Persaukisten kehitysmaalaisten muuttovirta Helsingin lihapatojen ääreen kiihtyy:
Quote
Tutkimus: Helsinki on muuttoliikkeen suurin häviäjä
Hyvätuloiset lapsiperheet veivät verotulot ympäristökuntiin
Helsinki menetti viime vuosikymmenellä yli 400 miljoonaa euron kokoisen kunnallisveron alaisen tulokertymän Uudenmaan pienempiin kuntiin. Helsinki on muuttovoittokunta, mutta kaupungista muutti pois runsaasti hyvätuloisia lapsiperheitä. Kaupunkiin saapui vastaavasti runsaasti opiskelijoita, työttömiä ja pienituloisia. Vastaavasta nettomuutto-ongelmasta kärsivät muun muassa Turku, Tampere ja Vaasa.
Tiedot selviävät Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemasta muuttoliiketutkimuksesta, jossa selvitettiin muuttovirtoja vuodesta 2001 vuoteen 2012. Tutkimuksen mukaan muuttovirrat kasvoivat koko viime vuosikymmenen ajan. Kasvu johtui pääasiassa suurten kaupunkien välisen ja kaupunkiseutujen sisäisen muuttoliikkeen kasvusta.
ErikoistutkijaHannu Kytö Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo, että muuttoliikkeen suurimmat voittajat olivat suurten kaupunkien läheiset kehyskunnat, jotka houkuttelivat työikäisiä ja lapsiperheitä. Näissä kaupungeissa asukaslukuun suhteutetut verotettavat tulot kasvoivat eniten. Esimerkiksi Kirkkonummi, Tuusula ja Kaarina keräsivät yli 100 miljoonaa euroa muuttovoittotuloina. Listan kärjessä oleva Espoo keräsi nettomuuton ansiosta yli 200 miljoonaa euroa tulokertymää.
Lapsiperheiden muuttovirta kehyskuntiin on kuitenkin parin viime vuoden aikana tyrehtynyt.
"Taantuma on pistänyt muuttosuunnitelmat monelta jäihin. Myös pankkien lainanantohalukkuuden vähentyminen on vaikuttanut tilanteeseen. Ehkä kaupungit ovat myös onnistuneet tyydyttämään lapsiperheiden palvelutarpeita", Kytö arvioi.
Häviäjiin kuuluvat myös rakennemuutoksesta kärsivät kunnat. Niistä on muuttanut pois suhteellisesti eniten työikäisiä. Esimerkiksi Kouvola, Raahe, Kajaani ja Savonlinna menettivät kaikki tarkastelujakson aikana 2 000 työikäistä.
Tutkimus vahvistaa ajatuksen siitä, että suurten ikäluokat muuttavat takaisin kotikonnuilleen. Tuhannet pääkaupunkiseudulla asuneet eläkeikäiset ovat muuttaneet takaisin synnyinseudulleen. Eläkeikäisen suhteellinen osuus maan sisäisistä muuttovirroista on kasvanut 2000-luvun alusta kaksinkertaiseksi. Eläkeläisten merkittävimmät muuttovirrat suuntautuvat pääkaupunkiseudulta pienempiin kaupunkeihin.
"Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulta muutetaan eläkepäiviksi takaisin synnyinkuntaan tai sen läheiseen kaupunkiin", Kytö sanoo.
Jos eläkeläisten paluumuutto jatkuu, ikääntyvien palvelutarpeet lisääntyvät pienissä kunnissa.
"Nyt suurten ikäluokkien edustajat ovat vielä aktiivisia, ja heidän mukanaan siirtyy esimerkiksi kulutusta. Jatkossa palvelutarpeet tietenkin lisääntyvät", Kytö toteaa.
Tutkimusaineistoina käytettiin Tilastokeskuksen pitkittäisrekisteriaineistoja. Toissavuonna kuntien välisiä muuttoja tehtiin noin 270 000 ja kuntien sisäisiä noin 600 000. Suomeen muutti ulkomailta vuonna 2012 noin 30 000 henkeä.
Kytö kertoo, että taantuma näkyy maan sisäisen muuton, sillä ennakkotietojen mukaan kuntien sisäinen muutto olisi ollut viime vuonna kymmenen prosentin laskussa ja kuntien välinen muutto neljän prosentin laskussa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkimus+Helsinki+on+muuttoliikkeen+suurin+h%C3%A4vi%C3%A4j%C3%A4/a1390272228256?ref=hs-art-top-7
QuoteHelsinki on muuttovoittokunta
Tästä voitosta tavalliset helsinkiläiset veronmaksajat eivät liene kovin onnellisia. "Rikkaudet ja Voimavarat" Helsinkiin...
White Flight rivakasti käynnissä.
Lisäksi efekti siitä ettei kellään duunarilla ole enää varaa omaan kämppään Hesassa vaikka joku heikkopäinen sellaisen sieltä vielä muutoin haluaisi. Joten kämppiin asettuu vuokralle jengiä joiden vuokralaskun maksaa joku muu(tm). Eihän se ole keneltäkään pois ja kämppien omistaja hieroo karvaisia käsiään kun vuokrataso voidaan pitää pilvissä.
Hesan päättäjät tietävät ettei homma matemaattisesti voi toimia enää pitkään joten sitten leivotaan pakkoliitoksilla Helsinkiin kiinni kasa maksumiehiä jottei Rikkaus ja Voimavara jää ilman maksajaa kuntatasolla.
Tämä toimii kunnes maksumiehet muuttavat jälleen kauemmas (tai vaihtavat maata & valuuttaa). Sen verran paljon olisi tulossa lisää lääniä Helsinkiin että tällä voidaan varmaan kuitenkin ostaa 10-20 vuotta aikaa.
Kiinnostaisi tietää paljonko Helsingin seudulta on muuttoliike Tallinnan puolelle? Halvat kämpät, lähellä Helsinkiä, halvat toimitilat pikkufirmoille jotka voivat hyvin toimia meikäläisten markkinoille jne. Eikä väestönvaihtokokeilua ainakaan vielä käynnissä.
Helsinki ja Turku aiheuttaa ihan itse tämän ongelman. Yksinkertaisesti ei ole omakotitontteja kohtuuhintaan, vaikka maapohjaa on vaikka millä mitalla. Hyvältä alueelta omakotitontti 10 000 euroon, kyllä olisi tulijoita mitkä käy töissä ja maksaa veroja.
Helsingin työvoimapula pahenee:
Quote
Työttömien määrä kasvoi Uudellamaalla neljänneksen
Työttömyysaste Uudenmaan ELY-keskuksen alueella oli joulukuussa 9,6 prosenttia ja koko maassa 12,6 prosenttia.
Uusimaalaisten työttömyys on lisääntynyt vuoden aikana kaikissa ammattiryhmissä - suhteellisesti eniten se kasvoi terveydenhuollon piirissä ja sosiaalialalla, 36 prosenttia.
Joulukuun lopussa Uudellamaalla oli kaikkiaan 78 323 työtöntä työnhakijaa. Luvussa on mukana lomautetut. Määrä on 15 443 henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin.
Naisten työttömyys lisääntyi hieman enemmän kuin miesten - molemmilla noin neljänneksen verran vuodentakaiseen verrattuna.
Alle 25-vuotiaiden uusimaalaisten työttömyys paheni vuodessa 38 prosenttia. Joulukuussa heistä oli työttöminä 8 353 ihmistä.
Suurten kaupunkien työttömyysasteista korkein oli Vantaalla, 10,5 prosenttia. Helsinkiläisistä työttömiä oli 10,3 prosenttia ja espoolaisista 8,4 prosenttia.
http://yle.fi/uutiset/tyottomien_maara_kasvoi_uudellamaalla_neljanneksen/7043307
Quote from: krauta on 21.01.2014, 15:04:49Helsinki ja Turku aiheuttaa ihan itse tämän ongelman. Yksinkertaisesti ei ole omakotitontteja kohtuuhintaan, vaikka maapohjaa on vaikka millä mitalla.
Helsingissä maapohjaa on vaikka millä mitalla? Sipoon liitosalueen pinta-ala on noin 30 neliökilometriä, siitä noin 1/4 on soita, eli käytössä olevaa maata on noin 22 neliökilometriä, omakotitaloalueen keskimääräinen väestöntiheys on noin 4000/neliökilometri, eli sinne mahtuisi vain 90000 henkilöä, jos se rakennettaisiin umpeen omakotitaloilla. Helsinki aiheutti sen (muuttoliikkeen häviö) tuomalla kehitysmaalaisia, kalliilla kerrostalojen hinnoilla ja osittain huonolla liikennepolitiikalla, ruuhka-aikana useassa paikassa on ruuhkia. Harva muuttaisi tästä pois, jos ei olisi kehitysmaalaisia, olisi saatavilla kohtuuhintaisia (alle 2000 euroa/neliö) ja laadukkaita kerrostaloasuntoja, eikä olisi ruuhkia.
Tärkein syy on kehitysmaalaiset, heidän takia ei ole rahaa siltoihin, pitää keksiä erilaisia piiloveroja jne.
Quote from: vilach on 21.01.2014, 22:04:01
Quote from: krauta on 21.01.2014, 15:04:49Helsinki ja Turku aiheuttaa ihan itse tämän ongelman. Yksinkertaisesti ei ole omakotitontteja kohtuuhintaan, vaikka maapohjaa on vaikka millä mitalla.
Helsingissä maapohjaa on vaikka millä mitalla? Sipoon liitosalueen pinta-ala on noin 30 neliökilometriä, siitä noin 1/4 on soita, eli käytössä olevaa maata on noin 22 neliökilometriä, omakotitaloalueen keskimääräinen väestöntiheys on noin 4000/neliökilometri, eli sinne mahtuisi vain 90000 henkilöä, jos se rakennettaisiin umpeen omakotitaloilla. Helsinki aiheutti sen (muuttoliikkeen häviö) tuomalla kehitysmaalaisia, kalliilla kerrostalojen hinnoilla ja osittain huonolla liikennepolitiikalla, ruuhka-aikana useassa paikassa on ruuhkia. Harva muuttaisi tästä pois, jos ei olisi kehitysmaalaisia, olisi saatavilla kohtuuhintaisia (alle 2000 euroa/neliö) ja laadukkaita kerrostaloasuntoja, eikä olisi ruuhkia.
Tärkein syy on kehitysmaalaiset, heidän takia ei ole rahaa siltoihin, pitää keksiä erilaisia piiloveroja jne.
Eihän se nyt ainoa rakentamaton maa-alue ole helsingissä, minkä kaupunki omistaa. Oon sitä mieltä, että omakotialueet on parhaita talouden ja viihtyvyyden kannalta. Mamut, päihteiden käyttäjät, antifat, kiekkovieraat ym. Joutoväki ei rakenna yhtään mitään, osaa ja pystyy vain hajottamaan paikkoja.
Olen kotoisin ns. hyvältä alueelta pk-seudulta, joka on kaukana palveluista. Alueella asui (/asuu) paljon hyvätuloisia lapsiperheitä, joita ärsytti kovasti kun palveluita ei ole, mutta verotulot kelpaavat kunnalle kyllä. Esim. lähin terveyskeskus oli 15km päässä eikä yksikään perhe pärjännyt ilman autoa, jossei sitten halunnut käydä 4km päässä lähimmällä ostarilla hakemassa ruokansa pyöräillen (seuraavaan ostospaikkaan oli vielä pidempi matka). Ja nyt, ennenkuin kukaan viisastelee että pitikö muuttaa korpeen, niin voin kertoa että tälläkin alueella OLI kaksi kunnollista ruokakauppaa, pankki, posti jne. vielä joskus...sen jälkeen kun nuo lopetettiin, peltoja alettiin raivaamaan rumalle uustuotannolle ja houkuttelemaan alempaa keskiluokkaa. Nykyään alueella onkin ns. IKEA-koteja jo.
Vanhempani nostivat kytkintä vähän sen jälkeen, kun vimmattu uudisrakentaminen ja tuhoaminen alkoi, minä taas muutin oman perheeni kanssa pois Helsingistä jonkin aikaa sitten. Vanhempani lähtivät lapsuudenmaisemiinsa Järvi-Suomeen, minä tyydyin radanvarsikuntaan. En olisi ikinä uskonut, miten iso ero on hyvinvoivalla, vaikkakin pienehköllä kunnalla, vrt. Helsingin touhu. Katukuva ei yhtäkkiä ollutkaan täynnä syrjäytyneitä ja päihdeongelmaisia, somaleita ei näkynyt ollenkaan, poliisit eivät olleet jokapäiväinen näky kauppakeskuksen lähettyvillä ja "pahamaineiset" teinit olivat todella kesyjä verrattuna siihen sekoiluun, mitä todistin Helsingissä (myös työni puolesta). Ei tämäkään paikka ole immuuni näille ongelmille, mutta kyllä omat silmäni aukesivat muuton myötä...ja kunnan rahat tosiaan riittävät jopa "ylimääräisiin" huvituksiin, koska täällä ei ole juurikaan pakolaisia. Mamuja edustaa muutama pizzapaikka, sen enempää ei ole tarvinnut toistaiseksi "rikastua". :roll:
QuoteEihän se nyt ainoa rakentamaton maa-alue ole helsingissä, minkä kaupunki omistaa.
Kunnan pinta-ala, jos ei laskea sipoon liitosaluetta on noin 180 neliökilometriä. Noin 30% siitä on rakentamatonta, eli 55 neliökilometriä. Siitä voi rakentaa noin puolet, eli noin 27 neliökilometriä, muuten ei jää viheralueita ja kaupungista tulee epäviihtyisä. 27 neliökilometrille mahtuu omakotitaloja noin 100000 henkilölle. Se on todella vähän pitkässä aikajänteessä. Nämä alueet on typerää täyttää omakotitaloilla, ne pitää jättää kerrostaloja varten. On epäjärkevää rakentaa omakotitaloja lähellä keskustaa. Omakotitaloja pitää rakentaa yli 17 kilometrin säteellä keskustasta, alle 17 kilometrin säteellä olevat vapaat alueet pitää täyttää vain kerrostaloilla. Helsingissä on vähän vapaata maata alle 17 kilometrin säteellä keskustasta. Omakotitaloja pitää rakentaa espoossa ja vantaalla, siellä on paljon vapaata maata. Suuria määriä omakotaloja helsinkiin = matemaattinen mahdottomuus.
QuoteOon sitä mieltä, että omakotialueet on parhaita talouden ja viihtyvyyden kannalta.
Hyviä, jos on rahaa. Monilla ei ole varaa laadukkaaseen omakotitaloon, raha ei kasva puussa, on parempi asua hyvässä kerrostalossa kävelyetäisyyden päässä metroasemalta, kuin huonossa omakotitalossa ilman autoa, jossa matka pysäkille on 700 metriä ja bussit kulkevat ruuhka-ajan ulkopuolella kerran 20-30 minuutissa.
Kehitysmaalaiset ovat pysyvä rahareikä. Ne eivät muutu tuottaviksi, jos pysäytetään kerrostalojen rakentaminen, siirtämällä heitä kunnasta toiseen jne. Pitää vain sulkea vuotava raja.
Keskuskaupungeista taitaa Turun seudulla olla se mielenkiintoisin tapahtumaketju edessä, tai todnäk nuijitaan läpi ilman isompia kommervenkkeja niin kuin kaikki muutkin 'rikastavat' uudistukset tähänkin asti.
Turku on ympäryskunnistaan poiketen vahvasti kaksikielinen ja enemmän kuin todennäköistä on että ympäryskunnat tullaan pakottamaan yhdenvertaisuuden ja rikkauden nimissä samaan muottiin.
Quote from: vilach on 21.01.2014, 23:49:57
QuoteEihän se nyt ainoa rakentamaton maa-alue ole helsingissä, minkä kaupunki omistaa.
Kunnan pinta-ala, jos ei laskea sipoon liitosaluetta on noin 180 neliökilometriä. Noin 30% siitä on rakentamatonta, eli 55 neliökilometriä. Siitä voi rakentaa noin puolet, eli noin 27 neliökilometriä, muuten ei jää viheralueita ja kaupungista tulee epäviihtyisä. 27 neliökilometrille mahtuu omakotitaloja noin 100000 henkilölle. Se on todella vähän pitkässä aikajänteessä. Nämä alueet on typerää täyttää omakotitaloilla, ne pitää jättää kerrostaloja varten. On epäjärkevää rakentaa omakotitaloja lähellä keskustaa. Omakotitaloja pitää rakentaa yli 17 kilometrin säteellä keskustasta, alle 17 kilometrin säteellä olevat vapaat alueet pitää täyttää vain kerrostaloilla. Helsingissä on vähän vapaata maata alle 17 kilometrin säteellä keskustasta. Omakotitaloja pitää rakentaa espoossa ja vantaalla, siellä on paljon vapaata maata. Suuria määriä omakotaloja helsinkiin = matemaattinen mahdottomuus.
QuoteOon sitä mieltä, että omakotialueet on parhaita talouden ja viihtyvyyden kannalta.
Hyviä, jos on rahaa. Monilla ei ole varaa laadukkaaseen omakotitaloon, raha ei kasva puussa, on parempi asua hyvässä kerrostalossa kävelyetäisyyden päässä metroasemalta, kuin huonossa omakotitalossa ilman autoa, jossa matka pysäkille on 700 metriä ja bussit kulkevat ruuhka-ajan ulkopuolella kerran 20-30 minuutissa.
Kehitysmaalaiset ovat pysyvä rahareikä. Ne eivät muutu tuottaviksi, jos pysäytetään kerrostalojen rakentaminen, siirtämällä heitä kunnasta toiseen jne. Pitää vain sulkea vuotava raja.
On siinä sit jo yhteensä tilaa ainakin 200 000 ihmiselle yhteen laskettuna.
Jos omakotiasujat menee kehyskuntiin, sinne menee silloin parhaat veronmaksajat, sitä alunperin pähkäilinkin.
Omakotitalo on halvempi rakentaa kuin kerrostalo, asumiskustannukset on pienemmät heti alussa ja etenkin jatkoss, kun tulee rempan tarvetta. Omakotitalosta tekee kalliin juurikin tuo tontin hinta. Kuten jo totesin, jos niitä veronmaksajia halutaan kaupunkiin, niin kannattaa haalia omakotiasujia.
Ihan ensimmäisenä pitäisi kohteet pilkkoa sen verran pieniksi, että rakennuttamaan pääsevät myös muut kuin kolme-neljä suurinta. Tällä saadaan ensinnäkin kilpailu käyntiin rakennuttamisessa, toiseksi päästetään markkinamekanismi loppuhintojen kimppuun, koska isoilla peffa kestää seisottaa niitä vaikka maailman tappiin, kunhan ei tarvitse laskea hintoja ja isoilla peffa kestää myös pistää työmaat jäihin jos kauppa dyykkaa.
Kaupungin asuntojen jakoon, tunnettu myös nimellä mamujen asuttaminen, onkin vaikeampi päästä käsiksi, enkä oikein ole vielä keksinyt miten se temppu pitäisi tehdä.
Quote from: Paawo on 22.01.2014, 08:27:17
Keskuskaupungeista taitaa Turun seudulla olla se mielenkiintoisin tapahtumaketju edessä, tai todnäk nuijitaan läpi ilman isompia kommervenkkeja niin kuin kaikki muutkin 'rikastavat' uudistukset tähänkin asti.
Turku on ympäryskunnistaan poiketen vahvasti kaksikielinen ja enemmän kuin todennäköistä on että ympäryskunnat tullaan pakottamaan yhdenvertaisuuden ja rikkauden nimissä samaan muottiin.
Kyllä tuo aivan oikein olisi Turun seudulla. Käsittääkseni ympäryskuntalaiset käyvät Turussa töissä ja käyttävät suhteellisen paljon Turun tarjoamia palveluita, mutta maksavat veronsa ympäryskuntiin. Kutsuisin tuollaista toimintaa loisimiseksi.
Sama analyysi myös muuttoliikkeeseen joka kohdistuu Suomeen ja Suomesta kiitos.
Ai sellaisen tutkiminen oliskii rasismii... sori.
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 10:51:13
Quote from: Paawo on 22.01.2014, 08:27:17
Keskuskaupungeista taitaa Turun seudulla olla se mielenkiintoisin tapahtumaketju edessä, tai todnäk nuijitaan läpi ilman isompia kommervenkkeja niin kuin kaikki muutkin 'rikastavat' uudistukset tähänkin asti.
Turku on ympäryskunnistaan poiketen vahvasti kaksikielinen ja enemmän kuin todennäköistä on että ympäryskunnat tullaan pakottamaan yhdenvertaisuuden ja rikkauden nimissä samaan muottiin.
Kyllä tuo aivan oikein olisi Turun seudulla. Käsittääkseni ympäryskuntalaiset käyvät Turussa töissä ja käyttävät suhteellisen paljon Turun tarjoamia palveluita, mutta maksavat veronsa ympäryskuntiin. Kutsuisin tuollaista toimintaa loisimiseksi.
Turku on itse taloutensa ja asuinviihtyvyytensä ajanut kuralle mamuja haalimalla, turha syytellä muita
Quote from: TheJ on 21.01.2014, 12:47:55
Kiinnostaisi tietää paljonko Helsingin seudulta on muuttoliike Tallinnan puolelle? Halvat kämpät, lähellä Helsinkiä, halvat toimitilat pikkufirmoille jotka voivat hyvin toimia meikäläisten markkinoille jne. Eikä väestönvaihtokokeilua ainakaan vielä käynnissä.
Muistelen hiljattain lukeneeni, että Tallinnassa asuu bouttia 2500 suomalaista. Suomen pk-seudulta tulleista ei ollut mainintaa erikseen. Suomi-firmoja on varmasti satoja, mutta harvoin niissä on suomalaisia työntekijöitä. Prismojen johtajat saattavat olla.
Seitsemättä kertaa mainitsen, että pelkästään Hesassa asuu se bouttia 4000 perhettä (yleensä kaksi vanhempaa, joista toki toinen voi välillä tehdä töitä) pelkästään Hesan sossun asiakkaina. Toistakytä tuhatta eestiläistä asuu sitten muita. Kansanvaihtohan Hesassa ja Suomessa on meneillään.
Tallinnassa on kyllä pirun hinoo pyöriä, koska siellä ei ole monikulttuuria. Jonkun verran siellä profiloituu suomalaiseksi rikkaaksi paskiaiseksi, vaikkei Kaubamajasta ole varaa vaatteita ostaa. Jaamiturgissa, joka on venäläinen, on kotoinen ja lämmin tunnelma. Ja hieman myös Lasnamãessä. Ikävä on hotellireissuun, mutta elokuun jälkeen tässä on likviditeetti mahdollistanut vain päiväristeilyt sinne.
Quote from: krauta on 22.01.2014, 11:02:57
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 10:51:13
Quote from: Paawo on 22.01.2014, 08:27:17
Keskuskaupungeista taitaa Turun seudulla olla se mielenkiintoisin tapahtumaketju edessä, tai todnäk nuijitaan läpi ilman isompia kommervenkkeja niin kuin kaikki muutkin 'rikastavat' uudistukset tähänkin asti.
Turku on ympäryskunnistaan poiketen vahvasti kaksikielinen ja enemmän kuin todennäköistä on että ympäryskunnat tullaan pakottamaan yhdenvertaisuuden ja rikkauden nimissä samaan muottiin.
Kyllä tuo aivan oikein olisi Turun seudulla. Käsittääkseni ympäryskuntalaiset käyvät Turussa töissä ja käyttävät suhteellisen paljon Turun tarjoamia palveluita, mutta maksavat veronsa ympäryskuntiin. Kutsuisin tuollaista toimintaa loisimiseksi.
Turku on itse taloutensa ja asuinviihtyvyytensä ajanut kuralle mamuja haalimalla, turha syytellä muita
Mutta epäilemättä ympäryskunnista käydään myös Turussa tuhlaamassa rahaa kaupungin palveluihin, eikös niin?
Näin se tosiaan on, että isoissa kaupungeissa ei tietenkään katsota peiliin ja kysytä, tehdäänkö siellä jotain väärin, jos kerran maksajat muuttavat pois.
Quote from: krauta on 22.01.2014, 11:02:57
Turku on itse taloutensa ja asuinviihtyvyytensä ajanut kuralle mamuja haalimalla, turha syytellä muita
Karttaa katsomalla selviää, että Kaarina ja Raisio ovat periaatteessa osa Turkua. Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita, jolloin ympäryskunnat voivat pitää veroprosenttinsa Turkua alempana ja voivat vielä houkutella muilla eduilla lapsiperheitä kuntiinsa. Ei tämä yksiselitteisesti mistään mamuista johdu, vaan on ollut jo pidempään vallitseva asiantila. Toisaalta viime aikoina on ollut hieman jo nähtävissä, että ympäryskunnat ovat joutumassa vaikeuksiin, koska ne eivät kykene tarjoamaan valtion kunnilta vaatimia palveluita asukkailleen. Voihan sekin päivä tulla eteen, jolloin Turku sanoo ympäryskunnilleen "Ei kiitos".
Syyttäisin tilanteesta eniten ympäryskuntien politiikkoja, jotka eivät kykene näkemään suurta kuvaa ja luopumaan poliittisesta vallastaan.
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 11:16:55
Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita
Mitä ne ilmaiset palvelut ovat?
Quote from: ääridemokraatti on 22.01.2014, 11:58:10
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 11:16:55
Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita
Mitä ne ilmaiset palvelut ovat?
Kokonaan ilmaisia ovat: kirjastot, liikuntapaikat, leikkipaikat, puistot, kaupungin järjestämät erilaiset tapahtumat, kadut, joita pitkin voi tulla käymään töissä tai hyödyntämään näitä ilmaisia tai maksullisia palveluita.
"Ilmaisia" palveluita, joita kaupunki tuottaa tai tukee: teatterit, kaupunginorkesteri, taidemuseot, urheilutapahtumat, uimahallit ja muut maksulliset liikuntapalvelut, terveyspalvelut jne. Turku (ja monet muutkin keskuskaupungit) tuottavat ja tukevat monia sellaisia palveluita, joita ympäryskuntien ihmiset käyttävät, mutta eivät tue keskuskaupunkia maksamalla veroja sille. Ympäryskunnat siis hyötyvät keskuskaupungin panostuksista ja investoinneista, mutta voivat houkutella uusia asukkaita matalammalla veroprosentilla.
Paras ratkaisu olisi yhdistää kunnat keskuskaupunkiin tai sitten vieraspaikkakuntalaisten pitäisi maksaa käyttämistään palveluista todellisten kustannusten mukaista hintaa.
Rusinat pullasta -meininkiä sekä loisimista sanon minä.
Sehän on Turun ihan oma päätös rahoittaa julkisin varoin sellaisia palveluja, jotka
a) eivät ole lakisääteisiä
b) joita naapurikunnatkaan eivät tuota.
Ei Turkua ole kukaan pakottanut pistämään sellaisia palveluja pystyyn. Ihan on ollut oma valinta.
Quote from: ääridemokraatti on 22.01.2014, 12:58:03
Sehän on Turun ihan oma päätös rahoittaa julkisin varoin sellaisia palveluja, jotka
a) eivät ole lakisääteisiä
b) joita naapurikunnatkaan eivät tuota.
Ei Turkua ole kukaan pakottanut pistämään sellaisia palveluja pystyyn. Ihan on ollut oma valinta.
Jep. Ei kai ihminen paljon muuta tarvitse kuin ruokaa ja Suomessa katon päänsä päälle. :facepalm:
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 13:13:49
Quote from: ääridemokraatti on 22.01.2014, 12:58:03
Sehän on Turun ihan oma päätös rahoittaa julkisin varoin sellaisia palveluja, jotka
a) eivät ole lakisääteisiä
b) joita naapurikunnatkaan eivät tuota.
Ei Turkua ole kukaan pakottanut pistämään sellaisia palveluja pystyyn. Ihan on ollut oma valinta.
Jep. Ei kai ihminen paljon muuta tarvitse kuin ruokaa ja Suomessa katon päänsä päälle. :facepalm:
Tarvitsee tietysti, mutta siitä voi sitten jokainen maksaa, kun palvelua käyttää.
Minkä ihmeen takia Turku tuottaa julkisin varoin sellaisia palveluja, joita naapurikunnatkaan eivät tuota? Ja sama pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin. Sitten kun se johtaa ongelmiin, niin ratkaisu on pakkoliitos eli naapurikuntienkin asukkaat pakotetaan kustantamaan niitä hölmöjä päätöksiä, joita muut ovat tehneet.
"Kaikkein härskeintä" (kiitos P.Arhinmäelle) on, että joku kunta tuottaa
ihan omalla päätöksellään julkisin varoin käyttäjälleen näennäisesti ilmaisia palveluita ja alkaa syyttelemään naapurikunnan asukkaita siitä kun sitä palvelua käytetään.
Quote from: ääridemokraatti on 22.01.2014, 13:19:27
Tarvitsee tietysti, mutta siitä voi sitten jokainen maksaa, kun palvelua käyttää.
Minkä ihmeen takia Turku tuottaa julkisin varoin sellaisia palveluja, joita naapurikunnatkaan eivät tuota? Ja sama pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin. Sitten kun se johtaa ongelmiin, niin ratkaisu on pakkoliitos eli naapurikuntienkin asukkaat pakotetaan kustantamaan niitä hölmöjä päätöksiä, joita muut ovat tehneet.
"Kaikkein härskeintä" (kiitos P.Arhinmäelle) on, että joku kunta tuottaa ihan omalla päätöksellään julkisin varoin käyttäjälleen näennäisesti ilmaisia palveluita ja alkaa syyttelemään naapurikunnan asukkaita siitä kun sitä palvelua käytetään.
Kaikkein hölmöintä on mielestäni pitäytyä kiinni joissakin vanhoissa kunnanrajoissa, vaikka kaupungit ovat kasvaneet aikojen saatossa yhteen. Jos tuolla Turussakin päin ajelee, niin ei sitä kyllä helposti huomaa, koska on Kaarinan, Raision tai Turun puolella.
Kyllä näitä "ongelmia" syntyy muiden päätöksistä ihan valtakunnan tasollakin. Helsingin musiikkitaloa olivat mukana kustantamassa niin turkulaiset, kaarinalaiset ja raisiolaisetkin. Erona paikallistasolla on kuitenkin se, että ympäryskuntien asukkailla on helpompi käyttää Turun tarjoamia palveluita ja mahdollisuuksia saavutettavuuden vuoksi kuin Helsingissä. Jotta ei juututtaisi pelkkiin palveluihin, niin kyllä suurien kaupunkien investoinnit työpaikkojen luomiseksi tai niiden säilyttämiseksi, on otettava huomioon. Jos esim. Turku investoi tai tukee uuden teknologian kasvua, niin on epäoikeudenmukaista, että tästä investoinnista valuu hyöty verojen muodossa raisiolaisen insinöörin mukana naapurikunnalle.
Quote from: ääridemokraatti on 22.01.2014, 13:19:27
Minkä ihmeen takia Turku tuottaa julkisin varoin sellaisia palveluja, joita naapurikunnatkaan eivät tuota? Ja sama pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin. Sitten kun se johtaa ongelmiin, niin ratkaisu on pakkoliitos eli naapurikuntienkin asukkaat pakotetaan kustantamaan niitä hölmöjä päätöksiä, joita muut ovat tehneet.
Minkä takia kunta tuottaa sellaisia paleluita kuin kirjastoja ja liikuntapaikkoja. Sitä sopii miettiä. Jos ei keksi, voi kysyä isiltä tai äidiltä. Ongelma tulee, jos naapurikunta loisii tässä ja sen asukkaat käyttävät ko. palveluita maksamatta niitä versoissaan. Kirjastokorttia kai ei saa, mutta kirjastoa voi kättä yleensä muutenkin. Peruste sille, että kunnallisvero maksetaan asumiskuntaan on juuri siinä, että asukas käyttää asumiskuntansa palveluita. Tällöin voi katsoa, että kunnalla on velvollisuus niiden tuottamiseen.
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 13:36:30,,,,,
Kyllä näitä "ongelmia" syntyy muiden päätöksistä ihan valtakunnan tasollakin. Helsingin musiikkitaloa olivat mukana kustantamassa niin turkulaiset, kaarinalaiset ja raisiolaisetkin. Erona paikallistasolla on kuitenkin se, että ympäryskuntien asukkailla on helpompi käyttää Turun tarjoamia palveluita ja mahdollisuuksia saavutettavuuden vuoksi kuin Helsingissä. Jotta ei juututtaisi pelkkiin palveluihin, niin kyllä suurien kaupunkien investoinnit työpaikkojen luomiseksi tai niiden säilyttämiseksi, on otettava huomioon. Jos esim. Turku investoi tai tukee uuden teknologian kasvua, niin on epäoikeudenmukaista, että tästä investoinnista valuu hyöty verojen muodossa raisiolaisen insinöörin mukana naapurikunnalle.
Olisiko siis Turun, Kaarinan ja Raisionkin liityttävä Helsinkiin musiikkitalon ja tulevan Guggenheimin rahoittamiseksi?
Turku on surutta ja rahasta piittaamatta mellastellut kulttuurilla, moni- ja monosellaisella. Kun Wärtsilän työpaikat lähtivät Pernoon, tehtiin telakan jättämistä tiloista kultuurikeskus. Ja kun VR:n konepaja ja sen työpaikat lähtivät, tehtiin sen tiloihin - mikäpä muukaan - kulttuurikeskus. Eikä kukko vielä ole kolmasti kiekunut siitä, kun Turun edustajat kehua retostivat Turusta tulevan Euroopan monikulttuuripääkaupunki. Ja nyt sitten kun perse mm. noiden älyttömyyksien takia on on aukeamassa, olisi muitten maksettava nuo suruttomat tuhlailut.
Turku on saanut mitä on tilannut. Ja Kreikan tapaan on maksattamassa kevytmielisyytensä lunnaat muilla.
Turku - Suomen Kreikka.
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 13:36:30
Kaikkein hölmöintä on mielestäni pitäytyä kiinni joissakin vanhoissa kunnanrajoissa
Kaikkein hölmöintä on häivyttää huono taloudenpito siirtelemällä hallinnollisia rajoja. Juurisyy ei ole siinä, että on olemassa kuntarajat, juurisyy on siinä, että tuhlataan rahaa. Rahan tuhlaaminen ei lopu maksajia lisäämällä, siinä käy hyvin äkkiä päinvastoin.
Quote from: Mursu on 22.01.2014, 13:51:20
Minkä takia kunta tuottaa sellaisia paleluita kuin kirjastoja ja liikuntapaikkoja.
Onko siis niin, että näitä palveluita eivät kehyskunnat tuota, vaan kehyskuntalaiset käyvät kuntarajan toisella puolella käyttämässä näitä palveluita, mutta virta ei vie toisin päin? Jos näin on, niin varmaan löytyy jotain evidenssiä, että virta vie vain yhteen suuntaan? Ja jos evidenssiä löytyy, niin sitten Turku pistää eri hintalappua muista kunnista tuleville.
Eikös nämä nyt ole ihan maalaisjärkisiä asioita?
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 12:19:48
Kokonaan ilmaisia ovat: kirjastot, liikuntapaikat, leikkipaikat, puistot, kaupungin järjestämät erilaiset tapahtumat, kadut, joita pitkin voi tulla käymään töissä tai hyödyntämään näitä ilmaisia tai maksullisia palveluita.
"Ilmaisia" palveluita, joita kaupunki tuottaa tai tukee: teatterit, kaupunginorkesteri, taidemuseot, urheilutapahtumat, uimahallit ja muut maksulliset liikuntapalvelut, terveyspalvelut jne. Turku (ja monet muutkin keskuskaupungit) tuottavat ja tukevat monia sellaisia palveluita, joita ympäryskuntien ihmiset käyttävät, mutta eivät tue keskuskaupunkia maksamalla veroja sille. Ympäryskunnat siis hyötyvät keskuskaupungin panostuksista ja investoinneista, mutta voivat houkutella uusia asukkaita matalammalla veroprosentilla.
Paras ratkaisu olisi yhdistää kunnat keskuskaupunkiin tai sitten vieraspaikkakuntalaisten pitäisi maksaa käyttämistään palveluista todellisten kustannusten mukaista hintaa.
Rusinat pullasta -meininkiä sekä loisimista sanon minä.
Jaaha; S-S -joukot, Seppo etunenässä saapunut naapurikylästä riitaa haastamaan... ;)
Seppo antoi minulle, itähelsinkiläiselle, aivan loistavan oivalluksen: lähdenkin Kirkkonummen kirjastoon lukemaan ilmaisia kirjoja. Otanpa vielä nuorimmaiseni leikkimään leikkipaikoille samalla, kun pyyhällän urheilukentän ympäri cooper-testin. Nämä voisin tehdä vaikkapa Matinkylässä. Sitten Kauniaisten puistoon picknikille. Lopuksi auton kumit sauhuten Kehä III pitkin alusta loppuun.
Tulipa hyvä olo, kun ajattelin ensi kesän loispitoista vapaa-ajan viettoa.
Kotona näytän vielä pitkää nenää naapurikuntien "seiväs-sepoille": tulipahan loisittua!!!
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 12:19:48
Quote from: ääridemokraatti on 22.01.2014, 11:58:10
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 11:16:55
Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita
Mitä ne ilmaiset palvelut ovat?
Kokonaan ilmaisia ovat: kirjastot, liikuntapaikat, leikkipaikat, puistot, kaupungin järjestämät erilaiset tapahtumat, kadut, joita pitkin voi tulla käymään töissä tai hyödyntämään näitä ilmaisia tai maksullisia palveluita.
"Ilmaisia" palveluita, joita kaupunki tuottaa tai tukee: teatterit, kaupunginorkesteri, taidemuseot, urheilutapahtumat, uimahallit ja muut maksulliset liikuntapalvelut, terveyspalvelut jne. Turku (ja monet muutkin keskuskaupungit) tuottavat ja tukevat monia sellaisia palveluita, joita ympäryskuntien ihmiset käyttävät, mutta eivät tue keskuskaupunkia maksamalla veroja sille. Ympäryskunnat siis hyötyvät keskuskaupungin panostuksista ja investoinneista, mutta voivat houkutella uusia asukkaita matalammalla veroprosentilla.
Paras ratkaisu olisi yhdistää kunnat keskuskaupunkiin tai sitten vieraspaikkakuntalaisten pitäisi maksaa käyttämistään palveluista todellisten kustannusten mukaista hintaa.
Rusinat pullasta -meininkiä sekä loisimista sanon minä.
Omituista logiikkaa.
Vastaavasti kehyskunnat maksavat kun Turkulaiset käyttävät kehyskuntien "ilmaisia" palveluita. Turku hyötyy taloudellisesti houkuttavuudellaan kehyskuntalaisista esim. vetovoimaiset palvelut, liiketoiminta lentokenttä, satama. Turku saa siis tuloja yrityksistä, teatterin lipunmyynnistä jne. joka ei muutoin olisi yhtä kannattavaa tai työllistävää.
Työpaikkoja syntyy kun Turusta tulee työpaikkojen keskipiste ja tämä tuo lisää verotuloja kerryttäviä työpaikkoja Turkuunkin, esim kehyskuntailaisen työterveydenhuolto hoidetaan turussa yksityisellä lääkäriasemalla ja osa lääkäreistäkin jää Turkuun asumaan. Turun ei tarvitse kuitenkaan maksaa vanhainkoteja kehyskuntalaisille ja hyvätuloiset kehyskuntalaiset elävät pidempään ja kuluttavat vanhustenhoidon resursseja enemmän. Turku vetää taas nuorempaa väkeä joiden vanhuus maksetaan todennäköisemmin kehyskunnissa.
Quote from: Mursu on 22.01.2014, 13:51:20
Quote from: ääridemokraatti on 22.01.2014, 13:19:27
Minkä ihmeen takia Turku tuottaa julkisin varoin sellaisia palveluja, joita naapurikunnatkaan eivät tuota? Ja sama pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin. Sitten kun se johtaa ongelmiin, niin ratkaisu on pakkoliitos eli naapurikuntienkin asukkaat pakotetaan kustantamaan niitä hölmöjä päätöksiä, joita muut ovat tehneet.
Minkä takia kunta tuottaa sellaisia paleluita kuin kirjastoja ja liikuntapaikkoja. Sitä sopii miettiä. Jos ei keksi, voi kysyä isiltä tai äidiltä. Ongelma tulee, jos naapurikunta loisii tässä ja sen asukkaat käyttävät ko. palveluita maksamatta niitä versoissaan. Kirjastokorttia kai ei saa, mutta kirjastoa voi kättä yleensä muutenkin. Peruste sille, että kunnallisvero maksetaan asumiskuntaan on juuri siinä, että asukas käyttää asumiskuntansa palveluita. Tällöin voi katsoa, että kunnalla on velvollisuus niiden tuottamiseen.
Tuo on vähän monimutkaisempi tuo kirjaston hyväksikäyttäminen. Esim. Pirkanmaalla kaikki kunnat kuuluvat samaan kimppaan. Se tarkoittaa sitä, tamperelainen voi mennä Punkalaitumelle kirjastoon ja lainata sieltä kirjan, tai mikä vielä helpompaa, tehdä seutuvarauksen. Tamperelainen saa kahdella eurolla kirjan kotikirjastoonsa Punkalaitumelta, aivan kuten vastaavasti punkalaitumelainen saa Treelta kirjan kahdella eurolla. Kirjastojärjestelmä maksetaan käsittääkseni myös asukasluvun mukaan, minkään kunnan taloutta ei rasiteta suhteessa enemmän.
Oletan, että Turussa on samantyyppinen systeemi.
Koskahan mökkeilevät kaupunkilaiset alkaa maksamaan maalaiskuntiin veroja, kun nyt ollaan itkemässä maalaisten kaupukikirjastojen käytön perään?
Olen sitämieltä edelleen, että verkkoaita Helsingin ympärille ja "Ei saa ruokkia"-kyltit metrin välein. Kyllä ne oppii tekemään hyviäkin päätöksiä, sitten vaikka ajan kanssa.
Tässä on linkki otsikon mukaiseen tutkimukseen:
http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_76_net.pdf
Oheisesta kuvasta näkyy muuttoliikkeen suurimmat häviäjät, jotka ovat paljon maahanmuuttajia ottaneita kaupunkikeskuksia. Suurin häviäjä Helsinki, on menettänyt 10 vuoden tarkastelujaksolla 370 miljoonaa euroa verotuloja muuttoliikkeen seurauksena. Verotulojen menetystäkin suurempi ongelma on Helsinkiin muuttavien kouluttamattomien ja työttömien maahanmuuttajien tarvitsemat ilmaispalvelut ja tulonsiirrot, joista Helsinki selviää vain vuosittaisella 260 - 400 miljoonan euron vuosittaisella lainanotolla.
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 12:19:48
Quote from: ääridemokraatti on 22.01.2014, 11:58:10
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 11:16:55
Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita
Mitä ne ilmaiset palvelut ovat?
Kokonaan ilmaisia ovat: kirjastot, liikuntapaikat, leikkipaikat, puistot, kaupungin järjestämät erilaiset tapahtumat, kadut, joita pitkin voi tulla käymään töissä tai hyödyntämään näitä ilmaisia tai maksullisia palveluita.
"Ilmaisia" palveluita, joita kaupunki tuottaa tai tukee: teatterit, kaupunginorkesteri, taidemuseot, urheilutapahtumat, uimahallit ja muut maksulliset liikuntapalvelut, terveyspalvelut jne. Turku (ja monet muutkin keskuskaupungit) tuottavat ja tukevat monia sellaisia palveluita, joita ympäryskuntien ihmiset käyttävät, mutta eivät tue keskuskaupunkia maksamalla veroja sille. Ympäryskunnat siis hyötyvät keskuskaupungin panostuksista ja investoinneista, mutta voivat houkutella uusia asukkaita matalammalla veroprosentilla.
Paras ratkaisu olisi yhdistää kunnat keskuskaupunkiin tai sitten vieraspaikkakuntalaisten pitäisi maksaa käyttämistään palveluista todellisten kustannusten mukaista hintaa.
Rusinat pullasta -meininkiä sekä loisimista sanon minä.
Mutta toisaalta ympäryskunissa ei ole kaupallisia palveluja ja teollisuutta, josta tulisi yhteisöveroja. Keskuskunta kerää monesti ison kasan veroeuroja sillä että yrittäjät maksavat veronsa niihin.
Hyvät veljet ja siskot; huomioikaa Turun tapauksessa tuo ympäryskuntia suurempi veroprosentti.
Ei yksin mamut Lausteella ja Varissuolla, ei yksin teollisuuden karkottaminen, ei yksin kulttuuriin investoiminen, ei yksin KAKSIKIELISYYS. Mutta kaikki nuo yhdessä vievät maalaisserkun piironginlaatikolle. :facepalm:
Quote from: Nuivatar on 21.01.2014, 23:47:05
Olen kotoisin ns. hyvältä alueelta pk-seudulta, joka on kaukana palveluista. Alueella asui (/asuu) paljon hyvätuloisia lapsiperheitä, joita ärsytti kovasti kun palveluita ei ole, mutta verotulot kelpaavat kunnalle kyllä. Esim. lähin terveyskeskus oli 15km päässä eikä yksikään perhe pärjännyt ilman autoa, jossei sitten halunnut käydä 4km päässä lähimmällä ostarilla hakemassa ruokansa pyöräillen (seuraavaan ostospaikkaan oli vielä pidempi matka). Ja nyt, ennenkuin kukaan viisastelee että pitikö muuttaa korpeen, niin voin kertoa että tälläkin alueella OLI kaksi kunnollista ruokakauppaa, pankki, posti jne. vielä joskus...sen jälkeen kun nuo lopetettiin, peltoja alettiin raivaamaan rumalle uustuotannolle ja houkuttelemaan alempaa keskiluokkaa. Nykyään alueella onkin ns. IKEA-koteja jo.
Vanhempani nostivat kytkintä vähän sen jälkeen, kun vimmattu uudisrakentaminen ja tuhoaminen alkoi, minä taas muutin oman perheeni kanssa pois Helsingistä jonkin aikaa sitten. Vanhempani lähtivät lapsuudenmaisemiinsa Järvi-Suomeen, minä tyydyin radanvarsikuntaan. En olisi ikinä uskonut, miten iso ero on hyvinvoivalla, vaikkakin pienehköllä kunnalla, vrt. Helsingin touhu. Katukuva ei yhtäkkiä ollutkaan täynnä syrjäytyneitä ja päihdeongelmaisia, somaleita ei näkynyt ollenkaan, poliisit eivät olleet jokapäiväinen näky kauppakeskuksen lähettyvillä ja "pahamaineiset" teinit olivat todella kesyjä verrattuna siihen sekoiluun, mitä todistin Helsingissä (myös työni puolesta). Ei tämäkään paikka ole immuuni näille ongelmille, mutta kyllä omat silmäni aukesivat muuton myötä...ja kunnan rahat tosiaan riittävät jopa "ylimääräisiin" huvituksiin, koska täällä ei ole juurikaan pakolaisia. Mamuja edustaa muutama pizzapaikka, sen enempää ei ole tarvinnut toistaiseksi "rikastua". :roll:
Kuvailet maalta kaupunkeihin muutoliikkeen seurauksia eli helsingin väkiluku on kasvanut ja on tarvittu uusia asuntoja tänne muuttaneille?.Samoin se kunta ei niitä palveluita(kauppa,pankki yms) lähiöihin järjestä vaan yksityiset firmat eli kuntaa on asiasta turha syytää.Mikäs muuten olikaan tämä "hyvä alue" pk-seudulla omasta mielestäsi?.
Quote from: krauta on 21.01.2014, 15:04:49
Helsinki ja Turku aiheuttaa ihan itse tämän ongelman. Yksinkertaisesti ei ole omakotitontteja kohtuuhintaan, vaikka maapohjaa on vaikka millä mitalla. Hyvältä alueelta omakotitontti 10 000 euroon, kyllä olisi tulijoita mitkä käy töissä ja maksaa veroja.
Ottakaan nyt asioista edes selvää ennen kuin alatte selittää että helsingissä olisi tonttimaata jakaa vaikka kenelle kohtuuhintaan.Missä päin helsinkiä sä näet sitä maapohjaa jota voisi kaavoittaa omakotitalotonteiksi?.Kannattaa muistaa ettei kaikki tontit täällä ole helsingin omistuksessa eli isot firmat voi omistaa tietyt alueet joille ei ole vielä rakennettu mitään.Samoin yhdelle tollaiselle tontille mahtuu yksi kerrostalo joiden asukkaiden maksama veromäärä ylittää reippasti yhden omakotitaloasukin verotulot ja samalla lähistön kaupat saa asiakkaita yms.
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 13:13:49
Quote from: ääridemokraatti on 22.01.2014, 12:58:03
Sehän on Turun ihan oma päätös rahoittaa julkisin varoin sellaisia palveluja, jotka
a) eivät ole lakisääteisiä
b) joita naapurikunnatkaan eivät tuota.
Ei Turkua ole kukaan pakottanut pistämään sellaisia palveluja pystyyn. Ihan on ollut oma valinta.
Jep. Ei kai ihminen paljon muuta tarvitse kuin ruokaa ja Suomessa katon päänsä päälle. :facepalm:
Taitaapa monikin ainakin haluta ja myös etuuksia Suomesta hakea...
Kun Turussa vastikään yritettiin joukkoraiskausta keskustassa, saattaa hyvinkin olla että uhri muuttaa Kaarinaan. Ehkäpä Seiväs-Seppo sitten pitää muuttoa naapurikuntaan "loisimisena".
Omakotialueen kaavoittaminen nyt on järjettömintä mitä Helsingissä voisi tehdä. Sitä tonttikelpoista maata nyt nimittäin vain ei mitenkään riesaksi asti ole ja omakotialueelle mahtuu kovin vähän väkeä.
Mitä täällä pitäisi tehdä ja voisi tehdä, mutta ei tehdä, on kaavoittaa lisää oikeaa kaupunkia, sellaista jonka paljaalla silmällä tunnistaa kaupungiksi. Se on se, mitä jengi Helsingistä tahtoo.
Quote from: junakohtaus on 23.01.2014, 12:01:06
Omakotialueen kaavoittaminen nyt on järjettömintä mitä Helsingissä voisi tehdä.
Hienoa olla asiasta täysin erimieltä. Omakotialueen kaavoittaminen johtaa Helsingissä erittäin kalliin tontin syntymiseen. Näin tekemällä kaupunki saa maksavia asiakkaita. Tuloa varakkailta. Tornitalon rakentamalla saadaan keskituloisia tai pahimmillaan sosiaaliriesaa. Koska maata ei ole kaikille halukkaille, hinta nousee. Helsingissä on runsaasti omakotitaloalueita jotka ovat erittäin kalliita ja joille olisi enemmän tulijoita kuin asuntoja. Ne ovat kuitenkin monimuotoisen ja hyvinvoivan kaupungin talouden kannalta elintärkeitä.
Arvoisalle moderaattorille voisin suositella vaikka kävelyretkeä Marjaniemessä/mustikkamaan suunnalla. Hyvinhoidettu ja kaunis omakotitaloalue on kuin puisto. Ja kun sitä vertaa vaikkapa Kaisaniemeen, niin huomattavasti kauniimpi ja miellyttävämpi ulkoilualue kuin paskakaljalla ja pissapuskilla täplitetty kaupunkiviheralue.
QuoteSitä tonttikelpoista maata nyt nimittäin vain ei mitenkään riesaksi asti ole ja omakotialueelle mahtuu kovin vähän väkeä.
Tästä voimme olla montaa mieltä. Tonttikelpoisen maan määrä on rajallinen se on selvää. Kysymys on kaupunkipolitiikasta ja siitä mitä halutaan.
QuoteMitä täällä pitäisi tehdä ja voisi tehdä, mutta ei tehdä, on kaavoittaa lisää oikeaa kaupunkia, sellaista jonka paljaalla silmällä tunnistaa kaupungiksi. Se on se, mitä jengi Helsingistä tahtoo.
Helsinkiin tärähtää joka vuosi pikkukaupungin verran uudisrakennettua kerrostalomassaa. Mutta jos ei tarkkaile kaupungin kasvua vaan elää päivä kerrallaan, voi syntyä käsitys että "ainahan tuo lähiö on ollut tuossa" jne. Nimenomaan koska vihervasemmistolaisen roskaväkipolitiikan idea on ollut rakennuttaa rakennuttamisen ilosta ja sijoittaa koska se nyt on vaan niin kivaa. Seurauksella että koko kaupungin talous, hyvinvointi ja palvelut ovat romahtaneet.
Helsinki on itseasiassa viimeaikoina jarruttanut todella kovalla kädellä julkisia liikennehankkeita jotka olisivat mahdollistaneet väestön nopeamman muuton pois, koska varakkaampi väki olisi jo lähtenyt ellei olisi kiinni asumisvaikeuksissaan. Kaikki paukut ovat paikallisliikenteessä. Tosiasiassa mikäli jengi saisi päättää, ei Helsinki kasvaisi muuksi kuin pakolaiskeskukseksi ja työmatkaliikennöitsevä joukko kasvaisi monikymmenkertaiseksi ihmisten työmatkojen kasvaessa 50 km -> 200+ km:iin.
Quote from: junakohtaus on 23.01.2014, 12:01:06
Mitä täällä pitäisi tehdä ja voisi tehdä, mutta ei tehdä, on kaavoittaa lisää oikeaa kaupunkia, sellaista jonka paljaalla silmällä tunnistaa kaupungiksi. Se on se, mitä jengi Helsingistä tahtoo.
Helsingin kantakaupunkiin syntyy koko ajan massiivista kerrostaloasutusta pitkin merenrantaa Kalasatamasta Jätkäsaareen. Keski-Pasilaankin on suunnitteilla asunnot peräti 12 000:lle uudelle asukkaalle.
Tällä hetkellä vapaa-rahoitteisen asuntotuotannon osuus asuntotuotannosta on poliittisten päätösten mukaan korkeintaan 40 %. Entäpä kun asuntokauppa tökkii tai peräti pysähtyy ja rakennusliikkeet ajavat alas vapaarahoitteisen asuntotuotannon. Tällöin ainoa vaihtoehto rakennustoiminnan jatkamiseen on pienikatteisten valtion korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen rakentaminen ja vapaa-rahoitteisten asuntojen osuus laskee edelleen. Kun asuinalueen sosioekonominen status laskee, laskevat myös kunnallisverotulot.
Tästähän Helsingingissä on ollut kysymys jo pitkään. Vuosittain rakennetaan n. 5000 uutta asuntoa, mutta kunnallisverotulojen tuotto per asukas laskee koko ajan. Helsinki velkaantuu koko ajan kestämättömästi, koska kaupunkiin muuttaa lähes 10 000 uutta asukasta vuosittain. Helsingin työttömyyskin on jo yli 10 %. Vihervasemmisto ja rakennusliikkeiden lobbaama kokoomus rakentaa siis "jengille" mitä se "tahtoo". Jaossa on kosolti sosiaalista ja taloudellista kurjuutta ja epätoivoa.
Pidemmin kun olen taas koneella, mutta toki tiedän kerrostaloja tehtävän. Se ei kuitenkaan ole sama kuin tehdä kaupunkia.
Näin. Mistäpä päästä tota nyt sitten aloittaisi.
Kovin kysyntä kohdistuu kantakaupunkiin. Tämä on ns. positiivinen fakta eikä suostu katoamaan maailmasta.
Mitä niihin liikennehankkeisiin tulee, tuollainen väite vaatisi jonkinlaista vaikutusketjun esittelyä, koska noin sanottuna se on vain salaliittoteoria. Täältä katsoen tunneli- ja ramppisedillä on tunneleita ja ramppeja varastossa noin Helsingin 25 vuoden investointivaran verran eikä niistä juuri yksikään tekisi Helsinkiä yhtään paremmaksi, ainoastaan helpottaisi vieraspaikkalaisten tuloa Helsinkiin minuutin sieltä, toisen täältä.
Näitä tulee nyt sitten vähän tipoittain muun ohessa.
Liikennehankkeet part deux. Jos tällä viitataan nopeisiin junaratoihin, niin ne vasta kalliita ovat, eikä niitä suomalaisessa järjestelmässä kaupunki maksa.
Seuraava pykälä.
Jätkä, Kalasatama ja Keski-Pasila ovat oikean suuntaisia mutta riittämättömiä hankkeita ja niissäkin on aivan liikaa otettu pellin tunteet huomioon ihmisten kustannuksella. Jätkälle tehdään matalampaa kuin muuten olisi tehty, koska mielikuvitusautot vaativat konkreettista tilaa ja Keski-Pasilassa jätetään puolet asunnoista rakentamatta, koska varmasti kuin työvoimapula koittaa, Tuusulanväylä käännetään menemään sen läpi kohta vielä kerran tulevaa keskustatunnelia.
Joku osaavampi ja nopsampi voi laskea paljonko vie maata esim. 10 000 tuhannen omakotitalon tarve ja siinä on vasta kahden vuoden tarvittava lisäys asuntoihin.
Quote from: siviilitarkkailija on 23.01.2014, 12:24:32Hienoa olla asiasta täysin erimieltä. Omakotialueen kaavoittaminen johtaa Helsingissä erittäin kalliin tontin syntymiseen.
No ei nyt ihan tai itseasiassa lainkaan noin, koska omakotitaloalueen kaavoittaminen laskee tontin hintaa. Yksinkertainen esimerkki, hehtaarin tontti vaikkapa jossain ei ihan ytimessä, esimerkiksi Herttoniemessä. Jos siihen kaavoittaa tiiviin kerrostalokorttelin, niin siihen saa noin 25 000 neliötä asuntoja, eli tontin arvo on jotain 20 miljoonan euron luokkaa. Jos siihen kaavoittaa semmoisen lähiökerrostalon, niin noin 10 000 neliötä, ja tontti sitten noin 7 miljoonaa euroa. Jos siihen 10kpl 1000m2 omakotitalotontteja, niin ehkä niistä voi saada jopa 500 000 € kpl, eli 5 miljoonaa euroa.
Lyhyesti ja suomeksi, omakotitalokaava Helsingissä
rajoittaa kuinka paljon saa rakentaa, ja rakentamisen rajoitukset laskevat eivätkä nostaa tontin hintoja.
Quote from: siviilitarkkailija on 23.01.2014, 12:24:32Näin tekemällä kaupunki saa maksavia asiakkaita. Tuloa varakkailta. Tornitalon rakentamalla saadaan keskituloisia tai pahimmillaan sosiaaliriesaa.
Mulla ei tule ihan ekana mieleen 6000€/m2 asunnoista persaukiset.
Quote from: siviilitarkkailija on 23.01.2014, 12:24:32Helsinki on itseasiassa viimeaikoina jarruttanut todella kovalla kädellä julkisia liikennehankkeita jotka olisivat mahdollistaneet väestön nopeamman muuton pois, koska varakkaampi väki olisi jo lähtenyt ellei olisi kiinni asumisvaikeuksissaan. Kaikki paukut ovat paikallisliikenteessä. Tosiasiassa mikäli jengi saisi päättää, ei Helsinki kasvaisi muuksi kuin pakolaiskeskukseksi ja työmatkaliikennöitsevä joukko kasvaisi monikymmenkertaiseksi ihmisten työmatkojen kasvaessa 50 km -> 200+ km:iin.
Minä en ymmärrä ylläolevasta esimerkiksi sitä että mitä ihmettä tarkoittaa varakasparkojen jumiutuminen asumisvaikeuksiin, mutta kuitenkin: Liikennehankkeiden osalta tilanne on noin lyhyesti sanottuna se että tiesetien ja tunnelijunatätien käsitys siitä miten tehdään tietä tai rataa maksaa tuommoiset 100-200 miljoonaa euroa. Kilometriltä, tai suurin piirtein saman verran mitä Helsingin ja valtion rahaa on parhaimmillaan yhteensä käytettävissä vuodessa. Tältä pohjalta ei liene vaikea ymmärtää esimerkiksi mainitsemiesi 50-200 kilometrin väylähankkeiden rahoitusvaikeuksia, eikä mitään syytä olettaa sen kummempia taustatekijöitä kuin ihan vaan tunnelinäkö ja tyhmyys.
Lähtökohtaisesti Helsinki suhtautuu toki hyvin rakentavasti ja kannustavasti siihen että valtio rakentaa väyliä, jonkun muun rahalla kaikki on aina helppoa. Samoin Uudenmaan ELY on kovin hanakka suunnittelemaan teitä jotka tehdään Helsingin rahoilla. Helsinki maksaa liikenneväylistä aluellaan yleensä yli puolet ja valtio loput. Eri nurmijärvet muuten yleensä eivät maksa mitään.
Jatkan.
Väite siitä että työmatkat pitenisivät 50->200 km jos ei katalasti estettäisi pitää sisällään sen, että viidenkympin työmatka olisi jokin sääntö, mitä ne eivät ole. Joku muu ehkä löytää luvutkin, mutta juttuhan on niin että Helsingissäkin alueesta riippumatta työikäisten valtaenemmistö käy töissä ja työmatkojen suuri massa tehdään paikallisella joukkoliikenteellä.
Toki jokin määrä väkeä pendelöi kehyskunnistakin, mutta ei se mikään enemmistön elämäntapa ole.
QuoteVuonna 2010 yhteensä 758 000 henkilöä eli noin kolmasosa työllisistä kävi töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla työskentelevistä noin 20 prosenttia asui Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun kuntien työllisistä 29 400 eli noin kuusi prosenttia työskenteli muualla kuin pääkaupunkiseudulla.
https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-04-11_001.html
(https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-04-11_001.html)
(http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003_001.gif)
QuoteKuviossa 1 on kuvattu kumulatiiviset osuudet teitä pitkin kuljettaville työmatkoille sekä työmatkojen määrä kilometriluokittain. Kaikista teitä pitkin mitatuista työmatkoista 80 prosenttia oli alle 22 kilometrin matkoja. Alle kymmenen kilometrin työmatka oli 59 prosentilla. Kuvaavaa on, että 68 prosenttia työmatkoista oli keskiarvoa lyhyempiä.
http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003.html?s=2 (http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003.html?s=2)
Quote from: Kaupunkisetä on 23.01.2014, 16:15:35
Mulla ei tule ihan ekana mieleen 6000€/m2 asunnoista persaukiset.
No ei se esmes Pikku-Huopalahdessa taida paljoa tuosta puuttua.
Näistä kannattaa nyt sitten ymmärtää, että kohteiden kovan rahan osuus nimenomaan on käynyt kaupaksi. Skenaariot siitä, että jengi ei suostu asumaan omalla rahalla ählämin ja neekerin naapurissa eivät ole realisoituneet, vaikka niitä vanha muistaa tästä suorilta jonkin 15 vuotta kun niin on pitänyt tapahtua heti huomenna.
Kun ne suurten ikäluokkien ihmiset muuttavat synnyinseuduillensa eläkepäiviänsä viettämään niin hommahan on mennyt niin että he ovat viettäneet aktiivivuotensa tarjoten työpanoksensa ja veronsa kasvukeskukselle ja vanhana hoivan tarpeen kasvaessa muuttavat persaukiseen pikkukuntaan keskellä metsää. No kyllä eläkeläisetkin veroja maksavat mutta tuotto/panos-suhde taitaa jäädä pakkasen puolelle.
Quote from: krauta on 22.01.2014, 09:51:01Jos omakotiasujat
menee kehyskuntiin, sinne menee silloin parhaat veronmaksajat, sitä alunperin pähkäilinkin.
Ei ole pakko mennä kehyskuntiin, vantaalla ja espoossa on paljon vapaata maata yli 15 kilometrin säteellä keskustasta, jonne mahtuisi paljon omakotitaloja.
QuoteOmakotitalo on halvempi rakentaa kuin kerrostalo
Miten voi olla halvempi, jos omakotitalo tarvitsee 10 metriä tietä, 25 metriä viemäri- ja vesiputkea, sillä on omat perustukset, oma katto, oma ilmastointijärjestelmä jne. Kerrostalossa 1 viemäriputki palvelee kymmeniä asuntoja, tie koko taloa, yhteinen ilmastointijärjestelmä, yhteinen katto monelle kerrokselle, perustukset monelle kerrokselle, yhden kerroksen katto on seuraavan kerroksen lattia jne.
Quoteasumiskustannukset on pienemmät heti alussa ja etenkin jatkoss
Omakotitalossa asumiskustannukset eivät voi olla halvempia edellä kirjoitetuista syistä. Jos kerrostalossa asumiskustannukset ovat korkeampia, kuin omakotitalossa, niin se kertoo, että kerrostalojen hoitovastikkeissa on runsaasti ilmaa. Onko jollakulla tietoa tästä? Ilma hinnoissa on laillistettu ryöstö.
QuoteOmakotitalosta tekee kalliin juurikin tuo tontin hinta.
Tontit eivät ole kalliita jopa suurhelsingissä, on paljon tontteja alle 100.000 eurolla. Omakotitaloille myydään
maata todella halvalla verrattuna kerrostaloihin, se johtaa siihen, että omakotitalossa neliö on jopa halvempi, kuin kerrostalossa, vaikka pitää olla päinvastoin.
QuoteKuten jo totesin, jos niitä veronmaksajia halutaan kaupunkiin, niin kannattaa haalia omakotiasujia.
Helsingissä (tarkoitan kuntaa, eikä koko kaupunkia, joka koostuu 4 kunnasta) on vähän maata jäljellä, jos alkaa kaavoittaa se omakotitaloille, niin se täyttyy nopeasti, koska omakotitaloalueella on alhainen väestön tiheys. Kerrostalot eivät generoi kurjuutta, eivätkä omakotitalot rikkautta, helsingissä on budjettivaje kehitysmaalaisten takia, omakotitalojen runsan rakentaminen ei muuta heitä tuottaviksi.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 22.01.2014, 16:28:49http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=91165.0;attach=30722;image
Miksi laitoin niin paljon tyhjää tilaa kuvan ympärille?
Quote from: junakohtaus on 23.01.2014, 12:01:06Omakotialueen kaavoittaminen nyt on järjettömintä mitä Helsingissä voisi tehdä. Sitä tonttikelpoista maata nyt nimittäin vain ei mitenkään riesaksi asti ole ja omakotialueelle mahtuu kovin vähän väkeä.
Oikein. Tyypillisellä omakotitalueella väestön tiheys on noin 4000 asukasta per km². Eli 1 asukas vie kokonaiset 250 neliötä kaupingin maata. Väljällä = viihtyisällä kerrostaloalueella neliökilometrillä on 20000 huonetta, 2/3 täyttöasteella 13300 asukasta, eli yli 3 kertaa enemmän, kuin omakotialueella. Suomalaisilla on alhaiset vaatimukset talojen tiheyteen (he äänestävät omalla lompakolla asumisesta tiheässä korttelissa), monille kelpaa 0.75 tiheys (1 neliöllä maata on 0.75 asuinneliötä), eli käytönnässä kerrostaloalueella voi asua 20000 asukasta neliökilomtrillä, jos täyttöaste on 2/3 (keskimäärin joka 2/3 huoneessa asutaan). Viime vuosikymmeninä on tehty vakava virhe kaavoittamalla suuria alueita 15 kilometrin säteellä keskustasta omakotitaloille. Sen takia nyt vapaata maata ei ole kovinkaankaan paljon jäljellä 15 kilometrin säteellä keskustasta. Ne omakotitaloalueet piti kaavoittaa, mutta kauempana keskustasta, piti jättää runsaasti tilaa kerrostaloille. Se on epäoikeudenmukaista, että joku asuu 17 kilometrin säteellä keskustasta kivenlahdessa tiiviissä kerrostalokorttelissa ja vie 25 neliötä kaupunginmaata, kun toinen asuu omakotitalossa käpylässä 5 kilometrin päässä keskustasta ja vie 250 neliötä kaupungin maata. Pitää olla päinvastoin, sillä joka vie vähän tilaa pitää olla oikeus asua lähellä keskustaa, se joka vie paljon tilaa voi asua yli 15 kilometrin säteellä. Nyt pravdassa puhutaan jopa moottoriteiden tuhoamisesta, niitä syyllistetään tonttipulasta, samaan aikaan on valtavia omakotitaloalueita alle 15 kilometrin säteellä keskustasta.
Quote from: siviilitarkkailija on 23.01.2014, 12:24:32Omakotialueen kaavoittaminen johtaa Helsingissä erittäin kalliin tontin syntymiseen. Näin tekemällä kaupunki saa maksavia asiakkaita. Tuloa varakkailta. Tornitalon rakentamalla saadaan keskituloisia tai pahimmillaan sosiaaliriesaa.
Ensin sanotaan, että kehitysmaalaiset ovat rikkaus, äänestätään mokuttajia, sitten sanotaan NIMBY kehitysmaalaisille. Äänestetään kokoomusta, mutta kehitysmaalaisia ei saa tuoda omaan kuntaan, ollaan valmiita jopa korottamaan tahallisesti asuntojen hintoja = valtavat asuntolainat, ostovoiman alentaminen, jotta ne "rikkaudet" eivät pääsisi omaan kuntaan. Kuvottavaa.
QuoteHelsingissä on runsaasti omakotitaloalueita jotka ovat erittäin kalliita ja joille olisi enemmän tulijoita kuin asuntoja. Ne ovat kuitenkin monimuotoisen ja hyvinvoivan kaupungin talouden kannalta elintärkeitä.
Taiwanissa, jossa asuvat kiinalaiset, joita monet hommalaiset pitävät hyvinä ja ahkerina, eivätkä vastusta niiden tuloa suomeen valta-osa ihmisistä asuu näin:
http://goo.gl/maps/88Abk
Myös monissa länsimaissa suurin osa asuu kerrostaloissa ja ne ovat elinvoimaisia.
Itse en vastusta omakotitaloja, niitä vain pitää rakentaa vähän kauempana keskustasta.
QuoteJa kun sitä vertaa vaikkapa Kaisaniemeen
Itse pidät kantakaupunkia aivan liian tiiviinä ja epäviihtyisänä. Mutta ihmiset äänestävät itse omalla lompakollaan asumisesta siellä. Kantakaupungin kolmion hinnalla saa omakotitalon 15 kilometrin säteellä keskustasta, jossa ei ole ruuhkia, vähän liikennevaloja, ei ole parkkipaikkaongelmaa, on hiljaista, mutta ihmiset valitsevat kantakaupungin.
QuoteHelsinkiin tärähtää joka vuosi pikkukaupungin verran uudisrakennettua kerrostalomassaa. Mutta jos ei tarkkaile kaupungin kasvua vaan elää päivä kerrallaan, voi syntyä käsitys että "ainahan tuo lähiö on ollut tuossa" jne. Nimenomaan koska vihervasemmistolaisen roskaväkipolitiikan idea on ollut rakennuttaa rakennuttamisen ilosta ja sijoittaa koska se nyt on vaan niin kivaa. Seurauksella että koko kaupungin talous, hyvinvointi ja palvelut ovat romahtaneet.
Siis sinusta kerrostalot generoivat kurjuutta?
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 23.01.2014, 13:25:30Tällä hetkellä vapaa-rahoitteisen asuntotuotannon osuus asuntotuotannosta on poliittisten päätösten mukaan korkeintaan 40 %. Entäpä kun asuntokauppa tökkii tai peräti pysähtyy ja rakennusliikkeet ajavat alas vapaarahoitteisen asuntotuotannon.
Koska hinnoissa on valtavasti ilmaa. Kerrostalon todelliset rakennuskustannukset ovat noin 1500/neliö. Laskemalla neliöhintoja nykyisestä 4000 eurosta 1800 euroon kysyntää nousisi valtavasti. Katsotaan, miten kävisi kännyköiden kaupalle, jos niiden hintaan tulisi 150% ilmaa, jos uusi iphone maksaisi 1800 euroa.
QuoteVuosittain rakennetaan n. 5000 uutta asuntoa, mutta kunnallisverotulojen tuotto per asukas laskee koko ajan. Helsinki velkaantuu koko ajan kestämättömästi, koska kaupunkiin muuttaa lähes 10 000 uutta asukasta vuosittain.
Koska muuttaa paljon kehitysmaalaisia.
Quote from: siviilitarkkailija on 23.01.2014, 12:24:32Helsinki on itseasiassa viimeaikoina jarruttanut todella kovalla kädellä julkisia liikennehankkeita jotka olisivat mahdollistaneet väestön nopeamman muuton pois, koska varakkaampi väki olisi jo lähtenyt ellei olisi kiinni asumisvaikeuksissaan.
Voitko tarkentaa mitä julkisia liikennehankkeita?
Quote from: junakohtaus on 23.01.2014, 15:44:18Täältä katsoen tunneli- ja ramppisedillä on tunneleita ja ramppeja varastossa noin Helsingin 25 vuoden investointivaran verran eikä niistä juuri yksikään tekisi Helsinkiä yhtään paremmaksi
Mitä tunneleita ja ramppeja? Voitko antaa esimerkkejä?
Itse olen sitä mieltä, että helsingissä pitää korvata monta liikennevaloristeystä sillalla. Pitää rakentaa liikennevaloton yhteys itäväylältä länsiväylään, joko sillalla tai tunnelilla riippuen siitä, mikä vaihtoehto on
halvempi, pitää yhdistää lahdenväylä turunväylään liikennevalottamalla yhteydellä, tietysti edullisella tavalla,
pitää muuttaa vihdintie moottorietieksi kehä kolmoselta mannerheimintien saakka ja paljon muita siltoja. Sen
takia helsinki muuttuu paremmaksi, koska ajan poltto liikennevaloissa pienenee. Minä näin tunneleiden ja
siltojen hintoja ja näyttää siltä, että hinnoissa on runsaasti ilmaa.
Quote from: junakohtaus on 23.01.2014, 16:08:12Jätkälle tehdään matalampaa kuin muuten olisi tehty, koska mielikuvitusautot vaativat konkreettista tilaa
Voitko tarkentaa tätä? Minun mielestä jätkäsaari tullaan rakentamaan todella tiiviisti. Talojen korkeus
vaikuttaa todella vähän väestöntiheyteen, jos kerroksia on yli 5.
Quote from: Kaupunkisetä link=topic=91165.msg1538077#msg1538077date=1390486535Yksinkertainen esimerkki, hehtaarin tontti vaikkapa jossain ei ihan ytimessä, esimerkiksi Herttoniemessä. Jos siihen kaavoittaa tiiviin kerrostalokorttelin, niin siihen saa noin 25 000 neliötä asuntoja
25000 asuinneliötä hehtaarilla?!?! Rakennetaanko nykyään suomessa niin älyttömän tiiviisti? Jos rakennetaan, niin missä?
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 12:19:48
Quote from: ääridemokraatti on 22.01.2014, 11:58:10
Quote from: Seiväs-Seppo on 22.01.2014, 11:16:55
Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita
Mitä ne ilmaiset palvelut ovat?
Kokonaan ilmaisia ovat: kirjastot, liikuntapaikat, leikkipaikat, puistot, kaupungin järjestämät erilaiset tapahtumat, kadut, joita pitkin voi tulla käymään töissä tai hyödyntämään näitä ilmaisia tai maksullisia palveluita.
"Ilmaisia" palveluita, joita kaupunki tuottaa tai tukee: teatterit, kaupunginorkesteri, taidemuseot, urheilutapahtumat, uimahallit ja muut maksulliset liikuntapalvelut, terveyspalvelut jne. Turku (ja monet muutkin keskuskaupungit) tuottavat ja tukevat monia sellaisia palveluita, joita ympäryskuntien ihmiset käyttävät, mutta eivät tue keskuskaupunkia maksamalla veroja sille. Ympäryskunnat siis hyötyvät keskuskaupungin panostuksista ja investoinneista, mutta voivat houkutella uusia asukkaita matalammalla veroprosentilla.
Paras ratkaisu olisi yhdistää kunnat keskuskaupunkiin tai sitten vieraspaikkakuntalaisten pitäisi maksaa käyttämistään palveluista todellisten kustannusten mukaista hintaa.
Rusinat pullasta -meininkiä sekä loisimista sanon minä.
Pohrippa ny järjen kanssa mitä kirjoitat
Maksullisia liikunta ja kulttuuripalvejuja jos tullaan kuluttamaan ulkopuolelta, niin se parantaa käyttöastetta, ja tuo vaan lisätuloja. jos käyttöaste olisi matalampi, niin tulisi kalliimmaksi.
Eikös terveyspalvelja tuota yleensä kuntayhtymät, joten lakukin jaetaan tasan. Ja jotain leikkipuistoja harvoin käytetään ulkopaikkakuntalaisten toimesta.
Edelleen Turku ja sen isoin ongelma rikkaus:
Kaksikielisyydelle ja sen vaalimisen ympärille pystytettävälle byrokratialle ei ympäryskunnista löydy riittävän innokasta maksupotentiaalia. Turun kaupungin tarjoamia suomenkielisiä palveluja tosin ympäryskuntalaiset mielellään käyttävät, mutta ne loput ovat loppuviimeksi hyvin pienen väestönosan käytössä. Heistä todennäköisesti reipas 90 % tulisi toimeen suomenkielisiä kaupungin palveluja käyttämällä, muttakun... :facepalm:
Ryssätkin meille nauraa.