http://ihmisoikeusliitto.fi/oppikirjojen-suomi-ahdas/
http://www.mitavittua.fi/wp-content/uploads/2014/12/ahdas.jpg
QuotePainukaa suomalaiset xxxxxx. Olette metsäkansaa, teillä ei ole historiaa ja teillä ei ole tuleivaisuutta, teidän ainut toivo on monikulttuurisessa paratiisissa joka alkaa olemaan monissa Euroopan maissa arkipäivää, tämä kaikki on väistämätöntä.
Tämä tule väkisin mieleen kun lukee Ihmisoikeusliitossa työskentelevän koulutuskordinaattorin Nada Al Omair tekstin ja hänen ajatuksia, missä hän vahvasti ottaa kantaa ja paheksuu suomalaisten oppikirjojen ahdasmielisyyttä.
(http://www.mitavittua.fi/wp-content/uploads/2014/12/ahdas.jpg)
Njooh. Kulttuuria ei ehkä ole mutta lakia löytyy senkin edestä. Perinteisin taitaa olla suomalainen korpilaki.
Taitaa kaverilla olla samanlainen homma, kuin apurahahannalla aikanaan, kun hää kiersi museoissa katselemassa jotain Gallen-Kallelan kansallisromanttisia maalauksia ja kitisi sitten kuinka monokulttuurisia nuo mokomat kuvatukset ovatkaan.
No, se Suomen 'ahtaus' taitaakin olla enää ainoa toivomme..
Minkä taustainen ja sukupuolinen tämä Nada on?
Jos muslimi ja nainen, niin pysyköön omassa viitekehyksessään eli pussilakanassa ja hiljaa.
On se vaan kumma, ettei näillä ole ikinä mitään muuta kyseenalaistamista kuin suomalaisuus.
Eikös ruotsin PM btw juuri kertonut, että kyllä pohjoismaissa tilaa riittää ja joka muuta väittää on pölhöpopulisti. Kuis se nyn taas yhtäkkiä ahtaaksi kävi? :D
Siinä oppikirjaselvityksessä ei pikaisesti silmäillen puhuta suoraan vallankäytöstä, toiminnasta, joka voisi viitata myös tarkoitukselliseen ja tietoiseen vähemmistöjen ja maahanmuuttajien eriarvoistamiseen. Erinäisiä epäkohtia ja/tai siksi koettuja siinä nostetaan esille ja rima asetetaan muutenkin verrattain korkealle, myös oppilaiden suhteen. Sävy ei ole kuitenkaan erityisen syyttelevä, vaan pikemminkin rakentava:
- Vähemmistöt oppikirjoissa – erilaisuutta etäältä tarkasteltuna? (http://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2014/10/Oppikirjaselvitys_Ihmisoikeusliitto_2013.pdf) (.pdf)
Quote.. Nykyisissä oppikirjoissa luodaan valtasuhteita tai ylläpidetään suomalaisuuden normeja. Vallankäyttöä tapahtuu esimerkiksi asettamalla tietty väestönosa heikompaan asemaan tai tekemällä ne kokonaan näkymättömiksi. Normeja ylläpidetään myös toistamalla tuttuja stereotypioita kirjojen kielessä ja kuvituksessa. Joissain kirjoissa maahanmuuttajat esiteltiin lähinnä työvoimana ja Suomen vanhenevan ikärakenteen korjaajina. Näin heidät asetettiin valtaväestöä heikompaan asemaan, eikä heitä pidetty yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Näkymättömäksi tekemistä tapahtui tarkastelemissamme oppikirjoissa esimerkiksi siten, että niissä käytetyt piirrokset ja valokuvat olivat suurimmaksi osaksi monokulttuurisia ja perinteistä suomalaisuutta ja nuorten valtakulttuuria edustavia. ..
Tämähän ei ollut pelkästään vähemmistökysymys. Huomio tähän liittyen ei koskettanut yksin vähemmistöjä, vaan tasa-arvon tavoitteiden kautta myös kaikkia (seuraavat lainaukset selvityksestä):
Quote.. Vaikka edellä kuvaillaan oppilaanohjauksen kirjaa, samoja arvolatauksia on havaittavissa myös äidinkielen oppikirjoissa. Joissain yläkoulun äidinkielen kirjoissa tämä tuli esille lähinnä nuorison valtakulttuuria edustavien tyttöjen ja poikien näkymisenä hyvin sukupuolittuneena sekä teksteissä että kuvissa. Oppikirjojen tekijöiden tehdessä kirjaa ideaalilukijalle he samalla, ehkä huomaamattaan, tuovat esille ihanteita, jotka perustuvat kyseisen ryhmän arvoille, vaikka ne olisivat ristiriidassa perusopetussuunnitelmassa esitettyjen vähemmistöjen huomioimisen ja tasa-arvon tavoitteiden kanssa. ..
Toisaalta selvityksessä mainittiin, ettei pelkkien kuvien lisääminen vähemmistöistä vain tehtävien yhteyteen ole riittävää ja myös mainittiin ja varoiteltiin niiden kuvien mahdollisesti stereotypioivasta vaikutuksesta. Musliminaisistakin pitäisi oikeastaan esittää huivitettujen sijaan myös huivittomia kuvia:
QuoteVähemmistöt on otettava huomioon jo oppikirjan lukijan rakentamisen yhteydessä. Vähemmistöön kuuluville lukijoille on myös luotava lukijapositioita, mikä tapahtuu vain integroimalla vähemmistöt oppikirjojen sisältöön jo suunnitteluvaiheessa. Myös valtakulttuurin edustajille on annettava mahdollisuus rakentaa maailmankuvansa moninaisuuden kautta.
- Esimerkiksi vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen huomioiminen oppikirjoissa ei ole riittävää, jos tehtävien yhteyteen lisätään kuvia heistä.
QuoteMuita kulttuureita esittävien stereotyyppisten kuvien käyttöä on vältettävä. On harkittava, kuinka yksinkertaistaen asioita on hyödyllistä esittää.
QuoteIslamin käsittelyn yhteydessä kuvat hunnutetuista naisista Helsingissä ja imaamista itsenäisyyspäivän vastaanotolta olivat toisaalta stereotyppisiä, mutta toisaalta tukivat ajattelua, että muslimeja elää Suomessa.
dothefake, onko sinulla mitään lisättävää?
-Nada.
QuoteNormeja ylläpidetään myös toistamalla tuttuja stereotypioita kirjojen kielessä ja kuvituksessa. Joissain kirjoissa maahanmuuttajat esiteltiin lähinnä työvoimana ja Suomen vanhenevan ikärakenteen korjaajina. Näin heidät asetettiin valtaväestöä heikompaan asemaan, eikä heitä pidetty yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä.
Nada Al Omairille tiedoksi:
Suomen virallisen kannan mukaan maahanmuuttajat ovat nimenomaan työvoimaa ja vanhenevan ikärakenteen korjaajia.
Ei maahanmuutolle mitään muuta syytä ole.
Millä tavalla maahanmuuttajien asemaa pitäisi muuttaa, etteivät he olisi valtaväestöä heikommassa asemassa?
QuoteValtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) on huolissaan työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Hän toivoo, että Suomessa ryhdyttäisiin keskustelemaan vakavasti työperäisen maahanmuuton lisäämisestä.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/rinne-suomi-tarvitsee-maahanmuuttajia/1929985
QuoteSuomen työvoimakuilu ammottaa kohta leveänä. Maa tarvitseekin 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä.
http://www.hs.fi/tyoelama/a1416451190070
QuoteIkäjakauman vääristymän paikkaaminen vaatisi Suomeen peräti 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä.
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/05/27/suomi-tarvitsee-kaksi-miljoonaa-maahanmuuttajaa/200814366/12
QuoteTutkijat: 100 000 uutta maahanmuuttajaa tarvitaan Suomeen töihin
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_100_000_uutta_maahanmuuttajaa_tarvitaan_suomeen_toihin/6598480
QuoteIkääntyvä Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia sekä nyt, että tulevaisuudessa.
http://www.kokoomus.fi/uutiset/satonen-suomi-tarvitsee-maahanmuuttajia-tyovoimakapeikkoihin/
Nada on näköjään saanut jo jotakin aikaan.
Ihmettelin kovasti kansikuvan liittymistä oppiaineeseen, ostaessani abiturientille ruotsinkielen oppikirjan.
Hyvä, että syy kansikuvaan nyt vihdoin selvisi.
(https://kuvat.suomalainen.com/booksearch/productimages/97/89/51/1217503_2.jpgx)
"Pelasta koira hukkumasta, niin se kastelee sinut"
"käenpoikanen peipposen pesässä"
"ei koira ruokkivaa kättä pure"
jne
Jos hyvinvointivaltio Suomi tuntuu ahtaalta, niin aina voi lähteä takaisin sinne pahoinvointivaltioon josta on tullutkin.
Quote from: Kni on 16.12.2014, 11:17:48Nada Al Omairille tiedoksi:
Suomen virallisen kannan mukaan maahanmuuttajat ovat nimenomaan työvoimaa ja vanhenevan ikärakenteen korjaajia.
Ei maahanmuutolle mitään muuta syytä ole.
Millä tavalla maahanmuuttajien asemaa pitäisi muuttaa, etteivät he olisi valtaväestöä heikommassa asemassa?
Nadalla lienee jotain muutakin mielessä, mutta oppikirjaselvitys ei siihen "viralliseen liturgiaan" laajemmassa mielessä ota kantaa. Kritiikki siinä kohdistuu maahanmuuttajien esittämiseen tietyissä kohdin - selvityksen mukaan - objekteina ja mahdollisesti jopa hyödykkeinä. Ja tämäkin ennen kaikkea oppilaiden erilaisia lukijapositioita ajatellen:
Quote.. Millaista on kasvaa maahanmuuttajataustaisena lapsena ympäristössä, jossa oma oppikirja antaa yksinkertaistetun tai negatiivisesti värittyneen kuvan omasta synnyinmaasta? Onko kyse huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä, kun oppikirjassa tietty väestönosa asetetaan heikompaan asemaan, tai tietyt vähemmistöt jäävät näkymättömiksi? Pystyykö oppikirjojen avulla lisäämään tai vähentämään stereotypioita? Mikä yhteys oppikirjojen välittämällä tiedolla ja asenteilla on lasten ja nuorten kokemuksiin syrjinnästä koulussa?
Edellä esitettyihin kysymyksiin vastaaminen vaatisi monitieteellistä yhteistyötä ja laajaa tutkimusta. Tämä selvityksen tavoitteena on etsiä tietoa siitä, miten vähemmistöt esiintyvät oppikirjoissa. Selvitys on rajattu koskemaan 5., 6. ja 7. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden, maantiedon, evankelisluterilaisen uskonnon, elämänkatsomustiedon ja historian oppikirjoja. Selvityksessä käsitellyt etniset ja kansalliset vähemmistöt ja alkuperäiskansat ovat saamelaiset, suomenruotsalaiset, romanit, maahanmuuttajat, uskonnolliset vähemmistöt, tataarit ja vanhavenäläiset. ..
Quote.. Yläkoulun oppikirjasarjojen välillä oli huomattavia eroavaisuuksia. Toisessa yläkoulun oppikirjasarjassa oli kuvien, kuvatekstien ja tekstien avulla esitetty eri maita ja kulttuureja positiivisella ja realistisella tavalla. Huomiota herättävää oli kuvien ja tekstin kautta onnistuneesti luotu yhteys maailman, Euroopan ja Suomen tapahtumien välille sekä historian ja nykyisen kehityksen välille. Oppikirjassa käsiteltiin muita kulttuureja positiivisesti ja luotiin yhteyksiä eri kulttuureiden ja valtioiden välille. Positiivista tässä oppikirjassa oli myös saamelaisten, romanikulttuurin, suomenruotsalaisten sekä Suomen kielivähemmistöjen esittäminen laajasti.
Samassa sarjassa oli myös esitelty Suomen maastamuuton historia maahanmuuttajien yhteydessä, mikä avartaa lukijan näkökulmaa myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Negatiivista tässä oppikirjassa oli, että useassa kohtaa maahanmuuttajat esitettiin työvoimana tai Suomen vanhenevan ikärakenteen korjaajina, mikä asettaa etniset vähemmistöt objektin asemaan. ..
Quote.. Vähemmistöjen esittämisessä on vältettävä vähemmistöryhmää ulkoistavaa kieltä. On tiedostettava paremmin, millainen kuva käytetystä kielestä välittyy vähemmistöön kuuluvalle lukijalle sekä valtakulttuurin edustajille.
- Esimerkiksi maahanmuuttajien esittäminen työvoimana käsittelee maahanmuuttajataustaista ihmistä pikemminkin yhteiskuntaa hyödyttävänä objektina kuin ihmisarvoisena subjektina. Suomessa asuvien romanien taustan esittäminen ilmastopakolaisina on oppikirjojen lukijoiden kohderyhmä huomioiden tarpeetonta.
Jokainen voi kysyä itseltään sitä, että tarvitsemmeko peruskouluun sellaista opetusta, jossa maahanmuuttajat esitetään mahdollisesti hyvinkin yksiulotteisesti esim. Suomen vanhenevan ikärakenteen korjaajina - sen yleisen ja medioissa käytävän "virallisen liturgian" lisäksi.
Painukaa suomalaiset xxxxxx. Olette metsäkansaa, teillä ei ole historiaa ja teillä ei ole tuleivaisuutta, teidän ainut toivo on monikulttuurisessa paratiisissa joka alkaa olemaan monissa Euroopan maissa arkipäivää, tämä kaikki on väistämätöntä.
Tämä tule väkisin mieleen kun lukee Ihmisoikeusliitossa työskentelevän koulutuskordinaattorin Nada Al Omair tekstin ja hänen ajatuksia, missä hän vahvasti ottaa kantaa ja paheksuu suomalaisten oppikirjojen ahdasmielisyyttä.
Vai että ihan tuota mieltä on tämäkin hessu... Ihan pienenä pointtina voisi kysyä että kenenköhän mielestä se monikulttuurillinen paikka on paratiisi? Jos siis ei lasketa sitä porukkaa mitä Nada itsekkin jo pelkän nimensä perusteella edustaa, eli valmiiseen pöytään pääsääntöisesti loisimaan tulevaa kansanosaa. Katsomalla viimeisimpiä puolueiden ja aatteiden kannatuslukuja eripuolilta Eurooppaa, voisi joku todellisuudessa elävä todeta, että joka paikassa ihmisten näkemys monikulttuurillisesta kotimaastaan on ihan jotain muuta kuin paratiisi. Vaikuttaa ainakin omaan silmääni, että maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat nostavat kannatustaan ihan joka paikassa. Miten tämä nyt sitten on mahdollista, jos kerran se on paratiisi? Niin no, kutsuttiinhan tuota entistä itablokkiakin joidenkin toimesta paratiisiksi, lieneekö tässä sama logiikka?
Toisen vertailukohdan voisi ottaa hänen omasta kulttuuristaan. Jos Suomi kerran on vailla menneisyyttä ja tulevaisuutta, niin miksi se on kaikin tavoin edellä sitä maata ja kulttuuria mistä hän itse tulee? Toki jos joku kokee, että menee mieluummin kamelilla päällystämätöntä kinttupolkua töihin laitumelle laskemaan vuohiaan, kuin autolla oikein asfaltoitua tietä pitkin paikkaan missä saa ihan sähköä seinästä jos vain laittaa töpselin paikalleen ja tietokone jolla sitä työtä voi tehdä eikä tarvitse lounastauollakaan lämmittää evääksi ottamaa lampaanpotkaa talon takana olevassa avonuotiossa, niin silloin lienee samaa mieltä. Missähän asiassa hänen maansa ja kulttuurinsa lienee tällä hetkellä edes samalla tasolla tai puhumattakaan että edellä tätä hänen niin halveksimaansa suomalaista?
Jälleen kerran vahvistus sääntöön, jossa julkisessa suojatyöpaikassa oleva muille ihmisille ja yhteiskunnalle täysin hyödytön olento kertoo miten hänen mielestään maailma toimii ja miten hän on omasta mielestään muiden yläpuolella, vaikka kilometrin päähän paistaa millainen "tapaus" on kyseessä.
Quote from: Antti Q on 16.12.2014, 11:33:14
Nada on näköjään saanut jo jotakin aikaan.
Ihmettelin kovasti kansikuvan liittymistä oppiaineeseen, ostaessani abiturientille ruotsinkielen oppikirjan.
Hyvä, että syy kansikuvaan nyt vihdoin selvisi.
(https://kuvat.suomalainen.com/booksearch/productimages/97/89/51/1217503_2.jpgx)
Onks tossa taustalla sellainen suomalaisten isolla rahalla Afrikkaan rakentama paskahuussi?
Omassa "Hej på dig" -ruotsinkirjassa oli hemma hos Anders ja Tuffe-Uffe Isberg. Teemat on varmaan nyt päivitetty 2010-luvulle?
Umbaba har just kakkat i den där paskahuussen i bakgrundan som har byggts med finskt utvecklingspengar och hi-tech. Just nu Umbaba lyssnar på amerikanska rap-musiken på youtube och drömmar att flytta till Sverige. Umbaba njuter av rytmisk musik.
Vad tror du, varför Sverige har mer invånare från s.k. tredje världen än Finland?
Al Omairin mielestä Suomi on ahdas, mutta Renfieldin (https://www.youtube.com/watch?v=iNX4nLvIP0Q) Reinfeldtin mielestä Pohjoismaissa on tilaa vaikka millä mitalla. Kumpaa tässä nyt pitäisi uskoa?
Quote from: Parsifal on 17.12.2014, 23:08:51
Al Omairin mielestä Suomi on ahdas, mutta Renfieldin (https://www.youtube.com/watch?v=iNX4nLvIP0Q) Reinfeldtin mielestä Pohjoismaissa on tilaa vaikka millä mitalla. Kumpaa tässä nyt pitäisi uskoa?
Al Omairin mielestä Suomi on ahdas mentaalisesti.
Todennäköisesti Al Omair (/ vai miten sen nimi nyt kirjoitetaan; jo se on kumma, ettei niitä voi suomalaistaa vaikkapa Alomairisiseksi)
ei nää tilanahtautta ongelmana, koska oma ahdas ja ahdasmielinen perimänsä.
Ihmisoikeuksiin kuulunee myöskin oikeus suunnistaa väljemmille vesille, jos ahtauden kokemus alkaa liiaksi ahdistaa.
Ehkä Suomi on ahdas vain ahdasmielisille. Ei tämä nyt niin kamala maa ole elää, jos haluaa sopeutua.