QuoteLaura Ansala, Ulla Hämäläinen ja Matti Sarvimäki
Integroitumista vai eriytymistä? Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Suomessa
Työpaperissa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten integroitumista Suomeen. Integroitumisen onnistumisen mittareina käytetään koulutukseen, terveyteen ja rikollisuuteen liittyviä vasteita. Kaikissa tarkastelluissa vasteissa keskeisin tulos on sama: syntymävuoden, perheen sosioekonomisen aseman ja perherakenteen huomioiminen selittää joko kokonaan tai valtaosan erosta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.
Kela (http://www.kela.fi/julkaisut_uusimmat-tutkimusjulkaisut)
Tutkimus: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45401/Tyopapereita56.pdf?sequence=1 (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45401/Tyopapereita56.pdf?sequence=1)
Diasarja tutkimuksesta: http://www.slideshare.net/kelantutkimus/hmlinen (http://www.slideshare.net/kelantutkimus/hmlinen)
QuoteKun vertaamme taustaltaan "samanlaisia" nuoria keskenään (vakioimme syntymävuoden, alueen ja perhetaustan) erot kantaväestöön pienenevät huomattavasti TAI häviävät kokonaan.
Joitain tutkimuksen tuloksista on julkaistu myös VATT-analyysissä (http://hommaforum.org/index.php?topic=94058.0).
Quote from: Iloveallpeople on 10.06.2014, 13:20:34
QuoteKun vertaamme taustaltaan "samanlaisia" nuoria keskenään (vakioimme syntymävuoden, alueen ja perhetaustan) erot kantaväestöön pienenevät huomattavasti TAI häviävät kokonaan.
Suomeksi: valkoisten ja aasialaisten mamujen lapset pärjäävät paremmin kuin kultamunat, mutta sitä ei tietenkään voi suoraan sanoa.
Ja me tienataan tälläkin !
Kelaan on palkattu tutkijoita tutkimaan tätä.
Arvatkaa kuka maksaa.
Quote from: Iloveallpeople on 10.06.2014, 13:20:34
QuoteLaura Ansala, Ulla Hämäläinen ja Matti Sarvimäki
Integroitumista vai eriytymistä? Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Suomessa
Työpaperissa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten integroitumista Suomeen. Integroitumisen onnistumisen mittareina käytetään koulutukseen, terveyteen ja rikollisuuteen liittyviä vasteita. Kaikissa tarkastelluissa vasteissa keskeisin tulos on sama: syntymävuoden, perheen sosioekonomisen aseman ja perherakenteen huomioiminen selittää joko kokonaan tai valtaosan erosta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.
Kela (http://www.kela.fi/julkaisut_uusimmat-tutkimusjulkaisut)
Tutkimus: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45401/Tyopapereita56.pdf?sequence=1 (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45401/Tyopapereita56.pdf?sequence=1)
Diasarja tutkimuksesta: http://www.slideshare.net/kelantutkimus/hmlinen (http://www.slideshare.net/kelantutkimus/hmlinen)
QuoteKun vertaamme taustaltaan "samanlaisia" nuoria keskenään (vakioimme syntymävuoden, alueen ja perhetaustan) erot kantaväestöön pienenevät huomattavasti TAI häviävät kokonaan.
Joitain tutkimuksen tuloksista on julkaistu myös VATT-analyysissä (http://hommaforum.org/index.php?topic=94058.0).
Niinpä. Lukutaidottomien kantismuslimien naperot pärjäävät yhtä heikosti kuin "titanic"-somalien jälkikasvu. Kuinkakohan suuri on tuo ensiksi mainittu ryhmä?
Quote from: Kela - Integroitumista vai eriytymistä?
5.1 Koulutus
Suomalaisilla työmarkkinoilla menestyminen edellyttää käytännössä toisen asteen tutkinnon suorittamista.
...
Kun vertaamme perhetaustaltaan samanlaisessa asemassa olevia lapsia keskenään, OECD-maista tulleiden vanhempien lapset eivät poikkea kantaväestön lapsista ja lähialueilta muuttaneet (erityisesti pojat) ovat suorittaneet tutkinnon jopa useammin kuin samanlaisessa asemassa asuvat kantaväestön lapset. Muualta kuin näistä maista tulleiden lasten ero kantaväestön lapsiin on kuitenkin edelleen korkea (18 prosenttiyksikköä). On kuitenkin tärkeää huomata, että vanhempien taloudellisen tilanteen huomioiminen puolittaa eron suhteessa kantaväestön lapsiin.
Ilman tuota korjausta ero on 34 prosenttiyksikköä. Eikö huippuosaajien vertaaminen keskenään olisi oikeudenmukaisin tapa?
Hieman kärjistäen voisi sanoa, että kun verrataan suomalaisiin sossupummiperheisiin, niin "muualta kuin näistä maista" tulleiden lapset pärjäävät melkein yhtä hyvin. Tai 0,18 huonommin. Eihän noin pieni luku ole mitään.
"Kela on asiantuntija sosiaaliturvaviidakossa, ja asiakas oman elämänsä" (http://yle.fi/uutiset/kela_on_asiantuntija_sosiaaliturvaviidakossa_ja_asiakas_oman_elamansa/7796590)
QuotePirkko Kilpeläisen mukaan yksilöllisen palvelun tarjoamisesta tekee haasteellista asiakkaiden paljous. Hänen mielestään Kela on kuitenkin menossa hyvään suuntaan.
– Olemme kokeilleet esimerkiksi etäpalvelua kuvayhteydellä tietokoneella. Maaliskuussa avataan kielipalveluja esimerkiksi saamenkielisille sekä venäjää, kurdia ja englantia puhuville. He eivät voi käyttää suomen- tai ruotsinkielisiä verkkopalveluita, mutta nyt neuvonta onnistuu kuvayhteyden kautta.
Kilpeläinen sanoo, että yksilöllinen palvelu hyödyttää niin asiakasta kuin Kelaakin.
– Yksi asiakaskäynti voi viedä enemmän aikaa, mutta kun asiat käydään kerralla hyvin läpi, ei asiakkaiden tarvitse välttämättä käydä Kelassa niin montaa kertaa. Siinä säästetään asiakkaan asioinnin kuluja ja hermoja, ja asiat sujuvat meidänkin vinkkelistämme paremmin.
QuotePirkko Kilpeläisen mukaan yksilöllisen palvelun tarjoamisesta tekee haasteellista asiakkaiden paljous. Hänen mielestään Kela on kuitenkin menossa hyvään suuntaan.
– Olemme kokeilleet esimerkiksi etäpalvelua kuvayhteydellä tietokoneella. Maaliskuussa avataan kielipalveluja esimerkiksi saamenkielisille sekä venäjää, kurdia ja englantia puhuville. He eivät voi käyttää suomen- tai ruotsinkielisiä verkkopalveluita, mutta nyt neuvonta onnistuu kuvayhteyden kautta.
Kilpeläinen sanoo, että yksilöllinen palvelu hyödyttää niin asiakasta kuin Kelaakin.
– Yksi asiakaskäynti voi viedä enemmän aikaa, mutta kun asiat käydään kerralla hyvin läpi, ei asiakkaiden tarvitse välttämättä käydä Kelassa niin montaa kertaa. Siinä säästetään asiakkaan asioinnin kuluja ja hermoja, ja asiat sujuvat meidänkin vinkkelistämme paremmin.
On se nyt kumma. Kun minä aikoinaan opettelin asumaan Japanissa, niin suomen kielen tulkkeja ei ollut missään. Ahkeralla opiskellulla alkoivat merkit tulemaan tutuiksi, ja osasi sitten luovia erilaisten haasteiden läpi. Lääkärissä potilaan täytettäväksi annettu lomake oli japanin kielellä, auton oston dokumentit kaikki japanin kielellä, asunnon oston PAKSUT dokumentit kaikki japanin kielellä. Piti oppia uimaan niin kuin nyt suomalaisten pitänee tehdä miljoonalla mamun kielellä.
Miksi tuhlata aikaa valehtelijoiden, vääristelijöiden ja vaikenijoiden "tutkimuksiin", kun tietää jo etukäteen sisällön laadun ja tarkoituksen?
"Meren maun maistaa yhdestä siemauksesta."
- Alexandr Solzhenitsyn