulutettuna ja matkustuskiellossa aktivismin ja asevelvollisuuden suorittamisen takia. Viranomaiset etsivät häntä vanhempien luota.
Muutamat lienevät jo huomanneetkin, että olen merkittävästi kiinnostuneempi kotimaisen koneiston stödöilyistä kuin maahanmuuttajista per se ja huomiotani kiinnitti, että masiina ohjaa maahanmuuttajia innoissaan lähihoitajakouluun riippumatta oikeastaan mistään.
Tämä vahvistaa minua vanhassa uskossani, että kukkisklusterille maahanmuuttajat eivät ole ihmisiä vaan esineitä, korkeintaan otuksia.
Quote from: junakohtaus on 18.12.2014, 10:49:06
Muutamat lienevät jo huomanneetkin, että olen merkittävästi kiinnostuneempi kotimaisen koneiston stödöilyistä kuin maahanmuuttajista per se ja huomiotani kiinnitti, että masiina ohjaa maahanmuuttajia innoissaan lähihoitajakouluun riippumatta oikeastaan mistään.
Tämä vahvistaa minua vanhassa uskossani, että kukkisklusterille maahanmuuttajat eivät ole ihmisiä vaan esineitä, korkeintaan otuksia.
Lisäisin tähän että tulonlähteitä / kauppatavaraa.
Quote"Teidän suomalaisten täytyy miettiä, miten maahanmuuttajat otetaan mukaan"
Suomalaisilla on jo ihan tarpeeksi miettimistä omiensa asioissa. Mamujen tulisi katsoa peiliin ja miettiä, miten he voisivat olla rasittamatta suomalaista yhteiskuntaa.