Tutkija: Ilmainen terveydenhuolto ei näyttäisi toimivan porkkanana paperittomille (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkija--ilmainen-terveydenhuolto-ei-nayttaisi-toimivan-porkkanana-paperittomille/3119772)
QuotePaperittomien terveydenhuollon laajentaminen koskemaan myös kiireetöntä hoitoa nostattaa mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Sosiaali- ja terveysministeriössä etsitään parhaillaan ratkaisua siihen, miten paperittomien eli ilman oleskelulupaa tai sosiaaliturvaa Suomessa oleskelevien henkilöiden terveydenhuolto hoidetaan.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen selvityksen mukaan paperittomien terveydenhuolto ei toteudu tällä hetkellä asianmukaisesti. THL ehdottaa, että paperittomat saisivat samat oikeudet terveyspalveluihin kuin kuntalalaiset. Vaihtoehtona on myös kaksi suppeampaa mallia.
Pelko terveyspalvelushoppailusta
Suunnitelman vastustajien mielestä palveluiden laajentaminen lisäisi Suomen vetovoimaa jo liikaakin ja toisi meille huomattavan määrän esimerkiksi ulkomaalaisia synnyttäjiä. THL:n asiantuntija ampuu väitteen alas sanomalla, että esimerkit muualta Euroopasta eivät tue ajatusta terveydenhuollon vetovoimatekijöistä.
- Ruotsissa ja Hollannissa on tarkasteltu asiaa, eikä siellä ole havaittu laajennettujen palveluiden tai edes sosiaaliturvan lisäävän merkittävästi tulijoita, sanoo THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Sen sijaan taustalla vaikuttavat "työntötekijät", eli lähtömaan epäkohdat.
Sodat ja turvattomuus saavat ihmiset jättämään kotimaansa ja hakeutumaan esimerkiksi turvapaikanhakijoiksi. Myös EU:n laajentumisen myötä on selvitetty, minne muuttoliikkeet suuntautuvat ja mistä syystä.
- Esimerkiksi Romaniaa huomattavasti lähempääkin löytyy maita, joissa synnyttäminen on mahdollista maan hoidon piirissä, esimerkkinä Ranska. En tiedä, miksi sieltä haluttaisiin tulla Suomeen saakka, THL:n Keskimäki sanoo.
Kritiikkiin voi kuitenkin olla syytäkin.
-Suhtaudun itsekin hyvin kriittisesti siihen, että tietyt maat laiminlyövät omien kansalaistensa terveydenhuollon. Kansainvälisellä tasolla pitäisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kaikki maat huolehtisivat kaikkien asukkaidensa terveydestä, Keskimäki sanoo.
Helsinki hoitaa jo paperittomat
Nykylainsäädäntö takaa paperittomille vain kiireellisen hoidon. Helsingissä on sen sijaan ollut käytössä jo jonkin aikaa laajennettu hoitokäytäntö, joka sisältää nykyjärjestelmän mukaisen kiireellisen hoidon lisäksi raskauden ja synnytyksen edellyttämän seurannan ja hoidon.
Myös alle 18-vuotiaille tarjotaan terveyspalvelut kuten suomalaislapsille.
– Helsinki on näyttänyt jo esikuvaa paperittomien terveydenhuollon järjestämisessä ja ollut edistyksellinen, sanoo vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Mahdolliset lisäkustannukset THL:n ehdottamissa laajennetuissa terveydenhuoltomalleissa olisivat noin 300 000 – 800 000 euroa vuodessa tuhatta paperitonta kohden. .
Osa olisi vaatimassa paperittomilta maksun hoitopalveluiden kustannuksista, mikä ei THL:n asiantuntijoiden mukaan kuitenkaan käytännössä toteutuisi.
Paperittomat kannattaa hoitaa
Aiheeseen liittyvä kritiikki on voimakkaan tunneperäistä: miksi suomalaisten täytyy maksaa verovaroillaan ulkomaalaisten terveydenhuolto.
– Paperittomia tai heidän kaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä täällä Suomessa kuitenkin on. Sekä inhimillisestä näkökulmasta ja toisaalta kansanterveydellisesti heidän tilanteensa tulisi hoitaa kuntoon, sanoo tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Pelkona on erilaisten tulijoiden kantamien tarttuvien tautien, kuten tuhkarokon ja tuberkuloosin, leviäminen epidemioina. Huolta lisää se, että Suomessa ei ole hoidettu niihin liittyviä velvoitteita kunnolla.
Ilmo Keskimäki sanoo kuitenkin, että paperittomat eivät ole meille kansanterveydellinen uhka. Tautien ehkäisy ja hoito ajoissa vähentäisi niiden leviämisen mahdollisuutta.
THL:n raportin mukaan Suomessa on noin 1000–1500 paperitonta. Valtaosa paperittomista henkilöistä, eli EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleista, asuu pääkaupunkiseudulla.
Quote28.8.2013 klo 9:44 | päivitetty 28.8.2013 klo 9:44
Lääkäri paperittomien hoidosta: Vähän tämmöistä kehitysmaalääketiedettä
Noin 3 000 paperittoman ihmisen terveydenhuolto on Suomessa vapaaehtoisten ja avustusten varassa. Työtä paperittomien klinikalla tehdään ilman kunnon välineistöä. THL:n selvitysryhmä etsii ratkaisua ongelmaan.
Sairas kolmiviikkoinen vauva käännytettiin helsinkiläiseltä terveysasemalta, koska vauvalla ei ollut oleskelulupaa Suomessa. Miten paperittomien hoito pitäisi järjestää Suomessa? Asiasta parhaillaan selvitystä tekevän työryhmän vetäjä Ilmo Keskimäki THL:stä oli vieraana Aamu-tv:ssä. Lisäksi kävimme katsomassa, miten sairaita paperittomia ihmisiä Helsingissä hoidetaan. Video: Yle
Helsingissä toimiva Global Clinic hoitaa paperittomia ihmisiä vapaaehtoisten ja avustusten varassa. Lääkäri Pekka Tuomolan mukaan työ vastaa paljolti suomalaisen terveyskeskuksen arkea, mutta moni asia on kuitenkin toisin kuin kunnallisessa terveydenhuollossa.
- Tämä on vähän tämmöistä kehitysmaalääketiedettä, mutta ei kehitysmaassa. Ei ole muita tutkimusvälineitä kuin stetoskooppi, verenpainemittari ja sokerimittari, toteaa Tuomola.
Klinikalle hakeutuu ihmisiä kaikenlaisten vaivojen kanssa. On infektioita, lihaskipuja ja selkäsairauksia, mutta myös erikoistuneempaa hoitoa vaativia vaivoja. Silloin klinikalla tulevat helposti rajat vastaan.
- Hammaskivut ovat tietysti yksi sellainen iso asia, joille me emme oikein pysty tekemään mitään, valittelee Tuomola.
Moni hoitotapaus saattaa jäädä puolitiehen myös sen takia, ettei klinikalla ole omaa laboratoriota.
- Sitten ovat esimerkiksi raskaana olevat naiset, jotka käyvät tavallaan kuin äitiysneuvolassa, kun eivät pääse Suomessa äitiysneuvolaan, kertoo Tuomola.
Reilut kaksi vuotta toimineella Global Clinicillä on saanut hoitoa yli 400:aa ihmistä. Tuomolan mukaan yli puolet heistä on ollut Romanian ja Bulgarian romaneja, mutta joukossa on myös lukuisia muita ulkomailta saapuneita, jotka ovat Suomessa syystä tai toisesta ilman papereita.
Vailla terveysturvaa noin 3 000 ihmistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki kertoo, että Suomessa on arviointitavasta riippuen noin 3000-3500 paperitonta henkilöä. Tarkkaa määrää on tietysti vaikea arvioida, koska heistä ei jää rekistereihin tarkkoja tietoja.
Paitsi Bulgarian ja Romanian romaneja, paperittomiin lukeutuu myös Euroopan ulkopuolelta tulleita ihmisiä, joilla ei ole Suomessa oleskelulupaa. Osalla lupakäsittely voi olla vaiheessa, ja joukossa on myös esimerkiksi jonkin verran opiskelijoita, joiden terveysvakuutus on puutteellinen tai ei voimassa.
- Nämä kuuluvat siihen ryhmään, joilla ei ole terveysturvaa Suomen käytäntöjen ja lainsäädännön mukaan, toteaa Keskimäki.
Hän vieraili keskustelemassa aiheesta Ylen aamu-tv:ssä.
Selvittäjät pohtivat etenkin rahoitusta
Paperittomien terveydenhoidon järjestäminen nousi keskusteluun pari viikkoa sitten, kun vakavasti sairas kolmiviikkoinen vauva käännytettiin helsinkiläiseltä terveysasemalta. Vauvalla ei ollut oleskelulupaa Suomessa. Helsingin kaupunki myönsi, että tapauksessa toimittiin väärin, koska Suomen lain mukaan kiireelliset tapaukset on aina hoidettava. Lopulta lapsi sai hoidon. Helsinki tutkii tapausta.
Suomessa ei ole tehty valtakunnallista linjausta, kuinka ilman oleskelulupaa tai sairausvakuutusta maassa olevien hoito tulisi järjestää. Nyt asiasta on kuitenkin tekeillä sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvitys, ja sitä odotetaan monella taholla.
Selvitystyöstä vastaa pääosin THL, mutta sen tukena on asiantuntijoita ministeriöistä virastoihin ja terveydenhuollosta erilaisiin järjestöihin.
Suuri kysymys kuuluu, kuka paperittomien hoidon maksaisi.
- Tavalla tai toisella tietysti yhteiskunnan maksettavaksi tulee, sanoo THL:n Ilmo Keskimäki.
Hän arvioi, että kustannukset voisivat nousta muutamista sadoista tuhansista noin kahteen miljoonaan euroon. Keskimäen mukaan kyseessä on "aika lailla mitätön summa", kun huomioidaan, kuinka paljon rahaa terveydenhuoltoon yleisesti ottaen käytetään.
- Enemmän kysymys on siitä, miten tämä asia järjestetään. Asia ei ole taloudellinen oikeastaan.
THL selvittää, millaisia vaihtoehtoja paperittomien hoidon järjestämiseen voisi olla. Työn pitäisi valmistua tammikuussa 2014. Sitten päätöksenteko jää poliitikoille.
Keskimäki kuitenkin huomauttaa, ettei kaikkien ongelmien korjaamiseksi välttämättä tarvita lainsäädännön uudistamista. Paljon on hänen mukaansa tehtävissä jo nykylain puitteissa sillä, että lisätään neuvontaa ja täsmennetään ohjeistusta.
Anna-Mari Hänninen
Yle Uutiset
http://yle.fi/uutiset/laakari_paperittomien_hoidosta_vahan_tammoista_kehitysmaalaaketiedetta/6797519
boldaukset omia
QuoteKansainvälisellä tasolla pitäisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kaikki maat huolehtisivat kaikkien asukkaidensa terveydestä, Keskimäki sanoo.
Nimenomaan. Sen sijaan että autettavat tulevat tänne, tulisi ennemmin panostaa auttamiseen ns. paikanpäällä.
QuoteHelsinki on näyttänyt jo esikuvaa paperittomien terveydenhuollon järjestämisessä ja ollut edistyksellinen, sanoo vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Hyvä. Mallimaa Suomi ja sen keskipiste; Helsinki. :facepalm:
QuoteIlmo Keskimäki sanoo kuitenkin, että paperittomat eivät ole meille kansanterveydellinen uhka. Tautien ehkäisy ja hoito ajoissa vähentäisi niiden leviämisen mahdollisuutta.
Vähentäisi, mutta ei poissulkisi mahdollisuutta.
QuoteMahdolliset lisäkustannukset THL:n ehdottamissa laajennetuissa terveydenhuoltomalleissa olisivat noin 300 000 – 800 000 euroa vuodessa tuhatta paperitonta kohden.
....
THL:n raportin mukaan Suomessa on noin 1000–1500 paperitonta. Valtaosa paperittomista henkilöistä, eli EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleista, asuu pääkaupunkiseudulla.
Paljonko näiden 1000-1500 paperittoman henkilön terveydenhoitoon on jo mennyt rahaa? Reumasairaala tarvitsi aikanaan kaksi miljoonaa, jostain syystä sitä rahaa ei löytynyt.
QuoteTavalla tai toisella tietysti yhteiskunnan maksettavaksi tulee, sanoo THL:n Ilmo Keskimäki.
Hän arvioi, että kustannukset voisivat nousta muutamista sadoista tuhansista noin kahteen miljoonaan euroon. Keskimäen mukaan kyseessä on "aika lailla mitätön summa", kun huomioidaan, kuinka paljon rahaa terveydenhuoltoon yleisesti ottaen käytetään.
HAHA! kaksi miljoonaa on mitätön summa kun kyseessä on paperittomat maahantulijat ja heidän terveydenhuoltopalvelunsa. Ei jumalauta, uskomatonta, saa veren kiehumaan niin että lainasin oman postaukseni muokkaamisen sijaan :facepalm:
Quote from: MTV3
- Ruotsissa ja Hollannissa on tarkasteltu asiaa, eikä siellä ole havaittu laajennettujen palveluiden tai edes sosiaaliturvan lisäävän merkittävästi tulijoita, sanoo THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Ilmo Keskimäki oli itse tekemässä tuota THL:n selvitystä. Siinä laittomien maahanmuuttajien terveyspalveluja esitettiin laajennettavaksi ykkösvaihtoehdon mukaan Suomen kansalaisten terveyspalvelujen tasolle. Samassa selvityksessä todettiin, ettei Ruotsissa ole käsitystä edes siitä, kuinka paljon maassa on ns. paperittomia. Hiljattain tehdyn uudistuksen vaikutuksista ei ole tehty Ruotsissa kunnollista selvitystä, vaan Keskimäen väite perustuu enemmänkin Ruotsissa lakia valmistellessa käytyyn keskusteluun.
On älytöntä väittää, että terveyspalvelut eivät muka lisäisi tulijoiden määrää, kun jo lehtijuttujen perusteella tiedetään monen turvapaikanhakijankin suunnanneen Suomeen ilmaisen hoidon perässä.
Quote from: MTV3
Sen sijaan taustalla vaikuttavat "työntötekijät", eli lähtömaan epäkohdat.
Sodat ja turvattomuus saavat ihmiset jättämään kotimaansa ja hakeutumaan esimerkiksi turvapaikanhakijoiksi. Myös EU:n laajentumisen myötä on selvitetty, minne muuttoliikkeet suuntautuvat ja mistä syystä.
- Esimerkiksi Romaniaa huomattavasti lähempääkin löytyy maita, joissa synnyttäminen on mahdollista maan hoidon piirissä, esimerkkinä Ranska. En tiedä, miksi sieltä haluttaisiin tulla Suomeen saakka, THL:n Keskimäki sanoo.
Niin, minkähän takia tuhannet hakevat Suomesta turvapaikkaa, vaikka sotaa käydään jossain tuhansien kilometrien päässä Euroopasta ja vielä kauempana Suomesta? Sitä ei voi mitenkään selittää työntötekijöillä.
Quote from: MTV3
Aiheeseen liittyvä kritiikki on voimakkaan tunneperäistä: miksi suomalaisten täytyy maksaa verovaroillaan ulkomaalaisten terveydenhuolto.
– Paperittomia tai heidän kaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä täällä Suomessa kuitenkin on. Sekä inhimillisestä näkökulmasta ja toisaalta kansanterveydellisesti heidän tilanteensa tulisi hoitaa kuntoon, sanoo tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Nimenomaan Keskimäen reaktio on tunneperäinen. Hänen mielestään suomalaisten on hoidettava kaikkien tänne tulevien "tilanne kuntoon". Keskimäki heitti rationaalisuuden nurkkaan jo siinä vaiheessa, kun väitti, että terveyspalvelujen tarjoaminen ei vaikuttaisi tulevien määrään.
Ilmaiset terveyspalvelut ovat vain yksi monista vetotekijöistä, joten niiden tarkkaa osuutta laittomaan maahanmuuttoon on vaikea tarkkaan osoittaa etu- tai jälkikäteen. Siksi olisikin käytävä läpi ja poistettava kaikki mahdolliset Suomeen hakeutumiseen ja Suomeen jäämiseen houkuttelevat vetotekijät.
Quote from: Micke90 on 23.03.2014, 21:40:43
– Paperittomia tai heidän kaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä täällä Suomessa kuitenkin on. Sekä inhimillisestä näkökulmasta ja toisaalta kansanterveydellisesti heidän tilanteensa tulisi hoitaa kuntoon, sanoo tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Kyse on laittomasti maassa oleskelevista. Eli lakia rikkovista. Ei mistään "paperittomista". Kannattaa lopettaa tuollaisten hämäävien termien käyttö jos asiaa haluaa puhua.
Muuten yleisesti tuosta logiikasta. Sopiiko siis, että "inhimillisistä" syistä suomalaisetkin saavat alkaa rikkoa lakeja? Mitä kaikkia lakeja saa näin rikkoa? Onko olemassa jotakin lakeja, joita ei saa rikkoa? Mitähän tästä mahtaisi seurata?
EDIT typo
QuoteLAUANTAI 8. MAALISKUUTA 2014
HS: Paperiton Roman tarvitsisi lääkärin apua
Helsingin Sanomat: Paperiton Roman tarvitsisi lääkärin apua 8.3.2014
25-vuotias Roman Ioana on raskaana kahdeksannella kuulla – ehkä. Hän ei tiedä tarkkaan toisen lapsensa laskettua aikaa tai sitä, onko kaikki hyvin: ultraäänitutkimusta ei ole tehty.
"Huolettaa, kun esimerkiksi selkää särkee jatkuvasti", Ioana sanoo päiväkeskus Hirundossa.
Vähintään raskaana oleville naisille pitäisi taata raskausaikana, synnytyksessä ja lapsivuodeaikana tarvittavat palvelut, linjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuoreessa raportissaan, joka käsittelee paperittomien terveydenhuoltoa Suomessa.
Raportti luovutettiin perjantaina peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd).
THL:n arvioiden mukaan Suomessa oleskelee 1 000–1 500 terveydenhuollon kannalta paperittoman asemassa olevaa henkilöä. Heistä valtaosa on pääkaupunkiseudulla.
Suurimman ryhmän muodostavat Romanian ja Bulgarian romanit. He ovat luvallisesti Suomessa, mutta heillä ei ole kotimaassaan sairausvakuutusta.
THL esitti raportissaan kolme erilaajuista mallia paperittomien terveydenhuollon hoitamiseksi.
Laajimmassa mallissa esimerkiksi Helsingin katukuvassa näkyvät Itä-Euroopan romanit pääsisivät terveyskeskus- tai hammaslääkäriin kuten suomalaisetkin. Paperittomilta perittäisiin samanlainen asiakasmaksu kuin muiltakin. Valtio maksaisi loput.
"Laajojen terveyspalveluiden tarjoaminen kaikille vastaa parhaiten Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten sanamuotoja", sanoo THL:n tutkijaprofessori Ilmo Keskimäki.
Paperittomien kiireetön hoito toisi valtiolle vuosittain arviolta 300 000–800 000 euron lisäkustannukset. Summaan vaikuttaa valittu malli. "Rahasta tässä ei ole kyse", Keskimäki sanoo.
Ministeri Huovinen ei vielä ottanut kantaa suosikkimalliinsa. Hänen mukaansa päätöstä tehtäessä on huomioitava tasa-arvo ja ihmisoikeuskysymykset.
Nykyään paperittomille luvataan kiireellinen hoito.
"Kaikkia ei oteta siitä huolimatta hoitoon edes tarvittaessa", sanoo Romaniasta kolme vuotta sitten muuttanut Sorin Valeriu, joka toimii monesti maanmiestensä tulkkina.
Helsinki päätti loppuvuodesta pitkän väännön jälkeen, että myös raskaana olevien ja lasten laajat palvelut turvataan.
"Toimintaohjeet puuttuvat edelleen", sanoo Hirundoa ylläpitävän Helsingin Diakonissalaitoksen Pekka Tuomola.
Kuluvana talvena Itä-Euroopan romaneja on ollut Helsingissä yhtä paljon kuin viime kesänä, 300–400, sanoo Hirundon koordinaattori Anca Enache.
"Kesällä kasaan saadut rahat eivät enää riitä talveksi, sillä hinnat ovat nousseet Romaniassa."
Myös leuto talvi on saattanut kasvattaa tulijamääriä. Tämä on huomattu Global Clinicillakin, joka vapaaehtoisvoimin tarjoaa terveyspalveluja paperittomille.
"Tällä viikolla tulijoita oli monta kymmentä, emme pystyneet kaikkia edes hoitamaan", Tuomola kertoo.
THL:n mukaan terveyspalvelut eivät houkuttelisi sairaita ulkomaalaisia hakeutumaan Suomeen. "Huonokuntoisimmat karsiutuvat matkalla pois", tutkijaprofessori Keskimäki sanoo.
THL esittää kolmea vaihtoehtoista mallia paperittomien terveydenhuoltoon. Kustannukset maksaisi valtaosin valtio.
1 Laajat oikeudet
Samat palvelut ja asiakasmaksut kuin muillakin.
2 Turvapaikanhakijoiden palvelut
Samat palvelut kuin turvapaikanhakijoillekin. Kiireellisen hoidon lisäksi terveyspalveluita, jotka ammattilainen arvioi välttämättömiksi. Lapsille laajat terveyspalvelut.
3 Raskaana olevat ja lapset
Raskaudenaikainen hoito ja tutkimus, synnytykset sekä lapsille laajat palvelut.
http://mediaseuranta.blogspot.fi/2014/03/hs-paperiton-roman-tarvitsisi-laakarin.html
boldaukset omia
Pari miljoonaa on nyt mitätön summa. Pari miljoonaa reumasairaalaan on ylitsepääsemätön. Lastensairaala pitääkin perustaa kiertohatulla.
Tämäkin on varmaan sellainen asia, että kun paperittomien terveyspalveluita aletaan antaa, niin päättäjillä ei tule olemaan kanttia kääntää suuntaa siinäkään tapauksessa, että kustannukset ylittyvät roimasti. Nämä alustavat arviot ovat kaikissa valtion maksamissa projekteissa samanlaisia. Aliarvioidaan reippaasti, jotta saadaan projekti alulle, ja sitten kun arviot ylittyvät aina uudestaan ja uudestaan, niin se on voi voi.
Näihin etukäteisarvioihin ei voi millään tavalla luottaa. Ne pitää vähintään tuplata, jotta ollaan edes puolivälissä todellisia kustannuksia.
Jo nyt Suomessa on voimassa käytäntö, jonka mukaan kaikki välittömässä hengen vaarassa olevat saavat terveydenhoitoa, kunnes välitön hengenvaara lakkaa. Ei siihen erillistä lakia tarvita. Jos siitä tehdään laki, se muodostaa houkuttimen tulla Suomeen ilmaisen terveydenhoidon perässä. Ruotsissa siitä on jo tullut yksi monista houkuttimista, jotka vetävät puoleensa kymmeniä tuhansia onnenonkijoita joka ikinen vuosi, sanoivat ruotsalaiset humpuukitutkijat mitä tahansa.
Jos tällaista toteutetaan niin ehdottomasti kulut pitäisi ainakin periä takaisin täysimääräisinä. Euroopan Unionin kansalaisten ollessa kyseessä perinnän voisi hoitaa EU:n puitteissa, jos vaikkapa Romanian romaneista koituu Suomelle miljoonan euron kulut vuodessa, niin silloin Suomen Euroopan Unionille maksama jäsenyysmaksu vähenisi sen miljoonan vuodessa, ja Romanian vastaavasti kasvaisi. Näin esimerkkinä. EU-alueen ulkopuolisten potilaiden maksuton hoito taas vähennettäisiin suoraan kehitysapurahoista.
Mutta ei mielellään näinkään.
Quote from: Outo olio on 24.03.2014, 00:36:58
Jos tällaista toteutetaan niin ehdottomasti kulut pitäisi ainakin periä takaisin täysimääräisinä. Euroopan Unionin kansalaisten ollessa kyseessä perinnän voisi hoitaa EU:n puitteissa, jos vaikkapa Romanian romaneista koituu Suomelle miljoonan euron kulut vuodessa, niin silloin Suomen Euroopan Unionille maksama jäsenyysmaksu vähenisi sen miljoonan vuodessa, ja Romanian vastaavasti kasvaisi. Näin esimerkkinä. EU-alueen ulkopuolisten potilaiden maksuton hoito taas vähennettäisiin suoraan kehitysapurahoista.
Mutta ei mielellään näinkään.
Meinaatko että euroopan mustalaiset esittää papereita joiden mukaan heidän kotimaataan voisi laskuttaa?
Jos he esittää paperit niin silloin joutuisi maksamaan hoidosta joten parempi kertoa olevansa paperiton.
Nyt on kiire saada päätöksiä aikaan paperittomien hoitamisesta, kun juuri saatiin sote-uudistus lyötyä lukkoon.
QuoteSeuraavaksi virkamiehet valmistelevat lain, ja parlamentaarinen ohjausryhmä valvoo työtä.
Viiden suuren sote-alueen mallissa hankalin kysymys ovat lähipalvelut, joista syntyy varmasti kova poliittinen keskustelu.
Tuleeko lakiin ensimmäiseksi kohdaksi paperittomien hoidosta huolehtiminen, vaikka muusta pitäisi tinkiä? Kaikki viisi sote-aluetta on saatava mukaan yhteiseen urakkaan. Ainahan sitä muutama miljoona irtoaa hyvään tarkoitukseen.
QuoteOn päivänselvää, että viiden suuren sote-alueen mallin taloudelliset hyödyt jäävät laskettua vähäisemmiksi, jos mistään ei karsita. Sen sanoi pääministeri Jyrki Katainenkin (kok) sunnuntain tiedotustilaisuudessa:
"Nyt meillä on välineet muokata palvelurakennetta kustannustehokkaampaan suuntaan."
http://www.hs.fi/politiikka/N%C3%A4k%C3%B6kulma+Suurin+kysymys+on+mit%C3%A4+kuntiin+j%C3%A4%C3%A4+sote-sovinnon+j%C3%A4lkeen/a1395546944747
QuoteYhteiskuntajärjestelmä. Suomi on vakaa ja vapaa
kansalaisyhteiskunta, joka tarjoaa hyvät julkiset
palvelut. Täällä on turvallista ja perusinfrastruktuuri
on kunnossa. Arkisten asioiden hoitaminen on
mutkatonta. Pohjoismaisen hyvinvointi- ja oikeusvaltion
perusperiaatteet ovat meille itsestäänselvyyksiä.
Myös päivähoito- ja koulutusjärjestelmämme toimii
hyvin.
Lainauksena Työ- ja elinkeinoministeriön raportista, jossa pohdittiin työperusteisin maahanmuuton vetovoimatekijöitä ja niiden markkinoimista.
http://www.tem.fi/files/37856/Tyoperusteisen_maahanmuuton_vetovoimatekijat_viestintasuunnitelma.pdf
On se kumma kun terveydenhuolto ja muut soisaalipalvelut voivat toimia vetovoimatekijänä ihmislle, jotka sen saisivat monesta muustakin maasta osapuilleen samalla, jollei paremmalla tasolla (terve, työikäinen, -haluinen ja osaava ihminen), mutta se ei houkuta niitä, jotka sitä kotimaasaan eivät saisi.
Muiden eläinlajien kohdalla tartuntaudit pyritään pysäyttämään jo rajalla.
Quote from: Finka on 24.03.2014, 07:57:37
Muiden eläinlajien kohdalla tartuntaudit pyritään pysäyttämään jo rajalla.
Ehkä maahantunkeutujille pitäisi jakaa ilmaiseksi
kastraatiorokotesyöttejä?
Kuka muuten kehittäisi rokotteen työallergiaa vastaan, koska geneettinen sairaus se ei ole, eihän?
Quote from: skrabb on 23.03.2014, 22:22:39
QuoteLAUANTAI 8. MAALISKUUTA 2014
HS: Paperiton Roman tarvitsisi lääkärin apua
Helsingin Sanomat: Paperiton Roman tarvitsisi lääkärin apua 8.3.2014
25-vuotias Roman Ioana on raskaana kahdeksannella kuulla – ehkä. Hän ei tiedä tarkkaan toisen lapsensa laskettua aikaa tai sitä, onko kaikki hyvin: ultraäänitutkimusta ei ole tehty.
"Huolettaa, kun esimerkiksi selkää särkee jatkuvasti", Ioana sanoo päiväkeskus Hirundossa.
Vähintään raskaana oleville naisille pitäisi taata raskausaikana, synnytyksessä ja lapsivuodeaikana tarvittavat palvelut, linjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuoreessa raportissaan, joka käsittelee paperittomien terveydenhuoltoa Suomessa.
Raportti luovutettiin perjantaina peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd).
THL:n arvioiden mukaan Suomessa oleskelee 1 000–1 500 terveydenhuollon kannalta paperittoman asemassa olevaa henkilöä. Heistä valtaosa on pääkaupunkiseudulla.
Suurimman ryhmän muodostavat Romanian ja Bulgarian romanit. He ovat luvallisesti Suomessa, mutta heillä ei ole kotimaassaan sairausvakuutusta.
THL esitti raportissaan kolme erilaajuista mallia paperittomien terveydenhuollon hoitamiseksi.
Laajimmassa mallissa esimerkiksi Helsingin katukuvassa näkyvät Itä-Euroopan romanit pääsisivät terveyskeskus- tai hammaslääkäriin kuten suomalaisetkin. Paperittomilta perittäisiin samanlainen asiakasmaksu kuin muiltakin. Valtio maksaisi loput.
"Laajojen terveyspalveluiden tarjoaminen kaikille vastaa parhaiten Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten sanamuotoja", sanoo THL:n tutkijaprofessori Ilmo Keskimäki.
Paperittomien kiireetön hoito toisi valtiolle vuosittain arviolta 300 000–800 000 euron lisäkustannukset. Summaan vaikuttaa valittu malli. "Rahasta tässä ei ole kyse", Keskimäki sanoo.
Ministeri Huovinen ei vielä ottanut kantaa suosikkimalliinsa. Hänen mukaansa päätöstä tehtäessä on huomioitava tasa-arvo ja ihmisoikeuskysymykset.
Nykyään paperittomille luvataan kiireellinen hoito.
"Kaikkia ei oteta siitä huolimatta hoitoon edes tarvittaessa", sanoo Romaniasta kolme vuotta sitten muuttanut Sorin Valeriu, joka toimii monesti maanmiestensä tulkkina.
Helsinki päätti loppuvuodesta pitkän väännön jälkeen, että myös raskaana olevien ja lasten laajat palvelut turvataan.
"Toimintaohjeet puuttuvat edelleen", sanoo Hirundoa ylläpitävän Helsingin Diakonissalaitoksen Pekka Tuomola.
Kuluvana talvena Itä-Euroopan romaneja on ollut Helsingissä yhtä paljon kuin viime kesänä, 300–400, sanoo Hirundon koordinaattori Anca Enache.
"Kesällä kasaan saadut rahat eivät enää riitä talveksi, sillä hinnat ovat nousseet Romaniassa."
Myös leuto talvi on saattanut kasvattaa tulijamääriä. Tämä on huomattu Global Clinicillakin, joka vapaaehtoisvoimin tarjoaa terveyspalveluja paperittomille.
"Tällä viikolla tulijoita oli monta kymmentä, emme pystyneet kaikkia edes hoitamaan", Tuomola kertoo.
THL:n mukaan terveyspalvelut eivät houkuttelisi sairaita ulkomaalaisia hakeutumaan Suomeen. "Huonokuntoisimmat karsiutuvat matkalla pois", tutkijaprofessori Keskimäki sanoo.
THL esittää kolmea vaihtoehtoista mallia paperittomien terveydenhuoltoon. Kustannukset maksaisi valtaosin valtio.
1 Laajat oikeudet
Samat palvelut ja asiakasmaksut kuin muillakin.
2 Turvapaikanhakijoiden palvelut
Samat palvelut kuin turvapaikanhakijoillekin. Kiireellisen hoidon lisäksi terveyspalveluita, jotka ammattilainen arvioi välttämättömiksi. Lapsille laajat terveyspalvelut.
3 Raskaana olevat ja lapset
Raskaudenaikainen hoito ja tutkimus, synnytykset sekä lapsille laajat palvelut.
http://mediaseuranta.blogspot.fi/2014/03/hs-paperiton-roman-tarvitsisi-laakarin.html
boldaukset omia
Hauskasti suomalaiset joutuisivat kuitenkin maksamaan samasta palvelusta maksuja kuin paperittomat?.Melko varmasti tänne tulisi esim porukkaa venäjältä synnyttämään "paperittomina" jos tollainen menisi läpi kun jo nytkin niitä tänne tulee.
"Sekä inhimillisestä näkökulmasta ja toisaalta kansanterveydellisesti heidän tilanteensa tulisi hoitaa kuntoon, sanoo tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Pelkona on erilaisten tulijoiden kantamien tarttuvien tautien, kuten tuhkarokon ja tuberkuloosin, leviäminen epidemioina. Huolta lisää se, että Suomessa ei ole hoidettu niihin liittyviä velvoitteita kunnolla.
Ilmo Keskimäki sanoo kuitenkin, että paperittomat eivät ole meille kansanterveydellinen uhka. Tautien ehkäisy ja hoito ajoissa vähentäisi niiden leviämisen mahdollisuutta."
ENSIN pelkona on erilaisten tulijoiden kantamien tautien... leviäminen epidemioina, MUTTA paperittomat eivät ole kansanterveydellinen uhka.
Tyypillistä kaunistelevaa mamupolitiikkaa: sama asia kääntyy päälaelleen riippuen tulokulmasta. Laittomille mamulle pitää saada ilmainen terveydenhoito veronmaksajien rahoilla, koska heillä on vaarallisia tarttuvia tauteja ja ovat siten vaaraksi muille. Silti laittomien mamujen tarttuvat vaaralliset taudit eivät suinkaan ole mikään ongelma.
Suomella on varaa hoitaa ja lääniä asuttaa koko maailman sairaat ja raskautetut. Emmekö me sitä jo ymmärrä?
QuoteHelsinki hoitaa jo paperittomat
Helsingin vihervasemmistolaiset valtuutetut ovat päättäneet tehdä pääkaupungistamme vetovoimaisen mustalais-magneetin. Toivottavasti äänestäjät heräävät seuraavissa kunnallisvaaleissa....
Quote from: Blanc73 on 24.03.2014, 09:04:09
QuoteHelsinki hoitaa jo paperittomat
Helsingin vihervasemmistolaiset valtuutetut ovat päättäneet tehdä pääkaupungistamme vetovoimaisen mustalais-magneetin. Toivottavasti äänestäjät heräävät seuraavissa kunnallisvaaleissa....
Yli puolet helsinkiläisistä kieltäisi kerjäämisen yms ja pistäisi noi kerjäläiset ja muut ulos maasta mutta kuitenkaan tuolla ei asiasta edes keskustella vaan ehdotukset on jotain "autetaan niitä että niitä tulisi tänne vielä lisää".
Quote from: timouti on 24.03.2014, 07:15:15
Nyt on kiire saada päätöksiä aikaan paperittomien hoitamisesta, kun juuri saatiin sote-uudistus lyötyä lukkoon.
QuoteSeuraavaksi virkamiehet valmistelevat lain, ja parlamentaarinen ohjausryhmä valvoo työtä.
Viiden suuren sote-alueen mallissa hankalin kysymys ovat lähipalvelut, joista syntyy varmasti kova poliittinen keskustelu.
Tuleeko lakiin ensimmäiseksi kohdaksi paperittomien hoidosta huolehtiminen, vaikka muusta pitäisi tinkiä? Kaikki viisi sote-aluetta on saatava mukaan yhteiseen urakkaan. Ainahan sitä muutama miljoona irtoaa hyvään tarkoitukseen.
QuoteOn päivänselvää, että viiden suuren sote-alueen mallin taloudelliset hyödyt jäävät laskettua vähäisemmiksi, jos mistään ei karsita. Sen sanoi pääministeri Jyrki Katainenkin (kok) sunnuntain tiedotustilaisuudessa:
"Nyt meillä on välineet muokata palvelurakennetta kustannustehokkaampaan suuntaan."
http://www.hs.fi/politiikka/N%C3%A4k%C3%B6kulma+Suurin+kysymys+on+mit%C3%A4+kuntiin+j%C3%A4%C3%A4+sote-sovinnon+j%C3%A4lkeen/a1395546944747
Lisääntyvän byrokratian (eihän niin ole sanottu että lisääntyisi mutta valtio osaa sen taidon) myötä voipi jäädä hoidon ulkopuolelle entistä useampi suomalainen.
Helsinki on jo hävitty alue, mutta älkää nyt helvetti soikoon laajentako ruttoa muuallekin!!
Quote from: Roope on 23.03.2014, 22:14:20
Quote from: MTV3
- Ruotsissa ja Hollannissa on tarkasteltu asiaa, eikä siellä ole havaittu laajennettujen palveluiden tai edes sosiaaliturvan lisäävän merkittävästi tulijoita, sanoo THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Tämä on sikälikin pelkkää tarkoituksellisen harhaanjohtavaa propagandaa, että Keskimäki ja muut kirjoittajat ehdottivat selvityksessään Suomeen laittomien maahanmuuttajien terveydenhoidon mallia, joka olisi Ruotsin uudistustakin laajempi ja radikaalimpi.
Työntötekijät?! Eli vastuu meidän päättäjien omista teoista yritetään työntää lähtömaiden kontolle! Meillä on vastuu OMISTA tekemisistämme ja siitä, mitä meillä annetaan rajan yli tulijoille. Lähtömailla ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, lähtömaiden olosuhteet-keskustelu käydään toisaalla. Karsitaan kansalaisten terveyspalveluista, annetaan paperittomille ilmaiset terveyspalvelut ja sanotaan lopuksi, että toimista vastuussa ovat lähtömaiden työntötekijät.
No mikäs siinä. Jos tulee voimaan että ilman papereita pitää saada sama hoito kuin papereilla, niin minä kyllä olen paperiton Hassan Hulibumba joka kerta kun käyn terveyskeskuksessa. Laskut voivat sitten lähettää minne haluavat.
QuoteIkkuna parempaan elämään
Turvapaikanhakijoiden motiivit lähtöön löytyvät lähtömaan työntövoimista, eivät vastaanottomaiden vetovoimista.
Milla Mäkinen/Kepa (http://www.kepa.fi/uutiset/10609) 24.3.2014
Milla Mäkinen on oikeassa, että motiivi
lähtöön löytyy lähtömaan työntövoimista, mutta ei hahmota, että motiivi
Suomeen hakeutumiseen löytyy vetovoimista. Sama pätee kerjäläisiin ja laittomiin maahanmuuttajiin.
Quote from: Milla Magia on 25.03.2014, 13:28:10
Suomalaiset matkustavat maailmalle vetovoimien – ei työntövoimien - takia. Ulkomaille meitä vetävät mahdollisuudet ammatilliseen kehitykseen ja opiskeluun. Etsimme muista maista uudenlaisia elämänkokemuksia, mielenkiintoisia ihmissuhteita ja vahvempaa kielitaitoa. Kohdemaissa kohtaamme usein alhaisemman elintason kuin kotona, sillä meillä se on niin korkea.
Ja täsmälleen noista samoista turvapaikanhakijat tulevat tänne. Kannattaisiko Milla Magian perehtyä pakolaissopimuksen sisältöön, johon tuossa kirjoituksessaan aiemmin viittasi?
QuotePelkona on erilaisten tulijoiden kantamien tarttuvien tautien, kuten tuhkarokon ja tuberkuloosin, leviäminen epidemioina.
HIV-potilaan hoito maksaa 20 000 taalaa vuodessa. Ei mitään halpaa lystiä todellakaan tämä paperittomien hoito
eu ei lisännyt rikollisuutta suomessa, shengen sopimus ei mahdollistanut mustalaisvirtaa suomeen, ilmainen terveydenhoito ei ole vetovoimatekijä laittomille maahntulijoille, tuberkeli ei tartu, ei ainakaan henkilöstä jolla ei muka ole henkilöpapereita. lehmät lentävät helsingin kattojen yllä. voihan perse :facepalm:
QuoteSen piti olla vain pieni harha-askel, nyrjähtänyt nilkka. Mies käveli omin jaloin pois, harmitteli, ehkä huomenna ei pääsisi liitämään kalliolta kohti merta. Illalla alkoivat kivut.
Sairaalassa lääkäri totesi, että lihas oli pohkeesta kokonaan poikki ja veri kertyi jalan sisään väärään paikkaan. Ainakaan kuukauteen et kävele. Jos olisit tullut hoitoon huomenna, joutuisimme ehkä puhumaan amputoinnista.
Mies ja lääkäri olivat Jyllannissa, minä kotona Helsingissä. Esitin, etten olisi huolestunut. Lapset osoittivat lentokoneita taivaalla. Onko isi tuolla? Miksei vieläkään ole?
Tanskalaiset pitivät rammasta rakkaastani hyvän huolen. Leikkaukseen pääsi heti, toiseenkin. Usean päivän sairaalahoidon jälkeen ne pakkasivat miehen ambulanssiin ja ajoivat auton Töölön sairaalan ovelle asti. Ambulanssikuskit kipaisivat ruotsinlaivalta kahvia ja suklaata potilaalle, kun niitä ei runsaissa eväissä sentään ollut.
Älä huoli rahasta, tätä on pohjoismainen yhteistyö. Tanskan valtio huolehtii kaikesta. Puolisolla on passi, jota näyttää. EU-maat hoitavat toistensa loukkaantuneet kansalaiset. Pohjoismaat jopa huolehtivat naapurit kotimaahansa ambulanssikyydillä nykyisin. Tanska auttaa suomalaista, koska Suomi auttaa tanskalaista.
Silti: Miten merkillistä, miten helppoa. Sairas hoidetaan, koska hän tarvitsee hoitoa.
Ei käytetä aikaa hirmuiseen paperisotaan ja byrokratiaan. Ei vatvota ja viisastella, että mikä on välttämätöntä ja mikä ei. Kukaan ei sano, että olisi tässä omiakin jonossa.
[...]
Tulee mieleen toinen maa, jossa on vuosikausia kinattu esimerkiksi siitä, millainen hoito kuuluu niille kaikkein pelätyimmille vieraille, paperittomille. Täällähän arvotaan vieläkin, vaikka poliittiseen yksimielisyyteen on päästy, että mitenkä sen hoidon oikein voisi järjestää. Kun ne ovat ulkomaalaisia ja kaikkea. On kulunut enemmän kuin kuukausi. Mies opettelee kävelemään uudelleen.
[...]
Maija Aalto
Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysasioita seuraava kaupunkitoimittaja.
Helsingin Sanomat: Hullut, hoitavat ulkomaalaista (http://www.hs.fi/kotimaa/Hullut+hoitavat+ulkomaalaista/a1305872872656#kommentit) 11.9.2014
Toimittaja sekoittaa tahallaan asioita. EU-maan kansalaisella on sopimusten mukaan oikeus saada tarvitsemaansa kiireellistä sairaanhoitoa toisessa EU-maassa, jossa hän oleskelee väliaikaisesti. Toisessa EU-maassa paikattavan suomalaisen aiheuttamat kustannukset voidaan periä jälkikäteen Suomelta. Toimittaja kuvasi kolumnissaan tällaisen tapauksen.
Lisäksi työn tai opiskelun vuoksi pitempään oleskelevilla on oikeus samaan terveydenhoitoon kuin maan kansalaisillakin. Ns. paperittomille (romanikerjäläiset, laittomat siirtolaiset jne.) järjestetään jo Suomessa maksuton akuuttihoito, mutta heille on yritetty kampanjoida Suomeen samoja oikeuksia kuin maan kansalaisille, vaikka kustannukset jäisivät suomalaisten maksettaviksi. "Paperittomien" hoidosta ei ole poliittista yksimielisyyttä muuten kuin kiireellisen hoidon osalta. Esimerkiksi Romania ei ole viitsinyt maksaa kansalaistensa hoidosta esitettyjä laskuja.
Quote from: Maija Aalto, HS 11.9.2014Ei Tanska tästä suoraan hyödy, että se paikkaa jonkun suomalaisen perheenisän takaisin työkuntoiseksi. Kenties ne vanhanaikaisesti ajattelevat, että terveys olisi joku perusoikeus.
Tulee mieleen toinen maa, jossa on vuosikausia kinattu esimerkiksi siitä, millainen hoito kuuluu niille kaikkein pelätyimmille vieraille, paperittomille. Täällähän arvotaan vieläkin, vaikka poliittiseen yksimielisyyteen on päästy, että mitenkä sen hoidon oikein voisi järjestää. Kun ne ovat ulkomaalaisia ja kaikkea. On kulunut enemmän kuin kuukausi. Mies opettelee kävelemään uudelleen.
Päivä päivältä se jaksaa ottaa useampia askelia, hitaasti, mutta tallella on kaksi jalkaa millä opetella. Kiitos Tanska, kiitos. Pohjoismainen hyvinvointivaltio, rakastan sinua.
Näin Tanskassa:
Quote from: Roope on 07.03.2014, 18:07:26
Quote from: THL – Raportti 11/2014Tanskassa paperittomilla ulkomaalaisilla on oikeus kiireelliseen hoitoon, Kii-
reellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, synnytyksien ja kroonisten
tautien tilan vaikeutumisen takia annettua hoitoa. Kiireellisen hoidon lisäksi ilmai-
nen hiv-testaus ja hiv-positiivisten hoitoa annetaan nimettömänä erityisklinikoilla
(Rådgivningsklinikker). Näitä erityisklinikoita ei kuitenkaan ole jokaisessa kunnas-
sa, ja kunnissa, joissa ei ole erityisklinikoita hiv-positiivisten testaus ja hiv-hoito ta-
pahtuvat julkisen sektorin hoitopaikoissa. Julkisella sektorilla paperittomilla ulko-
maalaisilla on oikeus hiv-testaukseen, mutta ei hoitoon.
Paperittomilla henkilöillä on kuitenkin mahdollisuus hakea tarvitsemaan-
sa hoitoa Tanskan maahanmuuttoviraston kautta. Käytännössä tätä mahdollisuut-
ta hyödynnetään harvoin, koska maahanmuuttovirastolla on velvollisuus ilmoittaa
henkilöstä poliisille.
Paperittomilla lapsilla on oikeus ennalta ehkäiseviin palveluihin, jotka sisältävät
terveydenhuollon, rokotusohjelman mukaiset rokotukset sekä kouluterveydenhuol-
lon ja hammashoidon palvelut.
Kiireellisestä hoidosta aiheutuneet kustannukset korvataan valtion varoista pal-
velujen tuottajalle, mikäli paperittoman siirtolaisen asuinpaikka on tiedossa. Muus-
sa tapauksessa henkilö on itse velvollinen korvaamaan hoidosta aiheutuneet kulut.
Muiden kuin kiireellisen hoidon kustannukset korvaa paperiton siirtolainen itse
täysimääräisenä.
Quote from: HS on 11.09.2014, 17:36:41
Pohjoismaat jopa huolehtivat naapurit kotimaahansa ambulanssikyydillä nykyisin. Tanska auttaa suomalaista, koska Suomi auttaa tanskalaista.
Vastavuoroisuus on syy, miksi pohjoismaiden välillä on voitu sopia keskinäisestä terveydenhoidosta. Hoitaisiko Somalia/Irak/Afganistan suomalaisia, koska Suomi hoitaa heidän kansalaisiaan? Kysymys on retorinen.
QuoteRuotsissa ja Hollannissa on tarkasteltu asiaa, eikä siellä ole havaittu laajennettujen palveluiden tai edes sosiaaliturvan lisäävän merkittävästi tulijoita
Ruotsissa on 2 000 000 ( kaksi miljoonaa ) maahanmuuttajaa. Omasta mielestäni tulijoiden määrä on kyllä niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin hyvin suuri. Mutta kommunistin mukaan Ruotsilla ei ole vetovoimaa? Sitä kyllä on hyvin vahvasti, ja voidaankin keskustella siitä, mihin vetovoima perustuu. Onko kyseessä Ruotsissa esiintyvä nälkä, sorto, puute, väkivalta ja ihmisoikeusloukkaukset? Vai olisiko vetovoimatekijänä sittenkin sosiaalipalvelut ja ilmaisen rahan jako? Miettikää, tutkijat, miettikää. Kertokaa, kun hoksaatte.