QuoteMiten pääsee suomalaiseksi?
Eilina Gusatinsky
Askel eteenpäin – sitten perutetaan pari askelta taakse. Tällä tavalla ei kovin pitkälle päästä, eihän?
Mutta näin se menee.
Muistan hyvin ajan, jolloin muutin Suomeen pysyvästi. (...)
Ihme kyllä, puutteellinen suomi, "väärä" nimi, toisenlainen ajattelutapa tai poikkeava näkökulma maailman menoon eivät häiritse suomalaisia, jotka asuvat Suomen rajojen ulkopuolella. Päinvastoin, se kiinnostaa, herättää kysymyksiä ja antaa mahdollisuuden päästä mielenkiintoiseen keskusteluun. Se että toinen saattaa olla eri mieltä, ei johda leimaamiseen tai puhumattomuuteen.
Tietysti voi olla, että erehdyn mutta monet ovat kertoneet samantapaisista kokemuksista. Miksi Suomessa sitten on – sanoisinko – jotenkin erilaista?
(...)
miksi valtavirrasta poikkeava mielipide heti luokitellaan epäsopivaksi, vaaralliseksi tai jopa uhkaksi? Se vie pohjan avoimelta keskustelulta kaikista aiheista, jotka tuntuvat vaikeilta. Tai sanotaan niistä "joko-tai" -asioista. Kohta kahdenkymmenenviiden Suomessa vietetyn vuoteni aikana näitä musta-valkoisia aiheita on koko ajan tullut vaan enemmän.
(...)
Mitkä ovat ne puolustettavat arvot, jotka aina mainitaan, kun puhutaan kasvavasta maahanmuutosta? En kyseenalaista niiden olemassa oloa, pyydän vain nimeään ne ja selittämään ymmärrettävästi niiden lähtökohdat ja kuinka ne ovat kehittyneet ajan myöten. Tänne muuttaneidenhan on kasvatettava lapsensa sopimaan tähän yhteiskuntaan. Se, kuinka se onnistuu, ei riipu ainoastaan siirtolaisista, jos heille (meille) ei anneta selkeitä ohjeita, mitkä ovat kantasuomalaisten odotukset. Lapsena kukin meistä muistaa, miten hämmentävältä tuntuu, jos vanhemmat eivät jaksa (osaa) olla johdonmukaisia. Jos yhtenä päivänä vaativat yhtä, myöhemmin toista.
(...)
Esimerkiksi yksi johtavassa asemassa oleva kotouttamisosaaja kertoi yhdessä kokouksessa omasta tutustumismatkastaan Tanskaan. Hänen mukaansa siellä vähemmistöjen identiteettiä tuetaan vain ja ainoastaan tanskan kielellä eikä maahanmuuttajien integroitumisessa muita kieliä sallita.
En ihan voinut uskoa siihen. (...)
Juttu kokonaisuudessaan linkistä http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3233142/miten-paasee-suomalaiseksi
Otsikkoon vastaisin jotain tämän suuntaista,
Joidenkin mielestä suomalaiseksi pääsee nykyään kun ylittää rajan tälle puolelle, Suomi kuuluu kaikille totesi presidentti Halonenkin (SDP) aikoinaan. Virallisesti suomalaiseksi pääsee kun saa Suomen passin. Kansanomaisesti suomalaiseksi pääsee kun omaksuu suomalaisen elämän, opettelee kielen ja hyväksyy yhteiskunnan normit, ei vaadi, tahdo ja yritä saada yhteiskuntaa muuttamaan toimintaansa omien taikauskojensa mukaiseksi. Monet (suurin osa) suomalaiset myös pitävät reiluna jos elätät itse itsesi, et siis saa rahaa sosiaalitoimistosta ilmaisen lakimiehesi avustamana. Geneettisesti suomalaiseksi onkin sitten vaikeampi päästä.
Itse tekstihän on ilmeisesti jonkin sortin kritiikkiä vallitsevaa kotouttamisjärjestelmää kohtaan vai tulkitsenko tämän nyt omasta näkökulmastani aivan väärin?
Quote from: Eilina GusatinskyApua ja kokemusta haetaan myös ulkomailta. Mutta kaikki riippuu siitä, meneekö tällainen ekspertti hakemaan sieltä hyviä käytäntöjä vai jotain aivan muuta.
Esimerkiksi yksi johtavassa asemassa oleva kotouttamisosaaja kertoi yhdessä kokouksessa omasta tutustumismatkastaan Tanskaan. Hänen mukaansa siellä vähemmistöjen identiteettiä tuetaan vain ja ainoastaan tanskan kielellä eikä maahanmuuttajien integroitumisessa muita kieliä sallita.
En ihan voinut uskoa siihen. Lähdin tutkimaan tanskalaisten kotouttamispolitiikkaa. En päässyt vielä kovin pitkälle, mutta siellä on mielenkiintoinen kuntien palkitsemisjärjestelmä. Jos maahanmuuttaja – jonka kotoutumisesta vastaa kunta, mutta rahoittaa valtio – kolmen vuoden aikana suorittaa ensimmäisellä kerralla kielitestin, valtio myöntää bonuksen. Samalla tavalla palkitaan työpaikan saantia – nimenomaan kunta saa ylimääräiset tulot onnistuneesta integroitumisesta.
Minusta se on mielenkiintoinen tapa kannustaa kuntia ja aktivoi siirtolaisia auttamalla heitä nopeasti löytämään paikkaansa uudessa maassa. Ja – kyllä – tanskan kielen opetus on pääasemassa kotoutumisprosessissa, mutta tutustuminen Tanskan "pelisääntöihin" tapahtuu tanskan ja englannin ohella vielä 14:lla kielellä.
Quote from: Roope on 22.09.2014, 15:33:26
Quote from: Eilina GusatinskyApua ja kokemusta haetaan myös ulkomailta. Mutta kaikki riippuu siitä, meneekö tällainen ekspertti hakemaan sieltä hyviä käytäntöjä vai jotain aivan muuta.
Esimerkiksi yksi johtavassa asemassa oleva kotouttamisosaaja kertoi yhdessä kokouksessa omasta tutustumismatkastaan Tanskaan. Hänen mukaansa siellä vähemmistöjen identiteettiä tuetaan vain ja ainoastaan tanskan kielellä eikä maahanmuuttajien integroitumisessa muita kieliä sallita.
En ihan voinut uskoa siihen. Lähdin tutkimaan tanskalaisten kotouttamispolitiikkaa. En päässyt vielä kovin pitkälle, mutta siellä on mielenkiintoinen kuntien palkitsemisjärjestelmä. Jos maahanmuuttaja – jonka kotoutumisesta vastaa kunta, mutta rahoittaa valtio – kolmen vuoden aikana suorittaa ensimmäisellä kerralla kielitestin, valtio myöntää bonuksen. Samalla tavalla palkitaan työpaikan saantia – nimenomaan kunta saa ylimääräiset tulot onnistuneesta integroitumisesta.
Minusta se on mielenkiintoinen tapa kannustaa kuntia ja aktivoi siirtolaisia auttamalla heitä nopeasti löytämään paikkaansa uudessa maassa. Ja – kyllä – tanskan kielen opetus on pääasemassa kotoutumisprosessissa, mutta tutustuminen Tanskan "pelisääntöihin" tapahtuu tanskan ja englannin ohella vielä 14:lla kielellä.
Onhan se toki järkevämpää, kuten Tanskassa on oivalletukin, että opetellaan valtaväestön tavat ja kieli ensimmäisenä ja sen jälkeen voi sitten hakeutua johonkin alakulttuuriin jos haluaa. Paljon helpompaa on opettaa vaikka sen 14 kielen (ja kulttuurin) edustajille Tanskan kieli ja kulttuuri, sen sijaan että teemme kuten monikulttuurisuuspolitiikassa tähän saakka että kaikkien muiden on osattava 14 kieltä ja erilaiset tavat vielä päälle.
Otsikko voisi hyvin olla: "Miten pääsee suomalaisen lompakolle?"
Mielenkiintoista on myös se, että niin monet maailman ihmiset haluavat suomalaisiksi,
päästäkseen mustamaalaamaan ja mollaamaan suomalaisia.
QuoteMitkä ovat ne puolustettavat arvot, jotka aina mainitaan, kun puhutaan kasvavasta maahanmuutosta? En kyseenalaista niiden olemassa oloa, pyydän vain nimeään ne ja selittämään ymmärrettävästi niiden lähtökohdat ja kuinka ne ovat kehittyneet ajan myöten. Tänne muuttaneidenhan on kasvatettava lapsensa sopimaan tähän yhteiskuntaan. Se, kuinka se onnistuu, ei riipu ainoastaan siirtolaisista, jos heille (meille) ei anneta selkeitä ohjeita, mitkä ovat kantasuomalaisten odotukset. Lapsena kukin meistä muistaa, miten hämmentävältä tuntuu, jos vanhemmat eivät jaksa (osaa) olla johdonmukaisia. Jos yhtenä päivänä vaativat yhtä, myöhemmin toista.
Tämä on hyvä pointti, ja vertaus vanhempi-lapsi-suhteeseen on mielenkiintoinen. Maahanmuuttaja on kyllä vaikeassa asemassa, jos häneltä vaaditaan ristiriitaisia asioita. Maahanmuuttoa ja kotouttamista hallinnoivien viranomaisten olisi tärkeää antaa maahanmuuttajille selkeä ja todenmukainen kuva siitä, mitä vastaanottava yhteiskunta heiltä toivoo. Ei pidä antaa sellaista viestiä, että mikä tahansa patriarkaalinen päällepäsmäröinti, kunniaviritteinen kovistelu tai vääräuskoisten vieroksunta on hyväksyttävää.
Tietenkään suomalainen yhteiskunta ei ole kaikesta yksimielinen, kuten mikään vapaa yhteiskunta ei ole. Mielestäni aloittaja kuitenkin tiivisti olennaisen aika hyvin. Suomen lakia ja muita yhteiskunnan pelisääntöjä on noudatettava. Töissä tulee käydä ja yhteiskunnalle kontribuoida. Kieltä on hyvä osata.
Suomalaisen kulttuurin perusarvoihin lukeutuu sellaisia asioita kuin oikeusvaltioperiaate, yksilön oman päätäntävallan kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, sekä sanan-, uskonnon- ja mielipiteenvapaus. Nuo kun omaksuu, hyväksyy ja sisäistää, on minun silmissäni jo pitkällä.
Jos venytämme vanhempi-lapsi-suhteen metaforaa, niin voisimme vaikka verrata Suomeen hyvin kotoutuneita tataareja isosisarukseen, jonka onnistumisista vanhemmat voivat olla hyvillään. Heistä voi ottaa mallia, jos mietityttää.
Suomalaiseksi ei päästä, vaan suomalaiseksi synnytään.
Mistähän ensimmäinen suomalainen syntyi?
Suomalainenhan on rasisti, suvaitsematon, piilorasisti ja viimeisimmän totuuden mukaan lisääntyvästi myös fasisti. Kuka haluaa päästä sellaiseksi? Parasta pysytellä vaikkapa vasemmistoliittolaisena, feministinä tai vihreänä, jotta voi välttää suomalaisuuden.
Vihreiden Åsa Romsonin mielestä ruotsalaiseksi tullaan matkustamalla metrossa, odotan suomalaisten maailmanhalaajien apinoimaa versiota tästä älyttömyydestä.
http://www.youtube.com/watch?v=rjand84BBKM
Quotemiksi valtavirrasta poikkeava mielipide heti luokitellaan epäsopivaksi, vaaralliseksi tai jopa uhkaksi? Se vie pohjan avoimelta keskustelulta kaikista aiheista, jotka tuntuvat vaikeilta.
Siinäpä oiva kysymys myös vasemmistolaisille itselleen. KU:n ja sen toimittajien ei ehkä kannattaisi ihan ensimmäisenä olla jeesustelemassa keskustelukulttuurin tukahduttamisesta tai mielipiteenvapaudesta.
Quote..johtavassa asemassa oleva kotouttamisosaaja
Voi luoja, mahtaa olla melkoinen tirehtööri :D :D
Quote from: AjatusRikollinen on 22.09.2014, 21:18:17
Mistähän ensimmäinen suomalainen syntyi?
Siitä ensimmäisestä, joka totisesti vittuuntui alavirtaan kelluneesta tuohenlastusta.
Huomionarvoista lienee, että vaikka suomalaisuus on niinkin paha asia kuin se on,
silti suomalaiseksi pitää päästä, eli suoriutua, tulla kelpoiseksi, valikoitua, läpäistä karsinta.
Voi olla, että joskus tulevaisuudessa suomalaiseksi pääsemiseen ei enää riitä se,
että on suomalainen.