Vuosien taistelu: Yrittäjyys pelasti turkkilaismiehen karkotukselta
Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksen karkottaa pizzayrittäjäksi ryhtynyt turkkilaismies Suomesta.
Mies yritti Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 2003 turvapaikanhakijana. Kielteisen päätöksen saatuaan hän poistui maasta.
Keväällä 2006 mies sai työntekijän oleskeluluvan maa- ja kotitaloustöihin. Miehellä todettiin seuraavana syksynä syöpä, johon hän sai leikkaushoitoa. Mies oli vuoden sairauslomalla ja sai lääkärinlausunnon, jonka mukaan hänen kannattaisi terveydentilansa vuoksi vaihtaa maatilan työt suunnittelemaansa pizzataksin tehtävään.
Turkkilaismies toimi sen jälkeen Vantaalla pizzayrityksessä kuljetus- ja asiakaspalvelutehtävissä ja haki puolen vuoden kuluttua uutta oleskelulupaa perusteena kokin työ kyseisessä yrityksessä. Hakemus hylättiin, samoin siitä valitukset.
Valituskäsittelyn aikana mies haki uutta oleskelulupaa työskennelläkseen oululaisessa ravintolassa. Oleskelulupaa ei herunut tälläkään perusteella, mutta mies haki valituskäsittelyn aikana vielä kolmatta oleskelulupaa, tällä kertaa elinkeinonharjoittajana.
Turkkilaismies pääsi tuttuun vantaalaiseen pizzayritykseen omistajaksi. Hänestä tuli kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies yrityksen jättäneen sukulaismiehensä tilalle. Yhtiössä oli lisäksi kaksi bosnialaissyntyistä yhtiömiestä, jotka eivät olleet turkkilaismiehelle sukua.
Uudenmaan ely-keskus puolsi oleskelulupaa, mutta Maahanmuuttovirasto katsoi, että kyseessä oli temppu, jolla turkkilaismies yritti kiertää työntekijän oleskelulupaa koskevia säännöksiä. Viraston mukaan asiassa oli raskauttavaa, että turkkilaismies teki yrittäjänä samoja tehtäviä kuin hän olisi tehnyt työntekijänä.
Maahanmuuttoviraston kuulemisessa mies kertoi oleskelleensa Suomessa jo viisi vuotta. Myös hänen 18-vuotias poikansa odotti Suomessa oleskelulupapäätöstä. Miehellä asui Suomessa myös serkku, kaksi veljenpoikaa ja muita tuttuja turkkilaisia.
Maahanmuuttovirasto määräsi kuitenkin miehen karkotettavaksi ja kahden vuoden maahantulokieltoon kaikkiin Schengen-maihin. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi karkotuspäätöksestä tehdyn valituksen.
Korkein hallinto-oikeus päätyi kumoamaan karkotuspäätöksen torstaina julkistamassaan ratkaisussa.
KHO:n mukaan pizzeria-alalla on tavanomaista, että myös yrityksen yhtiömiehet osallistuvat työhön. Pizzayritys toimi myös kannattavasti ja kykeni lyhentämään velkojaan. KHO otti arvioinnissaan huomioon myös sen, ettei mies terveydellisistä syistä pystynyt jatkamaan töitä alalla, jolle hän oli alun perin saanut työntekijän oleskeluluvan.
Korkein hallinto-oikeus määräsi Maahanmuuttoviraston käsittelemään uudelleen miehen hakemuksen elinkeinonharjoittajan oleskeluluvasta.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194894176469/artikkeli/vuosien+taistelu+yrittajyys+pelasti+turkkilaismiehen+karkotukselta.html
KHO:n ratkaisu KHO:2014:63
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1397563925371.html
Terveysturismia parhaimmillaan ja kaupan päälle kymmen ja puolen kuukauden sairasloma.
QuoteVuosien taistelu: Yrittäjyys pelasti turkkilaismiehen karkotukselta
Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksen karkottaa pizzayrittäjäksi ryhtynyt turkkilaismies Suomesta.
Mies yritti Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 2003 turvapaikanhakijana. Kielteisen päätöksen saatuaan hän poistui maasta.
Keväällä 2006 mies sai työntekijän oleskeluluvan maa- ja kotitaloustöihin. Miehellä todettiin seuraavana syksynä syöpä, johon hän sai leikkaushoitoa. Mies oli vuoden sairauslomalla ja sai lääkärinlausunnon, jonka mukaan hänen kannattaisi terveydentilansa vuoksi vaihtaa maatilan työt suunnittelemaansa pizzataksin tehtävään.
Turkkilaismies toimi sen jälkeen Vantaalla pizzayrityksessä kuljetus- ja asiakaspalvelutehtävissä ja haki puolen vuoden kuluttua uutta oleskelulupaa perusteena kokin työ kyseisessä yrityksessä. Hakemus hylättiin, samoin siitä valitukset.
[...]
KHO:n mukaan pizzeria-alalla on tavanomaista, että myös yrityksen yhtiömiehet osallistuvat työhön. Pizzayritys toimi myös kannattavasti ja kykeni lyhentämään velkojaan. KHO otti arvioinnissaan huomioon myös sen, ettei mies terveydellisistä syistä pystynyt jatkamaan töitä alalla, jolle hän oli alun perin saanut työntekijän oleskeluluvan.
Korkein hallinto-oikeus määräsi Maahanmuuttoviraston käsittelemään uudelleen miehen hakemuksen elinkeinonharjoittajan oleskeluluvasta.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vuosien-taistelu-yrittajyys-pelasti-turkkilaismiehen-karkotukselta/662078/
QuoteKorkein hallinto-oikeus määräsi Maahanmuuttoviraston käsittelemään uudelleen miehen hakemuksen elinkeinonharjoittajan oleskeluluvasta.
Määräys ei sinänsä määrää tekemään tiettyä päätöstä.
Määräys on vain käsitellä tapaus uudelleen. Päätös voi edelleenkin olla sama eli karkotus jolle oli olemassa varmasti hyvät edellytykset.
Turkkilaisen kannattaa tulla sairastamaan syöpä Suomeen. Saa hyvää hoitoa ja pitkälti ilmaiseksi, me suomalaiset veronmaksajat maksamme hoidot.
Quote from: Ari-Lee on 17.04.2014, 15:56:06
QuoteKorkein hallinto-oikeus määräsi Maahanmuuttoviraston käsittelemään uudelleen miehen hakemuksen elinkeinonharjoittajan oleskeluluvasta.
Määräys ei sinänsä määrää tekemään tiettyä päätöstä. Määräys on vain käsitellä tapaus uudelleen. Päätös voi edelleenkin olla sama eli karkotus jolle oli olemassa varmasti hyvät edellytykset.
Nimen omaan KHO totesi kantanaan, että oleskelulupahakemuksen hylkäysperusteet eivät olleet olleet hyviä.
QuoteKoska muutoksenhakijan oleskelulupahakemusta ei ole voitu hylätä, muutoksenhakijan karkottamiselle ei ole edellytyksiä. Näin ollen myös muutoksenhakijan karkottamista koskeva päätös on kumottava.
1.6. Lopputulos
Koska Maahanmuuttovirastolla ja hallinto-oikeudella on ollut asiasta toinen käsitys, Maahanmuuttoviraston päätökset ja hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan myöntämiseksi.
Tässä toinen tuore KHO:n päätös koskien turkkilaisen oleskelulupaa:
KHO:2014:62 (http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1397563101083.html)
Tällä kertaa KHO päätyi hylkäämään valituksen, maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus olivat jo aiemmin päätyneet samalle kannalle:
Quote
Edellä esitetyt perustelut ja lainkohdat sekä asiassa esitetyt vaatimukset ja saatu selvitys huomioon ottaen hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole perusteita muuttaa pääasian osalta eikä myöskään siltä osin kuin muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylätty.
Aika erikoisia piirteitä tuossakin tapauksessa oli:
Quote
Arvioitaessa asiaa ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin soveltamisen kannalta oli otettava huomioon, että muutoksenhakija oli ennen kertomaansa avoimen yhtiön yhtiöosuuden ostamista veljeltään hakenut työntekijän oleskelulupaa toisen veljensä omistamaan yritykseen. Työntekijän oleskelulupahakemus samoin kuin sitä koskeva muutoksenhaku oli hylätty. Muutoksenhakija oli kertonut maksaneensa avoimen yhtiön yhtiöosuudesta 10 000 euroa käteisellä veljelleen. Maksun muutoksenhakija kertoi suorittaneensa sille veljelleen, joka oli edelleenkin yhtiön toinen yhtiömies. Maksun ajankohdasta muutoksenhakija oli esittänyt kaksi erilaista kertomusta. Muutoksenhakijan tiedot yhtiöstä ja yritystoiminnasta olivat huomattavan vähäiset.
Muutoksenhakija oli eronnut turkkilaisesta aviopuolisostaan vuonna 2001. Muutoksenhakijalla oli kuitenkin entisen miehensä kanssa eron jälkeen syntynyt lapsi. Muutoksenhakija ilmoitti entisen puolisonsa asuvan myös Suomessa, mutta muutoksenhakija ei tiennyt tämän tarkempaa asuinpaikkaa, vaikka entisillä puolisoilla oli kaksi alaikäistä lasta.
Maahanmuuttovirasto katsoo, että tässä tapauksessa voidaan vahvasti epäillä olevan kyse maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertämisestä. Hakijan haastattelussa Suomen Ankaran edustustossa 20.1.2010 on tullut hakijan kertomana ilmi, että hän tulisi toimimaan kokkina yrityksessä, josta hän on lokakuussa 2009 hankkinut 50 prosentin osuuden veljeltään E:ltä, joka on hänen yhtiökumppaninsa yhtä suurella osuudella. Hakijalla ei ole kokemusta yritystoiminnasta, eikä hän tiedä mitään perustietoa yrityksen osalta
Hakijalle on nimittäin aiemmin haettu työntekijän oleskelulupaa kokkina toimimista varten toisen veljensä, F:n yrityksessä, mutta lupaa ei ole myönnetty. Tämän jälkeen asiassa on ryhdytty järjestelyihin elinkeinonharjoittamisen osalta, vaikka kyse on samanaikaisesta työnteosta muodollisena osakkaana toisen veljen yrityksessä. Hakija ei ole osannut haastattelussa mieltää, miten yrittäjyyden vaatima työpanos ja -aika eroaa normaalista työnteosta. Maahanmuuttovirasto pitää lisäksi hakijan osakkuudesta maksamaa summaa näennäisenä ja muodollisena, se kun on hakijan mukaan maksettu käteisenä ja on hakijalle erittäin suuri summa Turkissa muutenkin. Ottaen huomioon liiketoiminnan laajuus ja tuottoisuus, summaa voi pitää vähäisenä ja muodollisena myös siksi, ettei hakijalla ole mitään kokemusta yritystoiminnasta.
Valittaja on 3.4.2007 hakenut työntekijän oleskelulupaa toimiakseen kokkina veljensä F:n ravintolassa. Ulkomaalaisvirasto on päätöksellään 11.10.2007 hylännyt hakemuksen. Helsingin hallinto-oikeus on 21.5.2008 hylännyt päätöksestä tehdyn valituksen. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 8.10.2008 hylännyt hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituslupahakemuksen.
Valittaja on 8.10.2009 hakenut Suomen Ankaran suurlähetystöön jätetyllä hakemuksella elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa toimiakseen osakkaana veljensä E:n kanssa Z -nimisessä avoimessa yhtiössä. Yhtiö on rekisteröity kaupparekisteriin 2.10.2006 ja se harjoittaa ravintolatoimintaa. Valittaja on suurlähetystössä 20.1.2010 pidetyssä haastattelussa kertonut ostaneensa 10 000 eurolla 50 prosentin osuuden yhtiöstä veljeltään G:ltä, joka on aikaisemmin ollut yhtiömiehenä yhtiössä, ja maksaneensa kauppahinnan käteisellä E:lle kesäkuussa 2009. Valituksessaan valittaja on kertonut maksaneensa kauppahinnan E:lle Turkissa lokakuussa 2009.
Valittaja on haastattelussa kertonut saaneensa rahat muun muassa myymällä häissä saatua kultaa, säästämällä palkastaan sekä isänsä myyneen hänen puolestaan peltoa. Rahoja ei ollut valittajan mukaan pidetty pankkitilillä. Valittajan mukaan hän tulisi työskentelemään yhtiössä kokkina. Valittaja on kertonut työskennelleensä 1.6.2008–21.7.2009 ateriapalveluyrityksessä. Valittajalla ei kuitenkaan ole ollut esittää työsuhteestaan työtodistuksia, koska hän ei ollut maksanut veroja eikä vakuutusmaksuja. Valittaja on kertonut tehneensä yrityksessä kotiruokaa. Valittajan mukaan hän ei ole kouluttautunut ammattiin, vaan käynyt vain kansakoulua 2–3 luokkaa, eikä hänellä ole kokemusta yritystoiminnasta.
Valittaja on kertonut Suomen Ankaran suurlähetystössä maksaneensa yhtiöosuudestaan 10 000 euroa ja maksun tapahtuneen käteisellä E:lle kesäkuussa 2009. Valituksen mukaan maksu olisi tapahtunut lokakuussa 2009. Siitä, miten valittaja on saanut varat yhtiöosuuden hankintaan, ei ole esitetty luotettavaa selvitystä, kuten ei myöskään itse maksun tapahtumisesta.
Oikeudenkäyntikulutkin jäivät valittajan maksettavaksi:
Quote
Kun otetaan huomioon asiassa annettu ratkaisu ja se, ettei oikeudenkäynti ole aiheutunut Maahanmuuttoviraston virheestä, ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.