Tausta:
Pitkässä nousukaudessa kasvulle tulee esteitä: tuotantokapasiteettipula, raaka-ainepula, työvoimapula jne. Nämä pulat nostavat hintoja, kunnes hintojennousu hyydyttää ostovoiman, jolloin alkaa laskukausi.
Laskukausi puhkaisee kuplat:
- Asuntojen hintakupla
- Velkakupla (ylivelkaantuneet yhtiöt, työttömiksi jääneitten asuntolainat jne.)
- Pankkien lainoituskupla (lainoja myönnettäessä hyvä korkotuotto oli tärkeä, mutta lainan takaisinmaksukyky oli sivuseikka)
- Valtion velkakupla (Sijoittajat eivät usko siihen, että valtio kykenee maksamaan velan takaisin. Kaksi vaihtoehtoa: Valtiolla on oma valuutta, joten se kykenee maksamaan setelipainolla isonkin velan, mutta ei sentään hurjaa velkamäärää. Valtiolla ei ole omaa valuuttaa, joten verotuloilla pitää maksaa velka, jolloin velanmaksukyky ei ole kovin iso.)
- Jne.
Laskukauden aikana vahvat yhtiöt pärjäävät, heikot yhtiöt kutistuvat ja ne voidaan ostaa halvalla sekä heikoimmat yhtiöt menevät konkurssiin.
2000 -luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana maailmantalouden pitkä ja voimakas nousukausi päättyi raaka-aineitten hintojen selvään nousuun. Erityisesti öljyn hinta nousi.
Miten EU on pärjännyt maailmantalouden laskukauden ja sitä seuranneen nousukauden aikana?
Tietolähteenä: http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2014/01
A = EU
B = Maailma
C = Kehittyneet taloudet (Advanced economies)
D = Nousevat taloudet (Emerging market and developing economies)
E = Emerging and developing Asia
A /B /C /D /E
2007: 3.410 /5.348 /2.735 /8.701 /11.479
2008: 0.589 /2.705 /0.098 /5.870 /7.331
2009: -4.418 /-0.381 /-3.443 /3.111 /7.702
2010: 1.976 /5.176 /3.035 /7.516 /9.726
2011: 1.711 /3.939 /1.720 /6.272 /7.884
2012: -0.294 /3.221 /1.421 /5.050 /6.721
2013: 0.176 /3.005 /1.293 /4.688 /6.507
-----
Finanssikriisi oli 2007 - 2008 (Wikipedia/Financial crisis of 2007–08). Sen jälkeen yritettiin pelastaa EU:n velkavaltioita. - Vuonna 2013 EU -valtioitten velkriisin piti olla jo ohi. Mutta onko riskialttiita velkavuoria yhä monen EU -valtion rasitteena?
EU:n talouskasvu oli vuosina 2008 - 2013 huono verrattuna muuhun maailmaan - puhumattakaan nousevien talousten maista. - Noin heikolla talouskasvulla keskimääräinen EU -maa joutuu ottamaan lisävelkaa työttömyys- ja muitten sosiaalimenojen kattamiseksi, koska verotulot ovat niukat ja työttömiä on paljon.
-----
Keskustelun pääaiheena olisi: Miten käy EU:n velkavaltioille?
- Tuleeko kauan odotettu talouskasvu vihdoinkin pelastamaan EU:n velkavaltiot työttömyydeltä ja antamaan verotuloja velkojen maksamiseen?
- Pitäisikö velat antaa anteeksi?
--- Pidennetäänkö velanmaksun aloittamista esim. 20 vuodella, jolloin viime vuosikymmenen lopun poliittiset päättäjät ovat vetäytyneet eläkkeelle politiikasta ja ovat päätyneet äänestäjäkunnan unohtamaksi?
- Ottavatko velkavaltiot käyttöön oman valuutan, jolloin ne voisivat setelipainolla alkaa maksaa velkoja?
Eurostatista löytyy EU -valtioitten velkatilanne:
115/2014 - 22 July 2014
First quarter of 2014 compared with fourth quarter of 2013
Government debt increased to 93.9 % of GDP in euro area and to 88.0 % in EU28
Velkaantuneimmat EU -valtiot:
A = Velan osuus bkt:stä %
Muutos verrattuna 2014/Q1:seen
B = 2013/Q1
C = 2013/Q4
A /B /C
Belgia: 105.1 /-0.9 /3.9
Kreikka: 174.1 /13.5 /-1.0
Italia: 135.6 /5.4 /3.0
Kypros: 112.2 /24.6 /0.5
Portugal: 132.9 /5.4 /3.9
Sepä kiva. Huomenna kai puoli miljoonaa suomalaista ja mamua saavat keskipalkkaisen työpaikan.
EU:n talouskriisistä on keskustelua jo ainakin 700 sivua. Kertoisiko ketjun avaaja, miksi asialle tarvittiin uusi ketju?
EU:n velkavaltioitten ongelmat alkoivat finanssikriisin puhkeamisen yhteydessä 2007. Näistä aiheista ja muutenkin EU:n talouskriisistä löytyy materiaalia vaikkapa Wikipediasta vuosilta 2007 - 2013.
EU:n parlamentin vaali oli toukokuussa 2014 ja parlamentti vähitellen käynnistää toimintansa.
Keväällä 2015 on Suomen eduskuntavaali.
EU:n velkavaltioitten velkataakka ei ole kadonnut, vaikka akuutti velkakriisi ei enää ole päällä. Itse asiassa velkataakka on pahentunut. - Ennustettu niukka talouskasvu ei poista velkaongelmaa - ei välttämättä edes kevennä sitä.
Keskustelun aiheena on lähitulevaisuuden asiat:
- Miten velkavaltiot ja EU yrittävät vaikuttaa velkataakkaan? Miten tilanne vaikuttaa Suomeen?
- Velkakriisin puhkeaminen on yhä mahdollista.
- Italia on iso talous EU:ssa, ja sen velat ovat 135.6 % bkt:sta. Vuosi sitten velat olivat vain 130.2 % bkt:sta. - Miten EU pärjää, jos Italia muuttuu velkakriisimaaksi?
Olisi tärkeätä, että mahdollisimman moni tietäisi em. velkatilanteen. - Jos tämä tieto on tuhansien viestien ketjussa, niin vain kaikkein innokkaimmat lukevat sen. He todennäköisesti seuraisivat velkatilannetta muutenkin.