Hommaforum Testi

En tiennyt mihin tämä asia menisi, mutta ajattelin kysyä jotain itselleni tärkeästä asiasta eli yrittäjyydestä. Välillä ymmärrän täällä kirjoittavien puheesta että täällä on aika työteliästä porukkaa ja halu ansaita menestyksensä on kohdillaan. Tänne voi sitten kirjoitella jos vaikka puoliso tai perhe on yrittäjiä tai on sellaisina toiminut. Tietysti jos kaveripiiristä löytyy yrittäjiä, niin millaisen kuvan he siitä antavat?

Olen itse, kuten esittelyssäni mainitsin, pienyrittäjänä eräässä maakunnassa. Sitä ennen olin toisen palveluksessa koko siihenastisen työurani aina valmistumisesta lähtien. Yrittäjyys oli kiehtonut aina ja kun sattumoisin olikin tilanne että pystyin sen valitsemaan niin tartuin tilaisuuteen. Välillä on vituttanut, mutta en ole suoranaisesti katunut. Parit lisähommat on, mutta muuten muistuttaa hyvin pitkälle sitä kuin olisi ihan vaan töissä jollain. Tosin ei kukaan vahdi ja tavoitteista vastaa vain itselleen.

Kohtalaisesti olen pärjännyt, enkä tee 16-tuntisia päiviä. Joskus teen vähemmän kuin toisen palkalla ollessa, joskus enemmän. Pidän siitä vapaudesta että jos joku asia nyt ei vaan minusta riippumatta mihinkään etene, eikä mitään muutakaan tehtävää ole niin voin pistää pornot pyörimään tai tehdä muutenkin mitä huvittaa. Sitä ei oikein palkkatyössä viitsi, mutta säntilliselle ihmiselle se huonosti sopii kun usein tulee niitä hetkiä että joutuu olemaan paikalla vaikkei siihen ole mitään syytä. Pakko vaan olla kun sopimus on että 7,5 h päivässä sisältäen tauot.

Yrittäjänä jo 90-luvulta, työllistän itseni lisäksi joitain kymmeniä ihmisiä. En tee pitkää päivää, ja tarvittaessa hommat hoituvat etänä vaikka mökiltä. En vaihtaisi päivääkään pois.

Päätoiminen yrittäjä. Rahalla ei niin väliä kunhan homma pyörii niin ettei tarvitsisi takaisi "istu 8h hommiin"
ja ihmissuhde peliin missä paras narsisti pärjää parhaiten. Nyt teen mielelläni hommia iltaisin ja
Viikonloppuisinkin ja jos ei työ maita niin luontoon liikkumaan tai muiden harrastusten pariin.
Yrittäjänä vastuu tarkoittaa oikeasti vastuuta, kaikki on tehtävä mad hyvin ja itseä pakko kehittää
Mutta se tuo työhön mielekkyyden. Ei ole ikävä 8h päiviä missä 2h tehdään töitä ja 6h surffataan tai
Syytellään toisia omista virheistä. Yrittäjyyttä kannattaa kaikkien harkita jos mahdollista, pystyy
Oikeasti asettaa itselle tavoitteet ja katsoa mihin pystyy, kukaan kateellinen kirjanoppinut ei ole esteenä.

Kuljetan pakettiautolla pientä tavaraa pitkin poikin maata. Ei tällä rikastumaan pääse mutta ainakin näkee maisemia, eikä taida olla kahta samanlaista päivää. (Paitsi ne päivät joina ei ole keikkaa ollenkaan, niitäkin kyllä on.)

Kaikkine vikoineenkin, aika paljon saisi kyllä potentiaalinen työnantaja pistää euroja jonoon jotta saisi minut istumaan jossain toimistossa 8 tuntia.

Tommonen kioski http://www.paketti-lintula.fi/

Quote from: Oami on 12.04.2014, 22:19:53
Kuljetan pakettiautolla pientä tavaraa pitkin poikin maata. Ei tällä rikastumaan pääse mutta ainakin näkee maisemia, eikä taida olla kahta samanlaista päivää. (Paitsi ne päivät joina ei ole keikkaa ollenkaan, niitäkin kyllä on.)

Kaikkine vikoineenkin, aika paljon saisi kyllä potentiaalinen työnantaja pistää euroja jonoon jotta saisi minut istumaan jossain toimistossa 8 tuntia.

Tommonen kioski http://www.paketti-lintula.fi/

Suomen kiertäminen on hienoa, itse ajelen aina pieniä teitä jotta näkee paljon uutta.

Olen ollut yrittäjänä ja ehdottomasti tahdon yrittäjäksi joskus taas uudestaan. Hyvät puolet ovatkin jo tässä ketjussa tulleet mainittua; saa valita työkaverinsa, työaikansa, työtahtinsa ja todella kantaa vastuuta (kuin myös tulospalkkion!) tekemästään työstä. Saa katsoa, miten omat siivet ja näkemykset kantavat.

Pursuan yritysideoita. Alati etsin niitä lisää ja punnitsen uudestaan. Ehkä joskus vielä.

Quote from: Brandöt on 12.04.2014, 22:34:35
Olen ollut yrittäjänä ja ehdottomasti tahdon yrittäjäksi joskus taas uudestaan. Hyvät puolet ovatkin jo tässä ketjussa tulleet mainittua; saa valita työkaverinsa, työaikansa, työtahtinsa ja todella kantaa vastuuta (kuin myös tulospalkkion!) tekemästään työstä. Saa katsoa, miten omat siivet ja näkemykset kantavat.

Pursuan yritysideoita. Alati etsin niitä lisää ja punnitsen uudestaan. Ehkä joskus vielä.

Tuo tekee asian mielenkiintoiseksi että saa katsoa miten omat näkemykset toimii, hyvin harva
Pystyy omia näkemyksiään toteuttaa ilman yrittäjyyttä. Ja silloin ei saa koskaan tietää mitä
Olisi tapahtunut omalla toimintatavalla. Ei muuta kuin ideat toteutukseen!

Suosittelen osuustoimintamuotoa kokeileviin yrityksiin. Esim. Innettiä Kouvolassa. Ei vaadi asumista täällä. Kaikki laillista ja riski nolla.

En haaveile yrittäjyydestä. Yleensähän yrittäjyyden hyvinä puolina mainitaan juuri vapaus, riippumattomuus, itsensä toteuttaminen, mahdollisuus vaurastua jne. Tällaiset asiat eivät kuitenkaan omassa vaakakupissani paina kovinkaan paljon. Koen olevani parhaimmillani, kun työskentelen jollekin toiselle. Olen omissa työpaikoissani yleensä noussut suht nopeasti ns. johtoportaan luottomieheksi. Koen, että tällainen rooli sopii minulle. Olen yleensä se "oikea käsi", joka pitää huolen siitä, että firman jokapäiväinen arki pyörii halutulla tavalla.

Quote from: Oami on 12.04.2014, 22:19:53
Tommonen kioski http://www.paketti-lintula.fi/

Nostan hattua. Tuollainen kuvio kuitenkin edellyttää jotakin suht luotettavaa vakioasiakasta - esim. alihankintasuhdetta entiseen työnantajaan tai muuhun isompaan yritykseen. Oletettavasti teillä on sellainen.

Ei minunkaan alallani (kääntäjänä) pärjää pelkillä "suorilla asiakkailla", vaan on nöyrryttävä tekemään hommia halvalla isommilleen.

Mainittakoon vielä, että kolmisenkymmentä vuotta tuli yriteltyä. Elämäntapahan se on, ei mikään työ.

En haluaisi toimia yrittäjänä, ainakaan tässä maassa.

Pitäisi perustaa konkari/konkurssiyrittäjien neuvontapalvelu.

Quote from: Oami on 12.04.2014, 22:19:53
Kuljetan pakettiautolla pientä tavaraa pitkin poikin maata. Ei tällä rikastumaan pääse mutta ainakin näkee maisemia, eikä taida olla kahta samanlaista päivää. (Paitsi ne päivät joina ei ole keikkaa ollenkaan, niitäkin kyllä on.)

Kaikkine vikoineenkin, aika paljon saisi kyllä potentiaalinen työnantaja pistää euroja jonoon jotta saisi minut istumaan jossain toimistossa 8 tuntia.

Tommonen kioski http://www.paketti-lintula.fi/

Jos jollain menee hyvin, olen iloinen.

Niin minäkin.

Peukkuja yrittäjille, itsellä on jäänyt väliin. On tuo osaaminen niin kapealta ja syvältä.

Yrittäjyyshän on koko kansantalouden perusta.

Hatunnosto niille, joista on pyörittämään yritystä. Ei ollenkaan vastaa meikäläisen luonnetta.

Vastasin Toimin sivutoimisena yrittäjänä, koska en parempaakaan vaihtoehtoa keksinyt. Kai asunto- ja pääomasijoittaminen nekin ovat jonkinlaista yrittämistä, ainakin yrittämiseen liittyvät riskit ovat kohillaan, puhumattakaan joulupuiden kasvatuksesta (mitä harrastelen), joka on vähintäänkin 10 vuoden projekti ennen ensimmäistä tiliä ja voi mennä pieleen niin monella eri tavalla, ja luultavasti meneekin.

Tämä kysymys pitäisi esittää pitsaputkan pyörittäjälle, joka on samaan aikaan eläkkeellä, ja nostaa työttömyyskorvausta ja hänen neljä vaimoaan nostavat myös eläkettä ja työttömyyskorvausta ja pitsapete itse nostaa starttirahaa, ja tämän kaiken päälle myy roskiksesta dyykkaamiaan raaka-aineita.
Lisäksi hänellä on "töissä" laittomia maassaolevia kavereitaan, jotka nostavat sosiaalietuuksia jotka kaikki menevät tälle "yrittäjä" rikolliselle.

Siinä minun ajatukseni "yrittäjyyteen" Suomessa tänään.

Quote from: KJ on 13.04.2014, 00:06:18
Vastasin Toimin sivutoimisena yrittäjänä, koska en parempaakaan vaihtoehtoa keksinyt. Kai asunto- ja pääomasijoittaminen nekin ovat jonkinlaista yrittämistä, ainakin yrittämiseen liittyvät riskit ovat kohillaan, puhumattakaan joulupuiden kasvatuksesta (mitä harrastelen), joka on vähintäänkin 10 vuoden projekti ennen ensimmäistä tiliä ja voi mennä pieleen niin monella eri tavalla, ja luultavasti meneekin.

Sulla sama harrastus kuin minullakin, laitoin ihan kokeeksi 3 vuotta sitten 800 kuusentaimea kasvamaan.

Quote from: Topi Junkkari on 12.04.2014, 22:56:48
Nostan hattua. Tuollainen kuvio kuitenkin edellyttää jotakin suht luotettavaa vakioasiakasta - esim. alihankintasuhdetta entiseen työnantajaan tai muuhun isompaan yritykseen. Oletettavasti teillä on sellainen.

Kiitos. Totta kyllä että tällä hetkellä tällainen on. Muilta osin suhdanteet heittelevät kovasti, välillä paremmin ja välillä huonommin.

Suosittelen muuten yrittäjyydestä kiinnostuneita keräämään ennakolta pikku reservin - laskut hyvältä asiakkaalta tulevat helposti kuukauden perästä, mutta omat laskut esim. auton huollosta ja sensemmoisesta pitää yleensä maksaa heti, ja elääkin tarvis.

Quote from: Oami on 12.04.2014, 22:19:53
Kuljetan pakettiautolla pientä tavaraa pitkin poikin maata. Ei tällä rikastumaan pääse mutta ainakin näkee maisemia, eikä taida olla kahta samanlaista päivää. (Paitsi ne päivät joina ei ole keikkaa ollenkaan, niitäkin kyllä on.)

Kaikkine vikoineenkin, aika paljon saisi kyllä potentiaalinen työnantaja pistää euroja jonoon jotta saisi minut istumaan jossain toimistossa 8 tuntia.

Tommonen kioski http://www.paketti-lintula.fi/

kaikki sympatia yrityksellesi, mutta osta auto ja heitä toi rapea ranskalainen noille EU-hihhuleille

Palkkatyöläisenä jo yli 30v.
Nostan silti hattua kaikille yritäjille. He ovat maan ja kansantalouden moottori ja ilmapuntari.
Jos yrittäjillä menee huonosti, niiin taatusti maallakin menee huonosti.  Kuten nyt.

Löytyy lähipiiristä tuollaista, mutta en ole itse toiminut. Yrittäjyys voisi olla ihanneammatti hyvillä työehdoilla, mutta monissa tapauksissa se edellyttäisi niitä 10-15h työpäiviä.

Quote from: Oami on 12.04.2014, 22:19:53
Kuljetan pakettiautolla ...

Kiitolinjalla roudasin kolleja aikoinaan. Ihan parhaita kesäduunejani. Mutta sitten tietokoneet tulivat ja veivät minut mennessään. 

Yrittäjäksi haluaisin jossain vaiheessa. Pidän yrittäjyyttä hyvin luonnollisena ja tärkeänä asiana. Toisaalta myös palkkatyö voidaan mieltää eräänlaiseksi yrittäjyydeksi, jossa myydään oma työpanos palkkaa vastaan työnantajalle.

Tsuhnalan holhousvaltiomme on kuitenkin äärimmäisen yrittäjyysvastainen sosialistivaltio. Valtio, jossa ylhäältä päin halutaan "ohjata" kaikkea kansalaisten toimintaa vallanpitäjien asettamien muottien mukaiseksi. Tähän sosialistiseen muottiin kuuluu muun muassa elannon hankkiminen palkkatyönä tai verotuksella eli ryöstöllä rahoitettavien sossutukien avulla. Tästä sosialismista on todisteena myös esimerkiksi se, että ns. "turvaamistoimenpiteenä" (https://fi.wikipedia.org/wiki/Turvaamistoimi) voidaan lätkäistä liiketoimintakieltoja. Kas kun ei palkkatyöntekokieltoja.

Holhousvaltiomme tekee muutenkin yrittäjyyden vaikeaksi. Monille aloille ryhdyttäessä joudutaan valtaviin paperisotiin ja lupahelvetteihin. Esimerkiksi alkoholialaa säädellään aivan liikaa, ja taksialalla vallitsee valtion tukema kartelli, koska ns. pimeä taksitoiminta on kriminalisoitua ja siten epäluotettavien kriminaalien käsissä. Mm. elintarvikealalla vaadittavien hygieniapassien pitäisi olla äärimmäisen vapaaehtoisia. Aukioloaikoja ei pitäisi rajoittaa ollenkaan. Veroja on aivan liikaa. Jonkun arvonlisäveron voisi esimerkiksi lakkauttaa, kuten myös jaottelun ansio- ja pääomatuloihin ja yhteisöjen kirkollisveron. Veronkierto on moraalisesti oikein ja verotus väärin, joten veronkiertoon ei pitäisi välttämättä suhtautua niin tiukasti.

Ay-mafian ja yhdenvertaisuushömpötysten ansiosta on työntekijöiden palkkaaminen valtava riski. Onneksi on olemassa joillain aloilla freelancereita. Syrjinnän kieltolait ovat vapauden vastaisia ja pakottavat monikulttuurisuuteen. Esimerkiksi Halla-ahon mielestä työhön pitäisi valita pätevin hakija riippumatta etnisistä tai muista syistä. Mutta minun mielestäni työnantajan pitäisi saada halutessaan ottaa myös vähemmän pätevä hakija, ja pulinat pois - eli ei mitään oikeudellisia seuraamuksia "väärästä" työntekijän valinnasta.

^ yrittäminen on itseasiassa melko vapaata. Nuo taksit, apteekit ja elintarvikkeet toki ovat oma lukunsa, mutta 9999 muuta alaa ovat täysin vapaita. Monet pienemmät firmat ovat jo yrittäjien yhteenliittymiä jolloin jokainen kantaa omat vastuunsa. Parturit, graafikot jne, lisäksi osuuskuntatoiminta nostaa suosiotaan.

Suurin este yrittäjyydelle on se, ettei ole sellaista osaamista jota joku haluaisi erityisesti ostaa.

Junakohtaukselassa pyörii monialakonserni, jonka toinen pää värkkää kaupallista viestintää ja toinen pää sitten jotain muuta, josta ei tässä enempää. Saattaisin hyvinkin tahtoa takaisin palkkatöihin, mutta näinä työvoimapulan aikoina se on helpommin sanottu kuin tehty.

Quote from: Marius on 13.04.2014, 01:39:38
Tämä kysymys pitäisi esittää pitsaputkan pyörittäjälle, joka on samaan aikaan eläkkeellä, ja nostaa työttömyyskorvausta ja hänen neljä vaimoaan nostavat myös eläkettä ja työttömyyskorvausta ja pitsapete itse nostaa starttirahaa, ja tämän kaiken päälle myy roskiksesta dyykkaamiaan raaka-aineita.
Lisäksi hänellä on "töissä" laittomia maassaolevia kavereitaan, jotka nostavat sosiaalietuuksia jotka kaikki menevät tälle "yrittäjä" rikolliselle.

Siinä minun ajatukseni "yrittäjyyteen" Suomessa tänään.

Ymmärrän mitä haet, tosin ihan noin siinä kuviossa ei pysty kukaan toimimaan. Täysin kannattamaton pizzaputka ei saa lisärahoitusta, Finnvera viimeistään pistää topin ja yksityisiä sijoittajia tai pankkeja voi toki yrittää kosiskella. Ei ole tiedossani että olisi onnistunut. Kannattavuuden rajoilla toimineen pizzaputkan tilat voi vuokrata toinen yrittäjä jolla vaikkapa parempia ideoita markkinoinnissa, jne.

Starttirahalla ei pitkälle pötkitä. Koska sen myöntämisessä on edellytys yritystoiminnan käynnistämisestä, lähtivät työttömyyskorvaukset sen siliän tien. Eläkkeestä en tiedä, se lienee aika harvinaista että varhais- tai sairaseläkeläinen ryhtyy yrittäjäksi. Muistelen että se starttiraha on suurimmillaan jotain n. 600 euroa räpylään. Vähemmän siis kuin yhteensä soskumaksu+työttömyyskorvaus+asumislisä. Ollaan kavereitten kanssa tylsinä hetkinä netissä jutellessa tätä asiaa selvitelty ja se tuli ihan selväksi että jos talous horjuu ja idea on paska, niin ei kannata kuvitella että yrittäjäksi ryhtymällä saisi kuin todella lyhytaikaisesti mitään iloa. Sen lisäksi siis että Finnverakaan ei anna vastikkeetonta rahaa (pienyrittäjille, suuryrityksille tämäkin on mahdollista kun ovat niin köyhiä) vaan lainaa, josta alkavat lyhennykset juosta vuoden jälkeen ja korot menevät koko ajan. Hetken voi sillä rahallaan rillutella, jonka jälkeen käy todella huonosti. Ei kovin hyvä diili edes kultikselle. 

Itse ollut yrittäjänä aikoinaan parillakin yrityksellä, mutta nyt renkinä. Tosin olen sellaisilla eduilla renkinä, että en palaa enää yrittäjyyteen. 8 tunnin työpäivät, kapean erikoistumisen asiantuntijatyötä huippupalkalla. Tällä mennään eläkkeelle, ellei potkuja tule.

Yrittäjyys on kuitenkin mielestäni kaiken perusta ja hienoa, että on ihmisiä jotka yrittävät.

Vaikka vastasinkin "En ole toiminut, enkä haluaisi  toimia yrittäjänä", niin tämä ei ollenkaan tarkoita, että suhteeni olisi millään lailla negatiivinen , päinvastoin. Kavahdan vain sitä työttömyys/sosiaaliturvan puutetta, paperisotaa, 24/7 työntekoa, (olettamaani) verottajan mielivaltaa ja ylipäätään niitä byrokraattisia esteitä kohtaan joita luulen pienyrittäjän kohtaavan.

Minulla on omistusasunto. En viitsisi riskeerata sitä ryhtymällä yrittäjäksi.

Quote from: JJohannes on 13.04.2014, 17:40:39
Minulla on omistusasunto. En viitsisi riskeerata sitä ryhtymällä yrittäjäksi.

Minullakin on, maksettu yrittäjyydellä.

Quote from: JJohannes on 13.04.2014, 17:40:39
Minulla on omistusasunto. En viitsisi riskeerata sitä ryhtymällä yrittäjäksi.

Sivistyneemmissä maissa laki kieltää pankkia ottamasta yrittäjän asuntoa yrityksen velkojen vakuudeksi.

Ja näin pakottaa asiaansa uskovan yrittäjän myymään asuntonsa. Ei kovin sivistynyttä.

Quote from: JJohannes on 13.04.2014, 17:40:39
Minulla on omistusasunto. En viitsisi riskeerata sitä ryhtymällä yrittäjäksi.

Kummallinen käsitys yrittäjyydestä.

Yrittäjän asunnon ei tarvitse olla minkään yrityslainan panttina, se voi joutua vaaraan muutenkin.

Vaikkapa jos osakeyhtiöllä on pääomistajan eläkemaksuja rästissä, näin voi käydä.

Henkilöyhtiöissä ja yksityisillä elinkeinonharjoittajilla asunto voi olla vaarassa paljon vähemmästäkin.

En ole yrittäjä ja tuskin minusta sellaista tulee, päin helvettiä kun se todennäköisesti menisi. Se on ihailtavaa kun joku perustaa yrityksen joka menestyy.

Ja täytyy muistaa, että menestyvälläkin yrityksellä on elinkaarensa. Vuoden yrittäjäpalkinto näyttää monesti olevan kuolemansuudelma. Yrityksen on hankittava joka päivä uudestaan oikeutuksensa olla hengissä, hiukan kärjistäen.

Niin, minä vastasin tuon "olen ollut, enkä lähde uudestaan" -vaihtoehdon.

Voisin lähteä uudestaan, jos olisi hyviä ja luotettavia yhtiökumppaneita, mutta yksin en enää ikinä.

Nykyään harjoitan ammattiani osin yrittäjämäisellä tavalla osuuskunnan jäsenenä. Ks. dothefaken aiemmat viestit. Kaikki osuuskunnan ja osuuskunta kaikkien puolesta.

Quote from: Topi Junkkari on 13.04.2014, 18:16:13
Yrittäjän asunnon ei tarvitse olla minkään yrityslainan panttina, se voi joutua vaaraan muutenkin.

Vaikkapa jos osakeyhtiöllä on pääomistajan eläkemaksuja rästissä, näin voi käydä.

Tästä on varmaan esittää jotain muuta kuin essonbaaria? Firma pitäisi nimittäin ajaa konkkaan ja taustalta löytyä väärinkäytöksiä.

Quote from: Alkuasukas on 13.04.2014, 20:08:27

Quote from: Topi Junkkari on 13.04.2014, 18:16:13
Yrittäjän asunnon ei tarvitse olla minkään yrityslainan panttina, se voi joutua vaaraan muutenkin.

Vaikkapa jos osakeyhtiöllä on pääomistajan eläkemaksuja rästissä, näin voi käydä.

Tästä on varmaan esittää jotain muuta kuin essonbaaria? Firma pitäisi nimittäin ajaa konkkaan ja taustalta löytyä väärinkäytöksiä.

Joo, on ihan omaa kokemusta 2009-2010. Vaikka niin sanotut YEL-maksut olisi laskutettu osakeyhtiöltä, niin jos ne jäävät yhtiöltä maksamatta, vastuu kolahtaa lopulta yrittäjän itsensä eli osakeyhtiön pääomistajan päälle.

Minulta ulosmitattiin (vakuudeksi toki vaan, näin väitettiin) 115 kiloeuron arvoinen kämpänpuolikas kuudentuhannen euron YEL-rästejä kattamaan.

Asiat saatiin hoidettua, mutta teknisesti ottaen minun kämpänpuolikkaani oli ulosmitattuna.

En sinua moiti, mutta kyllähän yrittäjällä pitää olla palomuurit kunnossa.

Quote from: Topi Junkkari on 13.04.2014, 20:17:51

Quote from: Alkuasukas on 13.04.2014, 20:08:27

Quote from: Topi Junkkari on 13.04.2014, 18:16:13
Yrittäjän asunnon ei tarvitse olla minkään yrityslainan panttina, se voi joutua vaaraan muutenkin.

Vaikkapa jos osakeyhtiöllä on pääomistajan eläkemaksuja rästissä, näin voi käydä.

Tästä on varmaan esittää jotain muuta kuin essonbaaria? Firma pitäisi nimittäin ajaa konkkaan ja taustalta löytyä väärinkäytöksiä.

Joo, on ihan omaa kokemusta 2009-2010. Vaikka niin sanotut YEL-maksut olisi laskutettu osakeyhtiöltä, niin jos ne jäävät yhtiöltä maksamatta, vastuu kolahtaa lopulta yrittäjän itsensä eli osakeyhtiön pääomistajan päälle.

Minulta ulosmitattiin (vakuudeksi toki vaan, näin väitettiin) 115 kiloeuron arvoinen kämpänpuolikas kuudentuhannen euron YEL-rästejä kattamaan.

Asiat saatiin hoidettua, mutta teknisesti ottaen minun kämpänpuolikkaani oli ulosmitattuna.

Sen verran piti asiaa tarkastella, että kyseessähän on yrittäjän ottama vakuutus, ei yrityksen. Siinä mielessä oikea marssijärjestys. YELiähän ei maksa yli minimin kuin umpihullut, ja se ~1500€/vuosi pitäisi olla varaa maksaa, muuten menee konkurssin puolelle.

Joo ei oy: kkään aina turvaa siviiliomaisuutta, noin suurinpiirtein kyllä.
Itselläni on n30v työura valtiolla, sinne sekaan mahtuu myös lyhyt ura oman firman pyöritystä.
Kiinnitän nyt huomiota yrittäjien eläke kysymykseen, itselleni ehti muodostua täysi, kunnollinen eläke, täysin palkkatyöstä, ilman sitä olisin lirissä.
Ehkä esimerkkini aikaansai sen että kun 3 tenavaani, kukin vuorollaan, valmistuttuaan ja kun töitä ei löytynyt, perustivat kukin oman yrityksensä.
Onneksi yksi on tuotantotekniikan insinööri ja omaa näin ollen paljon osaamista yrittäjyyteen, siitä ovat hyötyneet muutkin.
Nyt kun seuraan niiden touhuja olen kiinnittänyt huomioni siihen minkälaisia lypsylehmiä valtio on heistä tehnyt.
Suurimman voiton yrittämisestä vie valtio ja suuret instituutit, kuten vakuutusyhtiöt.
Yrittäjien eläke maksut ovat kohtuuttomia, eikä niistä itse asiassa hyödy paskaakaan, yhdelläkään yrittäjä ystävälläni ei ole juuri mainittavaa eläkettä vaikka ovat aikanaan maksaneet tunnollisesti eläkemaksunsa.
Nämä nuoret yrittäjät eivät osaa arvostaa kysymystä oikein vaan luulen että todellinen eläke pommi meillä on edessä yrittäjien kohdalla, ellei joku muu taho kykene hoitamaan yrittäjä eläkettä kohdilleen.
Muuten kannustan kyllä yrittämään, kunhan on koko ajan tolkku mukana.

Pointti on siinä, että ne niin sanotut yrittäjäeläkemaksut, joita vastaan minun ikäiseni ihmiset eivät ikinä mitään eläkettä saa, ovat viime kädessä henkilökohtaisia vastuita. Aina ja iankaiken, aamen. Katsokaa lakikirjasta, jos ette usko.

Niin varmaan on, mutta ymmärsin toisella kierroksella ulkoistaa omistuksen.

Quote from: Topi Junkkari on 13.04.2014, 20:46:15
Pointti on siinä, että ne niin sanotut yrittäjäeläkemaksut, joita vastaan minun ikäiseni ihmiset eivät ikinä mitään eläkettä saa, ovat viime kädessä henkilökohtaisia vastuita. Aina ja iankaiken, aamen. Katsokaa lakikirjasta, jos ette usko.

Yrittäjän eläke on yrittäjän vakuutus. Eli henkilökohtainen.

Quote from: Alkuasukas on 13.04.2014, 21:30:04
Yrittäjän eläke on yrittäjän vakuutus. Eli henkilökohtainen.

Tavallisen työntekijän eläkemaksut (ent. TEL, nykyään TyEL) eivät kuitenkaan kaadu työntekijän niskaan, vaikka työnantaja jättäisi maksamatta tai menisi konkurssiin.

No, ihan hölmöä näistä on jauhaa, koska kukaan minun sukupolveeni kuuluvista ei ikinä saa sitä eläkettä, jonka meille on yhteiskunta "luvannut". En usko saavani kaikkien niiden YEL-maksujen vastineeksi yhtään mitään, jos nyt ylipäänsä elän eläkeikään asti.

^ en minäkään usko saavani, siksi olen aina maksanut minimiä ja pistänyt erotuksen osakkeisiin. Niistä kertyy melko hulppea summa, en ymmärrä (tai siis ymmärrän, mutta kuitenkin) että mihin se kaikki raha katoaa. Keskimääräisellä palkansaajalla pitäisi olla 1-2 miljoonan euron potti rahaa 63 vuotiaana, eli käytännössä ehtymätön kassa. Mutta ei.

Ei se ole niin helppoa maksaa sitä YELin minimiä.

Pakko kai se on jotenkin perustella, että miksi juuri sinun työtulosi jää noin pieneksi, vaikka olet päätoiminen?

Nyrkkisääntöhän on se, että "YEL-työtulon" pitää vastata samasta ammatista maksettavaa käypää palkkaa, ja asiaa varten on laadittu paksu kirjanen, jossa eritellään eri ammatit ja niihin liittyvät laskentaperusteet. En sitten tiedä, miten innokkaasti tuon säännön noudattamista valvotaan. Aikoinaan yrittäjäksi ryhtyessäni halusin kuitenkin pelata rehellisillä korteilla ja ilmoitin työtuloksi noin 24 000 e/vuosi eli noin 2 000 e/kuukausi. Minimi taitaa olla jotakin 8 000 euroa vuodessa.

Quote from: Alkuasukas on 13.04.2014, 21:57:40
^ en minäkään usko saavani, siksi olen aina maksanut minimiä ja pistänyt erotuksen osakkeisiin. Niistä kertyy melko hulppea summa, en ymmärrä (tai siis ymmärrän, mutta kuitenkin) että mihin se kaikki raha katoaa. Keskimääräisellä palkansaajalla pitäisi olla 1-2 miljoonan euron potti rahaa 63 vuotiaana, eli käytännössä ehtymätön kassa. Mutta ei.

Kaiken lisäksi tämä eläkkeeseen kerätty raha sijoitetaan, josta tulee sijoitus tuottoa, mutta arvaapa kenelle, tulevalle eläkeläisellekö, jonka rahoista on kyse, ei vaan VAKUUTUSYHTIÖLLE.
Nyt voi kysyä mihin kaikki se raha katoaa ?.

Quote from: Alkuasukas on 13.04.2014, 17:48:55

Quote from: JJohannes on 13.04.2014, 17:40:39
Minulla on omistusasunto. En viitsisi riskeerata sitä ryhtymällä yrittäjäksi.

Minullakin on, maksettu yrittäjyydellä.

Asun silti kaupungin vuokra-asunnossa koska jos tähän systeemiin pääsee ei kannata muuttaa pois. Vuokra vastaa omistusasunnon vastiketta.  Ja jos muuttaa niin asunto kannatta alivuokrata eteenpäin.

Olin palkkatöissä, lähinnä opiskeluaikoina, mutta valtionyhtiöissä. Ehkö oli väärä valinta tai sattumaa. Eipä ollut kehumista. Yrittäjänä 4. polvessa samalla alalla sukupolvesta toiseen, veri veti väkisin. Suosittelen, ei sovi stressaajille, laiskureille eikä haihattelijoille. YELliä kannatta maksaa kohtuullisesti, paras on eläkesijoitus esim. Sveitsiin, Suomessa eläkesijoitusten kulut syövät KAIKEN arvonnousun.

Yrityksen maksamalle verovähennyskelpoiselle eläkesijoitukselle on niin tiukat rajoitukset että ainakaan minä en ole löytänyt muita kuin kotimaisia vaihtoehtoja. Omat sijoitukset taas menevät suoraan etf-rahastoihin tai osakkeisiin.

Fortuna

Quote from: valkka on 13.04.2014, 23:37:05
Asun silti kaupungin vuokra-asunnossa koska jos tähän systeemiin pääsee ei kannata muuttaa pois. Vuokra vastaa omistusasunnon vastiketta.  Ja jos muuttaa niin asunto kannatta alivuokrata eteenpäin.

Mille kaupungille sopii että kaupungin vuokra-asuntoja alivuokrataan?

Olen ollut yrittäjänä 30 vuotta ja siihen on mahtunut ylämäkiä ja alamäkiä. Kuten jo mainittu yrittämisen hyvät puolet on vapaus ja mahdollisuus järjestää oma elämä ilman riippuvuutta työnantajaan.

Suurimpina haittana koen ihmisten palkkaamisen. Suurehkon (30) henkilökuntamäärään hallinnoiminen maksaa valtavasti ajassa ja rahassa ja jo hyvin aikaisessa vaiheessa joutuu hankkimaan henkilöstöpäällikön jos yrittäjänä aikoo tehdä muuta kun selvitellä henkilöstösotkuja ja työntekijöiden keskinäisiä riitoja. Mitättömätkin asiat voivat johtaa työpaikan ilmapiirin tulehtumiseen ja kiistoihin liittojen kanssa.
Jos jotain olen oppinut, niin henkilökunnan palkkaamista kannata välttää viimeiseen saakka.

Nykyään yrityksessäni on 3 työntekijää koska päätin etten enää jaksa olla isä, sosiaalitoimisto, tarhatäti, pankki ja psykologi suurelle työntekijäkatraalle.
Olen minimoinut henkilökunnan ulkoistuksilla ja alihankinnalla. Samalla toiminta on annettu supistua orgaanisesti eikä mitään kasvutavoitteita enää ole. Yrityksen ainoa tavoite on tuottaa kohtuullinen tulotaso itselleni.

Yrittäminen voi olla antoisaa jos sen tekee yksin tai korkeintaan hyvin pienellä henkilöstöllä. Suurehkon yrityksen pyörittäminen pilaa koko elämän eikä mihinkään muuhun jää aikaa.

^ riippuu mitä haluaa tehdä. Henkilöstöjohtaja 30 hengelle maksaa ~150€/kk/työntekijä, samalla omia kakkahommia voi nakittaa ko-tyypille, koska ei sitä lastentarhaa joka päivä tarvitse pyörittää. Tuonlaisehkolla kuviolla minä olen selvinnyt järjissäni. Tuon kokoisessa yrityksessä ei yrittäjä enää tee muuta kuin johtaa ja hankkii kauppaa.

Quote from: Totti on 14.04.2014, 16:48:25
Jos jotain olen oppinut, niin henkilökunnan palkkaamista kannata välttää viimeiseen saakka.

Joo, minulla on ollut koko ajan linjana että kaikki tulee ostopalveluna jostain mitä nyt tarvitsee. Jos tulee huonot ajat (kuten nyt) sopimusta ei tarvitse uusia. Eikä sen kummemmin perustella miksei uusi, vaikka olen toki kohteliaana miehenä kertonut että nyt ei ole tähän enää rahaa, mutta kun on niin palaamme asiaan. Lisäksi toisen yrittäjän palkkaamalla ehkä maksat hieman hieman enemmän, mutta saat myös laadukkaampaa jälkeä, paremmin ehdoin, etkä joudu sietämään että joku pitää lomansa juuri kun sinulla on kiireisintä. Samoin kaikki raskaus- ja muut kulut eivät ole maksettavinasi. Uskon että varsinkin aikaan ja paikkaan sitomattoman tietotyön levitessä yhä useampi alkaa ajatella näin. Matkailu- ja ravintola-ala, rakentaminen, jne. ovat niin työvoimavaltaisia aloja sekä projektit pitkiä että siellä tätä ei voi niissä oikein hyödyntää. Jostain syystä ei siltikään hyödynnetä kaikkialla missä voitaisiin.

Quote from: Alkuasukas on 14.04.2014, 17:21:09
^ riippuu mitä haluaa tehdä. Henkilöstöjohtaja 30 hengelle maksaa ~150€/kk/työntekijä, samalla omia kakkahommia voi nakittaa ko-tyypille, koska ei sitä lastentarhaa joka päivä tarvitse pyörittää. Tuonlaisehkolla kuviolla minä olen selvinnyt järjissäni. Tuon kokoisessa yrityksessä ei yrittäjä enää tee muuta kuin johtaa ja hankkii kauppaa.

Ei se ole vain rahasta kiinni. Joskus työntekijöiden keskinäiset suhteet voivat mennä niin solmuun, että ne alkavat vaikuttaa kaikkeen eikä henkilöstöpäällikkökään pysty tekemään mitään. Ilmapiiri happanee ja tulos heikkenee. Kerran tämän ratkaistiin ulkoistamalla koko "osasto" kun ei voinut irtisanoa. Kallista mutta välttämätöntä.

Toimin naisvaltaisella alalla, joka tuo omat mausteensa soppaan. Naisilla on uskomaton kyky kehittää ongelmia muutamassa sekunnissa ja pitkävihaisina kiistat jatkuvat jopa kuukausia. Miehiä yritettiin palkkaa aina kun oli mahdollista tasapainottamaan ilmapiiriä, mutta he olivat usein yksin naislauman keskellä eivätkä jaksaneet kovin pitkään ilman kavereita.

En halua liioitella henkilöstöongelmia, mutta elämä mikroyrityksessä on vaan niin paljon helpompaa. Ei enää unettomia öitä ja stressiä siitä mikä kaaos odottaa seuraavaa päivä töissä.