Tein ajankulukseni tällaisen taulukon, jossa on kolmenkymmenen suurimman kunnan (+Ahvenanmaa)
työttömien osuus verrattuna työvoimaan, ei siis koko asukaslukuun. Kunnat ovat suuruusjärjestyksessä ja Uudenmaan kunnat on lihavoitu.
Luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka on laskettu kyseisen muuttujan kuukausitietojen perusteella.
Quote
| 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 |
Helsinki | 9,4% | 7,8% | 7,5% | 8,0% | 7,6% | 6,0% | 6,8% | 8,3% |
Espoo | 7,6% | 5,9% | 5,5% | 6,2% | 6,0% | 4,4% | 5,0% | 5,9% |
Tampere | 15,6% | 13,0% | 12,7% | 14,1% | 13,8% | 10,4% | 10,4% | 11,5% |
Vantaa | 9,7% | 8,4% | 8,2% | 8,7% | 8,3% | 6,2% | 6,7% | 7,6% |
Oulu | 15,2% | 13,6% | 12,8% | 13,2% | 13,4% | 11,1% | 11,1% | 12,2% |
Turku | 14,5% | 12,9% | 12,6% | 13,1% | 11,6% | 9,0% | 9,4% | 10,5% |
Jyväskylä | 15,0% | 13,2% | 12,4% | 13,1% | 12,9% | 11,8% | 12,8% | 13,7% |
Kuopio | 11,2% | 10,4% | 10,5% | 11,6% | 11,9% | 10,0% | 10,6% | 11,6% |
Lahti | 16,1% | 14,1% | 13,5% | 14,8% | 14,6% | 11,2% | 12,3% | 13,8% |
Kouvola | 13,1% | 11,7% | 11,0% | 11,5% | 11,5% | 10,6% | 11,8% | 13,1% |
Pori | 13,8% | 12,4% | 12,4% | 12,6% | 12,6% | 11,1% | 12,5% | 14,1% |
Joensuu | 15,9% | 15,1% | 14,0% | 14,6% | 16,5% | 14,1% | 14,3% | 14,8% |
Lappeenranta | 12,9% | 11,9% | 11,9% | 12,4% | 12,9% | 10,3% | 10,8% | 12,2% |
Hämeenlinna | 10,4% | 8,7% | 8,9% | 8,5% | 9,8% | 7,3% | 7,8% | 9,3% |
Vaasa | 8,9% | 7,8% | 7,6% | 8,3% | 7,9% | 6,6% | 7,2% | 8,9% |
Rovaniemi | 14,7% | 13,0% | 12,3% | 13,2% | 13,9% | 12,3% | 12,4% | 14,2% |
Seinäjoki | 9,6% | 8,3% | 8,2% | 9,3% | 9,9% | 8,5% | 8,7% | 9,8% |
Kotka | 16,8% | 15,9% | 14,9% | 14,5% | 14,2% | 11,3% | 11,2% | 12,9% |
Salo | 15,4% | 13,0% | 10,8% | 11,1% | 10,6% | 7,4% | 7,6% | 7,7% |
Mikkeli | 12,1% | 11,1% | 10,2% | 10,8% | 10,6% | 9,2% | 10,0% | 11,6% |
Porvoo | 8,6% | 7,8% | 7,7% | 8,0% | 7,7% | 5,7% | 6,2% | 7,1% |
Lohja | 9,8% | 7,8% | 7,7% | 8,5% | 7,8% | 5,4% | 5,6% | 6,1% |
Kokkola | 9,5% | 8,7% | 8,3% | 9,2% | 9,9% | 8,3% | 9,1% | 10,8% |
Hyvinkää | 9,6% | 7,8% | 7,7% | 8,3% | 8,0% | 6,0% | 6,8% | 8,2% |
Nurmijärvi | 5,2% | 4,2% | 4,5% | 5,0% | 4,6% | 3,2% | 4,0% | 4,4% |
Rauma | 11,5% | 10,3% | 10,0% | 10,6% | 10,8% | 8,5% | 8,9% | 10,4% |
Järvenpää | 8,0% | 6,8% | 6,9% | 7,6% | 7,4% | 5,3% | 5,6% | 6,4% |
Tuusula | 6,2% | 5,0% | 4,9% | 5,4% | 5,0% | 3,0% | 3,5% | 4,5% |
Kajaani | 14,8% | 12,5% | 12,6% | 13,4% | 14,6% | 12,7% | 13,7% | 15,1% |
Kirkkonummi | 7,4% | 5,8% | 5,8% | 6,4% | 6,4% | 4,7% | 5,1% | 6,2% |
Ahvenanmaa | 3,5% | 3,0% | 2,6% | 2,8% | 2,5% | 1,9% | 2,0% | 2,2% |
|
Koko maa | 11,3% | 9,8% | 9,4% | 10,1% | 10,2% | 7,9% | 8,5% | 9,7% |
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntapohjaisia vuosikeskiarvoja http://www.tem.fi/tyo/tyonvalitystilasto/kuntapohjaisia_vuosikeskiarvoja (http://www.tem.fi/tyo/tyonvalitystilasto/kuntapohjaisia_vuosikeskiarvoja)
Kuten huomataan työvoimapula on aivan hirrrrvittävä. ;) (Paitsi Ahvenanmaalla.)
Tässä on koko maan työttömyysluvut Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Tilastokeskuksesta.
Quote
Vuosi | TEM | | Tilastokeskus | | TEM |
| Lukumäärä | Työttömyys% | Lukumäärä | Työttömyys% | Palveluissa* | Palveluissa+
TEMtyöttömyys |
1991 | 213 201 | 8,6% | 169 000 | 6,6% | 57 549 | 270 750 |
1992 | 363 121 | 14,6% | 292 000 | 11,7% | 78 324 | 441 445 |
1993 | 482 173 | 19,5% | 405 000 | 16,3% | 84 016 | 566 189 |
1994 | 494 247 | 20,0% | 408 000 | 16,6% | 98 377 | 592 624 |
1995 | 466 013 | 19,3% | 382 000 | 15,4% | 103 667 | 569 680 |
1996 | 447 987 | 18,6% | 363 000 | 14,6% | 118 514 | 566 501 |
1997 | 408 964 | 17,0% | 314 000 | 12,7% | 123 385 | 532 349 |
1998 | 372 431 | 15,4% | 285 000 | 11,4% | 113 231 | 485 662 |
1999 | 348 140 | 14,2% | 261 000 | 10,2% | 104 899 | 453 039 |
2000 | 321 119 | 12,8% | 253 000 | 9,8% | 89 038 | 410 157 |
2001 | 302 177 | 12,0% | 238 000 | 9,1% | 79 707 | 381 884 |
2002 | 293 969 | 11,5% | 237 000 | 9,1% | 79 285 | 373 254 |
2003 | 288 843 | 11,3% | 235 000 | 9,0% | 86 802 | 375 645 |
2004 | 288 402 | 11,3% | 229 000 | 8,8% | 87 343 | 375 745 |
2005 | 275 317 | 10,8% | 220 000 | 8,4% | 84 749 | 360 066 |
2006 | 247 890 | 9,7% | 204 000 | 7,7% | 86 496 | 334 386 |
2007 | 215 751 | 8,5% | 183 000 | 6,9% | 87 894 | 303 645 |
2008 | 202 891 | 7,9% | 172 000 | 6,4% | 83 044 | 285 935 |
2009 | 264 805 | 10,2% | 221 000 | 8,2% | 83 808 | 348 613 |
2010 | 264 813 | 10,1% | 224 000 | 8,4% | 100 144 | 364 957 |
2011 | 243 876 | 9,4% | 209 000 | 7,8% | 109 133 | 353 009 |
2012 | 253 150 | 9,8% | 207 000 | 7,7% | 107 492 | 360 642 |
2013 | 294 136 | 11,3% | 219 000 | 8,2% | 107 589 | 401 725 |
*Sisältää yhteismäärän työllistettynä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, vuorotteluvapaasijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa, omaehtoisessa opiskelussa, valmennuksessa, työ- ja koulutuskokeilussa sekä työvoimakoulutuksessa olevista.
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=91340.0;attach=30951)
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö http://www.tem.fi/files/31889/tilkm2013.pdf
Tilastokeskus, Suomi lukuina/työmarkkinat 1.2.2014 http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html
Ja tässä on pähkinänkuoressa TEM:in ja Tilastokeskuksen erot.
QuoteTilastokeskuksen työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa, työttömyyden mittaaminen on vain yksi työvoimatutkimuksen tehtävistä. Työvoimatutkimus perustuu 15–74-vuotiaasta väestöstä poimittuun otokseen. Työvoimatutkimuksessa työllisen ja työttömän määrittely noudattaa YK:n työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin asetuksia. Luvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisten neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös opiskelija ja työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työ- ja elinkeinotoimistoissa asioivia työnhakijoita ja on tarkoitettu työnvälitystoiminnan ja työ- ja elinkeinohallinnon tarpeisiin. Työnvälitystilastoa käytetään palveluiden kohdentamiseen ja niiden vaikutusten seuraamiseen. Työnvälitystilastoon perustuvaa työttömyyslukua ei voida vertailla kansainvälisesti, koska eri maiden työvoimahallinto ja työttömyysturvalainsäädäntö poikkeavat toisistaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa työtön on työnhakija, joka on ilman työtä eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa. Työnvälitystilastossa työttömiin luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet kokonaan lomautetut. Työnvälitystilastossa ei lueta työttömiksi työnhakijoiksi työttömyyseläkkeen saajia eikä päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita – ei edes loma-aikoina. Käytännössä työnvälitystilasto kattaa työttömät, jotka saavat työttömyyskorvausta.
Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen eroa selittää osaltaan piilotyöttömyys. Piilotyöttömäksi luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole aktiivisesti etsinyt työtä viimeisten neljän viikon aikana. Piilotyöttömiä oli vuonna 2012 keskimäärin 113 000 henkilöä. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt.
Lähde: Tilastokeskus, [Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen vertailu], [4.4.2013] http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-04-04_men_002.html
Tässä toimeentulotukien saajien määrä.
QuoteToimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.
Vuosi | Kotitalouksia | Henkilöitä |
1990 | 181 604 | 314 009 |
1991 | 222 653 | 396 109 |
1992 | 258 864 | 464 635 |
1993 | 292 559 | 528 126 |
1994 | 329 393 | 577 274 |
1995 | 339 020 | 583 922 |
1996 | 349 591 | 609 636 |
1997 | 344 705 | 593 797 |
1998 | 313 337 | 534 930 |
1999 | 291 961 | 492 694 |
2000 | 271 686 | 454 353 |
2001 | 264 122 | 443 155 |
2002 | 262 570 | 429 806 |
2003 | 261 430 | 424 126 |
2004 | 251 017 | 401 031 |
2005 | 238 848 | 377 376 |
2006 | 226 617 | 358 369 |
2007 | 217 842 | 342 492 |
2008 | 215 570 | 339 394 |
2009 | 238 755 | 377 688 |
2010 | 240 257 | 375 152 |
2011 | 239 212 | 371 898 |
2012 | 238 373 | 370 454 |
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=91340.0;attach=30955)
Lähde: Sosiaali- ja Terveysministeriö http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki (http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki)
Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitos http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki)
EDIT lisätty TEMin ja Tilastokeskuksen työttömyysluvut ja niiden selitykset.
EDIT2 lisätty Palvelut ja kuva vaihdettu.
EDIT3 lisätty toimeentulotukien saajien määrä ja tilastokeskuksen lähde muutettu parempaan.
Vain kolmessa kunnassa on onnistuttu helpottamaan työvoimapulaa 7 vuodessa. Niissäkin niin vähän, että mahtuu varmaan virhemarginaalin sisään. Kaikissa muissa työvoimareservi on kasvanut, mikä aiheuttaa uusien työpaikkojen syntymistä, mikä taas pahentaa työvoimapulaa. Vai miten se meni.
Kertokaapa, miten tilastokeskuksen ja työkkärin työttömyystilastot eroavat toisistaan? Jos työkkäri laskee lukuunsa työttömien tosiasiallisen määrän, niin mitä tilastokeskus laskee? Jostain luin, että tilastokeskus laskisi työnhaun uusijoiden määrän per kuukausi?
Quote from: Tulituki on 29.01.2014, 10:04:56
Kertokaapa, miten tilastokeskuksen ja työkkärin työttömyystilastot eroavat toisistaan? Jos työkkäri laskee lukuunsa työttömien tosiasiallisen määrän, niin mitä tilastokeskus laskee? Jostain luin, että tilastokeskus laskisi työnhaun uusijoiden määrän per kuukausi?
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-04-04_men_002.html (http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-04-04_men_002.html) Tuolta voi lukea mitä eroa niillä on.
Quote from: Tulituki on 29.01.2014, 10:04:56
Kertokaapa, miten tilastokeskuksen ja työkkärin työttömyystilastot eroavat toisistaan? Jos työkkäri laskee lukuunsa työttömien tosiasiallisen määrän, niin mitä tilastokeskus laskee? Jostain luin, että tilastokeskus laskisi työnhaun uusijoiden määrän per kuukausi?
Nnnoh...yhden kuulemani mukaan (eli siis sarjassamme joku joskus jossain sanoi jotain sellaista) työttömäksi määritellään eri tavalla. Eli joku laskee työttömiksi vain pitkäaikaistyöttömät ja joku toinen ottaa mukaan kaikki työttömät. Ite en ymmärrä miten työtön ei muka olisi työtön huolimatta siitä, onko ollut tunnin tai vuoden työttömänä...
Lisätty muutama uusi asia.
Tampereella on aivan hirvittävä työvoimapula! Onneksi pakolaiskiintiötä nostettiin täksi vuodeksi 70:stä 120:een, jotta tämä (karjuva) työvoimapula saadaan vihdoinkin taittumaan. Pari jotain perussuomalaista fasistia yritti estää tätä ratkaisua, mutta rasismille ei kuitenkaan annettu tilaa työläisenpunaisella Tampereella. Luottavaisin mielin voi duunari katsoa tulevaisuuteen, kun on niin viisaita päättäjiä tässä kunnassa.
Ymmärrän kyllä, että täystyöllisyys on huono juttu, sillä silloin kasvu hidastuu, mutta onhan tuo reservi varsin mittava. Ja kun nyt on valtionkin taholta herätty siihen, ettei niitä työpaikkoja tule olemaankaan tulevaisuudessa niin paljon, niin voisi nämä työvoimapulapuheet pian päättyä.
Quote from: JensTheViking on 29.01.2014, 14:09:07
Eli joku laskee työttömiksi vain pitkäaikaistyöttömät ja joku toinen ottaa mukaan kaikki työttömät. Ite en ymmärrä miten työtön ei muka olisi työtön huolimatta siitä, onko ollut tunnin tai vuoden työttömänä...
Suomessa ei tilastoida työttömien määrää. Suomessa tilastoidaan työttömät
työnhakijat. Pitkäaikaistyöttömiä ei pääosin pidetä työnhakijoina.
Tosin työtähakeva opiskelija ei myöskään ole työtön työnhakija.
Minusta on asiallista, kun radiossa usein sanotaan muun lisäksi myös yli vuoden työttömänä olleiden määrä (TE-keskuksen mukaan). Se taitaa tarkoittaa juuri sitä pitkäaikaistyöttömien lukua.
Jos jollain on ideoita mitä tähän artikkeliin voisi vielä lisätä tai jotain muita ideoita niin kertokaa vapaasti, lisään niitä mielelläni mikäli taitoni riittävät. Pyrin myös päivittämään tietoja tarpeen mukaan.
Quote from: poikuliini on 30.01.2014, 23:43:44
Jos jollain on ideoita mitä tähän artikkeliin voisi vielä lisätä tai jotain muita ideoita niin kertokaa vapaasti, lisään niitä mielelläni mikäli taitoni riittävät. Pyrin myös päivittämään tietoja tarpeen mukaan.
Kokopäivätyössä olijoiden lukumäärä.
Osa-aika työllisten lukumäärä. He kuuluvat luokkaan KELA:n etuudet + toimeentulotuki. (n.500k)
KELA:sta etuuksien hakijoiden ja toimeentulotuen hakijoiden lukumäärä. (n. 1000k)
Alle 25v. syrjäytyneiden nuorten lukumäärä ketkä eivät kuulu KELA:n eivätkä sosiaalitoimen piiriin. (2 lukua; kaikki yhteensä n.50k ja ne ketkä eivät kuulu mihinkään tilastoon)
Quote from: Ari-Lee on 31.01.2014, 00:12:59
Quote from: poikuliini on 30.01.2014, 23:43:44
Jos jollain on ideoita mitä tähän artikkeliin voisi vielä lisätä tai jotain muita ideoita niin kertokaa vapaasti, lisään niitä mielelläni mikäli taitoni riittävät. Pyrin myös päivittämään tietoja tarpeen mukaan.
Kokopäivätyössä olijoiden lukumäärä.
Osa-aika työllisten lukumäärä. He kuuluvat luokkaan KELA:n etuudet + toimeentulotuki. (n.500k)
KELA:sta etuuksien hakijoiden ja toimeentulotuen hakijoiden lukumäärä. (n. 1000k)
Alle 25v. syrjäytyneiden nuorten lukumäärä ketkä eivät kuulu KELA:n eivätkä sosiaalitoimen piiriin. (2 lukua; kaikki yhteensä n.50k ja ne ketkä eivät kuulu mihinkään tilastoon)
Onko laittaa vinkkiä mistä näitä voisi etsiä?
Kiitos valaisevista tilastoista. Täytyy sanoa että Suomessa on ainakin työvoiman tarjontapuoli kunnossa, eikä työvoimapula pääse kovin nopeasti yllättämään.
Jos näitä tilastoja nyt tarkemmin tulkitsee, niin kaikki nämä voi käytännössä laskea työttömiksi:
- Työttömät työnhakijat 294136
- Pitkäaikaistyöttömät 73686
- Työttömyyseläkeläiset 16308
- Palveluissa olevat 107589
- Työvoimakoulutuksessa olevat 26184
Työttömien kokonaismäärä olisi vuoden 2013 lopussa: 517903
Työttömyysaste näin laskettuna 19,8 %
Voisiko joku vielä valaista, mitä tarkalleen tarkoittavat työssä olevat ja työvoiman ulkopuoliset työnhakijat? Oma tulkintani on että nuo työssä olevat työnhakijat ovat osa-aikatyöntekijöitä, jotka hakevat parempia paikkoja, mutta entä nuo työvoiman ulkopuoliset? Tarkoittaako se mahdollisesti opiskelijoita, jotka hakevat ilta- ja viikonlopputöitä? Se mikä pistää silmään on näiden työvoiman ulkopuolisten työnhakijoiden kasvanut määrä. Vuonna 1991 heitä oli 17324 ja vuonna 2013 peräti 89877.
Quote from: poikuliini on 31.01.2014, 00:46:44
Quote from: Ari-Lee on 31.01.2014, 00:12:59
Quote from: poikuliini on 30.01.2014, 23:43:44
Jos jollain on ideoita mitä tähän artikkeliin voisi vielä lisätä tai jotain muita ideoita niin kertokaa vapaasti, lisään niitä mielelläni mikäli taitoni riittävät. Pyrin myös päivittämään tietoja tarpeen mukaan.
Kokopäivätyössä olijoiden lukumäärä.
Osa-aika työllisten lukumäärä. He kuuluvat luokkaan KELA:n etuudet + toimeentulotuki. (n.500k)
KELA:sta etuuksien hakijoiden ja toimeentulotuen hakijoiden lukumäärä. (n. 1000k)
Alle 25v. syrjäytyneiden nuorten lukumäärä ketkä eivät kuulu KELA:n eivätkä sosiaalitoimen piiriin. (2 lukua; kaikki yhteensä n.50k ja ne ketkä eivät kuulu mihinkään tilastoon)
Onko laittaa vinkkiä mistä näitä voisi etsiä?
Joudut tekemään hieman tutkimustyötä. Tuon verran voin vinkata mitä googlen hakupalvelulla noin ylimalkaan löytyi. Ja eihän noita lukuja ole pakko kunnittain olla - laita koko maa yhteen.
Vinkki KELAn tilastoista:
http://www.kela.fi/kelasto
Vinkki toimeentulotuen hakijat:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki
Tilastokeskus muistaakseni laski työllistetyksi jos oli tehnyt vaikka yhden tunnin palkkatyötä. Siinä tulee suuri ero TE-keskuksen lukuihin.
Quote
Joudut tekemään hieman tutkimustyötä. Tuon verran voin vinkata mitä googlen hakupalvelulla noin ylimalkaan löytyi. Ja eihän noita lukuja ole pakko kunnittain olla - laita koko maa yhteen.
Vinkki KELAn tilastoista:
http://www.kela.fi/kelasto
Vinkki toimeentulotuen hakijat:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki
Tilastokeskus muistaakseni laski työllistetyksi jos oli tehnyt vaikka yhden tunnin palkkatyötä. Siinä tulee suuri ero TE-keskuksen lukuihin.
Kiitos noista. Täytyy katsoa mitä saan aikaan, enää tänään kyllä ei jaksa.
--------------------------------------------------------------
QuoteVoisiko joku vielä valaista, mitä tarkalleen tarkoittavat työssä olevat ja työvoiman ulkopuoliset työnhakijat? Oma tulkintani on että nuo työssä olevat työnhakijat ovat osa-aikatyöntekijöitä, jotka hakevat parempia paikkoja, mutta entä nuo työvoiman ulkopuoliset? Tarkoittaako se mahdollisesti opiskelijoita, jotka hakevat ilta- ja viikonlopputöitä? Se mikä pistää silmään on näiden työvoiman ulkopuolisten työnhakijoiden kasvanut määrä. Vuonna 1991 heitä oli 17324 ja vuonna 2013 peräti 89877.
Työ- ja elinkeinoministerin sivuilta. http://www.tem.fi/tyo/tyonvalitystilasto/maaritelmat_taulukot_ja_kuviot/rekisteroidyt_tyonhakijat
Quote01 = työssä oleva, yleisillä työmarkkinoilla
Työssä yleisillä työmarkkinoilla olevaksi luetaan työnhakija, jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on vähintään 4 tuntia. Työssä yleisillä työmarkkinoilla olevaksi merkitään myös työnhakija, joka työllistyy työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään.
Työssä yleisillä työmarkkinoilla olevaksi luetaan myös työnhakija, joka on tilapäisesti poissa työpaikastaan sairauden, loman, työriidan, sääesteen, koneiden rikkoutumisen tai muun tällaisen syyn vuoksi.
Myös vuorotteluvapaasijaiset kuuluvat tähän ryhmään, jos heidän työnhakunsa on voimassa.
sekä
Quote05 = työvoiman ulkopuolella oleva
Työnhakijan katsotaan olevan työvoiman ulkopuolella, jos hän täyttää työttömän määritelmän, mutta työllisyyskoodi 02 ei ole henkilön tilanteen perusteella arvioituna tarkoituksenmukainen. Tällaisia voivat olla esim. vankeusrangaistusta suorittavat, pitkään laitoshoidossa olevat ja asevelvollisuuttaan suorittavat, jotka ilmoittautuvat työnhakijoiksi, mutta voivat ottaa työtä vastaan tai osallistua palveluihin vasta määräajan kuluttua.
Työvoiman ulkopuolella oleviksi merkitään myös henkilöt, jotka ovat pitkään pois työpaikastaan esim. vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla olevat.
Toivottavasti oli apua.
Quote from: Ikityötön on 31.01.2014, 01:02:46
Kiitos valaisevista tilastoista. Täytyy sanoa että Suomessa on ainakin työvoiman tarjontapuoli kunnossa, eikä työvoimapula pääse kovin nopeasti yllättämään.
Jos näitä tilastoja nyt tarkemmin tulkitsee, niin kaikki nämä voi käytännössä laskea työttömiksi:
- Työttömät työnhakijat 294136
- Pitkäaikaistyöttömät 73686
- Työttömyyseläkeläiset 16308
- Palveluissa olevat 107589
- Työvoimakoulutuksessa olevat 26184
Työttömien kokonaismäärä olisi vuoden 2013 lopussa: 517903
Työttömyysaste näin laskettuna 19,8 %
Voisiko joku vielä valaista, mitä tarkalleen tarkoittavat työssä olevat ja työvoiman ulkopuoliset työnhakijat? Oma tulkintani on että nuo työssä olevat työnhakijat ovat osa-aikatyöntekijöitä, jotka hakevat parempia paikkoja, mutta entä nuo työvoiman ulkopuoliset? Tarkoittaako se mahdollisesti opiskelijoita, jotka hakevat ilta- ja viikonlopputöitä? Se mikä pistää silmään on näiden työvoiman ulkopuolisten työnhakijoiden kasvanut määrä. Vuonna 1991 heitä oli 17324 ja vuonna 2013 peräti 89877.
Olen ollut siinä käsityksessä että työttömyyseläkeläiset ovat työvoiman ulkopuolisia. Pitkäaikaistyöttömät ja työttömät - sama asia kahteen kertaan eli niitä lukuja ei voi ynnätä yhteen.
Tässä liite Joulukuu 2013:
Työttömät työnhakijat yhteensä: 544 362
Tämä luku sisältää kaikki mattojen alle lakaistut,
luulen. Jokatapauksessa yli 500k.
http://www.tem.fi/files/38564/JOULU13.pdf
Kaikkien rekisteröityneiden työnhakijoiden lukumäärän voi tarkistaa kätevästi tästä:http://www.tem.fi/files/31850/Tyonhakijat_311213.pdf (http://www.tem.fi/files/31850/Tyonhakijat_311213.pdf)
Vuoden 2013 keskiarvo: 504 992
Quote from: poikuliini on 31.01.2014, 01:24:29
Kaikkien rekisteröityneiden työnhakijoiden lukumäärän voi tarkistaa kätevästi tästä:http://www.tem.fi/files/31850/Tyonhakijat_311213.pdf (http://www.tem.fi/files/31850/Tyonhakijat_311213.pdf)
Vuoden 2013 keskiarvo: 504 992
Tuohon lisätään nyt ne
osa-aikatyölliset KELAn ja soskun asiakkaat joita on jo ~50k. Saadaan todellisempi luku.
P.S Edit
Näin tässä käy kun harmaa aivosolu nukahti tähän aikaan.
Osa-aikatyössä kävijöitä on yhteensä noin ½ miljoonaa eikä 50k.. Kaadun käärinliinoihini. Hyvää yötä.
Osaatko sanoa näkyvätkö paketin saaneet noissa luvuissa? Niitä jaetaan ainakin suuryrityksissä potkujen korvikkeena.
Quote from: sivullinen. on 31.01.2014, 02:18:13
Osaatko sanoa näkyvätkö paketin saaneet noissa luvuissa? Niitä jaetaan ainakin suuryrityksissä potkujen korvikkeena.
Jos ovat ilmoittaneet itsensä työttömäksi nii silloin. He eivät kuitenkaan saa korvausta koska ovat itse eronneet eli karenssi napsahtaa päälle.