Yleisradion A-Studio on ollut kuuntelemassa Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan rukoushuoneella Helsingin Töölössä kuinka imaami Anas Hajjar saarnaa radikalisoitumista ja ISISiä vastaan.
http://yle.fi/uutiset/nain_imaami_anas_hajjar_saarnasi_helsingissa_radikalisoitumista_vastaan/7469409
Quote from: YLE
Imaami saarnaa, että islamistinen yhteiskunta voidaan saavuttaa vain uskonnon levittämisen keinoin, ei väkivallalla. Islamin ei myöskään tulisi olla politiikan väline, Hajjar lausuu.
Anas Hajjar harjoittaa taqiyyaa ja vedättää vääräuskoisia pölvästejä kuin teurastaja pässiä narussa.
Jo tuossa lausunnossaan Anas Hajjar puhuu kyllä itseään vahvasti pussiin. Ikään kuin voisi olla olemassa islamistinen yhteiskunta, missä islam ei olisi politiikan väline.
Tämä taitaakin olla ensimmäinen kerta, kun Hajjarilla on mitään negatiivista sanottavaa omanuskoisistaan. Olisiko kenties kannattanut aloittaa aiemmin? Kannattaisiko myös jatkaa kameroiden poistuttua?
Tuskin, koska silloin ainakin toinen seuraavista toteutuisi: yhdyskunta hylkäisi hänet, tai hänen henkensä alkaisi olla juuri tämän laajennetun yhdyskunnan jäsenten taholta vaarassa.
Quote from: orientexpressen on 12.09.2014, 18:12:06
Jo tuossa lausunnossaan Anas Hajjar puhuu kyllä itseään vahvasti pussiin. Ikään kuin voisi olla olemassa islamistinen yhteiskunta, missä islam ei olisi politiikan väline.
Kyllä tuo emävalhe uppoa niihin, jotka eivät seuraa mitä muslimimaissa tapahtuu.
QuoteImaami saarnaa, että islamistinen yhteiskunta voidaan saavuttaa vain uskonnon levittämisen keinoin, ei väkivallalla. Islamin ei myöskään tulisi olla politiikan väline, Hajjar lausuu.
Jos olisin toimittaja kysyisin arvon imaamilta onko hänen tavoitteenaan saavuttaa Suomeen islamistinen yhteiskunta. Kuulostaa minusta aika radikaalilta.
Quote from: Franklin on 12.09.2014, 18:43:32
QuoteImaami saarnaa, että islamistinen yhteiskunta voidaan saavuttaa vain uskonnon levittämisen keinoin, ei väkivallalla. Islamin ei myöskään tulisi olla politiikan väline, Hajjar lausuu.
Jos olisin toimittaja kysyisin arvon imaamilta onko hänen tavoitteenaan saavuttaa Suomeen islamistinen yhteiskunta. Kuulostaa minusta aika radikaalilta.
Rauhan uskonto leviää rauhan-omaisesti, kuten jokainen maailman menoa seuraava voi todistaa. Tästä se toimittaja ponnistaa ja pinnistää, olla kysymättä, sanomatta puhumatta.
Rauhan-omaisesti, niin kuin melkein rauhassa: guerillasotaa, terroria ja joukkomurhia lukuunottamatta. Hivuttavasta siviiliväestön soluttamisesta puhumattakaan.
Kaarle Martelin kaltaisia eurooppalaisia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, sillä nyt ovat käsillä Euroopan kohtalon hetket.
Paljon kiinnostavampaa olisi tietää, mikä ero on Isiksen ja Anas Hajjarin itsensä haluaman "islamistisen yhteiskunnan" välillä. Myös Anas Hajjarin ihanneyhteiskunnassa noudatetaan sharialakia, joka on länsimaiselle yhteiskunnalle vieras. Taitaa olla niin, että Isiksen ja Anasin "islamistisilla yhteiskunnilla" ei ole suurtakaan eroa. Ainoastaan keinot päästä sinne ovat erilaisia. Siinä missä Isis on malttamaton ja käyttää väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseen, Anas Hajjar ujuttaa vähitellen ja pala palalta islamia ja sen opinkappaleita länsimaisen yhteiskunnan sisälle.
En tiedä, mitä muuta siellä seurakunnassa puhutaan, mutta ei ainakaan tuolla puheella saada ketään wannabe-terroristia vakuuttuneeksi siitä, että on väärällä tiellä. Väkivaltaa ihannoivilla äärimuslimeilla on vakaa käsitys, että heidän uskontulkintansa on oikea. Heillä on takanaan koraani, hadithit ja niiden noudattamisen perinteet satojen vuosien ajalta. He eivät itse asiassa edes pidä itseään äärimuslimeina tai islamisteina, vaan ihan vain tavallisina muslimeina. Heidän mielestään Islam nimenomaan on poliittinen ja totalitaarinen uskonto, joka kehottaa terrorismiin ja väkivaltaan, kunhan asia on oikea. Jos joku poikkeaa liiaksi heidän islamistaan, niin he sanovat tätä epäuskoiseksi, ei-muslimiksi. Iso ongelma on siinä, että suuri osa muslimeista vähintään suvaitsee näin ajattelevat joukossaan, ellei jopa hiljaisesti tai ääneen kannata.
Uskonyhteisö on kasvualusta ääriuskonnolle ja terrorismille. Jos se ei niitä millään tavalla tukisi, ei niitä esiintyisi.
Jotta ääri-islamin nousu Suomessa saataisiin loppumaan, on koko muslimiyhteisön ryhdyttävä toimeen ääriasenteita vastaan. Jo ääriaatteisiin viehtyneet ja yhteiskunnasta ja sen periaatteista erkaantuneet on karkotettava. Heitä ei voi enää "kouluttaa", eikä ihmisiä voida aivopestä. Perusteettomat oleskeluluvat ja kansalaisuudet on peruttava kaikilta yksilöiltä ja ryhmiltä, joilla ei ole ollut todellista tarvetta asettua Suomeen, tai todellisia perusteita kansalaisuudelle.
Viime vuosikymmeninä harjoitettu maahanmuuttopolitiikka tulee tutkia perinpohjaisesti, ja siinä aiheutetut ongelmat on korjattava. Jos ihmisiä ja väestöryhmiä on poliittisessa mielessä istutettu maahan esimerkiksi "kulttuurin rikastuttamiseksi" tai muuten etnisen rakenteen jalostusta varten, on syylliset tuomittava rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Suvaitsevaisuuden rakentaminen on aloitettava jo lapsesta asti. Jo pienestä asti muslimeille on opetettava tasa-arvoa ja etnistä suvaitsevaisuutta. On positiivisten esimerkkien ja suvaitsevaisuuskasvatuksen avulla tehtävä selväksi, että myös muslimitytöt voivat seurustella vääräuskoisten poikien kanssa, että miesten tehtävä ei ole väkivallan uhalla vahtia ja kontrolloida "oman ryhmänsä" naisten kunniaa vieraiden ryhmien ja sukupuolisuuden saastuttavalta vaikutukselta, ja ettei possussa tai koirassa ole mitään vikaa.
Islamilaisen yhteisön on kasvettava ulos ahdasmielisestä ja vanhoillisesta lika-puhtaus -ajattelustaan, patriarkaatistaan, ksenofobiastaan, homovihastaan ja seksismistään. Juuri tämä mustavalkoinen puhtaus-lika- vastakkainasettelu, jota muun muassa koiraviha ja naisten suojelu vierailta ryhmiltä edustavat, pitää yllä mielikuvaa konfliktista ja uhkaavista vieraista voimista, ja synnyttää tarpeen taistella toiseutta vastaan väkivallan keinoin.