QuoteOpetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on esittänyt ulkomaalaistaustaisten terveydenhuollon ammattilaisten kielitaitovaatimusten kiristämistä.
Suomen kielen ja viestinnän lehtori Maija-Liisa Punta-Saastamoinen pitää viestinnän osaamista täydellistä suomen kielen taitoa tärkeämpänä.
– Meillä on sellainen outo harha, että kaikkien pitäisi puhua Suomessa täydellistä suomea. Se aika on mennyt jo. Nyt täällä asuu vähän erilaisia suomalaisia, jotka puhuvat erilaista suomea. Siinä ei ole mitään vikaa, sanoo Punta-Saastamoinen.
[...] Hoitohenkilökunnan kielitaidosta puhuttaessa korostuu usein potilasturvallisuus ja sen mahdollinen vaarantuminen tilanteessa, jossa potilas ei ymmärrä tai tule ymmärretyksi hoitotilanteessa.
[...] – Kun puhutaan asiakaspalvelusta, suomen kielen oikeakielisyys ei ole se tärkein juttu. Uskon, että viestintätaito ja asiakaspalvelu ovat avainasemassa.
[...]– Ihan yhtälailla suomalaisella potilaalla voi olla ongelmia suomalaisen lääkärin kanssa, jos tällä on puutteita viestintätaidoissa, Punta-Saastamoinen sanoo.
http://yle.fi/uutiset/ulkomailta_suomeen_tulevalla_sairaanhoitajalla_riittaa_ihan_hyva_suomen_kieli/7118650
Monikulttuurisuuden nimissä on siis luovuttava kunnollisesta suomenkielisestä palvelusta terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, sanoo Punta-Saastamoinen. Seuraava askel lienee, että suomalaisilta edellytetään sairaanhoitajien lähtömaan kielen opettelemista, jos palvelua haluavat. Mitenköhän viestintätaito ja asiakaspalvelu toteutuvat ilman kunnollista kielitaitoa? Kaikkea ei voi käsimerkeillä ja kasvonilmeillä näyttää...
QuoteMeillä on sellainen outo harha, että kaikkien pitäisi puhua Suomessa täydellistä suomea. Se aika on mennyt jo. Nyt täällä asuu vähän erilaisia suomalaisia, jotka puhuvat erilaista suomea.
Minusta sellainen on todella outo harha, että hyvää kielitaitoa ei voida edellyttää nimenomaan niissä tehtävissä, joissa
Quoteviestintätaito ja asiakaspalvelu ovat avainasemassa.
Täydellistä suomea? Mitenkä selität hoitsulle joka puhuu epätäydellistä suomea että nilkasta on mennyt nivelsiteet ja ne pitäisi nyt hoitaa. Tai yläselässä hartiassa on salitreenin jälkeen kipupiste treenin jälkeen. Sellaisessa kohdassa johon käsi ei taivu. Hoonosoomi meinaa ettei hoitsu ymmärrä puolta noista sanoista kuten esimerkiksi ruumiinosat, treeni, kipupiste jne avainsanat.
Mitenkähän niden tulisi erottaa flunssapotilas keuhkotautipotilaasta jos selitystä ei ymmärrä? Jne. Lukemattomia asiakaspalvelutilanteita jossa huono kielitaito on sekä asiakkaalle vaarallista että hoitajan oikeusturvan kannalta hoitovirhevaarallista. Toki ulkkarihoitsu selvinnee hoitovirheestä ihan vain keskaria näyttämällä.
Itse kerran olen ollut päivystyksessä 4h odottamassa jonka jälkeen pääsin venakon hoiviin joka ei osannut kuin englantia. Kyllä voin sanoa että aikaa meni hoitotoimenpiteeseen ainakin tuplasti koska ei täyttä ymmärrystä eikä tohtori osannut määrätä lääkkeitä vaan itse piti tietää mihin tarvitsee reseptin. Vaikka päivystys sairaana onkin oikeasti helvettiä 2-8h jonotuksella vielä isompi helvetti on sairaana joutua oikeasta hoidosta ymmärtämättömän hoiviin. Kyllä se taitaa olla aika vaihtaa yksityiselle puolelle. Vakuutukset eivät nuorena vielä niin kalliita ole.
Hoitovirheitä vaan enempi, sitähän tämä käytännössä tarkoittaa, vääriä lääkkeitä ja annostuksia...
Quote from: Miniluv on 05.03.2014, 11:42:29
QuoteMeillä on sellainen outo harha, että kaikkien pitäisi puhua Suomessa täydellistä suomea. Se aika on mennyt jo. Nyt täällä asuu vähän erilaisia suomalaisia, jotka puhuvat erilaista suomea.
Minusta sellainen on todella outo harha, että hyvää kielitaitoa ei voida edellyttää nimenomaan niissä tehtävissä, joissa
Täydellinen ja hyvä ovat eri asiat. Eri tehtäviin tarvitaan eri taitoja. Rutiinitoimenpiteen, kuten verenpaineen mittaus, pistoksen antaminen, tekemisessä pienempikin kielitaito riittää. Sen sijaan jos kyse on diagnoosiin ja hoitoon pääsyyn liittyvästä asiasta, on kielitaidon oltava erittäin hyvä. Jo nytkin on paljon kommunikointiongelmia lääkäreiden kanssa, saati, jos lääkäri ei kunnolla osaa kieltä.
Mutta entä se ruotsin kielen taito?
Suomen kielen ei tietenkään tarvitse olla täydellistä—ei se ole sitä kenelläkään suomalaisellakaan, mutta ymmärrettävää sen pitää olla ja siihen tulee sisältyä tuntemus kaikista tehtävissä tarvittavista sanoista. Aksentilla tai hieman ontuvalla kieliopilla puhuminen ei kuitenkaan ole mikään ongelma.
No joo, mitä tossa nyt on näistä sairashuoneen työvoimapulan "paikkajista" kokemusta, niin pitäis vaatia niin paljon täydellista suomea, ettei niitä paljoa olisi, vaan Suomessa hoitotyötä tekisivät suuomalaiset hoitajat. Paitsi tämä kieliongelma niin näillä "paikkaajilla" on tämä identiteettiongelma. Kun ne ovat päässeet töihin suomalaiseen sairashuoneeseen, niin ne monet luulevat olevansa Euroopan omistajia ja käyttäytyvät myös potilaisin sen mukaisesti. Itse jouduin hoitamaan "paikkaajilta" puuttuvan koulutuksen tältä osin, se ei ollut ihan helppoa eikä varmaan onnistuisi kaikilta ei se varmaan ihan oikeasti mulle olisi kuulunut, mutta siinä oli sen verran myös oma etu kyseessä, että sitä tein, Kyllä se onnistui, kun muutaman keran otettiin uusiksi ja harjoiteltiin.....
Paljon on ollut täälläkin huhuja siitä että esim mamu-taustaiset hoitoalan opiskelijat pääsisivät tenteistä läpi, vaikka kaikki ei menisi kuin strömsössä. Siinä missä kantis pomppaa kokeesta, mamu päästetään läpi. Mikä lienee todellisuus?
Quote from: Tabula Rasa on 05.03.2014, 11:45:59
Kyllä se taitaa olla aika vaihtaa yksityiselle puolelle.
Myös siellä on lääkäreitä, jotka eivät osaa suomea; koettu on. Mm. yksi lastenlääkäri ei osannut vastata (ei suomeksi eikä englanniksi), oliko hänen määräämänsä antibiootti laajakirjoinen, vaan hoki kikkuisesti "andibioddi". Lapsi itki korvakipuaan, johon tämä ulkomaanlahja totesi, että "hiljaa se". Apteekissa selvisi, että ab oli väärää sorttia. Varasimme uuden ajan eri lääkäriltä -- tällä kertaa lääkäri oli ihana suomalainen setä, joka kohteli lasta hyvin ja määräsi täsmälääkkeen ynnä antoi vielä puhelinnumeronsa, "jos jotain tulee". Eikä perinyt maksua (meillä ei ollut vakuutusta)!
Sitä aikaa ei ole koskaan ollutkaan, että Suomessa olisi täytynyt osata täydellistä suomea. Sen sijaan ruotsinkielentaito täytyy osata myös valtion viroissa Venäjän rajalla. Venäjänkielentaito ei ole ehtona virkaanpääsylle rajatarkastajalle Venäjän rajalla, mutta ruotsinkieli on!
Eri ikäiset ja eri paikoista kotoisin olevat suomalaiset puhuvat aika erilailla. Miten voi ymmärtää jos ei osaa hyvin suomea.
QuoteMeillä on sellainen outo harha, että kaikkien pitäisi puhua Suomessa täydellistä suomea.
Ei ole mitään harhoja. Puhumista vaarallisempaa on ettei ulkkari ymmärrä mitä hänelle sanotaan. Eikä edes ymmärrä, ettei ymmärrä. Ulkomaalaisen puheen tuottaminen ei juuri harmia suurempaa ongelmaa natiiville aiheuta
Kun luin otsikon, olin sinänsä samaa mieltä: sairaanhoitajan ei todellakaan tarvitse osata täydellistä suomea, riittää kun on ihan hyvä.
Sitten luin sen artikkelin ja karvat nousi pystyyn. OKM yrittää nostaa tasoa YKI 3:sta YKI 4:een, ja tätä nyt vastustetaan. Taso 3 ei todellakaan ole mitenkään "ihan hyvä", eikä myöskään taso 4. Ihan hyvä alkaa 5:sta. 3:lla tasolla olevat pystyvät hädin tuskin kommunikoimaan.
Quote from: JmR on 05.03.2014, 13:16:21
Eri ikäiset ja eri paikoista kotoisin olevat suomalaiset puhuvat aika erilailla. Miten voi ymmärtää jos ei osaa hyvin suomea.
Tästä oli joskus hauska juttu: ulkomalai(staustai)nen, Savossa toimiva lääkäri sanoi, että pelkkä suomen kielen taito ei riitä, pitää osata myös paikallista murretta. Eikä se ollut vitsi.
Ukrainalaisia rajavartijoita ei voi palkata Venäjän vastaiselle rajalle niistä pakolaisista, jos/kun niitä alkaa virrata Suomeen, koska he eivät osaa ruotsia! :facepalm:
Pitääkö valtaväestöön kuuluvien potilaiden alkaa opettelemaan eri kieliä saadakseen palvelua jollain ymmärrettävällä tavalla. Aiemmin se oli toisinpäin, että henkilöstöltä odotettiin kielten osaamista.
Suomalaiselta voidaan edelleenkin kuitenkin vaatia ruotsinkielen taitoa ja mamujen ei tarvitse oikein osata kumpaakaan kotimaista. Se siitä yhdenvertaisuudesta tällä kertaa.
Punta-Saastamoinen:
QuoteIhan yhtälailla suomalaisella potilaalla voi olla ongelmia suomalaisen lääkärin kanssa, jos tällä on puutteita viestintätaidoissa.
- Maija-Liisa Punta-Saastamoinen
Tämä oli poimittu Ylen jutussa ihan erilliseksi sitaattikiksi ikään kuin "helmenä" jutussa. Entä jos ulk. lääkärillä on " ihan hyvän Suomen kielen" lisäksi ongelmia viestintätaidossa. Kyllä tässä Ylen jutussa ulkom. lääkärin/hoitajan oikeus harjoittaa ammattiaan on priorisoitu potilasturavallisuuden edelle. Nyt ollaan uhraamassa pot. turvallisuutta suvaitsevaisuuden alttarille.
Quote...
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallintoylilääkäri Esa Ahonen kertoo, että kuntayhtymä ei järjestä ulkomaisille työntekijöilleen kielikoulutusta.
– Paikalliset oppilaitokset tarjoavat kyllä koulutusta, ja Kaukametsän kansalaisopisto järjestää kielikokeita. Monesti kielitaito karttuu hyvillä pohjatiedoilla työssä ollessaankin.
– Muutaman vuoden aikana, kun ulkomaisia lääkäreitä on enemmän ollut palveluksessa, ei ole lääkärin kielitaidon vuoksi tullut kanteluita. Ulkomaiset lääkärit eivät muutenkaan ole olleet osallisina kanteluissa, Ahonen sanoo.
Sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto arvioi, että kuntayhtymän palveluksessa on 20–25 ulkomaista, eri alojen lääkäriä.
– Kielitaito ei ole noussut ongelmaksi jo työsuhteen alettua, mutta sen opiskelu ja osaamisen osoittaminen on vaatimuksena palkkaukselle. Kielitaitoa arvioidaan myös työsuhteen aikana. Mutta esimerkiksi venäläistaustaisista hoitajista on iso apu turistien hoitamisessa.
Lääkäri mittaamassa potilaan verenpainetta. Kuva: Yle
Hallintoylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo sanoo, että ulkomaisia lähi- ja sairaanhoitajia on kuntayhtymän leivissä hieman vähemmän kuin lääkäreitä.
– Ulkomaalaistaustaiset hoitajamme ovat kouluttautuneet Suomessa, ja koulutuksen suorittaminen jo vaatii hyvän kielitaidon.
Hoitajan tehtäviä on tarvittaessa myös räätälöity kielitaidon perusteella.
- Marjo Huovinen-Tervo
– Joitakin maahanmuuttajia olemme palkanneet hoitoapulaisiksi, ja näissä avustavissa tehtävissä kielitaito arvioidaan työhaastattelussa. Hoitajan tehtäviä on tarvittaessa myös räätälöity kielitaidon perusteella niin, että perehdyttäminen ja työtehtävät suunnitellaan tapauskohtaisesti, Huovinen-Tervo sanoo.
Kainuu mukaan ulkomaista työvoimaa tuovaan hankkeeseen?
Kainuu ei ole aiemmin ollut mukana hankkeissa, joissa tuodaan ulkomaisia lääkäreitä ja hoitajia maakuntaan. Nyt Kainuussa harkitaan hankkeeseen osallistumista.
– ELY-keskukset ovat käynnistämässä hanketta, ja mietimme nyt onko Kainuu mukana, kertoo Kainuun sosiaali- ja terveydehuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto.
– On ollut tilanteita, että ulkomailta olisi töihin tulijoita, mutta emme ole vielä siihen tuontiin mukaan. Kielitaito on yksi osa sitä, että pystyy toimimaan Suomessa siinä työssä mihin on koulutettu.
http://yle.fi/uutiset/kainuun_ulkomaiset_laakarit_osaavat_hyvin_suomea/7117073
Ulkomaalaistaustaiset hoitajamme ovat kouluttautuneet Suomessa, ja koulutuksen suorittaminen jo vaatii hyvän kielitaidon.
VS.
Hoitajan tehtäviä on tarvittaessa myös räätälöity kielitaidon perusteella.
:o
Quote from: Yle 5.3.2014Suomen kielen ja viestinnän lehtori Maija-Liisa Punta-Saastamoinen pitää viestinnän osaamista täydellistä suomen kielen taitoa tärkeämpänä.
Kielitaito on olennainen osa viestintätaitoja. Kyvykkyydellä viestintäosaamisen muilla osa-alueilla ei pysty kuittaamaan kielitaidottomuutta.
Quote from: Yle 5.3.2014
– Meillä on sellainen outo harha, että kaikkien pitäisi puhua Suomessa täydellistä suomea. Se aika on mennyt jo. Nyt täällä asuu vähän erilaisia suomalaisia, jotka puhuvat erilaista suomea. Siinä ei ole mitään vikaa, sanoo Punta-Saastamoinen.
Kukaan ei ole vaatinut täydellistä suomen kielen taitoa, ja alkeellinen 3/4-tason suomi on vielä kaukana kohtuullisen hyvästäkään kielitaidosta. Kielitaitovaatimuksista ei ole syytä tinkiä hoitoalalla vain sillä perusteella, että täällä sattuu asumaan "vähän erilaisia suomalaisia, jotka puhuvat erilaista suomea". Kielitaito on osa pätevyyttä.
Quote from: Yle 5.3.2014
Maija-Liisa Punta-Saastamoisen mielestä vastuu hoitohenkilökunnan kielitaidon riittävyydestä on työnantajalla. Hän ei kuitenkaan usko pelkän kielitaidon riittävän.
– Kun puhutaan asiakaspalvelusta, suomen kielen oikeakielisyys ei ole se tärkein juttu. Uskon, että viestintätaito ja asiakaspalvelu ovat avainasemassa.
Ei tietenkään pelkkä kielitaito riitä, eikä kukaan ole väittänyt sellaista. Parhaimmillakaan viestintätaidoilla ja asiakaspalvelulla ei kuitenkaan pysty korvaamaan kielitaidon puutteita sellaisessa työssä, jossa on kyse potilasturvallisuudesta.
Quote from: Yle 5.3.2014Lääkärin taito ohjata potilasta on Punta-Saastamoisen mielestä tärkeää, etenkin kun potilas ei usein kerro kaikkea lääkärille.
– Sellaisessa tilanteessa lääkärin on osattava lukea rivien välistä. Jos sellaista taitoa halutaan vaatia, tulisi vaatia ylintä kielen taitotasoa. Silloin meillä ei kuitenkaan enää riitä lääkäreitä, pohtii Punta-Saastamoinen.
Ihan yksinkertaisesti, jos sellainen taito katsotaan välttämättömäksi, sitten sellaista taitoa vaaditaan. Ei niin, että otetaan, mitä satutaan saamaan, ja tarvittaessa lasketaan rimaa.
Quote from: Yle 5.3.2014Samalla erityisesti lääkäreiltä tulisi hänen mielestään vaatia enemmän ohjausosaamista.
– Ihan yhtälailla suomalaisella potilaalla voi olla ongelmia suomalaisen lääkärin kanssa, jos tällä on puutteita viestintätaidoissa, Punta-Saastamoinen sanoo.
No, sitten voidaan vaatia enemmän ohjausosaamista, mutta se, että suomalaisilla lääkäreillä voi olla puutteita viestintätaidoissa, ei kuittaa ulkomaisen lääkärin heikkoa kielitaitoa. Puutteet kielitaidossa tarkoittavat automaattisesti puutteita viestintätaidoissa.
Roopen kommentit ovat täyttä asiaa. Mutta lisäisin yhden jutun.
Quote from: Roope on 05.03.2014, 14:54:48
Quote from: Yle 5.3.2014– Sellaisessa tilanteessa lääkärin on osattava lukea rivien välistä. Jos sellaista taitoa halutaan vaatia, tulisi vaatia ylintä kielen taitotasoa. Silloin meillä ei kuitenkaan enää riitä lääkäreitä, pohtii Punta-Saastamoinen.
Suomalaisia lääkäreitä ei alunperinkään riitä sen takia, että Lääkäriliitto ja yliopistot ovat niin joustamattomia, etteivät lainkaan lisää koulutusmääriä, vaikka tarvetta on ollut jo pitkään. Tässä joustamattomuudessa ovat vielä onnekkaita siksi, että muualta tulevat lääkärit eivät ala polkea palkkoja alaspäin, niin kuin joillain toisilla aloilla. Ehkä sen takia, että muualta tulevia lääkäreitä otetaan täydennyskoulutukseen ja pakolliseen harjoitteluun myös rajattu määrä. Sen takia joustamattomuuden voi huoletta pitää.
Viestinnän erinomaisestakaan osaamisesta ei tosiaan ole paljon hyötyä, jos kielitaito on liian puutteellinen. Eli, jos halutaan kiinnittää huomiota viestinnän osaamiseen, sen pitää olla kielitaidon opettelua tukevaa, eikä vaihtoehto kielitaidon opettelulle.
Tuleko valkosipulli? - Ottako pois umpisuoli?
Laitetako oregano? - Mittaako verepaine?
Ja kun vaihtoehtoinen lääketiede tuntuu välillä nostavan karvaista päätään, niin ajatelkaapa mikä voimavara ja rikkaus on jos Suomeen saadaan eri kulttuureista kansanparantajia! Enää ei tarvitse tyytyä tylsään ja kliiniseen länsimaiseen lääketieteeseen, jossa vain määrätään tehokasta lääkettä vaivaan kuin vaivaan, mutta ei välttämättä hoideta ihmistä kokonaisuutena.
Tähän mennessä vaihtoehtohihhulit ovat joutuneet tyytymään homeopatiaan ja akupunktioon. Jatkossa voivat olla käytössä koraaninluku, rummuttaminen ja sen parantava voima, eläinuhrit ja muu mustamagia. Vielä kun saataisiin kaikki hoidot Kela-korvausten piiriin.
Puhumattakaan työllistävistä vaikutuksista! Suomessa asuva luku- ja kirjoitustaidoton vuohipaimen saattaakin olla synnyinmaassaan arvostettu parantaja, joka voi vasta teurastetun eläimen verellä merkkejä piirtäessään parantaa ihmisiä ennenkokemattomilla tavoilla. Romaniväestön herkkyys aistia asioita voi antaa heille kyvyn nähdä tulevaisuuteen ja ennustaa ihmiskohtaloita. Eivät kai parhaat ennustajat sattumalta ole romaneita, vaikka pahat kielet väittäisivätkin heitä huijareiksi ja valehtelijoiksi. Samaten transsiin vaipuva alkuperäiskansan shamaani voi lasittunein silmin seinää tuijottaessaan nähdä jotain mitä tavalliset täysissä järjissään olevat ihmiset eivät osaa eivätkä halua nähdä. Shamaani ei välttämättä tarvitse transsiin vaipumiseen kärpässieniä ja keskiolutta vahvempia myrkkyjä. Tämä jos mikä on luonnonmukaista hoitoa.
Kuka enää kaipaa suomenkielentaitoista lääkäriä kun valittavana on ihmistä psykofyysisenä kokonaisuutena hoitava luonnonlääkintään perehtynyt poppamies. Kokonaisvaltainen hoito näkyy siinä että puoskari uskoo itsekin hoitoihinsa ja voi olla vastaanotolla pahemmin sekaisin kuin hoidettava potilas. Psykofyysisyys taas näkyy esim. siinä, että valelääkäri haluaa tutkia potilaan kokonaisuutena, naispotilaan tullessa vastaanotolle valittamaan flunssaa tai kipeää niskaa, voi olla syytä suorittaa myös mammografinen tai jopa gynekologinen tutkimus...
Quote from: Blanc73 on 05.03.2014, 13:06:15
Paljon on ollut täälläkin huhuja siitä että esim mamu-taustaiset hoitoalan opiskelijat pääsisivät tenteistä läpi, vaikka kaikki ei menisi kuin strömsössä. Siinä missä kantis pomppaa kokeesta, mamu päästetään läpi. Mikä lienee todellisuus?
En tiedä, mutta kyllä nuorten suomalaisten kantisopiskelijoidenkin suomenkielen taito on aika ajoin sitä sun tätä.
Pääasia, etteivät lääketieteellinen ja hoidollinen sanasto ja ymmärrys ole tasolla, etteivät oikeaa ja vasenta raajaa sekoita keskenään. Tai vaikka aivolohkoja. ;D
Onhan se empaattinen länkytyskin tietenkin tärkeätä mutta pääasia on, että vamma tai vaurio tulee oikealla lailla hoidettua. Kai.
Ammattipotilaitakin lienee vielä olemassa, mutta hoitanevat itseään yksityisillä pakeilla.
Quote from: normi on 05.03.2014, 11:48:03
Hoitovirheitä vaan enempi, sitähän tämä käytännössä tarkoittaa, vääriä lääkkeitä ja annostuksia...
Niin, rahvaalle. Ne, kenellä on varaa valita, saavat jatkossakin hoitonsa äidinkielellään.
"Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on esittänyt ulkomaalaistaustaisten terveydenhuollon ammattilaisten kielitaitovaatimusten kiristämistä"
Tämä viittaa siihen, että nykyisten mamu-hoitsujen duunit on mennyt huolellisesti perssiilleen huonon kielitaidon takia. Tilanteen täytyy olla tosi huono, missään muussa tapauksessa tällaiseen ei lähdettäisi nykyisessä mamuja nuoleskelevassa ilmapiirissä.
Ja niin se ilmeisesti onkin, koska kuten tuossa toisessa viestissä kerrottiin, niin jopa nuo vaadittavat kielitaitoluokat edustavat HYVIN VAATIMATONTA kielitaitoa.
Ei ole ihan sama, onko potilaaseen rokettava aine suurinpiirtein oikein, anestesiaa vai asetonia...
Quote from: sense on 05.03.2014, 17:34:01
"Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on esittänyt ulkomaalaistaustaisten terveydenhuollon ammattilaisten kielitaitovaatimusten kiristämistä"
Tämä viittaa siihen, että nykyisten mamu-hoitsujen duunit on mennyt huolellisesti perssiilleen huonon kielitaidon takia. Tilanteen täytyy olla tosi huono, missään muussa tapauksessa tällaiseen ei lähdettäisi nykyisessä mamuja nuoleskelevassa ilmapiirissä.
Ja niin se ilmeisesti onkin, koska kuten tuossa toisessa viestissä kerrottiin, niin jopa nuo vaadittavat kielitaitoluokat edustavat HYVIN VAATIMATONTA kielitaitoa.
Ei ole ihan sama, onko potilaaseen rokettava aine suurinpiirtein oikein, anestesiaa vai asetonia...
Toi on hyvä: "Ei ole ihan sama, onko potilaaseen rokettava aine suurinpiirtein oikein, anestesiaa vai asetonia..."
Ei olekaan, ja hyvä että ainakin osaa hoitsu sanoa, että: "oho, nyt meni ihan pieleen.." :(
Miten kuvaa lääketieteellisen ongelman "vähän sinne päin" -suomella? Osoittaa sormella polvea ja sanoo, että: "Pipi?"
Jos ihminen ei ymmärrä lääketieteellistä ongelmaa tarkasti, niin laitetaanko hoitokin sitten ruumiinosan tarkkuudella: tähystys, amputointi, laastari. Ei kai sen niin täydellistä tarvitse ole?
Älkääs nyt hätäilkö. Tässä ollaan suuren innovaation jäljillä. BKT nousuun. Kaikille potilaille tulkki. Ei pelkästään kunniakansalaisille. Tuleehan tuosta selkeää tehokkuusetua, kun sama venäjä-suomi -tulkki voi istua vastaanotolla monta potilasta putkeen. Ei tarvitse juosta vastaanotolta toiselle kääntämään arabiaksi.
Quote from: Malla on 05.03.2014, 13:08:35
Quote from: Tabula Rasa on 05.03.2014, 11:45:59
Kyllä se taitaa olla aika vaihtaa yksityiselle puolelle.
Myös siellä on lääkäreitä, jotka eivät osaa suomea; koettu on. Mm. yksi lastenlääkäri ei osannut vastata (ei suomeksi eikä englanniksi), oliko hänen määräämänsä antibiootti laajakirjoinen, vaan hoki kikkuisesti "andibioddi". Lapsi itki korvakipuaan, johon tämä ulkomaanlahja totesi, että "hiljaa se". Apteekissa selvisi, että ab oli väärää sorttia. Varasimme uuden ajan eri lääkäriltä -- tällä kertaa lääkäri oli ihana suomalainen setä, joka kohteli lasta hyvin ja määräsi täsmälääkkeen ynnä antoi vielä puhelinnumeronsa, "jos jotain tulee". Eikä perinyt maksua (meillä ei ollut vakuutusta)!
Minä katson aina netistä vapaat ajat lääkäreittäin ja varaan vain kotimaiselle. Ainoa kerta kun kakara on itkenyt lääkärissä oli kun lääkäriksi sattui (vahingossa) joku yönmusta Abdullah. True story...
QuoteMeillä on sellainen outo harha, että kaikkien pitäisi puhua Suomessa täydellistä suomea. Se aika on mennyt jo.
Miksi se on mennyt? Koska se on mennyt? Kuka sen on vienyt? Miksi se on viety? Kenen luvalla se on viety? Mitä hyötyä tästä on?
"Pitäisi" on konditionaali. Ja minusta kaikkien Suomessa tosiaan pitäisi puhua täydellistä, eli syntyperäisen tasoista suomea. Se olisi ihanne, josta toki kaikki Suomessa olevat hyötyisivät. Sellaisen ihanteen toivominen - vaikka tavoite mahdoton onkin - ei suinkaan ole harhaa, vaan mahdotontakin tavoitetta kohti pitää pyrkiä, vaikkei siihen koskaan päästäisikään, koska tavoite on erinomaisen kannatettava ja hyvä.
Verratkaamme vaikkapa liikenteessä kuolevien määrää:
Siinäkin varmasti "pitäisi" toteutua se, ettei kukaan kuolisi liikenteessä. Sitä kaikki varmaan toivovat ja se hyödyttäisi kaikkia, vaikka samalla ymmärretään, että tavoite on mahdoton. Silti kukaan ei puhu harhoista niiden kohdalla, jotka toivovat, että liikennekuolemat olisivat mahdollisimman lähellä nollaa.
Samoin on niin, että mitä täydellisempää suomea Suomessa asuvat ja työskentelevät ihmiset puhuvat, sitä parempi se on kaikille.
Quote
– Kun puhutaan asiakaspalvelusta, suomen kielen oikeakielisyys ei ole se tärkein juttu. Uskon, että viestintätaito ja asiakaspalvelu ovat avainasemassa.
Ei tässä puhuta nyt mistään television myymisestä, vaan ihmisten terveydestä! Jotain rajaa sentään. Ei kyseessä ole mikään markkinoinnin ongelma, että luodaan mielikuvaa hyvästä palvelusta, viestitään oikeita arvoja, hymyillään. Roskaa. Kyse on siitä, että ihmisellä on terveydellinen ongelma ja se pitää hoitaa oikein. Sitä ei voi feikata. Ymmärrystä ei voi feikata. Hoitaminen vaatii ymmärrystä. Kaikkea ei voi kuvata käsimerkein. Sinne päin ei riitä.
Mistähän minulle tuli nyt mieleeni, että "monikulttuurisuus vaarantaa terveytesi"?
Entäs sitten kun "vähän erilainen suomalainen" kohtaa "vähän erilaisen lääkärin" ?
Tiedän, että timpurin virheet peitetään maalilla, ja että lääkärin virheet mullalla, mutta eikö kellään ole enää vastuuta ?
Quote from: ämpee on 05.03.2014, 18:02:25
Entäs sitten kun "vähän erilainen suomalainen" kohtaa "vähän erilaisen lääkärin" ?
Tiedän, että timpurin virheet peitetään maalilla, ja että lääkärin virheet mullalla, mutta eikö kellään ole enää vastuuta ?
Timpureista ei tietoa, mutta nykyään lääkäreiden ja hoitajien virheet peitetään mömmöillä.
Psykiatreille ja psykiatrisille sairaanhoitajille duunia riittää kunhan opiskelevat farmakologiaa enemmän -> lääketehtaat kiittävät.
Kokemuksesta tiedän, että ei ole poikkeuksellista, että jopa yli 20 vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien kieltä on valitettavan usein vaikea tai paikoin mahdoton ymmärtää. Eikä kyse ole ollut edes kehitysmaalaisista, sopeutumishaluttomista änkyrämuslimeista, vaan työelämässä mukana olevista, normaaleista ja ihan fiksuista ihmisistä.
En tietenkään kuvittele edustavani kaikkia suomalaisia, mutta omalla kohdallani asia ainakin on siten, että olen monesti kokenut, että kommunikaation kannalta kielen tulee olla mahdollisimman harkittua, kieliopillisesti oikeaa, loogisesti jäsenneltyä, selvästi lausuttua ja mahdollisimman yksitulkintaista ilmaisua tavoittelevaa. Olen usein huomannut jopa syntyperäisten suomalaisten sanankäytön olevan ilmaisultaan ja täsmällisyydeltään riittämätöntä vieläpä aivan tavallisten työtehtävien tehokkaan, turvallisen ja asianmukaisen hoidon kannalta. Siksipä on vallan pelottava ajatus, että meitä elintärkeissä kysymyksissä hoitaisivat kielipuolet ihmiset!
Quote from: Malla on 05.03.2014, 13:08:35
Quote from: Tabula Rasa on 05.03.2014, 11:45:59
Kyllä se taitaa olla aika vaihtaa yksityiselle puolelle.
Myös siellä on lääkäreitä, jotka eivät osaa suomea; koettu on.
Yksityisellä puolella voi kuitenkin ajanvarauksessa valita lääkärinsä tarjolla olevista.
Jos ei lääkäriasema anna tietoa lääkäreidensä kielitaidosta, niin sitten asiakas joutuu tekemään valintansa muiden kriteerien perusteella. Esimerkiksi nimen.
Vaikka tässä nyt otsikossa oli "sairaanhoitaja", niin voi se poppamiehellä/naisellakin olla sen verran monikulttuurivärinää, että siinä voi potilaallla käydä kehnosti ihan vaan siitä syystä, että Ural-Tseljabinsk medikalisk institutissa on opetettu enemmän puna-armeijan kuin länismaisia lääkintäperiaatteita. On kokemusta, kun em. jonkinlaisen puna-armeijan sanitäärikoulutuksen saanut poppanainen ilmoitti että "teme värväs pöis, lu naku, ei tuntunut kivalta. Asia selvisi vasta sitten, kun riittävän kovalla äänellä kysyin, "että onko ryssä vallannu tämän sairaalan ja eiko täällä ole enää ketään suomalaisia lääkäreitä??" Yllättävän äkkiä tuli paikalle ihan suomea puhuva mies, joka sanoi että katsotaas nyyt ja niin olin yhtä varvasta rikkaampi. Että ihan noin vaan varoitukseksi, puna-armeijasa on vähän eri normit haavoittuneiden kohteluun kun Suomessa., Ettäs tiedätte, ja jos kohdalle sattuu, osaatte pitää puolenne.
Tyhmälle ja juntille suomalaiselle riittää "ihan hyvä" diagnoosi? Siinä sitä on ihmettelemestä kun saat viagraa korvatulehduksen hoitoon...
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.03.2014, 18:22:09
Kokemuksesta tiedän, että ei ole poikkeuksellista, että jopa yli 20 vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien kieltä on valitettavan usein vaikea tai paikoin mahdoton ymmärtää. Eikä kyse ole ollut edes kehitysmaalaisista, sopeutumishaluttomista änkyrämuslimeista, vaan työelämässä mukana olevista, normaaleista ja ihan fiksuista ihmisistä.
En tietenkään kuvittele edustavani kaikkia suomalaisia, mutta omalla kohdallani asia ainakin on siten, että olen monesti kokenut, että kommunikaation kannalta kielen tulee olla mahdollisimman harkittua, kieliopillisesti oikeaa, loogisesti jäsenneltyä, selvästi lausuttua ja mahdollisimman yksitulkintaista ilmaisua tavoittelevaa. Olen usein huomannut jopa syntyperäisten suomalaisten sanankäytön olevan ilmaisultaan ja täsmällisyydeltään riittämätöntä vieläpä aivan tavallisten työtehtävien tehokkaan, turvallisen ja asianmukaisen hoidon kannalta. Siksipä on vallan pelottava ajatus, että meitä elintärkeissä kysymyksissä hoitaisivat kielipuolet ihmiset!
Tässä eräs visio:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kielipuoli_potilas_27079.html#media=27084
QuoteNyt täällä asuu vähän erilaisia suomalaisia, jotka puhuvat erilaista suomea. Siinä ei ole mitään vikaa, sanoo Punta-Saastamoinen.
Se "erilainen" suomi on selvästi vaikeampaa ymmärtää. Kun kielen funktio on viestin siirtäminen, tarkoittaa se tässä tapauksessa sitä, että erilainen suomi siirtää heikommin viestejä. Ja tässä sitten ei ole mitään vikaa? Jos vaikka auton funktio on siirtää ihmisiä paikasta toiseen, Punta-Saastamoinen ilmeisesti väittäisi, että auto, joka toteuttaa tuota auton funktiota heikommin, on auto, jossa ei ole "mitään vikaa".
QuoteIhan yhtälailla suomalaisella potilaalla voi olla ongelmia suomalaisen lääkärin kanssa, jos tällä on puutteita viestintätaidoissa, Punta-Saastamoinen sanoo.
"Ihan yhtä lailla"? Väittääkö Punta-Saastamoinen, että tilastollisesti suomalaisella on yhtä usein eli "yhtä lailla" vaikeuksia ymmärtää suomalaista lääkäriä kuin ulkomaalaista, heikon kielitaidon omaavaa lääkäriä?
Toisekseen tuo argumentti on verrannollinen seuraavaan väitteeseen: "Eihän se haittaa, jos ulkomailta tulee tänne pedofiilejä, koska meillä on suomalaisiakin pedofiilejä."
Kun potilas ei puhu suomea, niin on tärkeää, että on tulkkeja ja erikielistä hoitohenkilökuntaa, etteivät potilaan oikeudet vain vaarannu. Kun hoitohenkilökunta ei puhu suomea, niin on tärkeää, etteivät vain hoitohenkilökunnan oikeudet vaarannu.
Quote
– Meillä on sellainen outo harha, että kaikkien pitäisi puhua Suomessa täydellistä suomea.
Ei meillä tällaista harhaa taida olla. Tosin sellainen harha on, että hoitohenkilökunnan pitäisi ymmärtää (täydellistä) suomea.
QuoteKun puhutaan asiakaspalvelusta, suomen kielen oikeakielisyys ei ole se tärkein juttu. Uskon, että viestintätaito ja asiakaspalvelu ovat avainasemassa.
Minä taas uskon, että kieli on oleellinen osa ihmistenvälistä viestintää.
QuoteIhan yhtälailla suomalaisella potilaalla voi olla ongelmia suomalaisen lääkärin kanssa, jos tällä on puutteita viestintätaidoissa, Punta-Saastamoinen sanoo.
Ja ulkomaalaisella lääkärilläkö ei sitten voi yhtä lailla olla puutteita viestintätaidossa sen puuttuvan kielitaidon lisäksi?
Quote from: Malla on 05.03.2014, 13:08:35
Apteekissa selvisi, että ab oli väärää sorttia.
Odotan kauhulla aikaa kun myös farmaseuttien sijaiset ovat lähes kielitaidottomia.
On tietysti ymmärrettävää, että vihervasemmistolle kielitaidolla ei ole niin väliä, koska kielen funktio on informaation siirtäminen, eikä vihervasemmistolle informaatiolla, logiikalla, faktoilla tai rationaalisuudella ole läheskään niin suurta arvoa kuin tunne-elämyksellä, moraalisäteilyllä, hyväksynnän osoittamisella, alistumisella ja emotionaalisella "ymmärtämisellä".
Puutteellinen kielitaito on kansallinen ongelma. Kieli-identiteetin hämärtyminen puolestaan on kansallinen katastrofi, valtioita rikki repivä, raadollinen, brutaali, groteski painajainen. Kieli ei koskaan ole vain kommunikaation väline, vaan kiinteä osa ihmisen ja kulttuurikollektiivinsa identiteettiä.
Mikäli kollektiivin käsitys kielen yhtenäisyydestä hämärtyy, seuraukset voivat olla tuhoisia. Kiinassa esimerkiksi on lukuisia erilaisia kiinan murteita, jotka eivät puhuttuna ole keskenään ymmärrettäviä. Seuraus kiinan murteiden (tai kielten, mikäli tulkinta sallitaan) eriytymisistä oli hälyyttävä, ja ongelma pyrittiin korjaamaan kielireformilla ja yhtenäisen kiinan luomisella kansan yhteiskieleksi.
Belgiassa maata johdettiin 2007 kuusi kuukautta ilman hallitusta, kun monokultturien (erilaisten kielikollektiivien edustajien) keskinäiset erimielisyydet tuhosivat hallituksen. Maassa harkittiin vakavasti valtion jakamista osiin kielirajojen mukaan.
Lainaus Guardianista:
"Language is the fundamental flaw at the core of Belgium's existential crisis, taking on the role that race, religion, or ethnicity play in other conflict-riven societies. The country operates on the basis of linguistic apartheid, which infects everything from public libraries to local and regional government, the education system, the political parties, national television, the newspapers, even football teams."
Koko hapatus huonon suomen hyväksymisestä täydelliseksi on pelkkää propagandaa. Älkää langetko vaarallisiin, uuskielisiin konseptinlaajennusyrityksiin.
Hoono soomi on hyvää suomea - sota on rauhaa - vapaus on orjuutta.
Ehto pitää olla, että terveydenhuoltolakia ei muuteta. Näin vaatiessaan palvelun saa suomeksi (tai myös ruotsiksi kaksikielisellä alueella). Myöskään kelpoisuusvaatimuksia edellä viitattuihin suomen tai ruotsin vaadittavaan tasoon ei pidä muuttaa.
Lakihan ei käsittääkseen nykyiselläkään edellyttäisi, että jokaisen lääkärin tai hoitajan on pystyttävä tuottamaan palvelua alueen kaikilla virallisilla kielillä (korjatkaa jos olen väärässä)
Voisin kuvitella, että paras tilanne asiakkaan kannalta olisi, jos vastaanottokaavakkeella olisi valittavana soveltuvat kielet: (suomen, ruotsin, englannin, tulkkausta vaativa)
Tämän jälkeen asiakas voisikin edetä sopivaan hoitoon jonotuskäytäntöjen mukaisesti. Itse voisin ainakin priorisoida jonotusaikaa tai kustannusta kielen edelle.
aamu teeveessä puhuttiin eurooppalaisille nuorille tarkoitetusta muuttoavustuksesta , siinä oli tyyppi joka oli vuosi sitten tullut Suomeen, ja puhui jo mummojen kanssa Suomea. Siinä oli oikeata otetta.
Quote from: kyllästynyt on 05.03.2014, 13:17:02
QuoteMeillä on sellainen outo harha, että kaikkien pitäisi puhua Suomessa täydellistä suomea.
Ei ole mitään harhoja. Puhumista vaarallisempaa on ettei ulkkari ymmärrä mitä hänelle sanotaan. Eikä edes ymmärrä, ettei ymmärrä. Ulkomaalaisen puheen tuottaminen ei juuri harmia suurempaa ongelmaa natiiville aiheuta
Kaverin vaimo on sairaseläkkeellä. Kävi lääkärin vastaanotolla ja lääkäri oli ulkomaalainen. Kuunneltuaan jonkin aikaa lääkäri sanoi kirjoittavansa sairaslomaa. Ei ymmärtänyt, että sairaseläkeläinen ei sellaisestaa mitään hyödy.
Minulla on hyvin myönteinen kokemus ulkomaalaisesta lääkäristä. Hän oli Espanjalainen nais-lääkäri, joka myös osasi englantia, mutta hän sanoi mieluimmin puhuvansa suomea, vaikka hän oli ollut suomessa vasta puolitoista vuotta.
Hän teki ihan oikean diagnoosin ja määräsi oikeat lääkkeet.
Hän oli myös tosi ystävällinen, joten toivon lisää tälläisiä hoitsuja !
Minulla on erittäin huono kokemus kahdesta ulkomaalaisesta lääkäristä.
Medikaalisissa tilanteissa kielitaidosta vaan umpihullut voivat edes harkita kielivaatimusten madaltamista,oli kyseessä sitten sairaanhoitaja tai lääkäri. Se on joko tai. Länsimaalaistyylisen lääketieteen käsitteet ja anatomia mahdollisimman tarkasti hallussa tai jotain vähemmän vaativaa alaa. On ehdottoman tärkeää että terveydenhuollon tilaa ei enää lasketa. terv. itsekkin mitään ymmärtämättömällä lääkärillä käynyt. Oman havaintoni mukaan nämä asiatekstien ymmärtämättömyydet lukuisten vuosien jälkeen rajautuvat aika 90 %s:sti niihin joilla ei ole mitään käsitystä länsimaisesta elämänmenosta alunperinkään.
Quote from: Parturi Perjantai 13 on 06.03.2014, 19:50:01
Oman havaintoni mukaan nämä asiatekstien ymmärtämättömyydet lukuisten vuosien jälkeen rajautuvat aika 90 %s:sti niihin joilla ei ole mitään käsitystä länsimaisesta elämänmenosta alunperinkään.
Huonosti paikallista kieltä osaava putoaa helposti kelkasta, jos ei kunnolla ymmärrä kokouksissa/seminaareissa/kahvipöydässä käytyjä ammatillisia keskusteluja. Samoin on vaivalloista perehtyä esimerkiksi tapausselostuksiin alan kotimaisissa lehdissä ja työpaikan muistioissa, jos on vaikeuksia suomenkielisen luetun tekstin ymmärtämisessä.
Työyhteisössä työntekijöiden erilainen "hiljainen tieto" lisääntyy itsestään, jos kommunikaatio sujuu. Jos ei suju, vaatii huomattavaa lisäpanostusta töiden ulkopuolella pitää itsensä ajan tasalla. Epäilen, että harvalla on moiseen motivaatiota.