Väitös: Suomen puhuminen erityisen tärkeää monikulttuurisissa avioliitoissa
Suomen kielen oppiminen on ensisijaisen tärkeää avioliittojen kautta Suomeen muuttaneille henkilöille, arvioidaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Kasvatustieteen maisteri Jaana Anglén väitös korostaa suomalaisen puolison roolia avioliiton onnistumisella.
– Joissakin tilanteissa ulkomaalainen puoliso on vaarassa syrjäytyä ilman suomen kielen taitoa. Tilanne voi olla todella paha, jos puoliso ei saa tarvitsemaansa tukea ja apua suomalaiselta puolisolta. Nämä ulkomaalaiset puolisot ovat kanta-asukkaan armoilla, koska he ovat väliinputoajia monissa asioissa, Anglé sanoo.
Anglén mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja työllistymisessä on erityisiä haasteita EU-maiden ulkopuolelta ja erityisesti idästä Suomeen muuttavilla. Avioparin suomalaisen osapuolen on Anglen mukaan mieluummin kannustettava puolisoaan suomen kielen oppimiseen sen sijaan, että toimisi hänen tulkkinaan vuosikausia.
– Siitä voi kehkeytyä suhteen vakioriita. Vaikka puoliso tulisikin englannin kielellä toimeen, jää hän paitsi monista asioista, eikä kiinnittyminen Suomeen voi olla sataprosenttista. Silloin monet ovet ovat auki ja puolisot ovat valmiita muuttamaan helposti eri maahankin.
Osa koki luopuneensa suomalaisuudestaan
Väitöskirjaan Maahanmuuttajan puolisona Suomessa. Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista haastateltiin 11 suomalaista. Se tarkastetaan perjantaina Lapin yliopistossa. Tutkimuksessa suomalaispuolisot kokivat haasteelliseksi puolisonsa kulttuurin, jonka vuoksi osa koki joutuneensa luopumaan osasta itseään.
– Joissakin tilanteissa suomalainen ei enää tuntenut itseään täysin suomalaiseksi. Oli myös liittoja, joissa suomalaiset puolisot kokivat, että avioliitto ulkomaalaisen kanssa ei ollut muuttanut kummankaan puolison tapoja tai käsityksiä. He puhuivat itsestään maailmankansalaisina. Sitten oli myös henkilöitä, jotka tuntuivat olevansa aina väärässä paikassa, väärässä maassa. Tällöin halu muuttaa Suomesta saattoi olla korkea.
Avioliitoissa on seurannut vaikeuksia etenkin silloin, jos liitto on käytännön syistä jouduttu virallistamaan nopeasti. Omaehtoisesti solmitut suhteet kestivät paremmin niin yhteiskuntaan sopeutumista kuin tavanomaisiakin parisuhteen haasteita.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vaitos--suomen-puhuminen-erityisen-tarkeaa-monikulttuurisissa-avioliitoissa/3109304
Mitä vattua nuo valittaa? Ihan itse ovat kultamunansa valinneet.
QuoteJoissakin tilanteissa suomalainen ei enää tuntenut itseään täysin suomalaiseksi
Lottovoiton urhean afrikkalaisen-/muslimimiehen muodossa saanut suomalainen nainen(ko)?
Itsestäänselvyyksistä väitöstutkimuksia ja vieläpä kvalitatiivisilla menetelmillä. Hurraa 2010-luvun suomalainen tiede.
Mikä muuten on nykyisin perheenkokoajalta tai maahanmuuttajalta itseltään vaadittava palkkatulo, jotta oleskelulupa irtoaa tuon avioliitto paprun avulla?
Quote from: kuhlmey on 18.03.2014, 10:55:37
Itsestäänselvyyksistä väitöstutkimuksia ja vieläpä kvalitatiivisilla menetelmillä. Hurraa 2010-luvun suomalainen tiede.
Minulla on hieman sellainen kutina, että tinkimättömän tieteellisen lähestymistavan omaavat tai sellaiseen pyrkivät hakeutuvat aloille, joissa ei tarvitse tehdä kompromisseja objektiivisuuden suhteen ja jossa luovuus loppuu viimeistään koejärjestelyjen suunnitteluun. Postmoderneja näkemyksiä omaavat puolestaan hakeutuvat aloille, joissa johtopäätöksissäkin voi soveltaa luovuutta. Niillä sitten mennään joita on.
Verkkouutiset:
QuoteVäitös: Monikulttuurisessa avioliitossa pitäisi puhua myös suomea
....
EU-maiden ulkopuolelta ja erityisesti idästä tulevat avioliittosiirtolaiset työllistyvät ja kiinnittyvät yhteiskuntaan huomattavasti heikommin kuin EU:n alueelta muuttavat. Kaikkien kohdalla ratkaisevaa on suomen kielen taito, jonka oppiminen auttaa sekä yhteiskuntaan kiinnittymisessä että avioliitossa.
....
– Joissakin tilanteissa suomalainen ei enää tuntenut itseään täysin suomalaiseksi. Jotkut kokivat joutuneensa luopumaan itsestään ja omista toimintatavoistaan puolisonsa kulttuurin vuoksi. Oli myös liittoja, joissa suomalaiset puolisot kokivat, että avioliitto ulkomaalaisen kanssa ei ollut muuttanut kummankaan puolison tapoja tai käsityksiä. He puhuivat itsestään maailmankansalaisina. Sitten oli myös henkilöitä, jotka tuntuivat olevansa aina väärässä paikassa, väärässä maassa. Tällöin halu muuttaa Suomesta saattoi olla korkea.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vaitos_monikulttuuriset_avioliitot-17599
Siis mitä:
QuoteEU-maiden ulkopuolelta ja erityisesti idästä tulevat avioliittosiirtolaiset työllistyvät ja kiinnittyvät yhteiskuntaan huomattavasti heikommin kuin EU:n alueelta muuttavat.
Trendisana tämä siirtolainen.
Muuten toki tekstissä ihan asiaa. Suomalainen puoliso suorittaa perheineen kotouttamisen ulkomaalaiselle puolisolleen Suomessa. Valtion kannalta kivasti, eli ilman valtion resursseja. Ja sama juttu toimii ulkomailla asuessa, että ulkomaalainen puoliso kotouttaa sen suomalaisen puoliskonsa. Tarkennan, länsimainen.
Tämä yhtälö ei ole ikinä helppo, se vaatii paljon töitä silloinkin kun puolisot ovat yhtälaiset arvot omaavista länsimaista ja samankaltaisen koulutustaustan omaavia. Puhumattakaan jos toinen onkin jostain kehitysmaasta kotoisin ja tulee puolisonsa kanssa Suomeen tavalla tai toisella parempaa elämää etsimään.
Jos mediassa olisi tarjolla puolueetonta tietoa eri kulttuureiden ominaisuuksista, niin ehkäpä ainakin muutama suomi-neito olisi jättänyt sen tumman ja tulisen kokeilematta. Eikä siis sillä, että kaikki EU:n ulkopuolelta tulevat olisivat mahdottomia kumppaneita, mutta olisi kauhean reilua antaa ihmisille mahdollisuus oppia toisten virheistä. Eiköhän tässä muslimeista puhuta.
Minä kun luulin, että monikulttuuri tarkoittaa sitä, että kaikki perheen jäsenet ovat maahanmuuttajia ja erittäin kielitaitoisia.
Ja maahanmuuttajuus tarkoittaa somaliutta.
Ja kielitaitoisuus kykyä puhua somalia.
Näin meille on ainakin huippuosaajistamme monikulttuurin piirissä toistuvasti kerrottu.
Kaksikulttuurisen avioliiton kutsuminen monikulttuuriseksi on mielestäni liioittelua.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 18.03.2014, 21:11:29
Kaksikulttuurisen avioliiton kutsuminen monikulttuuriseksi on mielestäni liioittelua.
Monikulttuurisuuden lisäämiseksi tarvitaan määräneutraali avioliittolaki. Ei kai kukaan valinnanvapautta halua vastustaa? Samalla tietenkin määrätään valtionkirkolle "vihkin teidät kultamunaksi ja vaimoiksi" -kaava. Tai jopa kultamuniksi ja vaimoksi, silloin monikulttuuri olisi todennäköisintä.
No voi V, tuollainen väitös ei menisi läpi minun omassa elämässäni !!
Toivottavasti laittavat tekemään tuon "väitös"kirjan kokonaan uusiksi, ja mielellään myös jossain järkevässä asiassa.
Quote from: Ink Visitor on 18.03.2014, 10:24:31
Kasvatustieteen maisteri Jaana Anglén väitös korostaa suomalaisen puolison roolia avioliiton onnistumisella.
Vastuu on siis aina suomalaisella? Selvä. Minä kun olen tähän asti luullut, että yhteiselämään tarvitaan kaksi.
Quote from: Ink Visitor on 18.03.2014, 10:24:31
Väitös: Suomen puhuminen erityisen tärkeää monikulttuurisissa avioliitoissa
Avioliitoissa on seurannut vaikeuksia etenkin silloin, jos liitto on käytännön syistä jouduttu virallistamaan nopeasti. Omaehtoisesti solmitut suhteet kestivät paremmin niin yhteiskuntaan sopeutumista kuin tavanomaisiakin parisuhteen haasteita.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vaitos--suomen-puhuminen-erityisen-tarkeaa-monikulttuurisissa-avioliitoissa/3109304
Hmm...
millaiset "käytännön syyt" mahtavat olla kyseessä...
Quote from: Uimakoulutettava on 18.03.2014, 21:27:46Quote from: Ink Visitor on 18.03.2014, 10:24:31Väitös: Suomen puhuminen erityisen tärkeää monikulttuurisissa avioliitoissa
Avioliitoissa on seurannut vaikeuksia etenkin silloin, jos liitto on käytännön syistä jouduttu virallistamaan nopeasti. Omaehtoisesti solmitut suhteet kestivät paremmin niin yhteiskuntaan sopeutumista kuin tavanomaisiakin parisuhteen haasteita.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vaitos--suomen-puhuminen-erityisen-tarkeaa-monikulttuurisissa-avioliitoissa/3109304
Hmm...
millaiset "käytännön syyt" mahtavat olla kyseessä...
Kyse lienee oleskelulupasyistä. Osaa "monikulttuurisista" avioliitoista ei solmittaisi lainkaan, jos liiton monikulttuurisempi osapuoli ei saisi naimakaupan päälle mahdollisuutta elellä Suomessa.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 18.03.2014, 21:32:05
Quote from: Uimakoulutettava on 18.03.2014, 21:27:46Quote from: Ink Visitor on 18.03.2014, 10:24:31Väitös: Suomen puhuminen erityisen tärkeää monikulttuurisissa avioliitoissa
Avioliitoissa on seurannut vaikeuksia etenkin silloin, jos liitto on käytännön syistä jouduttu virallistamaan nopeasti. Omaehtoisesti solmitut suhteet kestivät paremmin niin yhteiskuntaan sopeutumista kuin tavanomaisiakin parisuhteen haasteita.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vaitos--suomen-puhuminen-erityisen-tarkeaa-monikulttuurisissa-avioliitoissa/3109304
Hmm...
millaiset "käytännön syyt" mahtavat olla kyseessä...
Kyse lienee oleskelulupasyistä. Osaa "monikulttuurisista" avioliitoista ei solmittaisi lainkaan, jos liiton monikulttuurisempi osapuoli ei saisi naimakaupan päälle mahdollisuutta elellä Suomessa.
Varsinkin naisten tekemistä nopeista ratkaisuista liittyy oleskelulupaan, miesten tekemien "nopeiden" ratkaisujen itämisaika on 9kk ja lopputulos pysyvämpi.
Tuo noin ihan hatusta heittämällä, sopii tietenkin olla eri mieltä.
QuoteVäitös: Monikulttuurisessa avioliitossa pitäisi puhua myös suomea
Suomalaiset solmivat yhä useammin avioliittoja ulkomaalaisten kanssa. Suhteet voivat olla tasapainoisia ja kestäviä, mutta niihin liittyy myös erityisiä haasteita. Suomalaisella puolisolla on avioliiton onnistumisessa erityisen suuri rooli. Vaikeinta on EU-maiden ulkopuolelta tulevilla avioliittosiirtolaisilla, sanoo väitöskirjassaan KM Jaana Anglé.
Avioliittojen kautta Suomeen muuttaneet henkilöt ovat erilaisessa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa sen mukaan, mikä heidän taustansa on, sanoo Jaana Anglé. EU-maiden ulkopuolelta ja erityisesti idästä tulevat avioliittosiirtolaiset työllistyvät ja kiinnittyvät yhteiskuntaan huomattavasti heikommin kuin EU:n alueelta muuttavat. Kaikkien kohdalla ratkaisevaa on suomen kielen taito, jonka oppiminen auttaa sekä yhteiskuntaan kiinnittymisessä että avioliitossa.
– Joissakin tilanteissa ulkomaalainen puoliso on vaarassa syrjäytyä ilman suomen kielen taitoa. Tilanne voi olla todella paha, jos puoliso ei saa tarvitsemaansa tukea ja apua suomalaiselta puolisolta. Nämä ulkomaalaiset puolisot ovat kanta-asukkaan armoilla, koska he ovat väliinputoajia monissa asioissa, Anglé sanoo.
– Toisaalta, jos suomalainen puoliso toimii kumppaninsa tulkkina vuosikausia, voi siitä kehkeytyä suhteen vakioriita. Vaikka puoliso tulisikin englannin kielellä toimeen, jää hän paitsi monista asioista, eikä kiinnittyminen Suomeen voi olla sataprosenttista. Silloin monet ovet ovat auki ja puolisot ovat valmiita muuttamaan helposti eri maahankin.
Suomalaisesta kosmopoliitiksi
Anglén tutkimuksessa suomalaiset puolisot kertovat parisuhteidensa kehittymisestä ja selviytymisestä arjen haasteissa. Puolisot olivat tavanneet toisensa joko työn kautta, ystävän avustamana tai sattumanvaraisesti.
Sen lisäksi, että ulkomailta muuttavat puolisot joutuivat opettelemaan uutta sopeutuessaan suomalaiseen yhteiskuntaan, olivat monikulttuuriset liitot Anglén mukaan oppimisprosesseja myös suomalaisille osapuolille. Joidenkin kohdalla suomalaisuus identiteettinä oli muuttunut olennaisesti.
– Joissakin tilanteissa suomalainen ei enää tuntenut itseään täysin suomalaiseksi. Jotkut kokivat joutuneensa luopumaan itsestään ja omista toimintatavoistaan puolisonsa kulttuurin vuoksi. Oli myös liittoja, joissa suomalaiset puolisot kokivat, että avioliitto ulkomaalaisen kanssa ei ollut muuttanut kummankaan puolison tapoja tai käsityksiä. He puhuivat itsestään maailmankansalaisina. Sitten oli myös henkilöitä, jotka tuntuivat olevansa aina väärässä paikassa, väärässä maassa. Tällöin halu muuttaa Suomesta saattoi olla korkea.
Koko avioliiton menestystä ja tulevaisuutta Suomessa indikoivat Anglén tutkimuksessa sen alkuvaiheisiin liittyvät tapahtumat. Jos liitto oli esimerkiksi jouduttu virallistamaan käytännön syistä erittäin nopeasti, seurasi tästä usein myöhemmin haasteita. Omaehtoisesti kehittyneet suhteet kestivät paremmin sekä yhteiskuntaan sopeutumisen haasteita että tavanomaisia parisuhteen ongelmatilanteita.
Tutkimuksen aineisto koostuu 11 suomalaisen haastattelusta. Anglé analysoi aineistoa monipuolisesti stressiteorioiden, positiivisen psykologian käsitteistön ja akkulturaatiota käsittelevien kulttuuriteorioiden kautta.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen maisteri Jaana Anglén väitöskirja Maahanmuuttajan puolisona Suomessa. Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 21. maaliskuuta 2014 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tilaisuus järjestetään luentosalissa 3 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Tervetuloa!
Taustatietoja väittelijästä:
Jaana Anglé (s. 1977 Porissa) valmistui ylioppilaaksi Alavuden lukiosta vuonna 1997. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 2005 Lapin yliopistosta.
Hän on työskennellyt tutkijana, opettajana ja kouluttajana eri organisaatioissa. Nykyisin hän toimii itsenäisenä yrittäjänä ja tekee koulutuksia eri organisaatioissa sekä kirjoittaa eri foorumeihin. Hän toimii vahvasti myös kolmannella sektorilla maahanmuuttajien parissa.
[...]
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi
Valokuva väittelijästä on saatavilla Lapin yliopiston viestinnästä, tiedotus (at) ulapland.fi.
Julkaisun tiedot:
Jaana Anglé: Maahanmuuttajan puolisona Suomessa. Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista. Acta Universitatis Lapponiensis 272. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2014. ISBN 978-952-484-711-7. ISSN 0788-7604.
Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup
LaY/Viestintä/TN
http://www.ulapland.fi/news/Vaitos-Monikulttuurisessa-avioliitossa-pitaisi-puhua-myos-suomea/30873/144e5ed1-a6f7-4d26-8749-bf853948183e
Vastuu siis suomalaisella puolisolla... just...
ehkä on lopunperin parempi etteivät nämä liitot kestä. ;)
valitettavasti särkyneen liiton jäljiltä jää sitten yhteiskunnale kuitenkin rasitteita.
No, saattavat jotkut liitot onnistuakin ja olla jopa hyödyksi, mutta kaikki viittaa siihen, että pääsääntöisesti negatiivinen vaikutus yhteiskunnallemme.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 18.03.2014, 21:11:29
Kaksikulttuurisen avioliiton kutsuminen monikulttuuriseksi on mielestäni liioittelua.
Ehkä suomalainen kulttuuri lasketaan nollaksi, jos se on molemmilla puolisoilla ja yhdeksi jos vain toisella.
Quote"Tutkimuksen aineisto koostuu 11 suomalaisen haastattelusta."
Kun otanta on noinkin kattava, niin oma poikkeuksellinen avioliitto on tietenkin jotain jätettä joka auttamatta jää massiivisen tutkimuksen varjoon.
Tiede on tutkinut, pulinat pois...
:facepalm:
Suomalaiset eivät osaa edes monikulttuurista avioliittoa. Miten tämä kansa voi olla näin rakenteellisesti rasistinen?
Se, että löydän lähipiiristäni helpolla 11 suomalaista jotka ovat avioliitossa ulkomaalaisten kanssa, vuosikymmeniä ja edelleen yhdessä, ei tietenkään ole mikään otanta edes, kun kunnon monikulttuurinen tutkimus on tullut omiin tuloksiinsa ihan väitöskirjan tasolla.
:facepalm: :facepalm:
Jonkun pimun toimesta joka voisi olla lapseni, ainakin ikänsä puolesta mutta ei kuitenkään käytöksensä...
:facepalm:
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 18.03.2014, 21:11:29
Kaksikulttuurisen avioliiton kutsuminen monikulttuuriseksi on mielestäni liioittelua.
No mutta, yksikulttuurinenkin avioliitto on Suomessa monikulttuurinen jos puolisoista kumpikaan ei ole suomalainen.
Quote from: Ink Visitor on 18.03.2014, 10:24:31
Kasvatustieteen maisteri Jaana Anglén väitös
Täältä voi ladata PDF:n:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-712-4
Quote from: Oho on 19.03.2014, 06:45:47
No mutta, yksikulttuurinenkin avioliitto on Suomessa monikulttuurinen jos puolisoista kumpikaan ei ole suomalainen.
Tai paremminkin: yksikulttuurinen avioliitto on Suomessa monikulttuurinen, jos molemmat puolisot ovat muslimeita. Venäläisten tai virolaisten keskinäiset liitot eivät ole monikulttuurisia.
Quote from: Micke90 on 19.03.2014, 14:59:31
Quote from: Oho on 19.03.2014, 06:45:47
No mutta, yksikulttuurinenkin avioliitto on Suomessa monikulttuurinen jos puolisoista kumpikaan ei ole suomalainen.
Tai paremminkin: yksikulttuurinen avioliitto on Suomessa monikulttuurinen, jos molemmat puolisot ovat muslimeita. Venäläisten tai virolaisten keskinäiset liitot eivät ole monikulttuurisia.
Tai pikemminkin, vain "varsinaisuus" (ähläm/afro) lasketaan monikulttuuriseksi. Työssäkäyviä ja sopeutuvia aasialaisia ei monikulttuurisuuden piiriin lueta - ellei joku aasialainen sitten satu menestymään poikkeuksellisen hyvin, jolloin hänen saavutuksensa yleistetään koskemaan myös muslimeja, joita sitten pitää ehdottomasti saada lisää ja paljon.