Tasan kaksikymmentä vuotta sitten Suomi järjesti kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä. Suomen itsenäisyysajan toisessa kansanäänestyksessä äänesti 74 prosenttia äänioikeutetuista, ja lopulta 56,9 prosenttia äänestykseen osallistuneista oli jäsenyyden kannalla.
Alkavan EU-jäsenyyden ympärillä ehti olla monenlaista hämmennystä ja kummastusta siitä, mitä jäsenyys tuo tullessaan. Samalla EU-direktiivit sekoittivat jo pakkaa.
Muun muassa nämä asiat puhuttivat tuoreita EU-kansalaisia vuonna 1994. Osa niistä toteutui... ja no, osa vielä odottaa toteutumista.
1. EU:n tähtilippu kaikkiin salkoihin
Joulukuun lopussa pohdittiin, alkaako vuodenvaihteen jälkeen EU-lippu liehua joka kodin lippusalossa. Lähestyvä EU-jäsenyys oli lisännyt tähtilippujen kysyntää: Pöytälipun saisi liehumaan vain vaivaisella 80–120 markalla. Ryntäystä lippukauppaan ei kuitenkaan tullut, sillä Suomalaisuuden liitto ei suositellut lippua lainkaan yksityiskäyttöön. (30.12.1994)
2. Kevytmaito lihottaisi lapset?
Suomen terveyskasvattajat pelkäsivät, että EU:n tukipolitiikka uhkaa romuttaa suomalaislasten terveyden. Kouluihin ja päiväkoteihin luvattiin sitä enemmän tukea mitä rasvaisempaa maitoa käytetään, sillä EU halusi päästä eroon markkina-alueella olevasta rasvaylijäämästään. Moni vaihtoi ykkösmaidon kevytmaitoon, mutta rasvaton maito päätettiin pitää kuitenkin toisena vaihtoehtona kouluissa. (3.12.1994)
3. Nuuskaa postimyynnistä
Suomalaisia huoletti, miten nuuskan saanti taataan sen jälkeen, kun maaliskuussa 1995 nuuskan myynnin kokonaan kieltävän tupakkalaki tulisi voimaan. Ruotsalainen tupakkatehdas suunnitteli jopa nuuskan postimyyntiä Suomeen. Vuonna 1994 nuuskakieltoa pidettiin Suomessa järkevänä, sillä käyttö oli terveysviranomaisten mukaan olematonta. Suomessa nuuskaa käytti noin 1–2 prosenttia väestöstä, kun Ruotsissa nuuskasi arviolta noin 25–30 prosenttia nuorista. Nuuskan postimyynti ei toteutunut. (17.12.1994)
4. Viini ruokakauppoihin
Joulukuussa 1994 sekä Stockmannin että Citymarketin edustajat uskoivat vahvasti, että viini tulee ruokakauppoihin parin vuoden sisällä. Stockmannin tavaratalojohtaja uskoi viinikaupan vapautuvan viimeistään vuonna 1999. Citymarketissa puolestaan uskottiin viinin olevan ruokakaupoissa seuraavan kahden vuoden sisällä. Asiakkaiden juoksuttamista viinien takia Alkon ja ruokakaupan välillä pidettiin jopa "pirunmoisena" touhuna. Kauppiaat eivät uskoneet viinikaupan vapauttamisen lisäävän alkoholin kulutusta tai vaikeuttavan valvontaa. 8. joulukuuta eduskunta kuitenkin hylkäsi esityksen viinien vähittäismyynnistä elintarvikeliikkeissä äänin 120–41, eikä vieläkään viinejä ruokakaupoissa ole näkynyt.
5. Kesäaika piteni kuukaudella
EU:n siirtyminen pidensi myös Suomen kesäaikaa. Syksyllä 1994 ilmoitettiin kuinka jatkossa Suomessa kesäaika pitenisi kuukaudella kestäen aina lokakuun viimeiseen sunnuntaihin saakka. Uuteen kesäaikaan siirryttiin lopulta vuonna 1996.
6. Huumerikollisuuden kasvu huoletti
Eri EU-maiden puheet entistä vapaammasta huumelinjauksesta huolettivat Suomen poliisia kuten puheet siitä, että jotkin maat antavat huumeita narkomaaneille. Suomen poliisi oli myös varma, että EU:n liittyminen lisää sen työmäärää. Poliisi oli varautunut etenkin huume- ja talousrikosten kasvuun, eikä terrorismin uhkaa täysin poissuljettu. (7.10.1994)
7. Miljoonien arvoinen makkaralasti lojui tullin varastossa
Tullin varastossa makasi vuoden päivät miljoonien markkojen arvoinen makkaralasti. Keski-Euroopasta peräisin olevat makkarat oli tarkoitus viedä Venäjälle, mutta makkarat kuljettanut tavarantoimittaja teki sinä aikana konkurssin. Makkarat ehtivät pilaantua pitkän säilytyksen aikana, kun kylmäkontit pettivät. Lopulta pilaantunut makkaralasti vietiin Honkajoelle hävitettäväksi lokakuussa 1994.
8. Ei huolta, halpaa tonnikalaa riittää
Edullista tonnikalaa hamstranneille oli edessä ikävä yllätys, kun vuodenvaihteen jälkeen esimerkiksi tonnikalan, ananassäilykkeiden ja banaanien hinnat eivät pompsahtaneetkaan lainkaan. Uusista tuontitulleista huolimatta äkillistä hintojennousua ei tapahtunut, sillä kauppojen varastot olivat yhä täynnä EU:n ulkopuolelta tulleista raaka-aineista. Arveltiin jopa, että uusien lisämaksujen myötä suomalainen ohra voisi korvata jatkossa riisin ruokapöydässä.
9. Liian kalliita banaaneja
Maailmanpankin mukaan EU:n banaanipolitiikka oli liian kallista touhua kuluttajille, kun vähittäismyyntihinnat olivat säädöksistä ja tulleista johtuen jopa kymmenen miljardia markkaa korkeammat. Financial Timesin mukaan voitot menivät suoraan eurooppalaisten yritysten taskuihin eivätkä suinkaan banaaniviljelijöille, joille ne oli tarkoitettu. (22.1.1995)
10. EU-kokoiset kaljakassit loppuivat kesken
Tuore EU-jäsenyys nelinkertaisti alkuvuodesta 1995 kaljamyynnin laivoilla. Silja Europan neitsytmatkalla Turusta Tukholmaan myytiin lähes 50 000 tölkkiä olutta, ja pyörillä varustetut kaljojen kantokassit loppuivat hetkessä. Uuteen pyörälliseen kassiin mahtuivat tasan 45 EU:n sallimaa tölkkiä. (14.1.1995)
Lähde: Aamulehden arkisto, lokakuu 1994 – tammikuu 1995
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomi-aanesti-eusta-kansaa-huolestutti-kaljakassit-ja-tullin-makkaralasti/678619/
QuoteSuomi on ollut EU:ssa 20 vuotta: Nämä muutokset tuntuvat jo itsestäänselvyyksiltä
EU-jäsenyys toi suomalaisten arkeen muutoksia, jotka ovat 20 vuodessa vakiintuneet itsestäänselvyyksiksi. Kauppojen valikoima kasvoi ja markkinoilla aloitti uusia toimijoita Lidlistä ja H&M:stä Bauhausiin ja Danske Bankiin. Hinnat halpenivat, ainakin aluksi.
[...]
"Jos tavara liikkuu sisämarkkinoilla vapaasti, tarvitaan ehdottomia määräyksiä säätelemään sen laatua", tiedottaja Juhana Tuomola Eurooppatiedotuksesta puolustaa.
[...]
EU-jäsenyys on myös vauhdittanut työelämän kansainvälistymistä.
"Ei meille mitään invaasiota EU-maista ole tullut, mutta isojen kaupunkien työpaikat ovat jo melko kansainvälisiä", Tiilikainen kuvaa.
Kansainvälisyyden toisella puolella ovat Itä-Euroopan EU-maista Suomeen tulleet romanikerjäläiset. Heistä on tullut Suomessa pysyvä osa katukuvaa.
ISSP-tutkimuksen mukaan kasvavan enemmistön mielestä maahanmuuttajista on etua Suomen taloudelle.
Silti suomalaisten halukkuus lisätä maahanmuuttajien määrää on jäsenvuosien edetessä vähentynyt.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/a1413955298819)
QuoteKouluopetus ei enää korosta suomalaisuutta
HS pyysi yläkouluopettajia kertomaan, miten suomalaisnuorten arki on 20 vuodessa muuttunut. Opettajien mukaan nuoriso on ennen kaikkea eurooppalaistunut ja jakautunut.
Oppilaat listasivat 20 vuotta sitten EU-jäsenyyden uhkakuvia.
"Rikollisuus leviää. Suomeen virtaa väkeä muualta Euroopasta sosiaaliturvan perässä. Näitä pelättiin", muistelee oululaisen Laivakankaan koulun yhteiskuntaopinopettaja Tuula Okkonen, 53.
"Nyt käymme läpi näitä pelkoja ja toteamme, etteivät ne ihan toteutuneet."
Okkosen mukaan kouluopetus pyrkii korostamaan EU:n tuomia mahdollisuuksia.
"Oppikirjojen sisältö muuttui jäsenyyden myötä. Aiemmin Suomi oli ihan eri tavalla esillä Suosi suomalaista -tyyliin."
[...]
"Silti uutena ilmiönä on noussut EU-kriittisyys. Usein se liittyy maahanmuuttokriittisyyteen."
[...]
Nuoret eivät kuitenkaan tunne suurta kiinnostusta EU-asioihin.
"Järjestelmä näyttäytyy vaikeana ja kankeana aikuisillekin. Helpompi nuoria on saada innostumaan maailman asioista, vaikkapa Kiinasta, Intiasta ja Afrikasta."
Eniten ihmetystä Euroopan unionissa herättää se, miksi kaikki maat eivät kuulu euroalueeseen.
"Oppilaita kiinnostaa, miksi Ruotsilla on kruunu", Okkonen kertoo.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/a1413955318087)
QuoteNuorten taitoerot kasvoivat
HS pyysi yläkouluopettajia kertomaan, miten suomalaisnuorten arki on 20 vuodessa muuttunut. Opettajien mukaan nuoriso on ennen kaikkea eurooppalaistunut ja jakautunut.
Toiset pitävät leivontablogia ja toisille taas keittiön perustyövälineet ovat aivan tuntemattomia. Kotitalousopettaja Hannele Pietilän, 60, työ on käynyt 20 vuodessa aina vain haastavammaksi, kun nuorten taitoerot ovat kasvaneet.
[...]
Vaikka eriarvoistuminen näkyy Espoon Leppävaaran koulun arjessa, se ei kärjisty ongelmaksi.
"Meillä on paljon maahanmuuttajia ja heidän perheensä ovat tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Leppävaarassa on osattu järjestää asuinalueet niin, ettei eriarvoisuus korostu. Oppilaita se ei ainakaan häiritse."
Leppävaaran koulussa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on jo lähes kolmannes, kun 20 vuotta sitten osuus oli muutamia prosentteja.
"He ovat sulautuneet joukkoon ja tuovat opetukseen valtavaa rikkautta eri maiden ruokakulttuureista."
[...]
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/a1413955595628)
Taas sitä ihtiään. Kommenttivarastoni on tyhjä.
Mamutuksella (vars.) ei muuten ole kovinkaan paljon tekemistä EU:n kanssa, paitsi Schengen. Vrt. Norja.
Kiitos Marjo tästä ajatuksia herättävästä jutusta. Artikkelin yhteydessä lukee: Marjo Valtavaara on Helsingin Sanomien toimittaja Oulussa.
[email protected]"Kansainvälisyyden toisella puolella ovat Itä-Euroopan EU-maista Suomeen tulleet romanikerjäläiset. Heistä on tullut Suomessa pysyvä osa katukuvaa".
Schengen-maista. Schengen-sopimus voidaan purkaa ja voimme silti kuulua EU:hun.
Kaupustelu ja kerjääminen kiellettävä.
Eroa kirkosta, jos et halua tukea romaneiden majoituspalveluita ja kerro kirkolle erosi syy.
"Oppilaita kiinnostaa, miksi Ruotsilla on kruunu"
Miksiköhän Kruunu.
Euroopan AAA-maat:
Saksa <= EUR
Tanska <= Kruunu
Norja <= Kruunu
Ruotsi <= Kruunu
Sveitsi <= Kuuluu vapaakauppa-alueeseen, mutta ei EU:hun. EU:n hyödyt ilman EU:n haittoja siis!
Iso-Britannia <= GBP
Liechtenstein
http://americasmarkets.usatoday.com/2014/10/10/12-left-another-nation-loses-aaa-rating/
Marjo oli näköjään tässäkin toimittaja:
"He ovat sulautuneet joukkoon ja tuovat opetukseen valtavaa rikkautta eri maiden ruokakulttuureista.
Sieltä nousevat
sushit, whoopiet ja kakkutikkarit, mikä milloinkin on esillä tv-ohjelmissa ja blogeissa. Toisaalta pitsat, pastat ja mokkapalat pitävät aina vain pintansa", Pietilä sanoo.
Repesin! Leppävaarassa asuu siis japanilaisia maahantunkeutujia, mikä on tietenkin hyvä asia, koska he ovat taatusti työperäisiä ja korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. En vastusta, jos Suomi ottaa 100.000 Tsunami-pakolaista Japanista.
Kotitalousopettaja Hannele Pietilä Leppävaara koulusta:
QuoteHe ovat sulautuneet joukkoon ja tuovat opetukseen valtavaa rikkautta eri maiden ruokakulttuureista.
Taas yksi esimerkki "valtavasta rikkaudesta", jota ilman pärjättäisiin vähintään yhtä hyvin. Tuo joukkoon sulautuminenkin on vähintään kyseenalaista. Juuri Leppävaarasta on lähtenyt varmuudella kaksi terroristia sotimaan Syyriaan.
Kun kävin viimeksi Leppävaarassa, Sellon kirjasto ei ole enää kirjojen ja lehtien rauhallinen lukupaikka. Somalit ovat vallanneet paikan tapahtumineen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sellon_ampumav%C3%A4likohtaus
Uskoisin, että "valtavaa rikkautta" suomalaiseen ruokakulttuuriin saa niinkin, että pari pottunokkaista kokkia käy Aasian tai Etelä-Euroopan kiertueella, ja perustaa sitten raflan Suomeen. Ks. esim. Farang, Gaijin, Boulevard Social Helsingissä. Ja monet muut.
QuoteOkkosen mukaan kouluopetus pyrkii korostamaan EU:n tuomia mahdollisuuksia.
"Oppikirjojen sisältö muuttui jäsenyyden myötä. Aiemmin Suomi oli ihan eri tavalla esillä Suosi suomalaista -tyyliin."
Olin itse ala-asteella, kun Suomi liittyi Euvostoliittoon. Se propaganda upposi hyvin sen ikäiseen nassikkaan, jonka kotona ei koskaan puhuttu politiikasta. Onneksi silmät aukenivat pikkuhiljaa, kun tulin vanhemmaksi ja imin tietoa näistä asioista muualtakin kuin koulusta. Kaikilla silmät eivät kuitenkaan aukene koskaan, kun kulttuurimarxilaisuuden siemen on kylvetty nuorena riittävän syvälle mieleen.
Pitäkää huoli siitä, että lapsenne suhtautuvat kriittisesti koulun opetuksiin. Ei pidä niellä kaikkea pureskelematta. Koulu on tätä nykyä täynnä kulttuurimarxilaista roskaa, joka voi pilata lapsenne mielen.
Quote from: Franklin on 23.10.2014, 13:12:33
Kotitalousopettaja Hannele Pietilä Leppävaara koulusta:
QuoteHe ovat sulautuneet joukkoon ja tuovat opetukseen valtavaa rikkautta eri maiden ruokakulttuureista.
Taas yksi esimerkki "valtavasta rikkaudesta", jota ilman pärjättäisiin vähintään yhtä hyvin. Tuo joukkoon sulautuminenkin on vähintään kyseenalaista. Juuri Leppävaarasta on lähtenyt varmuudella kaksi terroristia sotimaan Syyriaan.
Jep. Toinen näistä rikastajista oli meidän koulun nuorisopuolella vielä pari vuotta sitten. Sitten tapahtui jotain, kaveri alkoi käymään entistä enemmän Lepuskin(Lintuvaaran) moskeijassa/rukoushuoneessa ja radikalisoitui. Näin siis hyysärin mukaan. Lieneeköhän tota rukoushuonetta tai siellä käyviä erityisemmin tarkkailtu, tuskinpa. Syytä kyllä mielestäni olisi :-\
Quote from: Roope on 23.10.2014, 12:17:27
Oppilaat listasivat 20 vuotta sitten EU-jäsenyyden uhkakuvia.
"Rikollisuus leviää. Suomeen virtaa väkeä muualta Euroopasta sosiaaliturvan perässä. Näitä pelättiin", muistelee oululaisen Laivakankaan koulun yhteiskuntaopinopettaja Tuula Okkonen, 53.
"Nyt käymme läpi näitä pelkoja ja toteamme, etteivät ne ihan toteutuneet."
Okkosen mukaan kouluopetus pyrkii korostamaan EU:n tuomia mahdollisuuksia.
Laivakankaan koulussa yhteiskuntaopin tunnit kuluvat siis siihen, että opettaja kertoo lähinnä satuja enimmäkseen itselleen. Olen kymmenen vuotta Suomen EU-jäsenyyttä vanhempi ja muistan, miten meitä suomalaisia kehotettiin olemaan pitämättä lompakkoa takataskussa ulkomailla ollessa. Nyt se on olevinaan itsestäänselvä asia kotimaassakin. Nyt koulussa oppia saavat skidit eivät välttämättä tätä muista, joten ideologioitaan puskevien opettajien valheet voivat mennä vähän paremmin läpi.
Euroopan Unioni, tuo mahtava rakennelma, jota joutuu puolustelemaan vähän joka välissä.