Vähittäiskaupan myynti miljardeja euroja vuonna 2012:
Venäjä: 453,2
Saksa: 410,1
Italia: 253,1
Hollanti: 91,6
Ruotsi: 73,7
Norja: 49,3
Tanska: 43,9
Suomi: 42,2
Irlanti: 27,3
Unkari: 23,2
Slovakia: 13,4
Lähde: http://www.deutsche-euroshop.de/media/public/db/media/1/2011/12/199/201305_esct_key_european_retail_data.pdf
Suomessa vähittäiskaupan myynti on euroissa laskettuna yhtä iso kuin Tanskassa, mutta koska Tanskan hinnat ovat noin 20% korkeampia kuin Suomessa, ostavat suomalaiset asioita noin 20% enemmän kuin tanskalaiset. Suomi ja Tanska ovat väestöltään samansuuruisia. Suomi ja Norja ovat vähittäismyynnin määrässä samalla tasolla kun hintataso otetaan huomioon.
Eikös Suomessa ole ~10% enemmän väestöä kuin Norjassa?
Moneskos aloitus tämä oli sinulla tästä samasta aiheesta? Onko mikä motiivisi?
Suomessa asukkaita on 5,4 ja Norjassa 5,1. Aika samoissa mennään. Norjassa on noin 25-30% korkeammat hinnat kuin Suomessa.
Quote from: kekkeruusi on 03.03.2014, 23:14:32
Moneskos aloitus tämä oli sinulla tästä samasta aiheesta? Onko mikä motiivisi?
Laittaa jauhot suuhun tietyn ajattelutavan edustajille. Musta tuntuu, että vihdoinkin onnistuin. :)
Quote from: StadinKundi on 03.03.2014, 23:17:10
Quote from: kekkeruusi on 03.03.2014, 23:14:32
Moneskos aloitus tämä oli sinulla tästä samasta aiheesta? Onko mikä motiivisi?
Laittaa jauhot suuhun tietyn ajattelutavan edustajille. Musta tuntuu, että vihdoinkin onnistuin. :)
Jaa, millä tavalla? Kai ymmärrät, että noita tilastoja löytyy kilotolkulla sen kun googlea laulattaa? On täysin sitten toinen asia selvittää miten ne on tehty, ovatko ne kuinka tulkinnanvaraisia ja mitkä ovat motiivit vaikutuksineen tekijöiden osalta.
Tässä tilastossa pitäisi tietää myös keskiverto talouden verotaso ja käteen jäävän rahan määrä, pelkkä vähittäiskaupan myynti ei kerro mitään muuta kuin vähittäiskaupan myynnin.
Mitä sä nyt taas selität kekeruusi? Suomessa ostetaan tuolla rahamäärällä kaupasta asioita. Tanskassa ostetaan samalla rahamäärällä, mutta siellä rahalla saa vähemmän, koska se on kalliimpi maa.
Naurettavaa. Tilastotiede on todistettu olevan seuraava ylöspäin emävalheesta jo ajalla kypärä ja juoksuhauta. Et tuo foorumille mitään uutta ja ihmeellistä. Ihmettelen kyllä tätä ketjujen aloitusvimmaa. Tiedetäänhän tietysti sekin että joillakin on pakonomainen tarve provota.
Suomessa on menossa hyvinvoinnin alasajo. Se on luonnollinen kehitys mikä johtuu suuryritysten poisviennistä, yritysten veropaosta, lobbauksesta ja kähminnästä, hyvä-veli-maan-tapa sairaasta korruptio käytännöstä ja kuoliaaksi verottamisesta kun korruptiokin näyttää hidastuvan rahanpuutteeeen. Selkokielellä sanottuna alasajo johtuu riemuidioottieliitin EU-tärähtäneistön kuuro-sokeudesta yltiökapitalismin vaaroista varoittajien suhteen.
KELA:ssa asioi ostovoimaa hankkimassa vuosittain miljoona kansalaista. Hyvinvointi perustuu velkarahalle ja tulojensiirrolle. Tämä ei tietenkään koske heitä ketkä ovat korruption ja korporaatioiden ravintoketjun yläpäässä.
Nuo uutiset ovat edelleen voimassaolevia ja mitkään merkit eivät osoita talouden olevan nousujohteista:
QuoteLähes joka kymmenennellä suomalaisella on maksuhäiriö
Talous Julkaistu 14.01.2014 10:07
Suomalaisilla kuluttajilla on yhä enemmän maksuhäiriöitä, kertoo Suomen Asiakastieto.
Viime vuonna kirjattiin ennätykselliset 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää 252 000 kuluttajalle.
Aikuisväestöstä 8,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä. Merkintöjä on kaikkiaan 360 000 henkilöllä. Jokaisella rekisteröidyllä kuluttajalla on keskimäärin 16 merkintää, mutta joillakin on useita satoja.
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/lahes-joka-kymmenennella-suomalaisella-on-maksuhairio/2752892
QuoteJoka kolmannella ei jää yhtään rahaa säästöön
Suomalaisille kotitalouksille jää keskimäärin rahaa säästöön 430 euroa kuukaudessa, mutta varsin suurelle osalle eli 37 prosentille ei jää yhtään säästöön.
Yhdeksän prosenttia säästää vain eurosta sataan euroon. Asia käy ilmi OP-Pohjolan kotitalouksien barometristä.
– Keskiarvo on hieman hämäävä luku, siihen ei pidä takertua, sillä luku vaihtelee aika lailla eri kotitalouksien kesken. Mediaaniluku [keskiluku] on 200 euroa kuukaudessa, OP-Pohjola-ryhmän yksityistalouksiin erikoistunut ekonomisti Maarit Lindström sanoi kyselyn julkistamistilaisuudessa.
– Huolestuttava on tämä 37 prosentin siivu, joka ei säästä lainkaan tai heille ei jää lainkaan säästöä. Tämä ryhmä on mielenkiintoinen siinä mielessä, että onko tämä pysyvä tila vai ajassa muuttuva osanen.
Puskuriraha puuttuu joka neljänneltä kotitaloudelta
Kotitalouksilla on keskimäärin säästössä noin 12 000 euroa.
– Keskiarvo näyttää hyvältä, mutta se ei taaskaan kerro koko totuutta. Mediaani on huomattavasti alempi (noin 3 000 euroa). Ja neljäsosalla kotitalouksista ei ole lainkaan puskurirahaa yllättävien menoerien varalle. Lisäksi 13 prosentilla on alle tuhat euroa säästössä.
Kyselyn mukaan kotitaloudet itse ovat sitä mieltä, että rahaa pitäisi olla varattuna enemmän. Noin neljänneksen mielestä alle tuhat euroa riittää, viidenneksen mielestä 1000–2000 euroa on riittävä summa.
– Yleisin arvio on noin kahden, kolmen kuukauden suuruinen nettopalkka. Eli kotitaloudet kokevat, että heidän pitäisi skarpata varautumistaan yllättäviin menoihin.
– Edelleenkin pääsääntöinen syy säästää on pahan päivän varalle. Kotitalouksista 73 prosenttia säästää mihin tahansa yllättävään tarpeeseen. Erityiset syyt liittyvät erilaisiin haaveisiin, lomamatkoihin, kodinhankintoihin, asunnon remontointiin ja autoon.
– Suomalaiset eivät ole huolestuneita varallisuutensa tilasta kokonaisuutena. Tämä on tietysti hyvä paitsi tulevaisuuden uskon kannalta, myös siksi, että varallisuutta voi sitten tilanteen niin vaatiessa myydä tai muuntaa rahaksi.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2012/10/08/joka-kolmannella-ei-jaa-yhtaan-rahaa-saastoon/201239393/310
QuoteSuomen Pankki moittii kotitalouksia: Velkaantuminen huolettaa
4.4.2013
Suomalaistaloudet ovat velkaantuneet yhtäjaksoisesti 15 vuotta. Velkaantumisessa on huolestuttavia piirteitä, sanoo Suomen Pankki tuoreessa vuosikertomuksessa.
Yhä useampi kotitalous on sekä tuloihinsa että vakuuksiinsa nähden voimakkaasti velkaantunut. Näiden kotitalouksien merkitys on kasvanut pitkään.
Suomalaiset altistuvat korkoriskille muiden maiden kuluttajia herkemmin, koska tavallisesti luotot ovat vaihtuvakorkoisia. Tietenkin taloudet ovat hyötyneet korkojen laskusta, mutta korkojen noustessa ne kärsivät.
Viime vuonnakin Suomen kotitalouksien luotot kasvoivat selvästi nopeammin kuin euroalueella keskimäärin, Suomen Pankki huomauttaa. Myönteisenä keskuspankki pitää sitä, että vuoden loppua kohti velkaantumistahti hidastui.
Suomen Pankki on murehtinut kotitalouksien huoletonta velanottoa pitkään. Vapailla rahamarkkinoilla ei kuitenkaan ole keinoja estää tätä.
Viranomaisille olisi annettava harkinnanvaraiset keinot kokonaisluotonannon ja asuntoluotonannon liiallisen kasvun hidastamiseksi. Näin Suomen Pankki huomautti vakausarviossaan toukokuussa 2012.
Ylipäänsä keskuspankki oli ja on sitä mieltä, että pankkien taseiden ja lyhytaikaisen markkinarahoituksen kasvun hillitsemistä on syytä pohtia ja miettiä viranomaisille siihen sopivat keinot.
Marraskuussa viime vuonna ministeri Antti Tanskasen työryhmä esittikin, että Finanssivalvonta saisi oikeuden määrätä asuntolainoille sitovan lainakaton. Esityksestä nousi kova poru, sillä lainakatto koskettaisi kymmeniä tuhansia suomalaisia vuosittain. Asunnonhankinta hidastuisi, kun perheen on kerättävä omaa pääomaa ajateltua enemmän.
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen+pankki+moittii+kotitalouksia+velkaantuminen+huolettaa/a2178123
Tästä kaupungista on lähtenyt melkein kaikki teollisuus kauan sitten. Työttömyys on maan korkeimpia.
Kertokaa sitten jotain uutta kun kelkka on kääntynyt. Omasta puolestani saa provota niin paljon kuin lähtee - eihän näillä ulostuloilla pahenna muuta kuin itsensä.
En ole missään kiistänyt sitä, etteikö Suomen suunta olisi alaspäin. Pointtini on, että alamäki ei ole niin paha kuin mitä katkerimmat jankuttajat antavat ymmärtää, eikä Suomen asema suhteessa muihin maihin ole niin heikko kun väitetään.
Kauhukuvien maalailijat uskovat tilastoihin AINA kun ne näyttävät tukevan heidän näkemyksiään edes jollain tavalla. Vähittäiskaupan tilastot Pohjoismaissa ovat luotettavia. Siitä ei ole epäilystäkään.
Sekin on totta, että vuosittain kymmenet tuhannet ihmiset kokevat henkilökohtaisen haaksirikon työttömyyden seurauksena. Mutta meitä on tässä maassa 5,4 miljoonaa. Tilastot näyttävät kokonaiskuvan tunteettomasti. Ei nyt ole tarkoitus kiistää jonkin yksittäisen ihmisen epätoivoa.
joo,
hyvin menee, mutta menkööt.
QuoteSuomi pahasti hyydyksissä jo 2 vuotta - Bruttokansantuote kasvoi viimeksi vuoden 2012 alussa
Bruttokansantuote pieneni loka-joulukuussa 0,3 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Vuoden 2012 viimeiseen neljännekseen verrattuna vähenemää oli 0,6 prosenttia.
Bruttokansantuote on kasvanut viimeksi vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä.
Koko vuoden 2014 lukema 1,4 prosenttia miinuksella edellisvuoteen verrattuna.
Viennin volyymi väheni loka-joulukuussa 0,6 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden takaisesta se oli kuitenkin kasvanut 1,6 prosenttia.
Investoinnit vähenivät vuoden takaiseen verrattuna 8,9 prosenttia.
http://www.tekniikkatalous.fi/talous/suomi+pahasti+hyydyksissa+jo+2+vuotta++bruttokansantuote+kasvoi+viimeksi+vuoden+2012+alussa/a971589 (http://www.tekniikkatalous.fi/talous/suomi+pahasti+hyydyksissa+jo+2+vuotta++bruttokansantuote+kasvoi+viimeksi+vuoden+2012+alussa/a971589)
Quote from: StadinKundi on 04.03.2014, 00:22:00
Mitä sä nyt taas selität kekeruusi? Suomessa ostetaan tuolla rahamäärällä kaupasta asioita. Tanskassa ostetaan samalla rahamäärällä, mutta siellä rahalla saa vähemmän, koska se on kalliimpi maa.
Sitä mitä sanoin. Riippuu käteen jäävästä rahamäärästä mitä tuo tarkoittaa. Esim. Unkarissa on matalampi tulotaso, mutta myös matalammat hinnat. Pelkällä vähittäiskaupan myynnin määrällä ei kerrota yhtään mitään. Eikä se kerro myöskään "shoppailusta" mitään.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.03.2014, 00:52:20
joo, hyvin menee, mutta menkööt.
QuoteSuomi pahasti hyydyksissä jo 2 vuotta - Bruttokansantuote kasvoi viimeksi vuoden 2012 alussa
Bruttokansantuote pieneni loka-joulukuussa 0,3 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Vuoden 2012 viimeiseen neljännekseen verrattuna vähenemää oli 0,6 prosenttia.
Bruttokansantuote on kasvanut viimeksi vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä.
Koko vuoden 2014 lukema 1,4 prosenttia miinuksella edellisvuoteen verrattuna.
Viennin volyymi väheni loka-joulukuussa 0,6 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden takaisesta se oli kuitenkin kasvanut 1,6 prosenttia.
Investoinnit vähenivät vuoden takaiseen verrattuna 8,9 prosenttia.
http://www.tekniikkatalous.fi/talous/suomi+pahasti+hyydyksissa+jo+2+vuotta++bruttokansantuote+kasvoi+viimeksi+vuoden+2012+alussa/a971589 (http://www.tekniikkatalous.fi/talous/suomi+pahasti+hyydyksissa+jo+2+vuotta++bruttokansantuote+kasvoi+viimeksi+vuoden+2012+alussa/a971589)
Kyllä, tuo on totta. Suomi on hyytynyt Norjan tasolle. Ei voi mitään. Katkera kalkki on nieltävä.
Quote from: kekkeruusi on 04.03.2014, 00:59:33
Quote from: StadinKundi on 04.03.2014, 00:22:00
Mitä sä nyt taas selität kekeruusi? Suomessa ostetaan tuolla rahamäärällä kaupasta asioita. Tanskassa ostetaan samalla rahamäärällä, mutta siellä rahalla saa vähemmän, koska se on kalliimpi maa.
Sitä mitä sanoin. Riippuu käteen jäävästä rahamäärästä mitä tuo tarkoittaa. Esim. Unkarissa on matalampi tulotaso, mutta myös matalammat hinnat. Pelkällä vähittäiskaupan myynnin määrällä ei kerrota yhtään mitään. Eikä se kerro myöskään "shoppailusta" mitään.
Vähittäiskauppa on shoppailua. Suomessa ja muissa länsimaissa ruokaan menee noin 8-12% tuloista. Loput on on shoppailua, sillä sitähän vähittäiskauppa on. Nyt on kyse siis siitä, miten kaupat myyvät. Kyse ei ole palveluista, eikä mistään maksuista valtiolle, vaan kyse on tavaratalojen, markettien ja muiden myymälöiden myynnistä, ja se myynti on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Materiaalinen elintaso siis on korkea.
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä minkään käteen jäävän rahamäärän kanssa, koska kyse on siitä rahamäärästä, joka siirtyy kädestä kaupalle.
Quote from: StadinKundi on 04.03.2014, 17:44:19
Vähittäiskauppa on shoppailua. Suomessa ja muissa länsimaissaQuoteruokaan menee noin 8-12%
tuloista. Loput on on shoppailua, sillä sitähän vähittäiskauppa on. Nyt on kyse siis siitä, miten kaupat myyvät. Kyse ei ole palveluista, eikä mistään maksuista valtiolle, vaan kyse on tavaratalojen, markettien ja muiden myymälöiden myynnistä, ja se myynti on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Materiaalinen elintaso siis on korkea.
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä minkään käteen jäävän rahamäärän kanssa, koska kyse on siitä rahamäärästä, joka siirtyy kädestä kaupalle.
Kiva tietää, kun kuukauden ruokalasku on sen 600€ niin 8% tuloista se tarkoittaisi tuloja 7500€/kk tai 12% 5000€/kk. Onko kyseessä netto vai bruttotulot? Bruttotuloissa yllämme ehkä tuohon 5000€/kk, mutta nettotuloissa jäämme kauas.
Quote from: mannym on 04.03.2014, 17:54:52
Quote from: StadinKundi on 04.03.2014, 17:44:19
Vähittäiskauppa on shoppailua. Suomessa ja muissa länsimaissaQuoteruokaan menee noin 8-12%
tuloista. Loput on on shoppailua, sillä sitähän vähittäiskauppa on. Nyt on kyse siis siitä, miten kaupat myyvät. Kyse ei ole palveluista, eikä mistään maksuista valtiolle, vaan kyse on tavaratalojen, markettien ja muiden myymälöiden myynnistä, ja se myynti on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Materiaalinen elintaso siis on korkea.
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä minkään käteen jäävän rahamäärän kanssa, koska kyse on siitä rahamäärästä, joka siirtyy kädestä kaupalle.
Kiva tietää, kun kuukauden ruokalasku on sen 600€ niin 8% tuloista se tarkoittaisi tuloja 7500€/kk tai 12% 5000€/kk. Onko kyseessä netto vai bruttotulot? Bruttotuloissa yllämme ehkä tuohon 5000€/kk, mutta nettotuloissa jäämme kauas.
Suomalaisen perheen menoista ruokalasku on noin 11-12%. Samalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa. Eli kun laitetaan perheen kaikki menot yhteen, niin keskimäärin ruokalasku on noin 11-12% kaikista kuukauden menoista. Kyse on keskiarvosta. Köyhemmillä lukema on suurempi ja suurilla lapsiperheillä noin puolet menoista kuluu ruokalaskuun.
Quote from: StadinKundi on 04.03.2014, 17:44:19
Quote from: kekkeruusi on 04.03.2014, 00:59:33
Quote from: StadinKundi on 04.03.2014, 00:22:00
Mitä sä nyt taas selität kekeruusi? Suomessa ostetaan tuolla rahamäärällä kaupasta asioita. Tanskassa ostetaan samalla rahamäärällä, mutta siellä rahalla saa vähemmän, koska se on kalliimpi maa.
Sitä mitä sanoin. Riippuu käteen jäävästä rahamäärästä mitä tuo tarkoittaa. Esim. Unkarissa on matalampi tulotaso, mutta myös matalammat hinnat. Pelkällä vähittäiskaupan myynnin määrällä ei kerrota yhtään mitään. Eikä se kerro myöskään "shoppailusta" mitään.
Vähittäiskauppa on shoppailua. Suomessa ja muissa länsimaissa ruokaan menee noin 8-12% tuloista. Loput on on shoppailua, sillä sitähän vähittäiskauppa on. Nyt on kyse siis siitä, miten kaupat myyvät. Kyse ei ole palveluista, eikä mistään maksuista valtiolle, vaan kyse on tavaratalojen, markettien ja muiden myymälöiden myynnistä, ja se myynti on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Materiaalinen elintaso siis on korkea.
Shoppailu-termillä on kyllä useimmiten tarkoitettu aivan jotain muuta kuin leivän, lääkkeiden tai vessapaperin ostamista.
Quote from: StadinKundi on 04.03.2014, 17:44:19
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä minkään käteen jäävän rahamäärän kanssa, koska kyse on siitä rahamäärästä, joka siirtyy kädestä kaupalle.
Eipä se myöskään todista mitään muuta. Ei suomalaisten varallisuudesta tai elintasosta.
Sulla on varmaan jotain todistetta noille prosenttiluvuillesi?
Quote from: kekkeruusi on 04.03.2014, 19:33:27
Quote from: StadinKundi on 04.03.2014, 17:44:19
Quote from: kekkeruusi on 04.03.2014, 00:59:33
Quote from: StadinKundi on 04.03.2014, 00:22:00
Mitä sä nyt taas selität kekeruusi? Suomessa ostetaan tuolla rahamäärällä kaupasta asioita. Tanskassa ostetaan samalla rahamäärällä, mutta siellä rahalla saa vähemmän, koska se on kalliimpi maa.
Sitä mitä sanoin. Riippuu käteen jäävästä rahamäärästä mitä tuo tarkoittaa. Esim. Unkarissa on matalampi tulotaso, mutta myös matalammat hinnat. Pelkällä vähittäiskaupan myynnin määrällä ei kerrota yhtään mitään. Eikä se kerro myöskään "shoppailusta" mitään.
Vähittäiskauppa on shoppailua. Suomessa ja muissa länsimaissa ruokaan menee noin 8-12% tuloista. Loput on on shoppailua, sillä sitähän vähittäiskauppa on. Nyt on kyse siis siitä, miten kaupat myyvät. Kyse ei ole palveluista, eikä mistään maksuista valtiolle, vaan kyse on tavaratalojen, markettien ja muiden myymälöiden myynnistä, ja se myynti on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Materiaalinen elintaso siis on korkea.
Shoppailu-termillä on kyllä useimmiten tarkoitettu aivan jotain muuta kuin leivän, lääkkeiden tai vessapaperin ostamista.
Quote from: StadinKundi on 04.03.2014, 17:44:19
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä minkään käteen jäävän rahamäärän kanssa, koska kyse on siitä rahamäärästä, joka siirtyy kädestä kaupalle.
Eipä se myöskään todista mitään muuta. Ei suomalaisten varallisuudesta tai elintasosta.
Sulla on varmaan jotain todistetta noille prosenttiluvuillesi?
Samalla tavalla muissakin maissa ostetaan lääkkeitä ja vessapaperia. Voit toki olettaa että Suomessa ostetaan enemmän vessapaperia kuin muualla, mikä laskee ostovoimaa, koska juuri mitään muuta ei pysty ostamaan korkean vessapaperin hinnan vuoksi. Vastaisi aika hyvin sitä perinteistä päättelyketjua, joka täällä on vähän yhdellä jos toisella.
Vähittäiskaupan myynti on ehkä paras kuviteltavissa oleva elintasomittari. Vaikuttaa vähän siltä, että et ymmärrä mitä vähittäiskaupalla tarkoitetaan.
Joku taisi jotain Googlesta mainita tässä ketjussa aikaisemmin...
Vaikuttaa siltä, että sinulla on jokin tarve propagoida asiaasi. Ei vain oikein toimi tuo propagointisi, sen verran väitteesi ja tietotasosi vuotaa kuin seula.
Sinulla ei oikein ole varaa avautua muille ymmärryksen puutteesta.
Kiitäkää ihmeessä myös venäläisturisteja. Heillä on pulleat lompakot ja tavaraa menee uskomattomia määriä lännestä itään.
Venäläisten tekemillä ostoksilla Suomessa ei ole merkitystä tuon tilaston kannalta. Venäläiset ostivat Suomesta tavaroita 879 miljoonalla eurolla vuonna 2012, mikä on pari prosenttia Suomen vähittäiskaupasta, mutta suomalaiset ostivat jo pelkästään Virosta 400 miljoonalla eurolla tavaroita, puhumattakaan siitä, mitä suomalaiset muista maista ostavat. Myös Ruotsista ja Tanskasta ulkomaalaiset ostavat tuotteita. Norjasta vähemmän.
Venäläisten rahankäyttö Suomessa: http://www.tak.fi/wp-content/uploads/2013/10/tak-rajatutkimus-2012-esittelymateriaali.pdf
Quote from: kekkeruusi on 04.03.2014, 22:48:37
Vaikuttaa siltä, että sinulla on jokin tarve propagoida asiaasi. Ei vain oikein toimi tuo propagointisi, sen verran väitteesi ja tietotasosi vuotaa kuin seula.
Sinulla ei oikein ole varaa avautua muille ymmärryksen puutteesta.
No itse asiassa kyllä mulla on vähän varaa avautua siitä, mutta en koe siihen tarvetta. Sinä voisit kyllä vähän enemmän näistä asioista tietää, myönnän.