QuoteVantaalla aloitetaan maahanmuuttajille suunnattu opettajakoulutus
Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu aloittaa ensi vuonna ammatillisten opettajien koulutuksen Vantaalla.
60 opintopisteen laajuisilla opinnoilla voi hankkia pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetustehtäviin. Koulutus toteutetaan Laurea-ammattikorkeakoulun tiloissa Tikkurilassa.
Vantaalla käynnistyvä ryhmä suuntautuu monikulttuurisuuteen ja sitä suositellaan maahanmuuttajataustaisille hakijoille ja monikulttuurisesta pedagogiikasta kiinnostuneille. Opinnot toteutetaan monimuotoisesti 1,5 vuoden aikana työn ohessa. Ryhmän opetuskieli on suomi.
Vantaan koulutusryhmään hakeudutaan ammatillisten opettajakorkeakoulujen tammikuisessa yhteishaussa 7.–24. tammikuuta 2014. Ammatilliseen opettajankoulutukseen voi hakea, jos on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon (amk, ylempi amk, kandidaatti, maisteri) ja kolmen vuoden alakohtainen työkokemus. Vaihtoehtoisesti opiskelupaikan voi saada viiden vuoden alakohtaisella työkokemuksella.
– Yleisperiaate on se, että korkeakoulututkinto vaaditaan, mutta tässä on alakohtaisia eroja. Oma tilanne kannattaa aina tarkistaa, johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen sanoo.
Hakijoilta ei edellytetä aiempaa opettajakokemusta.
Monikulttuurisuuteen suuntautuvassa opettajankoulutuksessa tavoitteena on syventää osaamista monikulttuurisessa pedagogiikassa ja lisätä ymmärrystä kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta sekä niistä erityishaasteista, joita eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden opettaja kohtaa.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vantaalla_aloitetaan_maahanmuuttajille_suunnattu/ (http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vantaalla_aloitetaan_maahanmuuttajille_suunnattu/)
Quote from: Taikakaulin on 20.12.2013, 01:56:48
QuoteMonikulttuurisuuteen suuntautuvassa opettajankoulutuksessa tavoitteena on syventää osaamista monikulttuurisessa pedagogiikassa ja lisätä ymmärrystä kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta sekä niistä erityishaasteista, joita eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden opettaja kohtaa.
Nykyinen uuskieli on todella jännää. Todellisuudessahan tuossa halutaan sanoa näin:
"Muslimiopiskelijoihin suuntautuvassa opettajankoulutuksessa tavoitteena on syventää osaamista muslimiopiskelijoiden pedagogiikassa ja lisätä ymmärrystä islamin uskon mukaiseen kulttuuriin sekä niistä erityishaasteista, joita muslimiopiskelijoiden opettaja kohtaa."
Mitä tarkoittaa "pedagoginen kelpoisuus"?
Edit. Emme näköjään opi Saksasta mitään. ( Viittaan pedagogiseen saksalaiskouluun jossain Berlin-Kreutzbergissa...)
Taitaa olla taas sellainen "paperit-ilman-vaatimuksia"-koulutus. Muutenhan maahanmuuttajat voisivat aivan hyvin hakeutua ihan normaaliin opettajakoulutukseen,
Quote from: Marius on 20.12.2013, 02:06:09
Mitä tarkoittaa "pedagoginen kelpoisuus"?
Tässä yhteydessä sitä, että saa tutkintopaperin kouraan. Ei paljon mitään.
Erityishaasteet. Jepjep.
QuoteMonikulttuurisuuteen suuntautuvassa opettajankoulutuksessa tavoitteena on syventää osaamista monikulttuurisessa pedagogiikassa ja lisätä ymmärrystä kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta sekä niistä erityishaasteista, joita eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden opettaja kohtaa.
Siinäpä on ripuloitu ilmoille taas moku-skenelle tyypillinen unelmahöttöinen ja tyhjänpäiväinen lause-läjä. Itse Runeberg olisi kateellinen tuosta runoudesta ja satuilusta :flowerhat:
Quote..lisätä ymmärrystä kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta
Voin tässä antaa ilmaiseksi pikakurssin aiheesta:
Mitä enemmän kulttuurit jakavat yhteisiä arvoja, sitä paremmin ne tulevat toimeen keskenään. Ja päinvastoin. Kaikki muu on teeskentelyä, valehtelua ja hyväuskoista hölmöyttä, eikä yhteensopimattomia kulttuureita saada toimimaan keskenään edes triljoonalla dollarilla, jostain kukkahattuisesta kotouttamisesta nyt puhumattakaan.
Quote from: kekkeruusi on 20.12.2013, 02:09:06
Quote from: Marius on 20.12.2013, 02:06:09
Mitä tarkoittaa "pedagoginen kelpoisuus"?
Tässä yhteydessä sitä, että saa tutkintopaperin kouraan. Ei paljon mitään.
Aivan, toisaalta tuttu näiltä kyliltä halusi paikallisen ammattikoulun opettajaksi. Pohjakoulutuksena hänellä oli teknikon tutkinto. Hän kävi opettajaseminaarin 2 vuotta Hangossa ja sitten täydentäviä opintoja. On ollut monet vuodet ammiksen opettajana.
Jos tästä helpotetaan, niin jos opettaja ei osaa opettaa, siitä seuraa että oppilaat eivät osaa oppia. Ei aina kannattaisi mennä alentamaan rimaa. Mutta minkäs teet?
Pedagoginen koulutus opettaa opettamaan, muuhun se ei ota kantaa.
Tämä on vaatimuksena moneen opettajan koulutukseen.
Vantaalla ovat ihan huippuja työllistämään vähemmistöjä. Ensimmäiset työssäkäyvät romanitkin tapasin Myyrmäessä, jossa ainakin aikoinaan sijaitsi paikallinen Romanikeskus. Työtunnit oli kivasti heidän itsensä päättämiä, yleensä 10-14 (jossa tunnin lounastauko) ja säpinää riitti. Tyypillinen päiväohjelma näytti olevan istumista, kevyttä seurustelua kahvin kera, ja ruoan varastamisen yrittämistä läheisen kokkauspajatoiminnan puolelta. Joskus nähtiin rasistisen rikoksen uhreiksi joutuneita miespuolisia, jotka saivat neuvoja koko suvun voimin, miten kannattaa asiansa oikeudessa esittää ja kuinka saada läpi tietyt kulut sossulta. Todella tärkeää kotouttamisen ydintoimintaa, sanoisin. :)
Quote from: Marius on 20.12.2013, 02:06:09
Mitä tarkoittaa "pedagoginen kelpoisuus"?
Yleissivistävällä puolella (peruskoulu, lukio) opettajavirkaan vakituisesti valittavalta vaaditaan määrätyntasoisten opetettavien aineiden opintojen lisäksi ns. pedagoginen kelpoisuus, puhutaan myös opettajapätevyydestä, auskultointi on ehkä joillekin tutumpi termi.
Aikaisemmin (ennen yliopistojen tutkinnonuudistusta 1980) valmistuttiin vaikkapa luonnontieteiden kandidaatiksi (alempi tutkinto) tai filosofian kandidaatiksi (ylempi tutkinto). Jotta saattoi saada vakituisen opettajaviran, piti lisäksi suorittaa vuoden pituinen auskultointi, johon kuului kasvatustieteen opintoja ja opetusharjoittelua ns. normaalikoulussa. Tutkinnonuudistuksen jälkeen tuli aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdot, jolloin opintoihin jo kuului aineenopettajan pedagogiset opinnot. Moni edelleen suorittaa jälkeenpäin nämä opinnot havaittuaan vasta myöhemmin palavan halunsa päästä sivistämään opinhaluista nuorisoamme.
Ammatillisella puolella homma on suurinpiirtein samanlainen, heillä on erikseen ns. opettajaopinnot. Lisäksi opettajaviran saamiseen vaaditaan korkeakoulututkinto ja yleensä myös työkokemusta opettamaltaan alalta.
Nämä menivät vähän ulkomuistista. Jos joku on paremmin selvillä pätevyysvaatimuksista opettajavirkoihin nykyään, niin korjailkaa.
Yritin Hämeen ammattikorkeakoulun sivuilta etsiä koulutuksen opinto-ohjelmaa, mutta en löytänyt. Opettajaopinnot ovat siis aina laajuudeltaan 60 op, olisi mielenkiintoista tietää, että miten paljon niistä oikeastaan on ns. monikulttuurisuusjuttuja ja mitä ne oikeastaan pitävät sisällään.
Minkälaiset kielitaitovaatimukset opettajakoulutukseen on?
Mikä tekee maahanmuuttajasta yhtään sen paremman "monikulttuurin" osaajan kuin kantiksesta? Tämä kura menee samaan kastiin erinäisten "rasisminvastaisten" koulutusten ja kurssien, joissa maahanmuuttajan keskustelevat ja retkeilevät. VMP.
60op amk-opinnoista opettajanpätevyys. Jepjep. Kelpais varmaan kantiksellekin. Ei tarvis maksella työuran alussa opintolainoja pois samalla kun lyhentää asuntolainaa. Ei tarvis vähintään viittä vuotta levittää persettä yliopiston penkissä. Niin ihanan positiivista syrjintää.
Ëix noi pedagogiset ole yleensä öbaut ton laajuisia muutenkin? Aika monethan käy ne sivuaineena, että voivat sitten mennä opetushommiin, jos ei muuta lohkea. Ainakin semmoisissa oppiaineissa, joissa sen muun lohkeaminen ei ole tarpeeksi todennäköistä.
Quote from: Panopticon on 23.12.2013, 20:37:13
60op amk-opinnoista opettajanpätevyys. Jepjep. Kelpais varmaan kantiksellekin. Ei tarvis maksella työuran alussa opintolainoja pois samalla kun lyhentää asuntolainaa. Ei tarvis vähintään viittä vuotta levittää persettä yliopiston penkissä. Niin ihanan positiivista syrjintää.
Ei se ihan noin mene. Kuten alkuperäisessä uutisessakin sanottiin:
Quote
Ammatilliseen opettajankoulutukseen voi hakea, jos on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon (amk, ylempi amk, kandidaatti, maisteri) ja kolmen vuoden alakohtainen työkokemus. Vaihtoehtoisesti opiskelupaikan voi saada viiden vuoden alakohtaisella työkokemuksella.
– Yleisperiaate on se, että korkeakoulututkinto vaaditaan, mutta tässä on alakohtaisia eroja. Oma tilanne kannattaa aina tarkistaa, johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen sanoo.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vantaalla_aloitetaan_maahanmuuttajille_suunnattu/ (http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vantaalla_aloitetaan_maahanmuuttajille_suunnattu/)
Jos olet suorittanut korkeakoulututkinnon, se ei vielä anna sinulle opettajapätevyyttä,
lisäksi pitää suorittaa 60 opintopisteen laajuiset opettajaopinnot. Sen jälkeen voit hakea opettajavirkoja. Tosin sellainen pikkuvaatimus vielä on, että korkeakoulututkintosi aineiden pitää olla opettaviin aineisiin liittyviä. Jos sinulla on tutkinnossa aineyhdistelmänä kemia, matematiikka ja fysiikka sekä lisäksi opettajaopinnot suoritettuna, et voi hakea liikunnanopettajan virkaa. Tai siis voit hakea, mutta et voi saada sitä virkaa.
Quote from: Kemolitor on 24.12.2013, 11:56:05
Quote from: Panopticon on 23.12.2013, 20:37:13
60op amk-opinnoista opettajanpätevyys. Jepjep. Kelpais varmaan kantiksellekin. Ei tarvis maksella työuran alussa opintolainoja pois samalla kun lyhentää asuntolainaa. Ei tarvis vähintään viittä vuotta levittää persettä yliopiston penkissä. Niin ihanan positiivista syrjintää.
Ei se ihan noin mene. Kuten alkuperäisessä uutisessakin sanottiin:
Quote
Ammatilliseen opettajankoulutukseen voi hakea, jos on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon (amk, ylempi amk, kandidaatti, maisteri) ja kolmen vuoden alakohtainen työkokemus. Vaihtoehtoisesti opiskelupaikan voi saada viiden vuoden alakohtaisella työkokemuksella.
– Yleisperiaate on se, että korkeakoulututkinto vaaditaan, mutta tässä on alakohtaisia eroja. Oma tilanne kannattaa aina tarkistaa, johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen sanoo.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vantaalla_aloitetaan_maahanmuuttajille_suunnattu/ (http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vantaalla_aloitetaan_maahanmuuttajille_suunnattu/)
Jos olet suorittanut korkeakoulututkinnon, se ei vielä anna sinulle opettajapätevyyttä, lisäksi pitää suorittaa 60 opintopisteen laajuiset opettajaopinnot. Sen jälkeen voit hakea opettajavirkoja. Tosin sellainen pikkuvaatimus vielä on, että korkeakoulututkintosi aineiden pitää olla opettaviin aineisiin liittyviä. Jos sinulla on tutkinnossa aineyhdistelmänä kemia, matematiikka ja fysiikka sekä lisäksi opettajaopinnot suoritettuna, et voi hakea liikunnanopettajan virkaa. Tai siis voit hakea, mutta et voi saada sitä virkaa.
Ja nykyään ammatillisessa koulutuksessa vaaditaan korkeakoulututkinnon ja opettajapätevyyden päälle vielä riittävä työkokemus, jotta voit opettaa ammatillisia aineita. Tosin henkilö voidaan palkata ilman opettajapätevyyttä. Tuolloin henkilö voidaan tietyn määräajan puitteissa velvoittaa hakeutumaan koulutukseen tai työsuhde voidaan päättää.
Quote from: Kemolitor on 24.12.2013, 11:56:05
Jos olet suorittanut korkeakoulututkinnon, se ei vielä anna sinulle opettajapätevyyttä, lisäksi pitää suorittaa 60 opintopisteen laajuiset opettajaopinnot. Sen jälkeen voit hakea opettajavirkoja. Tosin sellainen pikkuvaatimus vielä on, että korkeakoulututkintosi aineiden pitää olla opettaviin aineisiin liittyviä.
Joo, mutta jos maahanmuuttaja on suorittanut (Suomessa hyväksyttävän) korkeakoulututkinnon, miksi hänelle pitää räätälöidä OMA opettajakoulutus? Eikö tavallinen opettajakoulutus käy?
Quote from: Malla on 24.12.2013, 12:25:42
Quote from: Kemolitor on 24.12.2013, 11:56:05
Jos olet suorittanut korkeakoulututkinnon, se ei vielä anna sinulle opettajapätevyyttä, lisäksi pitää suorittaa 60 opintopisteen laajuiset opettajaopinnot. Sen jälkeen voit hakea opettajavirkoja. Tosin sellainen pikkuvaatimus vielä on, että korkeakoulututkintosi aineiden pitää olla opettaviin aineisiin liittyviä.
Joo, mutta jos maahanmuuttaja on suorittanut (Suomessa hyväksyttävän) korkeakoulututkinnon, miksi hänelle pitää räätälöidä OMA opettajakoulutus? Eikö tavallinen opettajakoulutus käy?
Nyt ollaan asian ytimessä. Tuonne ammatilliseen opettajakoulutukseen kun ei noin vain kävellä. Ensin karsitaan pelkkien papereiden ja kokemuksen perusteella. Sitten vielä haastattelut, joilla suoritetaan lopullinen karsinta. Tuolla uudella koulutuksella tarjotaan maahanmuuttajataustaisille oma ammatillinen opettajakoulutus, jolla saadaan tuotettua pätevyyden omaavia ja mamutaustaisia ammatillisia opettajia.
Quote from: Saippuakupla on 24.12.2013, 12:28:52
Nyt ollaan asian ytimessä. Tuonne ammatilliseen opettajakoulutukseen kun ei noin vain kävellä. Ensin karsitaan pelkkien papereiden ja kokemuksen perusteella. Sitten vielä haastattelut, joilla suoritetaan lopullinen karsinta.
Koskenee pottunokkia tiukat vaatimukset. Pidän mahdollisena, että vaatimuksissa joustetaan ja papereita sekä kokemusta tulkitaan hakijan eduksi, kun halutaan rikastusta.
Quote from: Saippuakupla on 24.12.2013, 12:28:52
Nyt ollaan asian ytimessä. Tuonne ammatilliseen opettajakoulutukseen kun ei noin vain kävellä. Ensin karsitaan pelkkien papereiden ja kokemuksen perusteella. Sitten vielä haastattelut, joilla suoritetaan lopullinen karsinta. Tuolla uudella koulutuksella tarjotaan maahanmuuttajataustaisille oma ammatillinen opettajakoulutus, jolla saadaan tuotettua pätevyyden omaavia ja mamutaustaisia ammatillisia opettajia.
Juuri tuota samaa minä tuossa koulutuksessa ihmettelin. Koulutukseen menijällä pitää siis olla jo korkeakoulututkinto ja lisäksi vielä työkokemusta samalta alalta vähintään kolme vuotta. Kuinkahan paljon oikeasti on tällaisia maahanmuuttajia?
Ja toisaalta, niistä maahanmuuttajista, jotka täyttävät vaatimukset koulutukseen pääsystä, kuinkahan moni mahtaa olla ns. monikulttuurisia? Ymmärtääkseni esim. venäläisiä tai virolaisia ei lasketa monikulttuurisiksi, pitää olla vähän "värikkäämpi" hahmo.
Mutta tässä olisi kyllä ihan mielenkiintoista nähdä koulutuksen opetussuunnitelma, miten se oikeastaan eroaa tavallisista opettajaopinnoista. Voihan siellä olla pari opintoviikkoa monikulttuurisuutta, muu on sitten aivan samaa kuin muutenkin.
Quote from: acc on 24.12.2013, 13:49:19
Quote from: Saippuakupla on 24.12.2013, 12:28:52
Nyt ollaan asian ytimessä. Tuonne ammatilliseen opettajakoulutukseen kun ei noin vain kävellä. Ensin karsitaan pelkkien papereiden ja kokemuksen perusteella. Sitten vielä haastattelut, joilla suoritetaan lopullinen karsinta.
Koskenee pottunokkia tiukat vaatimukset. Pidän mahdollisena, että vaatimuksissa joustetaan ja papereita sekä kokemusta tulkitaan hakijan eduksi, kun halutaan rikastusta.
Siksi tuossa on erikseen mainittu jousto jo tuon korkeakoulututkinnon osalta:
QuoteVaihtoehtoisesti opiskelupaikan voi saada viiden vuoden alakohtaisella työkokemuksella.
Quote from: Kemolitor on 24.12.2013, 14:08:14
Mutta tässä olisi kyllä ihan mielenkiintoista nähdä koulutuksen opetussuunnitelma, miten se oikeastaan eroaa tavallisista opettajaopinnoista. Voihan siellä olla pari opintoviikkoa monikulttuurisuutta, muu on sitten aivan samaa kuin muutenkin.
Perinteisesti pitäisi olla kasvatustieteen perusopinnot (25 op) ja kaikenlaista höttöä = ammattipedagogiset opinnot (35 ov).
Quote from: Onkko on 23.12.2013, 12:45:17
Pedagoginen koulutus opettaa opettamaan, muuhun se ei ota kantaa.
Tämä on vaatimuksena moneen opettajan koulutukseen.
Mainittu koulutus ottaa kantaa vahvasti "monikulttuurisuuteen" sitä lainkaan määrittelemättä. Monikulttuurisuutta aiotaan myös opettaa ja edellyttää opiskelijoilta.
Huutavin pula on tolkun pedagogiikasta. Se ei näytä olevan tärkeää.
Ehkä Somaliasta alkaa tulla nyt myös opettajia koneinsinöörien lisäksi.
QuoteYleisperiaate on se, että korkeakoulututkinto vaaditaan, mutta tässä on alakohtaisia eroja
Sama suomeksi: "tutkinto Mogadishun yliopistosta tai sitten muuten reipas henkilö".
Quote from: Saippuakupla on 24.12.2013, 14:27:17
Siksi tuossa on erikseen mainittu jousto jo tuon korkeakoulututkinnon osalta:
QuoteVaihtoehtoisesti opiskelupaikan voi saada viiden vuoden alakohtaisella työkokemuksella.
Tuossa voi olla myös käynyt toimittajalla niin, että hän on tulkinnut vähän väärin Seija Mahlamäki-Kultasen sanomisia, terveydenhuoltoalalla vaatimukset opettajakoulutukseen ovat vähän erilaiset:
Quote
Hakukelpoisuus
Hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti:
• soveltuva korkeakoulututkinto
• vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä.
Poikkeuksena sosiaali- ja terveysalaa edustavalla hakijalla tulee olla joko soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kolme vuotta alan työkokemusta tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto ja viisi vuotta alan työkokemusta. Yhteisten aineiden opettajaksi aikovilla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto.
Kelpoisuusehdot perustuvat asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A 986/1998).
http://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Ammatillinen-opettajakorkeakoulu/Ammatillinen-opettajankoulutus/
Quote from: Kemolitor on 24.12.2013, 15:32:54
Quote from: Saippuakupla on 24.12.2013, 14:27:17
Siksi tuossa on erikseen mainittu jousto jo tuon korkeakoulututkinnon osalta:
QuoteVaihtoehtoisesti opiskelupaikan voi saada viiden vuoden alakohtaisella työkokemuksella.
Tuossa voi olla myös käynyt toimittajalla niin, että hän on tulkinnut vähän väärin Seija Mahlamäki-Kultasen sanomisia, terveydenhuoltoalalla vaatimukset opettajakoulutukseen ovat vähän erilaiset:
Quote
Hakukelpoisuus
Hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti:
• soveltuva korkeakoulututkinto
• vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä.
Poikkeuksena sosiaali- ja terveysalaa edustavalla hakijalla tulee olla joko soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kolme vuotta alan työkokemusta tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto ja viisi vuotta alan työkokemusta. Yhteisten aineiden opettajaksi aikovilla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto.
Kelpoisuusehdot perustuvat asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A 986/1998).
http://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Ammatillinen-opettajakorkeakoulu/Ammatillinen-opettajankoulutus/
Kiitos. Selvensi. Sukulaislikan koulupolku meni näin: valmistui sairaanhoitajaksi, teki sitä duunia noin 15 vuotta. Muutti vuodeksi muille maille ukon erikoistumisen takia, ei saanut virkavapaata ja virka meni (siihen aikaan ei ollut pulaa hoitajista). Jatko-opiskeli terveydenhoitajaksi, teki sitä työtä muutaman vuoden. Meni yliopistoon, opiskeli hoitotiedettä ja kasvatustiedettä, valmistui. Sai open pätevyyden ja opettaa nyt amiksessa tulevia hoitsuja. Ei ihan helppo homma. Kielitaitoakin tarvitaan.
Hirvittää ajatus, että joku muutaman vuoden hoitsun töitä tehnyt saisi open pätevyyden noin niin kuin siinä työn ohessa.
Hakuvaiheessa lasketaan eduksi, jos hakija on ollut oppilaana koraanikoulussa. Silloin ei tarvitse opettaa muuta kuin rahan hakeminen suomen valtiolta, niin mamuopettaja on valmis. Jos taas hakija on ollut opettajana koraanikoulussa hän on koulutukseen ylipätevä ja hänet siirretään suoraan opetushallitukseen töihin.
Quote from: Malla on 24.12.2013, 12:25:42
Quote from: Kemolitor on 24.12.2013, 11:56:05
Jos olet suorittanut korkeakoulututkinnon, se ei vielä anna sinulle opettajapätevyyttä, lisäksi pitää suorittaa 60 opintopisteen laajuiset opettajaopinnot. Sen jälkeen voit hakea opettajavirkoja. Tosin sellainen pikkuvaatimus vielä on, että korkeakoulututkintosi aineiden pitää olla opettaviin aineisiin liittyviä.
Joo, mutta jos maahanmuuttaja on suorittanut (Suomessa hyväksyttävän) korkeakoulututkinnon, miksi hänelle pitää räätälöidä OMA opettajakoulutus? Eikö tavallinen opettajakoulutus käy?
Jos se tutkintokin on sellainen "räätälöity" AMK-juttu, niin sen tuoma pätevyys ei ehkä ihan riitä oikeilla opintolinjoilla.
Käytännössä siis muslimit pääsevät opettamaan muslimeja, näin ymmärsin.
Quote from: Arvoton on 24.12.2013, 16:50:40
Käytännössä siis muslimit pääsevät opettamaan muslimeja, näin ymmärsin.
Noin minäkin sen käsitin. Mutta tuo toisaalta taas on ihan loogista: kun opettajilla ei ole kykyä suoriutua siitä, mistä kantisten tulee suoriutua, täytyy sitten järkätä sen sortin händäri, että opettajat suoriutuvat.
Näin sitten saadaan huonoimmalle oppilasainekselle huonompi opettaja-aines, jolloin osaamisen paarialuokka syntyy. Tuota sakkia ei oteta privaattihommiin, jolloin positiivisella syrjinnällä noista sitten väkisin tehdään vajaataitoinen virkarälssi, jolta kukaan ei edes odotakaan mitään tehokkuutta ja/tai ammattitaitoa.
Tällä tavalla maahanmuuttaja
paapotaan integroidaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa, eix nii?
Mustalaisten integroinnista siis ei ole mitään opittu, ei yhtään mitään.
Quote from: Mehud on 24.12.2013, 16:14:33
Hakuvaiheessa lasketaan eduksi, jos hakija on ollut oppilaana koraanikoulussa. Silloin ei tarvitse opettaa muuta kuin rahan hakeminen suomen valtiolta, niin mamuopettaja on valmis. Jos taas hakija on ollut opettajana koraanikoulussa hän on koulutukseen ylipätevä ja hänet siirretään suoraan opetushallitukseen töihin.
Tokihan koraania (PHYI) pitää resitoida ulkomuistista ja mieluusti heleällä äänellä.
Vantaan Sanomien lyhyt uutinen asiasta:
QuoteMonikulttuurisia opettajia koulutetaan Vantaalla
Vantaalla aloitetaan ensi vuonna ammatillisten opettajien koulutus. Ryhmä on suunnattu maahanmuuttajataustaisille hakijoille tai monikulttuurisesta pedagogiikasta kiinnostuneille.
Opiskelu tehdään työn ohessa ja sen kesto on noin 1,5 vuotta. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Koulutuksen toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Opetuspaikkana on Tikkurilan Laurea.
Koulutukseen haetaan ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishaussa 7.-24. tammikuuta.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/271588-monikulttuurisia-opettajia-koulutetaan-vantaalla (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/271588-monikulttuurisia-opettajia-koulutetaan-vantaalla)
Quote from: kekkeruusi on 24.12.2013, 16:20:31
Jos se tutkintokin on sellainen "räätälöity" AMK-juttu, niin sen tuoma pätevyys ei ehkä ihan riitä oikeilla opintolinjoilla.
Nyt en aivan ymmärtänyt. Ei kai Suomessa ole ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja mitenkään räätälöity, kyllä siellä minusta on kaikilla samat vaatimukset. Tai siis minä en ainakaan ole kuullut että tällaista olisi tehty.
Jos taas viittaat ulkomailla suoritettuihin tutkintoihin (ns. koneinsinöörit), niin opetushallitus on viime kädessä se, joka tällaisissa tapauksissa päättää tutkintojen rinnastamisesta, lisätietoa:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen
Sivulla
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/AOKK/Koulutus1/Ammatillinen_opettajankoulutusohjelma/Haku_ja_valintamenettely
taas kerrotaan:
QuoteErityisohjeita ulkomailla tutkintonsa suorittaneille
Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittanut hakija tarvitsee hakemuksensa liitteeksi opetushallituksen päätöksen tutkinnon rinnastamisesta suomalaiseen korkeakoulututkintoon. Tarkemmat ohjeet www.opekorkeahaku.fi ja www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen. Ota huomioon, että opetushallitus ilmoittaa hakemuksen keskimääräiseksi käsittelyajaksi 3 - 4 kuukautta.
Tutkinto pitää siis olla jo ennen hakemista hyväksytty opetushallituksessa suomalaista tutkintoa vastaavaksi.
Hämeen ammattikorkeakoulun sivuilta löytyy muutenkin aika paljon tietoa ammatillisesta opettajakoulutuksesta:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/AOKK/Koulutus1/Ammatillinen_opettajankoulutusohjelma/Esittely
Quote
Suomi ei ole äidinkieleni. Voinko silti hakea opettajankoulutukseen?
Voit hakea opettajankoulutukseen, vaikka äidinkielenäsi olisi jokin muu kieli kuin suomi. Suomen kielen taitosi täytyy kuitenkin olla riittävä, jotta pystyt opiskelemaan suomen kielellä.
Minusta vähän tuntuu, että tämän maahanmuuttajille suunnatun opettajakoulutuksen taustalla voi olla sellainen yksinkertainen pikkujuttu kuin raha. Opetushallitukselta tai -ministeriöltä tulee yleensä aika helposti hankerahaa, jos hankkeessa tahi projektissa jotenkin viitataan maahanmuuttajiin ja/tai monikulttuurisuuteen.
Hankejutut ovat nykyään arkipäivää melkeinpä kaikissa peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa. Hankekoordinaattori ei varmaan ole kovin harvinainen työnimeke. Pitää osata tehdä hyvä hankehakemus, sitten hankkeen kirjanpito pitää olla tarkkaa, mahdollisimman paljon kaikenlaisia kuluja pitää löytää, jotta saadaan hankerahaa siirrettyä valtiolta oppilaitoksiin. Ennen puhuttiin projekteista, nykyään hankkkeista, en ole oikein ymmärtänyt, mitä eroa niillä on.
Alkuperäisessä lehtijutussa oli todellakin tainnut toimittaja ymmärtää työkokemusvaatimuksen vähän väärin, HAMK:in sivuilla sanotaan juuri tästä koulutuksesta:
Quote
Vantaan koulutusryhmään hakeudutaan ammatillisten opettajakorkeakoulujen tammikuisessa yhteishaussa 7. - 24.1.2014. Ammatilliseen opettajankoulutukseen on hakukelpoinen pääsääntöisesti soveltuvalla korkeakoulututkinnolla (amk, ylempi amk, kandidaatti, maisteri) ja 3 tai 5 vuoden alakohtaisella työkokemuksella. Hakijoilta ei edellytetä aiempaa opettajakokemusta.
HAMK (http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/TiedotteidenLuku?TargetChannel=4939_NEWSHEADERS_655665071&NewsItem=56463&HeaderURL=http%253a%252f%252fportal%252ehamk%252efi%252fportal%252fpage%252fportal%252fHAMK)
Quote from: Kemolitor on 27.12.2013, 15:28:32
Quote from: kekkeruusi on 24.12.2013, 16:20:31
Jos se tutkintokin on sellainen "räätälöity" AMK-juttu, niin sen tuoma pätevyys ei ehkä ihan riitä oikeilla opintolinjoilla.
Nyt en aivan ymmärtänyt. Ei kai Suomessa ole ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja mitenkään räätälöity, kyllä siellä minusta on kaikilla samat vaatimukset. Tai siis minä en ainakaan ole kuullut että tällaista olisi tehty.
Kyllä niitä on räätälöity ainakin AMK-puolella ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta. Päästetään opiskelijoita läpi helpommalla jne. Ei tietenkään virallisesti, mutta tällaista olen kuullut useasti.
Quote from: kekkeruusi on 27.12.2013, 16:45:01
Quote from: Kemolitor on 27.12.2013, 15:28:32
Quote from: kekkeruusi on 24.12.2013, 16:20:31
Jos se tutkintokin on sellainen "räätälöity" AMK-juttu, niin sen tuoma pätevyys ei ehkä ihan riitä oikeilla opintolinjoilla.
Nyt en aivan ymmärtänyt. Ei kai Suomessa ole ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja mitenkään räätälöity, kyllä siellä minusta on kaikilla samat vaatimukset. Tai siis minä en ainakaan ole kuullut että tällaista olisi tehty.
Kyllä niitä on räätälöity ainakin AMK-puolella ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta. Päästetään opiskelijoita läpi helpommalla jne. Ei tietenkään virallisesti, mutta tällaista olen kuullut useasti.
en löytänyt Homman Haku-toiminnon kautta mutta kirjoitin vuosi-kaksi sitten maahanmuuttajien pikakoulutuksesta lähihoitajiksi ja kulttuurin törmäyksestä (mm. lähihoitaja ei voi jakaa sianlihaa sisältävää ruokaa yms..)
Tarkoitti varmaan tätä pitkää kirjoitusta:
http://hommaforum.org/index.php/topic,1951.msg486373.html#msg486373
Quote from: kekkeruusi on 27.12.2013, 16:45:01
Kyllä niitä on räätälöity ainakin AMK-puolella ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta. Päästetään opiskelijoita läpi helpommalla jne. Ei tietenkään virallisesti, mutta tällaista olen kuullut useasti.
Itse asiassa tuo ei välttämättä koske pelkästään ulkomaalaisia opiskelijoita vaan kaikkia. Minäkin olen kuullut huhuja tutkintojen helpottamisesta, suoritusten kohdalla vähän sormien läpi katsomisesta jne. Syynä on se, että ainakin yliopistoissa rahoitus on kytkettu suoritettujen tutkintojen määrää. AMK-puolella aiemmin rahoitukseen vaikutti kirjoilla olevien opiskelijoiden määrä, mutta ymmärtääkseni sielläkin on siirrytty (tai ollaan siirtymässä) samaan systeemiin kuin yliopistolla. Samaan aikaan kun sitten vielä leikataan korkeakoulujen rahoitusta, niin lopputuloksena voi todellakin olla helposti opiskelijoiden päästäminen helpommalla läpi. Ei virallisesti, mutta epävirallisella, sanallisella ohjeistuksella voidaan henkilökunnalle viestiä, että tutkintoja pitää tulla enemmän.
Nyt oli Karjalaisessa juttua tästä samasta asiasta:
Quote
Virkamies: Opiskelijat lasketaan helpolla maistereiksi
Yliopistoilla on iso kiusaus myöntää opiskelijoille opintopisteitä ja tutkintoja, jotta nämä saisivat valtiolta rahaa toimintaansa, sanoo opetushallinnossa työskentelevä virkamies Sunnuntaisuomalaiselle.
Hänen mielestään henkilökunnan virkamiesmoraali on karissut numeroiden kaunistelun tieltä.
- Aiemmin vallitsi opettajan ylpeys siitä, että valmistuneen opiskelijan pitää tietää tietyt asiat. Huijaaminen ei ole oikea sana, mutta kyse on opiskelijoiden järjestämisestä läpi tavalla tai toisella, hän sanoo.
Hänen mukaansa taustalla on halu turvata henkilökunnan työpaikat. Virkamiehen mukaan helpotetut vaatimukset sopivat myös opiskelijoille, jotka haluavat käydä töissä ja valmistua nopeasti. Hän ei halua nimeään julkisuuteen.
Sunnuntaisuomalainen keräsi yliopistoväeltä tietoa hatarista opinnoista. Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan tentaattorin mukaan kirjatentit voi läpäistä lukematta kirjaa
- Kakkosen (arvoasteikko 1-5) saa helposti. Jos tentit haluaa läpäistä lusmuilemalla, ei tarvitse paljon muuta kuin lueskella sisällysluetteloa, nimettömänä pysyttelevä tentaattori kertoo.
Eräs valmistunut maisteri oli kirjoittanut yhteiskuntapolitiikan gradun 35 tunnissa. Opiskelijat kertoivat myös kirjatenttien paljoudesta, vanhentuneista tenttikirjoista, sekavasta luennoinnista ja olemattomista tenttivaatimuksista. Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen myöntää "lieveilmiöt" mutta ei pidä niitä yliopiston johtavana ideana
- Tiedeyhteisö pitää huolen siitä, ettei laadusta tingitä, Manninen sanoo.
Opintosuorituksista palkitsevan rahoituksen osuutta lisättiin hallinto- ja kuntaministerin Henna Virkkusen (kok.) opetusministerikaudella neljä vuotta sitten. Virkkusen mielestä suoritetut opintopisteet kertovat pikemminkin opetuksen laadusta. Hän ei hyväksy puheita yliopistosta maisteritehtaina vaan kehottaa tarkastelemaan opiskelijoiden pitkiä valmistumisaikoja.
- Ei meillä mikään huippuunsa viritetty maisterikone ole käynnissä. Sosiologian opiskelija Antti Mannisen mukaan hatarat opinnot eivät ole arkipäivää Jyväskylän yliopistossa, mutta hän sanoo tunnistavansa ilmiön.
Lue lisää Sunnuntaisuomalaisesta.
Karjalainen: Virkamies: Opiskelijat lasketaan helpolla maistereiksi (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/41742-virkamies-opiskelijat-lasketaan-helpolla-maistereiksi)
Jos jollekin tulee joku näitä lehtiä (Keskisuomalainen, Karjalainen, Savon Sanomat ym.), joissa tuo Sunnuntaisuomalainen on mukana, voisi kommentoida, mitä varsinaisessa jutussa kerrotaan. Voihan se tietysti jossakin vaiheessa ilmestyä lehtien verkkoversioonkin.
Quote
Monikulttuurisen ohjauksen ajankohtaistuminen ammattikorkeakouluissa
...
Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta maahanmuuttajat voivat olla:
1) ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita
2) Suomessa pysyväisluontoisesti olevia maahanmuuttajia (joilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa asiantuntija-alalla)
3) tilauskoulutuksen opiskelijoita Suomessa tai ulkomailla
4) toisen polven maahanmuuttajia (peruskoulu tai osa siitä suoritettu Suomessa)
...
Valtiovallan tavoitteena on, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset osallistuvat koulutukseen samassa suhteessa kuin kantaväestö ja että heidän osuutensa myös korkeakoulutettavista vastaa heidän osuuttaan väestöstä.[6] Tällä hetkellä maahanmuuttajia siirtyy lukiokoulutukseen ja korkeakouluihin vähän suhteessa kantaväestöön. Yhtenä syynä ovat puutteellisiksi koetut valmiudet. Maahanmuuttajien ohjaus onkin ajankohtaistunut sekä valtakunnallisesta että paikallisesta näkökulmasta.
...
Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän (2013) mukaan opintojen ohjauksella on tärkeä rooli aliedustettujen ryhmien koulutuspolkujen rakentamisessa[7]. Myös korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimenpidesuositus on että "Korkeakoulut varaavat riittävät voimavarat opinto-ohjauspalveluihin, joilla tuetaan ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen edistymistä." Sen mukaan meillä ei myöskään ole vielä osattu hyödyntää Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten osaamista ja kulttuurien tuntemusta.[8]
http://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2013/07/02/monikulttuurisen-ohjauksen-ajankohtaistuminen-ammattikorkeakouluissa/
Suomeksi sanottuna sellaisillekin maahanmuuttajille jotka eivät saa edes peruskoulua läpäistyä järjestetään oikopolku korkeakoulutasoisiin opintoihin - tietysti omilla alennetuilla vaatimuksillaan ja kursseillaan. Ai miksi: koska valtiovalta vaatii. Suhdeluku saadaan kuntoon kun vaatimukset laitetaan roskalainaluokkaan.
Epätietoinen ypäjältä kysyy: millainen opettajan pätevyys iha oikeasti on tällaisella mamutaustalla koulutetulla opettajalla, jolla on peruskoulu jäänyt kesken?
Ja jatkaa: mitä mahtaa peruskoulu/lukio/yliopistopääsykoerumban läpikäyvä pottunokka ajatella kun jää opettajankoulutuksesta rannalle ja se peruskoulun kesken jättänyt ex-luokkakaveri Abdi saakin valtioavusteisesti sen paikan?
Quote from: kummastelija on 12.01.2014, 12:16:17
Epätietoinen ypäjältä kysyy: millainen opettajan pätevyys iha oikeasti on tällaisella mamutaustalla koulutetulla opettajalla, jolla on peruskoulu jäänyt kesken?
Ihan riittävän pätevä opettamaan mamutaustaisia, joilla peruskoulu jää kuitenkin kesken. Tai siis ei enää tule jäämään, sillä arvosanoissa huomioidaan heleä koraanin resitoimisääni ja monikulttuuriset taidot.
Positiivisen syrjinnän ansiosta jatkokoulutus ja työllistyminen on varmaa, jos hitusenkin löytyy oma-aloitteisuutta. Eli sallii opon täyttää jatko-opintohakemus ja/tai monikulttuurikoordinaattorin tms. täyttää työhakemus.
Quote from: kummastelija on 12.01.2014, 12:16:17
Ja jatkaa: mitä mahtaa peruskoulu/lukio/yliopistopääsykoerumban läpikäyvä pottunokka ajatella kun jää opettajankoulutuksesta rannalle ja se peruskoulun kesken jättänyt ex-luokkakaveri Abdi saakin valtioavusteisesti sen paikan?
Ihan sama mitä ajattelee kunhan pitää sen omana tietonaan tai muuten Fobba & Illman.
Koko ketju pian on se, että on mamuopettajat pätevyyksineen, helpotetun tutkinnon saavat mamut, mamujen tason myötäiset työpaikat, mamuilta kerättävät pienemmät verot, mamujen työpanoksen/tuotteen asiakas saa halvemmalla, jne. Absoluuttista laatua ei enää tarvita.
Otetaan kykyjen mukaan, annetaan tarpeen mukaan. Se on sitä marxismia. Ja Nallekin kiittää.
Quote from: Arvoton on 12.01.2014, 14:31:22
Koko ketju pian on se, että on mamuopettajat pätevyyksineen, helpotetun tutkinnon saavat mamut, mamujen tason myötäiset työpaikat, mamuilta kerättävät pienemmät verot, mamujen työpanoksen/tuotteen asiakas saa halvemmalla, jne. Absoluuttista laatua ei enää tarvita.
Otetaan kykyjen mukaan, annetaan tarpeen mukaan. Se on sitä marxismia. Ja Nallekin kiittää.
Valitettavasti tähän kaikki johtaa. Luokkayhteiskuntaan missä ihonväri ja kulttuurillinen alkuperä määrittävät luokan. Kuinka ollakaan: suomalainen geeniperimä ei sisälly siihen luokkaan missä etuoikeuksia tai edes tasa-arvoista asemaa jaetaan.
Quote from: kummastelija on 12.01.2014, 20:49:28
Valitettavasti tähän kaikki johtaa. Luokkayhteiskuntaan missä ihonväri ja kulttuurillinen alkuperä määrittävät luokan. Kuinka ollakaan: suomalainen geeniperimä ei sisälly siihen luokkaan missä etuoikeuksia tai edes tasa-arvoista asemaa jaetaan.
Jossain vaiheessa suvakit tajuavat, ettei niistä koskaan tule samanlaisia kuin mitä ne televisiossa ovat ja sitten ne saavat kaikessa rauhassa vajota pohjalle. Siihen tulee vain menemään aika kauan, koska tiedostavissa piireissä kehitys tapahtuu sukupolvien välisen kapinan avulla.
Quote from: kummastelija on 12.01.2014, 12:16:17
Suomeksi sanottuna sellaisillekin maahanmuuttajille jotka eivät saa edes peruskoulua läpäistyä järjestetään oikopolku korkeakoulutasoisiin opintoihin - tietysti omilla alennetuilla vaatimuksillaan ja kursseillaan. Ai miksi: koska valtiovalta vaatii. Suhdeluku saadaan kuntoon kun vaatimukset laitetaan roskalainaluokkaan.
Tulkitset tuota tekstiä vähän eri tavalla kuin mitä minä sen ymmärrän. Minusta siinä puhutaan ohjauksen ja tukitoimien lisäämisestä:
Quote
Myös korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimenpidesuositus on että "Korkeakoulut varaavat riittävät voimavarat opinto-ohjauspalveluihin, joilla tuetaan ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen edistymistä."
Kohta
"(peruskoulu tai osa siitä suoritettu Suomessa)"
tarkoittaa minusta, että osa peruskoulusta on suoritettu Suomessa, mutta se on se tärkein osa eli peruskoulun oppimäärä on suoritettu. Ei siis välttämättä käytyy yhdeksää vuotta peruskoulua, mutta on suoritettu peruskoulun oppimäärä. Tosin ammattikorkeakouluun ei minusta voi hakea peruskoulupohjalta eli sen jälkeen he ovat suorittaneet lukion tai ammatillisen koulutuksen, sitten pyrkineet ja päässeet ammattikorkeakouluun.
Quote
Epätietoinen ypäjältä kysyy: millainen opettajan pätevyys iha oikeasti on tällaisella mamutaustalla koulutetulla opettajalla, jolla on peruskoulu jäänyt kesken?
Minä en usko, että opettajan pätevyyttä saa, jos on peruskoulu jäänyt kesken. Suomessa ollaan kuitenkin aika tarkkoja näiden muodollisten pätevyyksien kanssa. Opettajapätevyyteen tarvitaan suoritettu, sopiva (siis sopiva aineyhdistelmä) korkeakoulututkinto ja lisäksi opettajakoulutus.
Quote
Ja jatkaa: mitä mahtaa peruskoulu/lukio/yliopistopääsykoerumban läpikäyvä pottunokka ajatella kun jää opettajankoulutuksesta rannalle ja se peruskoulun kesken jättänyt ex-luokkakaveri Abdi saakin valtioavusteisesti sen paikan?
Jos yksikin tällainen tapaus tulee vastaan julkisuudessa tai vaikka epävirallisena nakkikioskijonossa kuultuna asiana, niin myönnän olevani väärässä. Vaikka peruskoulun kesken jättänyt Abdi pääsisikin opettajakoulutukseen (mitä en usko ennen kuin esimerkkitapauksesta kuulen), ja saisi koulutuksen suoritettuakin (pelkkkä koulutukseen pääsy ei riitä, koulutus pitää suorittaa loppuun asti), niin hän ei voi saada vakituista opettajanpaikkaa ilman korkeakoulututkintoa.