Hommaforum Testi

Tämä asia on askarruttanut mieltäni. Jos muistan oikein, myös joku on kirjoittanut foorumille viestin, jossa toivottiin tätä kyselyä.

Toivottavasti vastaajat kirjoittavat myös auki syitään siihen, miksi heidän mielensä on vuosien varrella muuttunut, tai miksi se on pysynyt edelleen samana.

Huomio: mietitään äänestystä vielä vähän uusiksi ja lähdetään sitten taas nollasta.

Tuohon voisi laittaa vielä vaihtoehdot "ei ollut äänioikeutta 1994, äänestäisin nyt KYLLÄ" ja "ei ollut äänioikeutta 1994, äänestäisin nyt EI"

Quote from: Nuivanlinna on 13.09.2014, 21:53:05
Tuohon voisi laittaa vielä vaihtoehdot "ei ollut äänioikeutta 1994, äänestäisin nyt KYLLÄ" ja "ei ollut äänioikeutta 1994, äänestäisin nyt EI"

Kiitos, todella hyvä huomio! Harmi vain, että en ymmärtänyt ottaa tätä näkökulmaa mukaan jo heti alussa. Aluksi ajatukseni oli vain selvittää vuonna 1994 virallisessa äänestyksessä äänestäneiden ihmisten mielipiteiden mahdollista muuttumista. Toki on tärkeää selvittää myös se, miten laajaa EU-jäsenyyden kannatus on niiden ihmisten keskuudessa, jotka eivät ole vielä koskaan voineet itse äänestää EU-jäsenyydestä.

Vuodet vierivät ja tällä hetkellä kaikki 37-vuotiaat tai sitä nuoremmat henkilöt eivät ole vielä koskaan voineet kertoa äänestämällä mielipidettään Suomen EU-jäsenyydestä.

En halunnut nollata äänestystä, joten ylimpänä on edelleen tämä huono vastausvaihtoehto. Käsitykseni mukaan jokainen voi kuitenkin vaihtaa halutessaan ääntään.

Tekniikan suhteen täytyy pyytää apuja. Laatiessani tämän äänestyksen ensimmäistä versiota valikoissa oli vaihtoehto, joka salli äänen muuttamisen. Kun lisäsin kaksi äänestysvaihtoehtoa tuota valintamahdollisuutta ei ollut enää näkyvissä. Ilmeisesti se meni siinä? Voisikohan moderaatio auttaa muuttamalla äänestystä siten, että jokainen voi halutessaan muuttaa antamaansa ääntä?

Muokkaisin vastaustani tähän viestiin, jotta koko viestiketju ei koostuisi pelkästään äänestyksen teknisen toteutuksen viesteistä.

Jos kovasti tuodaan esiin EU:n hyviä puolia, niin olin minäkin sen puolella. Jotkut tutut oli sekä puolesta, että vastaan, joten heidän ryhmänsä sai tupla edut. Nyt en tosiaan tiedä ja EU tuntuu aika paljon tavis kielteiseltä. Olisin silloin tämän tietäessäni äänestänyt vastaan.

Quote from: Supernuiva on 13.09.2014, 22:08:44

Quote from: Nuivanlinna on 13.09.2014, 21:53:05
Tuohon voisi laittaa vielä vaihtoehdot "ei ollut äänioikeutta 1994, äänestäisin nyt KYLLÄ" ja "ei ollut äänioikeutta 1994, äänestäisin nyt EI"

En halunnut nollata äänestystä, joten ylimpänä on edelleen tämä huono vastausvaihtoehto. Käsitykseni mukaan jokainen voi kuitenkin vaihtaa halutessaan ääntään.

Jaa miten voi vaihtaa jo antamansa äänen?

Olin ala-asteella 6.luokalla. Väittelin tuolloin luokkakaverin kanssa, hänen väitteensä oli että ruoka halpenee. Sanoin tuon olevan pieni asia itsenäisyyden rinnalla. En ole muuttanut mieltäni noista ajoista. Tietoa on tullut lisää ja tieto on tukenut käsitystäni suuresta virheestä unioniin liittyessä. Ruokakin tosiasiassa kallistui rajusti   :-\

.

Vuonna 1994 en tehnyt juuri muuta kuin jokeltelin rasistisesti.

Vuonna 2014 hiukan tietoisempana ympäristöstä olen tullut siihen tulokseen, että eihän me EU:ssa voida jatkaa.

Syiden listaamisen kanssa voisi viettää vaikka koko päivän, mutta mainitsenpa vain sen tärkeimmän: järjestelmä, jossa valtio on luovuttanut osan päätösvallastaan täysin ulkopuoliselle porukalle, on käytännössä tuhoon tuomittu ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että asiamme päätetäänkin täysin ulkomaalaisten toimesta Brysselistä käsin. Jo nyt sieltä pukkaa naurettavaa direktiiviä toistensa perään ja yhteistä pakolaispolitiikkaakin väkerretään, että takapajulamme varmasti pääsee jakamaan taakkaa rahtaamalla sisään yhteiskunnallisia rasitteita kehitysmaista, vaikka työttömyys kukoistaa.

Voi kun voisikin vaihtaa äänen.

Quote from: unikeko on 13.09.2014, 22:16:21
Jaa miten voi vaihtaa jo antamansa äänen?

Vaihtamalla sen. Tein sen juuri mahdolliseksi :)

Itse äänestin aikoinaan kyllä. Nyt äänestäisin melko todennäköisesti ei, nykytiedon perusteella.

Tuntuu siltä, että Suomi on onnistunut nappaamaan EU:sta ne kaikki paskimmat ja kalleimmat asiat ja samalla pitää kiinni kynsin ja hampain niistä paskimmista ja kalleimmista jutuista joista kuviteltiin EU:n myötä päästävän eroon. Kuten autoverotus, alkoholiverotus jne.

Äänestin kyllä vuonna 1994, nyt äänestäisin ei. En äänestänyt kyllä turvallisuuspolitiikan tai Venäjän takia. Äänestin kyllä, koska se vain tuntui luonnolliselta. Mitään muuta perustelua en osaa kyllä-äänelle antaa.

Quote from: Phantasticum on 13.09.2014, 22:27:28
Äänestin kyllä vuonna 1994, nyt äänestäisin ei. En äänestänyt kyllä turvallisuuspolitiikan tai Venäjän takia. Äänestin kyllä, koska se vain tuntui luonnolliselta. Mitään muuta perustelua en osaa kyllä-äänelle antaa.

Minä äänestin kyllä EU:lle (että sitä voikin ihminen olla harhaanjohdettu kusipää äänestyskopissa!) nimenomaan Suomen turvallisuuden eli Venäjän uhan takia. Tähän vaikutti eniten se, että isovanhempani ovat rajan taakse jääneestä Karjalasta, joten ryssä ja sen teot tulivat tutuiksi jo äidinmaidossa ellei peräti sukusoluissa hedelmöityshetkellä.

Nyt sitten ollaan EU:ssa, joka luo vastakkainasettelua ja kutsuu "kylään" ensin muslimit ja kohta ilmeisesti ryssänkin.

Lisäys: Nuivasen Uuno selittää juuri olennaisen pointin ylempänä, se EU josta äänestin ei ollut se mikä EU on nyt. Myöhemmin olen tajunnut, että päättäjät tiesivät jo silloin EU:n olevan tasan juuri se mikä se on nytkin, siihen he kansan suostumuksen tahtoivat. Vaalikarjalle valehdeltiin sumeilematta.

Niuhotan sen verran, että 1994 äänestettiin EY:stä, ei nykyisestä EU:sta.

Vastasin: "Äänestin ei EU-jäsenyydelle vuonna 1994, äänestäisin edelleen ei"
Skeptisyyteni silloin ja nyt onkin tässä erään herraISOherra moderaptorin sanomana.

Quote from: kgb on 13.09.2014, 22:23:21
Tuntuu siltä, että Suomi on onnistunut nappaamaan EU:sta ne kaikki paskimmat ja kalleimmat asiat ja samalla pitää kiinni kynsin ja hampain niistä paskimmista ja kalleimmista jutuista joista kuviteltiin EU:n myötä päästävän eroon. Kuten autoverotus, alkoholiverotus jne.

Boldasin itse, eli muokkasin moden viestiä. Aika rohkee oon.
Teen katumusharjoituksena Viton silppuamisen mikäli näen. Vitut se mikää katumisharjoitus oo, normishittii...

Nykyisellä suuntauksella, ehdoton ei.

Quote from: Emo on 13.09.2014, 22:47:43
Minä äänestin kyllä EU:lle (että sitä voikin ihminen olla harhaanjohdettu kusipää äänestyskopissa!) nimenomaan Suomen turvallisuuden eli Venäjän uhan takia.

Kyllä Venäjällä on sittenkin ollut myös omaan äänestyspäätökseeni kohtalaisen suuri vaikutus vaikkakaan ei turvallisuuspolitiikan kannalta. Tätä motiivia en tunnista, koska en ole koskaan pelännyt Neuvostoliittoa. Se oli se häpeäntunne, mikä sai äänestämään kyllä. Kärsin koko 1980-luvun suomalaiskansallisesta huonosta itsetunnosta, koska SF eli Soviet Finland. Tästähän se luonnollisuus tietenkin juontaa juurensa.

Äänestin aikanaan kyllä. Joku helvetin ihqu yhtenäinen eurooppalainen kansa kai tuntui vanhan vassarin sielussa yyber-solidaariselta.

Äänestin kyllä. Nykyään äänestäisin tietenkin ei.

Ei ole tarjolla sopivaa vaihtoehtoa.  Äänestin EU-jäsenyyden puolesta, mutta nyt äänestäisin ei, jos Suomi olisi Natossa.  Suomi kutenkaan ei ole Natossa, joten äänestäisin nytkin pitkin hampain kyllä.  EU ei ole puolustusliitto, eikä se välttämättä suojaa Suomea paljonkaan Venäjää vastaan, mutta kyllä se silti kynnystä jonkin verran nostaa.

Äänestin kyllä. Jos meillä olisi ammattilaiset maan johdossa niin saattaisin äänestää nyt ei. Vaan kun ei ole, niin EU on nähdäkseni pienempi paha. Silti onnistutaan sössimään omat asiat ja myymään/antamaan kansallisomaisuus ilmaiseksi kun vaan joku ulkolainen kehtaa sitä pyytää.

1994 ei ja edelleen ei. Itsenäisyys on pienen kansan ainoa mahdollisuus elää ja selvitä. Wanha P

Onhan tuo epäreilua että yhtenä aikana eläneet ihmiset ovat voineet tehdä noin kauaskantoisen ratkaisun, joka sitoo jälkipolviakin määräättömäksi ajaksi.

Quote from: Phantasticum on 13.09.2014, 23:04:32
Kärsin koko 1980-luvun suomalaiskansallisesta huonosta itsetunnosta, koska SF eli Soviet Finland. Tästähän se luonnollisuus tietenkin juontaa juurensa.

SF, minua v*tutti kun tuo kansallistunnus muutettiin FIN:iksi, putosi siinä se Suomi sitten pois kyydistä. Itse en koskaan edes ajatellut sitä Sovjet Finlandina, taisi olla RKP:läisten trollailua, jotta saatiin suomalaiset luopumaan ässästään, Suomesta. Ihan pokkana ne hollantilaisetkin ajelevat NL tunnuksin, vaikka kaikki suomalaiset heistä ajattelevat, että "siinä niitä taas menee, hmmh heh heh..."

Quote from: -PPT- on 13.09.2014, 23:25:37
Onhan tuo epäreilua että yhtenä aikana eläneet ihmiset ovat voineet tehdä noin kauaskantoisen ratkaisun, joka sitoo jälkipolviakin määräättömäksi ajaksi.

Pääsisi tuosta eroonkin jos nykysukupolvi haluaisi. Ei taida haluta.

Pitäisi kysyä myös, olisitko äänestänyt nykytiedoilla vuonna 1994 EU -jäsenyyden puolesta tai vastaan.

Vuonna 1994 Suomessa elettiin yhä myöhäiskekkoslaisessa sensuuriyhteiskunnassa. Suomen rahvas ei paljonkaan tiennyt Euroopan ulkopuolisesta maailmasta eikä edes Euroopasta.
Uskon, että moni äänesti EU -jäsenyyden puolesta, koska uskoi, että Länsi - Euroopassa vallitsi yhä perinteiset länsimaiset arvot. - Mutta todellisuudessa jo silloisessa Länsi - Euroopassa vallitsi maahanmuuttointoilu ja mokutuksen kannatus. Tilanne on vähitellen pahennut Länsi - Euroopassa.

Vasta tämä tapaus avasi usean suomalaisen silmät näkemään, millaista EU:n politiikka oli:
Jörg Haiderin vapauspuolueen ja Itävallan kansanpuolueen yhteishallitus joutui pian muodostamisensa jälkeen vuonna 2000 muun 14 EU -valtion boikottiin. Helmikuussa 2000 Haider luovutti vapauspuolueen puheenjohtajuuden Susanne Riess-Passerille ja hän keskittyi Kärntenin maaherran töihin. (Wikipedia/Jörg Haider/Political career/FPÖ chairman/Coalition government with Wolfgang Schüssel's People's party)
Haider kannatti kansallismielistä, maahanmuuttokielteistä ja EU -kielteistä politiikkaa. (Wikipedia/Jörg Haider/Political career/FPÖ chairman/Haider as opposition leader)

Lisäksi pitäisi kysyä, olisitko halunnut, että Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta 2004.
Vuoteen 2004 mennessä suomalaisilla alkoi olla jo realistinen kuva EU:sta. Suomi olisi voinut ainakin yrittää neuvotella järkeviä poikkeuksia EU -säännöistä (vrt. Tanska).
1990 -luvun alussa Suomen eliitti nöyristeli EU:ta kuin vähän aikaisemmin Neuvostoliittoa (vrt. susiensuojelu). Mutta 10 vuodessa kumartajien sukupolvi Suomen johdossa oli jo pienentynyt. Siihen aikaan Suomen johto olisi yrittänyt neuvotella Suomelle paremman EU -sopimuksen kuin 10 vuotta aiemmin vuonna 1994.

Vielä pitäisi kysyä, olisitko halunnut, että Suomesta olisi tullu NATO:n jäsen vuonna 1999.
Vuoden 1994 kansanäänestyksessä EU:ta mainostettiin suomalaisille turvallisuuspoliittisena ratkaisuna, koska "Suomi ei voi liittyä NATO:on". - Ehkä EU -jäsenyyden tärkeä tarkoitus olikin, että suomalaisten halu hakea turvaa NATO:sta laantuisi.

Koska EU on ollut turvallisuuspoliittinen ratkaisu, niin Suomi on pyrkinyt kynsin hampain EU:n ytimeen.
- Euro otettiin käyttöön mahdollisimman pian eli vuonna 1999, koska näin Suomi pääsi lähemmäs EU:n ydintä. Ei välitetty siitä, että internetkuplan nousukausi nosti Suomen markan arvoa - kuten 1980 -luvun loppupuolella nousukauden aikaan, jolloin Suomen markan arvoa yritettiin lukita korkeaan arvoon. Lisäksi siihen aikaan dollari oli kallis euroon verrattuna. Vuodesta 2003 lähtien dollari on pysynyt enemmmän tai vähemmän halpana suhteessa euroon. (Wikipedia/Euro/Exchange rates, kuva: Euro-US Dollar exchange rate, starting from 1999) - Korkea hintataso on ollut Suomen ongelmana euroon liittymisen jälkeen, kuten oli tilanne 1990 -luvun alussa ennen markan devalvoimisia. Eli sama virhe toistettiin.
- Suomi maksoi Kreikan rahoittamisen kautta pankkitukea lähinnä Keski - Euroopan, mutta myös UK:n ja USA:n pankeille. - Tämäkin oli Suomelle keino päästä lähemmäs EU:n ydintä.

Äänestys uusituilla vaihtoehdoilla on nyt auki.

Äänestin "ei" silloin aikoinaan ja äänestäisin "ei" nyt.

Poliittisia perusteluja mulla ei ollut sitäkään vähää kuin mitä tänään.
Kunhan vaan "ei tuntunut hyvältä ajatukselta sittenkään jotenki".

Ja olin satavarma, että piirileikkiin ryhdytään olipa äänestystulos mikä hyvänsä.
Joten tulipa ainakin itselle hyvä mieli.

Ei ollut äänioikeutta -94 mutta lähellä oli. Muistan katsoneeni televisiosta tenttejä ja menin paikalle kuuntelemaan erääseen paneeliin.
Koko keskustelu silloin tuntui aivan erilaiselta kuin nyt, pääosissa oli EU-vastainen maaseutu vastaan EU-myonteinen kaupunkiväesto.

Puolestapuhujien argumentit olivat tosiaan ruoan halpeneminen, autojen halpeneminen, viinan halpeneminen, tyopaikkojen lisääntyminen, mahdollisuus vaikuttaa Euroopassa (tai jäädä jalkoihin kun muut vaikuttaa ja ottaa takkiin), yms auvoisat asiat.

Paneelissa johon kuulijana osallistuin, oli mahdollisuus äänestää nousemalla seisomaan. En noussut kummankaan vaihtoehdon kohdalla, jokin pisti vastaan. Itsenäisyys oli liiian tärkeä asia vaikka media rummutti kyllä ja kaikki luvatut positiiviset asiat olivat houkuttelevia.

Jälkeenpäin olen tuota muistellut, tietääkseni yksikään luvatuista positiivisista asioista ei toteutunut. Unioniin liittymisen jälkeen kana ja kananmunat halpenivat hetkellisesti melkein puoleen mutta muuta muutosta en nähnyt. Hinnat nousivat pian entiselle tasolleen, ja ensimmäinen negatiivinen asia oli rekkojen nopeusrajoittimet jotka mielestäni vaaransivat liikennettä enemmän kuin auttoivat. Nuorena miehenä odotin kovasti koska autot alkavat halpenemaan. Olihan se sentään luvattu politiikkojen toimesta ja Suomalaiset pitävät lupauksensa. 20 vuotta olen sitä odottanut.

Tuolta puuttuu vaihtoehto en äänestänyt 1994. Siis oli äänioikeus mutta en äänestänyt. Oma syyni oli se, että olin ulkomailla enkä ollut tuolloin ollenkaan valveutunut. Todennäköisesti olisin äänestänyt kyllä.

Nyt sanoisin että ainakin Schengenistä on irrottauduttava. Eu-maksuja on pienennettävä ronskisti. Suomen hallituksen on alettava ajaa Suomea hyödyttäviä asioita ja vaihdettava katsantokantaansa eurooppalaisesta näkökulmasta suomalaiseksi näkökulmaksi.
Rahan lappaminen sinne sun tänne paitsi suomalaisten konkreettiseksi hyödyksi on loputtava.

20 vuotta sitten äänestin EY:n puolesta ja nyt tietenkin järjen ja elämänkokemuksen lisäännyttyä haluan, että Suomen tulee välittömästi erota EU:sta, koska se on globaalin poliisivaltion ja orwelliaanisen painajaisen kaiken aikaa hirveämmäksi käyvä esiaste.

Miksi sitten tuolloin äänestin 'kyllä'? Halusin, että Suomi integroituu länteen. Noina vuosina Neuvostoliiton pitkä ja ankea varjo tuntui vielä lepäävän maamme yllä. Suomi oli täynnään typeriä rajoituksia, joiden naiivisti kuvittelin purkautuvan kun pääsemme muiden eurooppalaisten kansojen yhteyteen. Kävi juuri päin vastoin.

Annoin myös johdatella itseni uskomaan, että eläminen halpenisi, että autot ja alkoholi saataisiin eurooppalaiselle hintatasolle. Turha luulo oli tämäkin. Kuten eräs kirjoittaja yllä jo totesi, Suomi tuntuu ottaneen EU:sta kaikki huonot asiat muttei mitään järkeviä, ihmisten elämää parantavia malleja.

Tänä päivänä olen sitä mieltä, että vaikka EU tarjoaisi meille ilmaiset autot ja ilmaiset viinat, siitä on erottava heti. Sillä vapaus, itsenäisyys ja ihmisyys ovat sentään paljon kalliimpia kuin viinanpiru tai halpa Volkkari.

Alaikäinen lukiolainen kansanäänestyksen aikaan. Olin jyrkästi ei-puolella, vaikka kyllä-puoli näyttäytyi trendikkäämpänä ja suositumpana. Näkemykseni on noista ajoista lientynyt, mutta todennäköisesti äänestäisin edelleen ei, ainakin oma valuutta pitäisi säilyttää.

Muistan vääntäneeni luokkakaverini kanssa, kun kaveri piti tärkeänä päästä päättäviin pöytiin. No, nyt on pöydät nähty ja laskua maksetaan vielä pitkään.

Vuosi-pari sitten törmäsin selvitykseen, jossa käytiin läpi sekä kyllä- että ei-kampanjan väitteiden toteutumista. Sen mukaan moni ei-puolen väite oli toteutunut, vaikka ne oli kampanjan aikana leimattu aiheettomaksi pelotteluksi. En enää onnistu löytämään tarkempaa tietoa, muistaisiko joku paremmin.

Quote from: Emo on 13.09.2014, 22:47:43
Minä äänestin kyllä EU:lle ... nimenomaan Suomen turvallisuuden eli Venäjän uhan takia.  [...]
Nyt sitten ollaan EU:ssa, joka luo vastakkainasettelua ja kutsuu "kylään" [...] muslimit [...]

[...] se EU josta äänestin ei ollut se mikä EU on nyt. Myöhemmin olen tajunnut, että päättäjät tiesivät jo silloin EU:n olevan tasan juuri se mikä se on nytkin, siihen he kansan suostumuksen tahtoivat. Vaalikarjalle valehdeltiin sumeilematta.

Emoa mukaillen, näin se meni.

1994 äänestin EI. Ainoa KYLLÄn puolesta ollut syy olisi ollut Neuvostoliiton uhka. Mutta itsenäisen päätöksenteon puolustaminen tuntui niin tärkeältä, että päätös oli helppo.

Suomi saisi olla melkein kuin Norja. Ei EU:ssa mutta kyllä Natossa. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi Norjakin on hurahtanut monikulttuurihulluuteen. Ovatko vain ruotsalaiset syynä taudin tarttumiseen vai myös Schengen-sopimuksen hyväksyminen?

Quote from: -PPT- on 13.09.2014, 23:25:37
Onhan tuo epäreilua että yhtenä aikana eläneet ihmiset ovat voineet tehdä noin kauaskantoisen ratkaisun, joka sitoo jälkipolviakin määräättömäksi ajaksi.

Jos maitoautot lentäisivät ja meillä olisi sitovat kansanäänestykset kansalaisten haluamista asioista, jälkipolvet voisivat katkaista isiensä erheiden jatkumisen melko vaivattomasti.

Äänestin tyhjää ruksaamalla sekä kyllä että ei-ruudun. Äänestäisin nyt EU:ta vastaan.

En edes muista, mitä mieltä olin EU:sta, jos edes olin jotain mieltä. En ymmärtänyt eikä paljon kiinnostanut aikuisten tylsät puheet. Jos olisin saanut äänestää, en olisi äänestänyt.

Ainoa konkreettinen juttu mitä luulin tapahtuvaksi oli, että jäsenyyden myötä lipputankoihin tulisi EU:n liput.

Muutamaa vuotta myöhemmin EU alkoi ärsyttämään samalla, kun kaikki muukin yhteiskunnallinen ärsytti ollessani "kapinallinen nuori". Jos olen jossain välissä ollut EU-mielinen, niin olen sen jo autuaasti unohtanut. Sen sijaan naivi mokuttaja ehdin olla monta vuotta.

Mielenkiintoista on myös se, että kun tulee mahdollista äänestää puolesta tai vastaan, tulee joko positiivinen tai negatiivinen tulos. On siis ainakin mahdollisuus, että tulee positiivinen tulos. Ja niin tuli. Suomi liittyi EUiin.

Lisäksi äänestyksen tulokseen on mahdollista vaikuttaa markkinoimalla asian hyviä puolia. Yleensä asian huonoja puolia ei markkinoida. Vaaka siis kallistuu positiiviseen suuntaan.

Äänestystä ei myöskään useinkaan järjestetä, jos gallupit ovat kovasti vastaan. Tällöin palataan kohtaan 2.

Olin yläasteikäinen vuonna 1994, joten en tietenkään äänestänyt. Silloin olin kyllä EU:n kannalla, ajattelin että Euroopassa opiskeleminen tulisi helpommaksi, vaikka minulla ei ollutkaan selkeää kuvaa siitä miten helppoa/vaikeaa se oli vuonna 1994 esim. yliopistoon pyrkiville. Eräs ystäväni oli EU:ta vastaan, koska ei uskonut hienojen lupauksien olevan totta. Hän oli oikeassa.

En seurannut nuorena ja nuorena aikuisena politiikkaa juuri lainkaan. Ensimmäiset epäilyni EU:n demokraattisuuden puutteesta tulivat vasta Irlannin kansanäänestyksen mukana: äänestettiin uudestaan, että tuli "oikea" tulos. Ja nykyään tietenkin äänestäisin EU:ta vastaan. Niitä tärkeimpiä EU-maiden välisiä sopimuksia (esim. kauppasopimukset) pystyisi neuvottelemaan ja ylläpitämään ilman merkittävän vallan luovuttamista Brysselille, tai käytännössä isoille EU-maille. EU:n suunta kun on enimmäkseen huono, ja on ollut jo pitemmän aikaa: liittovaltiokehitys, taloudellinen kehitys ja taloudelliset ratkaisut, demokratian kehitys, avoimuuden puuttuminen, piittaamattomuus omista säännöistä jne.

Quote from: Elemosina on 14.09.2014, 09:37:59
Tuolta puuttuu vaihtoehto en äänestänyt 1994. Siis oli äänioikeus mutta en äänestänyt. Oma syyni oli se, että olin ulkomailla enkä ollut tuolloin ollenkaan valveutunut. Todennäköisesti olisin äänestänyt kyllä.

Suunnilleen kuin omalta näppikseltäni, sillä erotuksella, etten tosiaankaan muista äänestinkö, vai olinko ulkomailla.
Ajatus yhtenäisestä talousalueesta tuntui hyvältä, ja toiveissa oli Keski-Eurooppalaiset hinnat myös Suomeen.
Kävikin niin, että keski-eurooppalaiset saivat €urohinnat itselleen, ja meillä ei juurikaan laskua tapahtunut, jos ollenkaan.

Nykyisellä tietämyksellä äänestäisin empimättä EI, sillä meille myytiin aivan jotain muuta kuin mitä silloin mainostettiin.

Äänestin aikoinaan EI ja äänestäisin nyt EI.

1994 vallanmedia ja eliitti oli kivennyt tien EUvostoliittoon hyvillä aikomuksilla ja sen mukaista oli vallanmedian - erityisesti HS-pravdan propaganda. 

Mutta koskapa olin jo 1980-luvun alusta - koulupoikana siis, ollut jo aktiivinen ja kriittinen politiikan seuraaja, tunsin hyvin suomalaisten vallanpoliitikkojen taakankantamisen idean = kansa kantaa taakan, jonka päällä vallanpoliitikot istuvat lisätaakkana.  Niinpä kun vallanmedia ja poliitikot lupasivat EU:n kautta hyvää ja kaunista, niin se tarkoitti hyvää ja kaunista eliitille, ei kansalle.   

1994 lupauksia olivat esimerkiksi seuraavat veivaukset:

1. Suomen turvallisuustilanne paranee.
2. Ruoka halpenee.
3. Suomalainen byrokratia kevenee ja järkevöityy.
4. Autot halpenee.
5. Verotus kevenee.

Ei sanaakaan siitä, että Suomi menettää puolueettomuutensa ja de facto itsenäisyytensä.

Ei sanaakaan siitä, että Suomen markasta tultaisiin samalla luopumaan.

Ei sanaakaan siitä, että Suomi tulee yhteisvastuulisesti takaamaan mahdolliset EUvostoliiton heikkojen talouksien velat finanssijuotikkaille.

Oikea kuva EUvostoliitosta silloin ja nyt oli ja on Kari Suomalaisen piirros Volgan lauttureista jossa EUvostoliiton vastuunkantajakansat kantavat.so, vetävät finanssijuotikkaiden kasaamaa velkataakkaa vastavirtaan vallanpoliitikkojen ollessa lisätaakkana.(http://kuvat.uusisuomi.fi/sites/default/files/kuvat/Volgan-lautturit-157.jpg)

Äänestin ei EY-jäsenyydelle vuonna 1994, äänestäisin nyt ei EU-jäsenyydelle.

Suomen kansaa kyllä kusetettiin 6-0 tuon EU:n suhteen. Kaiken piti halventua ja monen asian helpottua. Arja Alho (SDP) huusi TV:ssä  kurkku suorana "ruoka halpenee, ettekö tajua?"Miten kävikään? Rauhallisesta maastamme tuli kerjäläisten ja hit and run-rikollisten suosikkikohde, jouduimme maksamaan kreikkalaisten ym. työtävieroksuvien lusmujen velkoja, byrokratia ja turha paperisota suorastaan räjähti silmille EU:n myötä. Joka hommaa varten pitää käydä joku hemmetin kurssi! EU ei pysty antamaan mitään turvatakeita puolustuksellisesti, pikemmin vain ärsyttää itäistä arvaamatonta naapuria. EU-puliveivareita ja suojatyöntekijöitä lentelee viikot pääksytysten Helsingin ja Brysselin, arvaa kuka maksaa?

Tuossa tuli pikaisesti vasta pari minuuttia tajunnanvirtaa...

EI, EI ja vielä kerran EI!

Sen muistan kansanäänestyskampanjasta että kovasti varoiteltiin että ryssä tulee ja pistää poskeensa jos ei liitytä. Siis pelottelukampanja.

Siitä syksystä muistuu mieleen kuinka vastustavat kansanedustajat, Väyrynen & co, pitivät tuntikausien maratonpuheita eduskunnassa että saatiin tietää Ruotsin kansanäänestyksen tulos.

Ei ollut tuolloin äänioikeutta, mutta varmaankin kummassakin tapauksessa äänestäisin kyllä & kyllä.

EU-jäsenyyden vastustus tai sen puolustaminen liittyy nykyisin liian paljon mielikuviin sen hyvyydestä/pahuudesta. Nämä mielikuvat ovat vain puoli totuutta asiasta ja vaatisi todella paljon lisätaustainformaatiota, että EU:n kokonaisvaikutus Suomelle niin hyvässä kuin pahassakin ymmärrettäisiin.

Tällä hetkellä EU:ssa on "koko Eurooppa". Ainoastaan Norja (öljyvaltio) ja Sveitsi (rikas alue loistavalla maantieteellisellä sijainnilla) puuttuvat siitä. Voiko Suomea verrata kumpaankaan maahan? Mikä olisi Suomen tunnettavuus ja uskottavuus maailmalla ilman EU:ta (kun useampi ei ole kuullutkaan Suomesta)?

Yksi tärkeä tekijä on myös maan profiloinnissa eli kuuluuko Suomi osaksi länttä vai onko Suomi jokin "Venäjän Hong Kong" (vai pitäisikö sanoa Venäjän slummialue?). Ilman EU:ta Suomi olisi yhä tiukemmin Venäjän otteissa.

Quote from: Eino P. Keravalta on 14.09.2014, 10:09:39
Annoin myös johdatella itseni uskomaan, että eläminen halpenisi, että autot ja alkoholi saataisiin eurooppalaiselle hintatasolle. Turha luulo oli tämäkin. Kuten eräs kirjoittaja yllä jo totesi, Suomi tuntuu ottaneen EU:sta kaikki huonot asiat muttei mitään järkeviä, ihmisten elämää parantavia malleja.

Suomen kova hintataso johtuu ennen kaikkea kovasta verotuksesta (osittain kilpailunkin puutteesta). Jos verotusta vähennettäisiin samalle tasolle, niin tuotteetkin halpenisivat kummasti.

^ Olisiko verokannan kovenemisella ja EU:n yhteisillä, esim energiaverotuksen nostolla jotain tekemistä keskenään.  Tai vaikkapa sillä, että kun Suomella ei ole omaa valuuttaa, niin se vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn merkittävästi ja siksi esimerkiksi tuottavaa teollisuutta on ulkoistettu kolmansiin maihin ja samalla työllisyyttä lisätty julkiselle sektorille - usein ja erityisesti mitään asiakaskohtaamispalvelua tuottamattomille ja sitä varten luoduille veronmaksajien, so. asiakkaiden ja kohtaamistyön kannalta tarpeettomille"erikoisvakansseille".

Äänestin silloin ei ja äänestäisin uudelleenkin ei.

Asian ollessa tuore ja äänestyksen ollessa tuloillaan, keskustelin silloin (v. 2009 edesmenneen) Ilkka Hakalehdon (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Hakalehto) kanssa puhelimessa, ja hän osasi tiivistää ne ydinkohdat, miksi Suomen ei pidä mennä mukaan. Hän luetteli myös oleellisia lähteitä, mistä asiat saattoi tarkistaa, ja ne tulivatkin kuin apteekin hyllyltä.

Ne, jotka sanovat, että "kukaan ei olisi arvannut" tai "kukaan ei kertonut", ovat väärässä. Varoittavia ääniä oli jo silloin. Niitä piti vain erikseen vaivautua kuuntelemaan, sillä isot mediat eivät antaneet Hakalehdolle tai muille todellisille kriitikoille paljonkaan näkyvyyttä.

Demokratia on äkkiseltään vaikea laji. Edellinen neuvoa-antava kansanäänestys pidettiin kieltolain purkamisesta. Demokratian toimivuus hiukan edellyttää, että äänestäjät vaivautuvat ottamaan selvää, eivätkä ole kuin lampaat, joita paimennetaan milloin mihinkin suuntaan. Se edellyttää vaivannäköä ja uudelleen asennoitumista.

Äänestin kyllä. Äänestäisin ei.
Syynä ei-äänelle on se huijaus joka meihin kohdistui.
Poliitikkojen korruptio oli tiedossa, mutta eipä ole kiinnostanut unionia sitä millään tapaa suitsia. Päinvastoin on se lisääntynyt.

Äänesti kyllä ja äänestäisin vieläkin kyllä koska omasta mielestäni hyödyt tosta on kuitekin vieläkin suuremmat kuin haitat.Tiettyä säätöä pitäisi tosin tehdä vähän rankemman mukaan.

Tämä oli se kulminaatiopiste milloin lakkasin äänestämästä Kansallista Kokoomusta.

Mielenkiintoinen ketju; 20 vuotta on pitkä aika, mutta on kiinnostavaa jakaa muisteloita siitä, miten kukin maailman tuolloin näki.

20 vuotta sitten äänestin kyllä. Nyt äänestäisin Suomen irti EU:sta.

Vuonna 1994 Neuvostoliitto oli ollut poissa pelistä vasta vähän aikaa, mutta totalitääriset rakenteet olivat edelleen paikoillaan. EY-jäsenyys ei olisi tullut kuuloonkaan ennen 90-lukua, ja sitä pidettiin sekä radikaalina että vaarallisena ajatuksena. EY:n mukana tulleella sopimuspaketilla ei niinkään ollut väliä, vaan pikemminkin kyse oli Suomen integraatiosta länteen, irti vaarallisesta Neuvosto-Venäjästä. Neukkuaikoihin EY ja NATO olivat molemmat yhtä radikaaleja ajatuksia, ja tuolloin avautunut tilaisuus irtautua länteen saattoi olla nopeastikin kiinni menevä aikaikkuna. Asialla tuntui olevan kiire.

Vuonna 1994 EY oli aivan erinäköinen kerho kuin nyt. Sitä johdettiin ennenkaikkea taloudellisista lähtökohdista; vapaakauppa ja vauraiden maiden yhtenäinen talousalue olivat EY:n johtoajatuksia. Itälaajeneminen Bulgariaan, Romaniaan, Tsekkoslovakiaan, Balkanille jne ei olut millään tavoin esillä - puhumattakaan mistään Ukraina-pelleilyistä. Saksa oli edelleen helisemässä DDR:n sulattelun kanssa, eikä tuolloin olisi tullut kuuloonkaan esittää samanlaista projektia EY-tasolle.

Suomi oli 1994 edelleen syvässä lamassa, ja laman pitkittymisen arvioitiin johtuvan merkittävin osin idänkaupan loppumisesta. Neuvostoliiton vienti edusti ennen romahdusta 25% Suomen viennistä, ja kun barter-kauppa meni jäihin, vienti pysähtyi. Ns. 'rakennemuutos' oli pitkälti seurausta Neuvostoviennin pysähtymisestä. EY:n sisämarkkina oli tärkeä viennin elvyttämismahdollisuus eikä EFTA (tai EEA) suinkaan ollut yhtä pitkälle viety sisämarkkina-alue kuin EY. Argumentti päätöksentekoon osallistumisesta EY:n sisällä ennemmin kuin EY:n ylivaltaan taipumisesta EEA:ssa oli täysin järkeenkäypä - vaikka Sveitsin ja Norjan esimerkit ovat sittemmin osoittaneet argumentin virheelliseksi.

Kansainvälinen vasemmisto kaappasi EU:n vasta 2000-luvun puolella. Epädemokraattisuudesta kitiseet vihervassarit rupesivat ajamaan vaaleilla valittavaa presidenttiä. Jonkinlaisena kompromissina päädyttiin ilman vaaleja valittavaan presidenttiin, ja pinnalle ponnahti entinen kommunisti Barroso. Barroso oli aloittanut poliittisen uransa maolaisena ja liukui 80-luvulla Portugalin demareiden kautta ministeriksi. (Portugalin demarit vastaavat agendaltaan Suomen Vasemmistoliittoa.) Epädemokraattisuudesta kitiseminen loppui sinä päivänä kun vassarit ottivat itselleen vallan EU:ssa - laiskan/tyhmän/pahansuovan/ahneen median myötävaikutuksella, ja nyt epädemokraattisuus on muuttunut todelliseksi ongelmaksi, josta media tietenkin vaikenee sujuvasti korostaen EU-parlamentin muka-tärkeää roolia.

Loppu onkin jo tuoreempaa historiaa. Alunperin EY:n oli tarkoitus mahdollistaa työvoiman vapaa liikkuvuus, mutta jossakin välissä tämä muuttui yleiseksi vapaaksi liikumiseksi. EU-byrokratiasta tuli oma tieteenhaaransa samalla tavalla kuin Neuvostoliitossa luettiin yliopistoissa neuvostotaloutta. EY:n piti yhtenäistää vauraan Euroopan talousjärjestelmiä sisämarkkinan luomiseksi, mutta tämä projekti jäi kesken ja vassarit alkoivat puuhailemaan mitä mieluiten puuhaavat: maailmanhalaus ja ihmisten kontrollointi sekä tietenkin rahan imurointi omaan ja kavereiden fikkaan. Itse talousalueen kehittäminen on pysähtynyt täysin.

Tällä hetkellä on Suomessa perusteltua vaatia uutta kansanäänestystä EU-jäsenyydestä, koska vuoden 1994 EY:tä ei enää ole. Jos Skotlanti irtoaa UK:sta, Englannin lähtö EU:sta on lähes varmaa. Englannin lähdön myötä Suomenkin on luontevaa poistua huonoiksi menneistä bileistä.

Quote from: kgb on 13.09.2014, 22:23:21

Quote from: unikeko on 13.09.2014, 22:16:21
Jaa miten voi vaihtaa jo antamansa äänen?

Vaihtamalla sen. Tein sen juuri mahdolliseksi :)

Voinko nyt käydä vaihtamassa 1994 antamani äänen?

Eikös se ollut Maastrichtin sopimus joka muutti EY:n EU:ksi ja se hyväksyttiin silloisissa 12:ssa jäsenmaassa v1993? Ruotsin, Itävallan, Suomen ja Norjan piti hyväksyä sopimus sellaisenaan jäsenneuvotteluissa.

Suomen markka tulee aina säilymään! Liittovaltiota ei koskaan tule! Idiootit, teidän hyväuskoisuuden vuoksi olemme nyt tässä pinteessä, hävetkää! >:(
Itse äänestin vastaan, vaikka olin elämäni ajan äänestänyt Kokoomusta. Ei ollut silloin juuri porvaripuolueita jota olisi voinut äänestää...

Kukaan ei voi luvata mitä tulee tai ei tule tapahtumaan vuosikymmenien päästä. Voi vain toivoa ja luvata tehdä parhaansa että hyvin käy.

Tiedämmekö me nyt millainen maailma on v2034 tai voimmeko luvata jotain mitä silloin tapahtuu?

Vuonna 1994 äänestäminen jäi valitettavasti väliin ikärajan takia. Politiikka toki kiinnosti jo tuolloin: vastustin jäsenyyttä tiukasti enkä ole kantaani muuttanut.

Kun luvataan kiiltävää kiiltävän perään ja pelotellaan karhulla, niin ei ihme että äänestys kääntyi kyllä-puolen voitoksi. Tapaus euro olisi ollut huomattavasti vaikeampi tapaus, joten aito demokratia heitettiin lopullisesti yli laidan.

Laitoin ruksin kohtaan: "Äänestin kyllä EY-jäsenyydelle vuonna 1994, äänestäisin nyt ei EU-jäsenyydelle", vaikka itse asiassa en ole aivan varma äänestinkö kyllä vai ei.

Lähtökohtani äänestykselle oli ei, johtuen mm. vahvasta "vasemmistoperimästäni" (perinteinen vasemmisto oli silloin pitkälti EU-jäsenyyttä vastaan), epäluulostani, että Suomi menettää liikaa itsenäisyyttään järjestössä (mikä pelko osoittautuikin valitettavan todeksi) ja epäilys, että ylikansalliset taloudelliset toimijat saavat liiallisen otteen talousalueen hallinnasta.

Kyllä-vaihtoehtoa puolsi mm. helpompi liikkuvuus jäsenmaiden kansalaisille Euroopan sisällä - en voinut kuvitellakkaan nykyistä "rajat auki taivasta myöten" hulluutta. Yhtenäisen ja vahvan talousalueen edut jäsenmaille ja - juuri vasemmistoperimästäni johtuen - melkoinen varautuneisuus vasemmistolaista EU-vastaista retoriikkaa kohtaan.

Ennen äänestystä keskustelin asiasta erään saksalaisen ystäväni kanssa, joka oli voimakkain - ja hyvin kaukonäköisin, kuten on myöhemmin tullut selväksi - argumentein EUta vastaan. Olisi pitänyt kuunnella häntä tarkemmin, sillä vaikka hänen mielipiteensä ei suoranaisesti tullut "hevosen suusta", niin ainakin se tuli tallien tuntumasta.

Mutta, siis, aivan varmasti en enää osaa sanoa kumpaa vaihtoehtoa äänestin. Yritän kuitenkin kantaa syyllisyyteni, vaikka olisinkin äänestänyt "Kyllä", mitä en enää nykyisen unionin puitteissa tekisi. 

Äänestin aikanaan ei ja äänestäisin nykyäänkin ei. Oli tosi nuijaa lähteä pitkälle ulkomaanreissulle itsenäisestä Suomesta ja palata EU-Suomeen takaisin. :-\