Saksassa poliitikot puhuvat köyhyysmaahanmuutosta etenkin Balkanilta. Samaan aikaan työnantajapiirejä lähellä oleva ajatuspaja on tehnyt tutkimuksen ... Juttu Die Weltistä.
QuoteMaahanmuuttajat täyttävät Saksan valtion kirstut
Sillä aikaan, kun poliitikot ovat puhuneet sosiaaliturismista, niin talousmiehet ovat tehneet laskelmia: Romanialaiset ja bulgarialaiset maahanmuuttajat hyödyttävät taloutta – ja keventävät merkittävästi valtiontalouden taakkaa.
Die Welt 20.1.2014 juttu saksaksi (http://www.welt.de/wirtschaft/article124031858/Zuwanderer-fuellen-die-deutschen-Staatskassen.html)
(http://img.welt.de/img/wirtschaft/origs124034950/4769727515-w900-h600/DWO-Zuwanderer-Akademiker-cw-1500x1000-2-.jpg)
KUVAN SELITE: Maahan muuttaa yhä enemmän akateemisia. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä prosenteissa ikäluokassa 25-64 -vuotiaat. Vaakarivit: Zugewanderte (1990-2000) = Maahanmuuttaneet vuosina 1990-2000 jne. Punainen viiva = Bulgariasta ja Romaniasta tulleet v. 2011. Sininen viiva = Saksan koko väestö.
Saksan talous hyötyy Romaniasta ja Bulgariasta tulleista maahanmuuttajista. Tällainen oli Institut der deutschen Wirtschaftin[1] (IW, Saksan talouselämän instituutti) tutkimuksen tulos. Maahanmuuttajat eivät vain edistäneet Saksan talouskasvua, vaan he toivat myös julkiselle taloudelle lisätuloja.
"Maahanmuutto Romaniasta ja Bulgariasta on kannattavaa", kertoi instituutin johtaja Michael Hüther. Erityisesti tämä tuli ilmi sosiaaliturvakassojen ja liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien taloudessa.
Maahanmuutto vakauttaa erityisesti sosiaaliturvan eri haaroja – sikäli, kun maahanmuuttajat olivat sosiaalivakuutuksen piirissä ja maksoivat sosiaaliturvamaksuja. Itse asiassa maahanmuuttajat kartuttivat keskivertoa useammin sosiaaliturvakassoja: Nykyisin noin 42% maahanmuuttajista on töissä, joista maksetaan maksuja sosiaaliturvakassoihin.
Saksassa syntyneiden kohdalla luku on vain 35,5%. Myös Romaniasta ja Bulgariasta tulleiden kohdalla luku on korkeampi.
Lisäksi maahanmuuttajat olivat pääsääntöisesti nuorempaa väkeä, painotti IW-johtaja Michael Hüther. Uudet maahanmuuttajat olivat keskimäärin nuorempia kuin saksalaiset ja he ainakin osittain vaikuttivat demografista muutosta vastaan, joka kuormittaa erityisesti eläkekassoja.
Joka kolmas on alle 30-vuotias
Vuosina 1999-2009 uusina maahanmuuttajina Saksaan tulleista joka kolmas oli nuorempi kuin 30-vuotias. Vain 4% oli yli 65-vuotiaita ja siten jo eläkeiässä.
IW-tutkijoiden myös tämä kevensi lakisääteisten sairaskassojen taakkaa, sillä nuoremmista koitui vähemmän kustannuksia kuin vanhemmista tulijoista. Esimerkiksi 15-29 –vuotias nuori aikuinen maksoi kassoille keskimäärin vähemmän kuin 2.000 euroa vuodessa. 65-84 –vuotias seniori taas aiheutti kuluja keskimäärin 6.000 euron verran.
Kokonaisuudessaan maahanmuutto kevensi sosiaaliturvakassojen lisäksi myös julkisen talouden taakkaa. Uudet maahanmuuttajat saivat vuonna 2009 huomattavasti harvemmin tulonsiirtoja sosiaaliturvakassoilta, sekä myös lakisääteisiltä eläkekassoilta. Lisäksi verorahoitteisten tukien, kuten työttömyystuen (Arbeitslosengeld II) kohdalla heidän osuutensa vastasi koko väestön tasoa.
Maahanmuutto hyödyttää kokonaisuudessaan julkista taloutta.
Konjunktuureihin ja valtiontalouteen kohdistuvan positiivisen vaikutuksen kannalta ratkaisevaa oli akateemisten suuri osuus uusien maahanmuuttajien joukossa, kirjoittavat tutkijat.
Akateemisten suuri osuus
Tutkijat laskivat, että Romaniasta ja Bulgariasta tulleista aikuisista uusista maahanmuuttajista lähes neljännes oli akateemisesti koulutettuja. Kaikkien maahanmuuttajien kohdalla luku oli 29%. Vertailu: Koko Saksan väestössä akateemisten osuus oli vain 19%.
Erityisen ilahduttavaa Saksan talouden kannalta on, että joka kymmenes maahanmuuttaja oli suorittanut loppututkintonsa matematiikassa, informatiikassa, luonnontieteissä tai tekniikassa.
Työnantajat etsivät välillä epätoivoisina näiden alojen ammattitaitoista työvoimaa. Romanialaisten ja bulgarialaisten keskuudessa heidän osuutensa on toki matalampi – noin 8% -, mutta se on kuitenkin korkeampi, kuin koko Saksan väestössä, jossa luku on vain 6%.
"Maahanmuutto on todella tärkeä välinen ammattitaitoisen työvoimapulan lievittämiseksi seuraavien 15 vuoden aikana", sanoi IW-johtaja Hüther. "Eikä pelkästään teollisuudessa, vaan myös sairaanhoidossa, hoiva-ammateissa ja opetuksessa."
Maahanmuuton rakenne on muuttunut huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kun 90-luvulla Saksaan tuli etupäässä paluumuuttajia ja pakolaisia, niin viimeisen kymmenen vuoden aikana Saksaan on tultu ennen kaikkea Keski- ja Itä-Euroopasta etsimään työtä.
Saksa voi muuttua vähemmän houkuttelevaksi
Hüther vetoaa poliitikkoihin, että he eivät vaarantaisi maahanmuuton positiivisia vaikutuksia: "Voin vain varoittaa rikkomasta poliittisella laskelmoinnilla sitä, mitä Saksassa on viime vuosien aikana saatu aikaan tervetuloa-kulttuurilla (Willkommenskultur)."
Muutenkin on kyseenalaista, tuleeko Saksaan jatkossa yhtä paljon ihmisiä kuin aiemmin. Valtaosa tulee Itä- ja Etelä-Euroopasta, ja demografinen rakenne on kehittymässä siellä samaan malliin kuin Saksassa.
Myös siellä työttömyys vähenee ja syntyy pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Nuoria tulee kiinnostamaan vähemmän töihin tulo Saksaan – etenkin, koska palkat tulevat nousemaan myös lähtömaissa.
----
[1] Saksan talouselämän instituutti (IW) on työnantajia lähellä oleva ajatuspaja. Sitä rahoittavat yksityisten alojen työnantajajärjestöt. (wikipedia: Institut der deutschen Wirtschaft).
Tutkimustulos on mullistava, sillä useissa muissa tutkimuksissa ei ole juurikaan havaittu maahanmuutolla olevan mahdollista parantaa julkisen talouden taseita. Toki korkeakoulutettujen maahanmuutolla on yleensä positiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen, mutta ei sillä voida kokonaiskuvaa ratkaista edes pitkällä tähtäimellä.
EDIT typo.
Saksaan on ilahduttavasti tullut yhä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Samoin on tosin tullut myös pakolaisia. Otettiinkohan tämä IW:n tutkimuksessa huomioon?
Quote from: akez on 13.12.2013, 19:07:27
Turvapaikanhakijamäärät vahvassa kasvussa Saksassa, samoin käynyt myös Ranskassa.
QuoteTurvapaikanhakijaluvut korkeimmillaan sitten vuoden 1997
Kuluvan vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana on turvapaikkaa Saksasta hakevien määrä noussut jo noin 100 000 henkilöön. Edelliseen vuoteen verrattuna on kasvua ollut 68,2%.
Die Welt 13.12.2013 juttu saksaksi (http://www.welt.de/politik/deutschland/article122875953/Zahl-der-Asylbewerber-auf-hoechstem-Stand-seit-1997.html)
(http://img.welt.de/img/deutschland/origs122875952/0889727799-w900-h600/DWOasylantraege-jb.jpg)
Ensimmäiset turvapaikkahakemukset Saksassa
(...)
2013-12-13 Saksa: Turvapaikkahakijamäärät kovassa kasvussa (http://hommaforum.org/index.php/topic,90279.msg1507408.html#msg1507408)
Tuoltahan puuttuvat kokonaisuudessaan haittavaikutusten tuomat kustannukset. Ts. ei vieläkään ole laskettu maahanmuuton kustannuksia joten ei ole loppusummaakaan.
Balkanin maahanmuuttajissa on suhteessa enemmän matematiikassa, informatiikassa, luonnontieteissä tai tekniikassa loppututkinnon suorittaneita, kuin muun Saksan väestön keskuudessa.
Quote from: akez on 21.01.2014, 20:13:27
Erityisen ilahduttavaa Saksan talouden kannalta on, että joka kymmenes maahanmuuttaja oli suorittanut loppututkintonsa matematiikassa, informatiikassa, luonnontieteissä tai tekniikassa. ... Romanialaisten ja bulgarialaisten keskuudessa heidän osuutensa on toki matalampi – noin 8% -, mutta se on kuitenkin korkeampi, kuin koko Saksan väestössä, jossa luku on vain 6%.
Työttömyystuissa Balkanin väelle menee sitten jo nyt suhteessa prosentuaalisesti saman verran työttömyystukea kuin saksalaisille ja osin enemmänkin. Ja tämä lienee vasta alkua. Saattavat käydä Balkanin insinöörit vielä kalliiksi lystiksi valtiolle.
QuoteNäin paljon työttömyystuesta (Hartz-IV) menee romanialaisille ja bulgarialaisille
Tietojen mukaan tukea sai 14,8% kaikista Saksassa asuneista bulgarialaisista ja romanialaisista 7,4%. Bulgarialaisiin kului työttömyystukena 87,6 miljoonaa euroa ja romanialaisiin 84,1 miljoonaa euroa.
Hatz-IV -tukea maksetaan vuosittain yhteensä noin 32 miljardia euroa. Hartz-IV -tukea saaneiden osuus koko Saksan väestöstä oli viime vuonna 7,5%.
(...)
2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa? (http://hommaforum.org/index.php/topic,80004.msg1522944.html#msg1522944)
Saksahan on pullistellut ns Euroopan talouden veturina jo pitkään ja korjannut todellisuudessa kaiketi ainoana valtiona vahvan euron edut. Siinäpäs on ollutkin germaanien hyvää saalistaa Euroopan maiden, varsinkin itäisen osan koulutettuja sekä ohessa kultamunia. Meillä toiminta ovelasti on päinvastaista, ulkomaalaisia koulutetaan luultavasti ainoana maana maailmassa ilmaiseksi ja into on suunnaton kerätä kehitysmaalaisia paikkaamaan tavatonta työvoimapulaa (kyse on selvästi eri käsitteestä jonka pääosa suomalaisista ymmärtää, koska työttömiä koko ajan kasvava ennätysmäärä)
FIN-NO-WIN tilanne selvästi
Quote from: FlyinHighAgain on 21.01.2014, 21:23:11
Saksahan on pullistellut ns Euroopan talouden veturina jo pitkään ja korjannut todellisuudessa kaiketi ainoana valtiona vahvan euron edut. Siinäpäs on ollutkin germaanien hyvää saalistaa Euroopan maiden, varsinkin itäisen osan koulutettuja sekä ohessa kultamunia.
Kieltämättä tuota artikkelia kääntäessä syntyi sellainen vaikutelma, että mm. Eu:n laajentumispolitiikkaa ja maahanmuuttopolitiikkaa harjoitetaan vahvasti Saksan edun mukaisesti. Siellä ne hyödyt ilmeisesti talteen korjataan ja muille jää vain akanat.
Junge Freiheit -lehti (20.1.2014) täydentää vielä hieman Die Weltin artikkelia juttunsa viimeisessä kappaleessa.
QuoteIW-tutkimus näkee akateemisten tulvan
(http://assets.jungefreiheit.de/2014/01/452668931-860x360.jpg)
Linja-auto Bucarestista: Akateemiset rynnistävät Saksaan
(...)
Yhteenvetona tutkijat vaativat, että maahanmuuttoa Saksaan edistetään: "Maahanmuuttolainsäädäntöä on edelleen liberalisoitava, ulkomaisten loppututkintojen hyväksymistä on parannettava ja Saksan tervetuloa-kulttuuria on vahvistettava." Toki "suurella osalla ei ole mitään ammattikoulutusta", myöntää instituutin johtaja Michael Hüther. Kuitenkin voitaisiin "eri ryhmille kohdistetulla koulutustarjonnalla hyödyntää myös tätä ammattityöpotentiaalia".
Kun ynnää tuon ammattitaidottoman sakin mukaan Balkanilta Saksaan jo tulleisiin työttömiin, niin näyttää näppituntumalta kokonaissaldo menevän jo yhteiskunnan ja julkisen talouden taseiden kannalta pakkasen puolelle. Työnantajat tietty aikovat hyötyä tilanteesta, sillä he eivät tämän esityksensä kustannuksia aio ja tule maksamaan.
http://jungefreiheit.de/politik/deutschland/2014/iw-studie-sieht-akademikerschwemme/