QuoteSodan rumat kasvot
Pakkanen paukkui ankarana, lapset ja perheet olivat rättiväsyneitä. Hätämajoitukseksi sai riittää paikka tuvan lattialla. Tulijoiden hevosia yritettiin sovittaa navetoihin tai ainakin jonkinlaisiin suojiin.
Suojärven evakkoja vyöryi korpiselkäläiseen tupaan 75 vuotta sitten. Pakolaisilla ei ollut juuri muuta kuin vaatteet yllään.
Nämä ovat muistoja, joita oma äitini kertoi minulle. Kun talvisota syttyi, hän oli 16-vuotias.
...
Maailma muuttuu, ihmiset ja suvut myös.
Äitini sukupolvi on siirtymässä tuonilmaisiin. Minusta tuntuu, että olemme ajan kuluessa kadottaneet jotain tärkeää ja merkittävää aineetonta, joka tuotiin Karjalasta länteen.
Enää eivät sukulaiset tupsahda vierailulle. Tuskin tunnemme toisiamme.
Ihmettelemme Suomeen saapuvien pakolaisten tiivistä sukuyhteyttä ja tarvetta pitää huolta muistakin kuin ydinperheestään.
...
Suomessakin sodan seurauksena moni tunsi ulkopuolisuutta ja joutui sopeutumaan uusiin oloihin. Sopeutuminen ei käynyt kaikilta hetkessä. Ei niiltäkään suomalaisilta, jotka joutuivat ottamaan vastaan kotimaisia pakolaisia.
Tulijoita torjuttiin, heitä ei haluttu, ja se saatettiin tehdä tiettäväksi.
...
Erilaisuuden ja erilaisten lähtökohtien sietämistä tarvitaan yhä enemmän. Myös empatiaa sotaa pakenevia kohtaan, vaikka emme ole itse nähneet sodan kasvoja läheltä. Onneksi.
Ansa Heinonen
Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.
Kokonaan: Savon Sanomat (http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/sodan-rumat-kasvot/1942798)
QuoteIhmettelemme Suomeen saapuvien pakolaisten tiivistä sukuyhteyttä ja tarvetta pitää huolta muistakin kuin ydinperheestään.
Ilmeisesti kirjoittaja tarkoittaa pakolaisten tarvetta haalata koko kylä vhm:n huolenpidon piiriin.
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.12.2014, 16:06:17
QuoteIhmettelemme Suomeen saapuvien pakolaisten tiivistä sukuyhteyttä ja tarvetta pitää huolta muistakin kuin ydinperheestään.
Ilmeisesti kirjoittaja tarkoittaa pakolaisten tarvetta haalata koko kylä vhm:n huolenpidon piiriin.
Nyt vasta pääsin tuon kuuluisan "yhteisöllisyyden" ytimeen. Sosiaalitädit saa kuunnella aamusta iltaan ja vuodesta toiseen kun koneinsinöörit suu vaahdossa vaativat saada kavereitaan Suomeen. Sosiaalitäti ei yhdistä asiaa ilmaiseen rahaan vaan "yhteisöllisyyteen".
Kirjoittaja selvästi tuntuu tuntevan tunteen paremmin kuin kukaan muu.
Kirjoittajalla on tunneälyä.
Oksettavaa verrata Karjalan evakoita nykyajan sosiaalituristeihin. Jälleen kerran.