QuoteIhmisten ideologia ja asenne vaikuttavat heidän käsityksiinsä maailmasta. Asiasta kertoo New Yorker.
Useat tutkimukset puhuvat New Yorkerin julkaiseman artikkelin mukaan sen puolesta, että ihmiset ovat alttiita muuttamaan vääriä uskomuksiaan vain silloin, kun näkemyksen muuttaminen ei ole ristiriidassa heidän maailmankuvansa kanssa.
Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää tähtitiedettä. Nykyään suurimmalla osalla ihmisistä on vankat perustiedot aurinkokunnasta ja maailmankaikkeudesta. Jos joku toteaa virheellisesti auringon kiertävän maata, hänen näkemyksensä voidaan useimmiten oikaista.
Sen sijaan kuuluisan tähtitieteilijän Galileo Galilein aikana, jolloin kirkko ja uskonto hallitsivat eurooppalaisten ihmisten maailmankuvaa, Galilein "radikaalit" näkemykset aurinkokunnasta kumottiin silmää räpäyttämättä harhaoppisuutena.
Tämä selitysmalli vaikuttaa pätevän melko yleisesti. Jos tiedot eivät sovi henkilön omiin uskomuksiin ja näkemyksiin, hän hylkää ne herkästi. Tällöin uskomus mitä mielikuvituksellisimpiin teorioihin saattaa jopa vahvistua.
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje
New Yorkerin esittelemässä esimerkkitapauksessa Dartmouthin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Brendan Nyhan suoritti tutkimuksen, jossa lasten rokottamista vastustaville vanhemmille lähetettiin kirjeitä, joissa muun muassa kumottiin käsityksiä rokotteiden ja autismin välisestä yhteydestä.
Tulosten perusteella vanhemmat eivät olleet lainkaan alttiimpia rokottamaan lapsiaan. Käsitykset rokotteiden vaarallisuudesta ennemmin lisääntyivät kuin vähenivät. Tämä tukee teoriaa, jonka mukaan ideologiat ja maailmankatsomus voivat altistaa ihmiset uskomaan jopa väärään tietoon.
http://www.talouselama.fi/uutiset/tasta+syysta+ihmiset+uskovat+kahjojakin+teorioita/a2248982 (http://www.talouselama.fi/uutiset/tasta+syysta+ihmiset+uskovat+kahjojakin+teorioita/a2248982)
(http://kuvat.kaleva.fi/default/edd1609c-cb3f-11e1-959c-12313b053908/large-Juhana_Vartiainen_KB001.jpg)
Ei mulla muuta.
QuoteUseat tutkimukset puhuvat New Yorkerin julkaiseman artikkelin mukaan sen puolesta, että ihmiset ovat alttiita muuttamaan vääriä uskomuksiaan vain silloin, kun näkemyksen muuttaminen ei ole ristiriidassa heidän maailmankuvansa kanssa.
Nykyisin poliitikkojen, toimittajien, viranhaltijoiden ja yliopistoväen keskuudessa vallitseva dogma on kulttuurimarksilaisuus. Tästä virheellisestä ja vahingollisesta, maailmaa ja ihmistä tulkitsevasta näkemyksestä on paljon haittaa ja vaaraa, mutta kyseistä dogmatiikkaa kannattavat sokeat idealistit eivät ole kyllin älyllisiä, rohkeita ja itsenäisesti ajattelevia kyseenalaistaakseen uskonsa. Tietysti myös suuri osa on mukana siksi, että heidän toimeentulonsa riippuu tämän fasistisen, punavihreän valheen kannattelemisesta.
Quote from: törö on 20.05.2014, 19:34:34
Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää tähtitiedettä. Nykyään suurimmalla osalla ihmisistä on vankat perustiedot aurinkokunnasta ja maailmankaikkeudesta. Jos joku toteaa virheellisesti auringon kiertävän maata, hänen näkemyksensä voidaan useimmiten oikaista.
Sen sijaan kuuluisan tähtitieteilijän Galileo Galilein aikana, jolloin kirkko ja uskonto hallitsivat eurooppalaisten ihmisten maailmankuvaa, Galilein "radikaalit" näkemykset aurinkokunnasta kumottiin silmää räpäyttämättä harhaoppisuutena.
Tämä on ihan roskaa, enkä usko sen olleen New Yorkerissa, jos joku ei linkitä artikkeliin ja todista sen olleen siinä.
Quote from: IDA on 20.05.2014, 20:09:15
Tämä on ihan roskaa, enkä usko sen olleen New Yorkerissa, jos joku ei linkitä artikkeliin ja todista sen olleen siinä.
Olisko se tämä? http://www.newyorker.com/online/blogs/mariakonnikova/2014/05/why-do-people-persist-in-believing-things-that-just-arent-true.html (http://www.newyorker.com/online/blogs/mariakonnikova/2014/05/why-do-people-persist-in-believing-things-that-just-arent-true.html)
Niin, se on siis blogikirjoitus...
QuoteIhmisten ideologia ja asenne vaikuttavat heidän käsityksiinsä maailmasta. Asiasta kertoo New Yorker.
Useat tutkimukset puhuvat New Yorkerin julkaiseman artikkelin mukaan sen puolesta, että ihmiset ovat alttiita muuttamaan vääriä uskomuksiaan vain silloin, kun näkemyksen muuttaminen ei ole ristiriidassa heidän maailmankuvansa kanssa.
Eiköhän tuo ainakin jossakin määrin pidä paikkaansa. Ei ole yhtäkkiä helppoa ruveta ajattelemaan toisella tavalla kuin missä uskossa on elänyt lähestulkoon koko elämänsä ajan.
Tiede ja ideologiatkin kehittyvät ajan myötä, joten jokaisena aikakautena vallallaan olevat näkemykset eivät usein ole se lopullinen totuus.
QuoteTästä hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää tähtitiedettä. Nykyään suurimmalla osalla ihmisistä on vankat perustiedot aurinkokunnasta ja maailmankaikkeudesta. Jos joku toteaa virheellisesti auringon kiertävän maata, hänen näkemyksensä voidaan useimmiten oikaista.
Sen sijaan kuuluisan tähtitieteilijän Galileo Galilein aikana, jolloin kirkko ja uskonto hallitsivat eurooppalaisten ihmisten maailmankuvaa, Galilein "radikaalit" näkemykset aurinkokunnasta kumottiin silmää räpäyttämättä harhaoppisuutena.
Tuo tähtitiede-esimerkki on hieman naurettava, koska aina uuteen tietoon liittyy vastustusta. Sen tarkoitus on suojella nykyistä tietoa ja maailmankuvaa.
Toisekseen jälkikäteen viitataan usein vain niihin onnistuneisiin teorioihin, jotka ovat tulleet yleisesti hyväksytyiksi. Niistä vähemmän epäonnistuneista virityksistä ja ajatussuunnista ei yleensä jälkikäteen mainita.
Tässähän nyt taas kuvailtiin eri tavalla jo pitkään tunnettu ilmiö nimeltään kognitiivinen dissonanssi. Eihän tuossa mistään muusta ole kyse.
QuoteNew Yorkerin esittelemässä esimerkkitapauksessa Dartmouthin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Brendan Nyhan suoritti tutkimuksen, jossa lasten rokottamista vastustaville vanhemmille lähetettiin kirjeitä, joissa muun muassa kumottiin käsityksiä rokotteiden ja autismin välisestä yhteydestä.
New Yorkerin artikkelissa oltiin pettyneitä siitä, että kirjeillä ei ollut tehoa. Yleisesti voisi olla fiksumpaa olla muuttamatta mielipidettä jokaisen postiluukusta tipahtavan lappusen perusteella.
Kyllä lähdetekstissä on ideaa. Uskovien on vaikea käsittää uskonnottomuutta, olivat he mitä uskontokuntaa tahansa. Heidän maailmassaan on vain eri uskontoja. Uskonnottomuus ei ole heille vallitseva todellisuus(tieteen tähän asti todistama), vaan yksi uskonnoista.
Ilmastomallit ovat yli 97% pielessä, joten olisiko aika vaihtaa uskontoa hiilidioksidin suhteen ?
Ei kaiketi niin pitkään kun sillä pystytään rahastamaan.
Melko ilmiselvää mielestäni. Tosin Galileo Galileihin viittaaminen on jo niin wanha ja kulunut maneeri että tyylikkäämpää ja älykkäämpää olisi ollut keksiä jotain uutta.