Yle: http://yle.fi/uutiset/suomen_kieli_on_maahanmuuttajalle_vaikea_mutta_valttamaton/6994169
QuoteSuomen kieli on maahanmuuttajalle vaikea mutta välttämätön
Maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden on tärkeää saada työpaikkailmoitukset selkokielellä, jotta he voivat löytää työpaikan. Suomen kielen osaaminen ei ole edellytys töiden aloittamiseksi, mutta myöhemmän sopeutumisen kannalta kielitaito on tärkeää.
Pohjois-Pohjanmaalla on ollut marraskuun lopussa ilmestyneen ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan 24 140 työtöntä työnhakijaa. Työttömistä työnhakijoista oli 903 ulkomaiden kansalaisia. Määrä oli 193 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Käytännössä joka kolmas maahanmuuttaja on vailla työtä.
ODL Työllistämispalvelujen projektikoordinaattori Sanna Laine kertoo, että juuri päättynyt, pari vuotta kestänyt Verkkotie-projekti on työllistänyt maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita muun muassa Oulun keskuspesulassa.
- Projektin tulokset ovat tähän aikaan suhteutettuna olleet erittäin hyviä. Puolet osallistuneista on päässyt työhön tai koulutukseen, Laine kertoo.
Työpaikkailmoitukset selkokielellä
Maahanmuuttajataustaisille on tärkeää kääntää työpaikkailmoituksia selkokielelle, sillä niiden lukeminen on usein haastavaa.
- Olemme myös laittaneet työnhakuasiakirjoja kuntoon sekä markkinoineet asiakkaiden osaamista työnantajille.
Maahanmuuttajataustaisista työnhakijoista osalla koulutustausta on riittämätön suomalaisille työmarkkinoille, mutta heitä ohjataan koulutukseen. Toisaalta on myös huippukoulutettuja, joilla on toisenlaiset haasteet työllistymisestä.
Oulun Keskuspesulan tuotantopäällikkö Pekka Saari kertoo, että viiden vuoden kokemusten perusteella kokemukset maahanmuuttajista työntekijöinä ovat pääsääntöisesti positiivisia. Suomen kielen taito on haaste, mutta tässä työssä kielitaito ei ole niin hankala puute.
- Maahanmuuttajat ovat usein iloisia työssään. Suomessa on hieman erilaisia tapoja tehdä asiat, mutta yhteinen sävel löytyy, kun annetaan aikaa alussa.
Suomen oppii, jos haluaa
Tekstiilihuoltaja William Deng on kotoisin Etelä-Sudanista. Hän hoitaa pesukoneita ja kuivureita sekä pakkaa tavaroita.
- Pidän työstäni. Voin tehdä työtä eri työpisteissä.
Dengin mielestä suomen kielen taito on pakko oppia, jotta Suomessa voi työllistyä.
- Suomi on vaikea kieli, mutta kun sen haluaa oppia, sen oppii kyllä. Jos ei halua, niin se ei onnistu.
Etelä-Sudanissa työpäivät ovat pitkiä, sairauslomia ei voi pitää ja palkkaus voi olla huono.
- Suomessa on tärkeää saada työtä, jotta voi päästä sisään suomalaiseen kulttuuriin ja elää tavallisena kansalaisena. Tulevaisuuteni täällä näyttää hyvältä, olen menossa oikeaan suuntaan, Deng hymyilee.
Suomen kielen vaikeus taitaa olla pelkkä myytti, jolla saa nätisti perusteltua sen, ettei somali osaa kieltä kymmenen taikaseinällä käydyn vuoden jälkeenkään. Lehdissä on silloin tällöin ollut juttuja vaihto-opiskelijoista, jotkä lähtiesssään vaihtarivuoden jälkeen takaisin kotimaahansa, pystyvät jo joten kuten tulemaan toimeen suomen kielelläkin. Itsekin tiedän yhden kaverin, joka tuli tänne ummikkona, mutta puhui jo alle vuoden kuluttua täysin ymmärrettävästi suomea.
Quote from: Mika on 19.12.2013, 17:45:50
Suomen kielen vaikeus taitaa olla pelkkä myytti, jolla saa nätisti perusteltua sen, ettei somali osaa kieltä kymmenen taikaseinällä käydyn vuoden jälkeenkään. Lehdissä on silloin tällöin ollut juttuja vaihto-opiskelijoista, jotkä lähtiesssään vaihtarivuoden jälkeen takaisin kotimaahansa, pystyvät jo joten kuten tulemaan toimeen suomen kielelläkin. Itsekin tiedän yhden kaverin, joka tuli tänne ummikkona, mutta puhui jo alle vuoden kuluttua täysin ymmärrettävästi suomea.
Mun entinen tyttöystäväni - kauan siten, oppi vuodessa puhumaan sujuvaa suomea. Teki myöhemmin eräässä suuryrityksessä puhelimitse hommia jopa Suomeen, suomeksi. Joo oli ihan keski-eurooppalainen. Ei siis varsinainen maahanmuuttaja.. :roll:
Itse sitten hänen kotimaassaan asuessani opin jotenkuten puhumaan maan "vaikeaksi" väitettyä kieltä noin puolessa vuodessa.
Quote- Olemme myös laittaneet työnhakuasiakirjoja kuntoon sekä markkinoineet asiakkaiden osaamista työnantajille.
Työnantaja voi tuolla tavalla saada aivan väärän käsityksen hakijasta. Mutta ehkä he myös mainitsevat, että hakija ei osaa suomea (ja että hän on ehkä muutenkin luku- ja kirjoitustaidoton).
Linnut laulavat kauniisti taivaalla, tyytyväisinä lampaat kirmailevat niityllä, oravat hyppivät reippaasti oksalta toiselle ja maahanmuuttajat ovat usein iloisia työssään.
Kyllä luonto voi näyttäytyä kauniina meille ulkopuolisille tarkkailijoille!
Quote..sopeutumisen kannalta kielitaito on tärkeää.
On tietysti mannerlaattoja liikuttava uutinen että muuttaessasi vieraaseen maahan, tulee opetella sen maan kieli pärjätäkseen yhteiskunnassa. Hienoa journalismia YLE, ei mene meidän veroeurot hukkaan. Ei todellakaan.
QuoteSuomen oppii, jos haluaa
No shit.
Miksi turhaan opetella kieltä, kun sen hallitsemista vaaditaan lähes jokaisessa työpaikassa? Taikaseinän käytön kun hallitsee (Syötä tunnusluku --> otto --> xxx€ --> kuitille --> kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen) niin se riittää.
Quote from: Blanc73 on 19.12.2013, 20:48:43
QuoteSuomen oppii, jos haluaa
No shit.
No älä nyt, ei se aina suomenruotsalaisiltakaan onnistu. ;) :D
Quote from: Outo olio on 19.12.2013, 21:39:27
Quote from: Blanc73 on 19.12.2013, 20:48:43
QuoteSuomen oppii, jos haluaa
No shit.
No älä nyt, ei se aina suomenruotsalaisiltakaan onnistu. ;) :D
Ei, vaan suomalaisilta ei onnistu suomenruotsin opiskelu. ;)
Suomen kieli on monimutkainen, mutta johdonmukainen, ja siinä mielessä vastakohta vaikkapa englannille, jonka helpon kieliopin oppiminen on vasta alku, koska koko kieli on täynnä epäsäännöllisyyksiä. Alkuun pääseminen on vaikeampaa, mutta siitä ei ole enää yhtä pitkää matkaa hyvään kielitaitoon, jonka saavuttaminen on kaikissa kielissä suurin piirtein yhtä työlästä. Olettaen ettei kieliperheestä ole aiempaa kokemusta jne.
Mitä Dengiin tulee, niin mies vaikuttaa tajunneen maahanmuuttajan perusvelvollisuudet. Opettele kieli ja tee töitä. Se ei takaa mitään, mutta siitä se lähtee, jos on lähteäkseen.
Keskivertosuomalaisen kokemuspiirin kaikki muut kielet ovat indoeurooppalaisia ja siten sukua toisilleen. Indoeurooppalaisen kielen syntyperäiselle puhujalle on varmastikin helpompaa opetella toinen indoeurooppalainen kieli kuin suomi. Tämmöinen on varmaankin ruokkinut mielikuvaa suomesta "erikoisena" kielenä.
Sen sijaan somalille ja arabille esimerkiksi englanti ja suomi ovat syntyperäisesti molemmat yhtä vieraita. Molemmissa on kielen opiskelijan kannalta hyvät ja huonot puolensa - suomessa esimerkiksi johdonmukaisempi ääntämys, englannissa suppeampi peruskielioppi.
Olen muuten törmännyt vientiteollisuudessa sellaiseen lainalaisuuteen, että suomen kielen tarve ja muun osaamisen vaatimukset menevät ristiin. Vähemmällä koulutuksella tehtävissä töissä kommunikointi ja ohjeistus tapahtuu yleensä kokonaan suomen kielellä, kun taas korkeammalla tasolla kommunikointi tapahtuu enimmälti englanniksi. Perusduunarilta vaaditaan siis verrattain vähän koulutusta, mutta hyvää suomea, kun taas insinööriltä vaaditaan enemmän koulutusta, mutta suomea ei välttämättä tarvitse osata lainkaan. Kansainväliset huippuosaajat siis saadaan kyllä hyödynnettyä. Ne on ne kouluttamattomat perustason duunarit, joita näillä kielikoulutuksilla tuotetaan.
Quote from: Oami on 20.12.2013, 08:06:10
Sen sijaan somalille ja arabille esimerkiksi englanti ja suomi ovat syntyperäisesti molemmat yhtä vieraita. Molemmissa on kielen opiskelijan kannalta hyvät ja huonot puolensa - suomessa esimerkiksi johdonmukaisempi ääntämys, englannissa suppeampi peruskielioppi.
Johdonmukaisella ääntämyksellä ei taida olla merkitystä, jos ei osata edes kirjottaa omaa äidinkieltänsä.
Hämmästyttää tuo kielellisen avuttomuuden suhde niillä käytettävissä oleviin rahoihin. Rahan saamistahan pidetään kohtuullisen työläänä asiana. Sen saaminen vaatii fyysistä suoritusta tai puheella vaikuttamista. Miten maahanmuuttajat voivat saada rahaa, jos ne eivät osaa puhua suomea tai tehdä työtä?
Ei kai niillä ole tulkkeja tekemässä niiden puolesta töitä? Eihän?