http://uutiset.perussuomalaiset.fi/kehtasitte-ahdistaa-lapsiperheita-hallitus-joutui-tilille/
QuoteKimmo Tiilikainen (kesk.) ihmetteli vielä, miksi hallitus ajaa päätöksillään jopa 20 000 lasta kunnalliseen päivähoitoon niin, että se aiheuttaa jopa 200 miljoonan euron kulut. Tiilikainen totesi, että antamalla vanhempien päättää päivähoidostaan itse yhteiskunta päätyisi voitolle.
Katainen vastasi, ettei kyse ole leikkauksesta, vaan hallitus halusi kannustaa molempia vanhempia töihin, lisätä työhön osallistumista ja samalla tasa-arvoa, että naiset työllistyisivät.
- Nämä eivät ole kaikille tärkeitä asioita, mutta me päädyimme tähän, hän totesi kehuttuaan samalla Tiilikaisen logiikkaa.
Suomea johtaa sarvipääministeri. Jokainen voi yrittää päätellä mihin sarvipääministeri ohjaa valtiota ja kansalaisia. Hallituksen kehysriihessä sarvipääministeri ilmoitti että hän leikkaa ja tekee muutoksia koska maamme taloudellinen tila vaatii korjaustoimenpiteitä. Kun keskustapuolueen kansanedustaja esittää selvästi ja yksinkertaisesti kuinka hallituksen tekemä päätös maksaa yhteiskunnalle paljon enemmän kuin aikaisempi järjestelmä, sarvipääministerin naama punoittaa. Vastaukseksi hän kertookin että oikeastaan ei ole tekemässä valtiontalouden säästöjä vaan muuttamassa muuttamisen ilosta. Eli jos muutos maksaa valtiolle ja kunnille enemmän, se ei sarvipääministeriä lopulta kiinnosta vaan se että hän voi ilmoittaa herroilleen ja mestareilleen tehneensä näiden haluamat muutokset. Muutokset muuttamisen ilosta.
Ihmiset jotka korjaavat toimivia asioita...
Nokiayhtiön syöksy on pitkälti seurausta muutosjohtamisesta muuttamisen ilosta. Tämä organisatoorinen helvetti nauttii suurta suosiota kokoomuspuolueen johdossa. Toimivien organisaatioiden muuttaminen hetkittäisen kurssimanipulaation saamiseksi voi ensinäkemältä kuulostaa hyvältä mutta kokonaisuuksien hallinnassa tilanne on katastrofaalinen. Muutosjohtajan mielestä asiassa ei ole mitään epäselvää. Muutos on tehtävä riippumatta siitä onko se omistajan tai asiakkaiden kannalta edullista. Muutos tehdään Suomessa aina muutosjohtajan oman mukavuuden ja edun maksimoimiseksi.
Kansanedustaja ja sarvipääministeri
Yksittäisen kansanedustajan mahdollisuudet haastaa itsetyytyväinen ja omasta eriomaisuudestaan vakuuttunut sarvipääministeri voi olla hankalaa. Ellei peräti mahdotonta. Suureksi yhteiskunnalliseksi neroksi itsensä asemoinut sarvipääministeri ei kykene eikä halua ottaa vastaan kriittistä tietoa. Hänen fantastisuutensa on itsessään täydellinen eikä näinollen kuolevaisten korjattavissa. Ainoina poikkeuksena häpeäyliopistodosentti tai valtion vakuutusyhtiöjohtaja joka on riittävä eminenssi ohjaamaan itseoppinutta sarvipääministeriä. Esimerkiksi valtion lakisääteisiä vakuutusmaksuja hallinnoivan yhtiön toimitusjohtajan uudelleen laskettu palkka on vain 65 000 €/kk (eli edeltäjäänsä verrattuna laskettu vaatimattomat 20 000 €/kk mutta vastaa 10 kansanedustajan työstä saamaa palkkaa) ja osoittaa että kyseinen ihminen on sarvipääministerin matematiikalla 10* merkittävämpi yhteiskuntavaikuttaja kuin 1 kansanedustaja. Siis 1 kansanedustaja joka yrittää säästää valtion JA KUNTIEN varoja sadan miljoonan edestä korjaamalla sarvipääministerin matematiikan aiheuttamia satojenmiljoonien eurojen menetyksiä. Siis menetyksiä jotka tehdään ihan vain siksi koska niiden tekeminen on kivaa ja muuttaa. Ei siksi että ne olisivat taloudellisesti laskien perusteltuja.
Toisaalta sarvipääministerin päätökset ja esiintyminen ovat yksinkertaisesti ajatellen nerokkaita mediatuotteita. Hän kertoo suoraan tekevänsä muutoksia ja pahaa. Hän on lopettanut selitykset että tekisi muutoksia taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyödyn saamiseksi. Hän tekee asioita takertuakseen valtaan ja ajaakseen veronmaksajille ja kansantaloudelle haitallisia päätöksiä. Tämän pahuuden avoin myöntäminen saa vielä kannatusta tukijajoukoissaan mikä luonnollisesti asettaa yksittäisen asiaa kritisoivan kansanedustajan tiukille. Mitä yksi kansanedustaja voi tehdä absoluuttista pahuutta vastaan? Maamme perustuslain muutosten jälkeen pääministerille jäi aivan liikaa poliittista valtaa. Nyt sitä valtaa käyttää sarvipääministeri. Olisi suotavaa että seuraavalta ehdokkaalta hallitusohjelman sijaan tarkastettaisiin pahuuden ja itsetarkoituksellisen muutoshalun määrä ennenkuin puolueet antavat vallan sen tavoittelijan käsiin.
"Sarvipääministeri" saa kuvitteellisen ääneni jo pelkän termin perusteella.
Sarvipääministeri on kansan tuella päässyt asemaan jossa hänen ei enää tarvitse kuunnella kansan (äänestäjien) parkumisia. Demokratiasta ei kannata enää puhua. Kansan olisi pitänyt ottaa ne vaaleanpunaiset aurinkolasit päästään jo silloin kun sarvipääministeri oli valtionvarainministeri. Hurmoskansa meni äänestämään sarvipääministerin pääministeriksi viellä jotta tuho olisi Suomen kansan osalta täydellinen. Peiliin katsomisen paikka.