Otsikko ei ole vitsi. Luin tässä äskettäin tenttiä varten Metropolialueen talous (http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/dokumentit/metropolialueen_talous.pdf) -nimistä kirjaa. Huomioni kiinnittyi Åke ja David Anderssonin kirjoittamaan lukuun 20 ("Minne luovat kaupungit?"), joka käsittelee Richard Floridan (http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Florida) teoriaan nojaten niin sanottua "luovaa luokkaa" ja "luovaa kaupunkia". Floridan teorian mukaan "luova kaupunki" tarvitsee kolmea T:tä:
Technology, Talent & Tolerance. Anderssonien mukaan viimeksi mainittuun T:hen liittyen on tärkeää, että kaupungissa on "suuri ja kasvava väestö sekä merkittävä maahanmuutto". (s. 401)
Anderssonit esittävät myös hieman yllättäen, että epävakaus on luovalle kaupunkiympäristölle positiivinen ominaisuus:
QuoteKaikkein lupaavimmat luovat kaupunkiympäristöt eivät ole ainoastaan asiantuntevan ja monipuolisen väestön sekä korkean teknologian teollisuuden keskittymiä. Ne ovat lisäksi suuria, rikkaita, kasvavia ja epävakaita. [...] Ristiriitaiset ja konfliktien leimaamat pienen alueen paikalliset suunnitelmat ja politiikat voivat itse asiassa stimuloida luovien asukkaiden mielikuvitusta.
(s. 401-402)
Kuten mainittua, Anderssonit pitävät maahanmuuttoa luovan kaupunkiympäristön keskeisenä edellytyksenä:
QuoteMelko tavanomainen osa tätä ajatusta on, että maahanmuutto on hyvästä. Luovat kaupungit tarvitsevat jatkuvaa uusien ajatusten sisäänvirtausta, ja uudet asukkaat kaukaisista paikoista tuovat (keskimäärin) poikkeavampia ideoita kuin muuttajat kaupungin takamailta.
(s. 402)
Tässä vaiheessa ei ole vielä suuria yllätyksiä, kun otetaan huomioon vallitseva poliittinen ilmapiiri virallisine totuuksineen. Seuraavaksi Anderssonit esittävät kuitenkin varsin hätkähdyttävän väitteen:
Quote[L]uovuus liittyy psykopatologiaan, ja näin ollen meidän pitäisi tulla suvaitsevaisemmiksi – tai jopa hyväksyväksi – poikkeavalle käyttäytymiselle sanan vastenmielisessä merkityksessä. [Siteerataan psykologia, jonka mukaan psykoottiset taipumukset ovat tavallisia luoville ihmisille.] Jos luovuus on välttämätön ja riittävä edellytys nykyaikaiselle taloudelliselle kehitykselle, maahanmuutto on hyvästä. Mutta tämä politiikkaohje on edelleen liian yleinen. Jos luovuus on kehityksen edellytys, tulee maahanmuutto, jossa on yliedustus psykoottisilla ja maanisilla yksilöillä, joilla on epämiellyttäviä persoonallisuuden piirteitä ja epäsosiaalinen käytös, toivottavammaksi kuin vain tasapainoisten ja mukautuvien maahanmuuttajien vastaanottaminen. Lisääntyvä asunnottomuus ja investoinnit mielisairaaloihin ovat tällöin kustannuksia, jotka on hyväksyttävä. Ehkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa.
(s. 402-403)
Siinä se on, mustaa valkoisella: logiikka punavihreän maahanmuuttopolitiikan taustalla. Monikultturistit vaativat epäsosiaalisten ja psykoottisten ihmisten maahanmuuttoa, jotta yhteiskuntaan saataisiin luovaa värinää. Ilmeisesti jopa lisääntynyt väkivaltarikollisuus nähdään noissa piireissä luovuutta lisäävänä tekijänä. Veikkaan kuitenkin, että tutkijat itse eivät asetu asumaan samalle alueelle, joille nuo psykoottiset maahanmuuttajat sijoitetaan, vaikka he etäältä ihailevatkin näiden luovuutta.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Quote from: Jaakko Sivonen on 10.12.2013, 16:34:17
Quote[L]uovuus liittyy psykopatologiaan, ja näin ollen meidän pitäisi tulla suvaitsevaisemmiksi – tai jopa hyväksyväksi – poikkeavalle käyttäytymiselle sanan vastenmielisessä merkityksessä. [Siteerataan psykologia, jonka mukaan psykoottiset taipumukset ovat tavallisia luoville ihmisille.] Jos luovuus on välttämätön ja riittävä edellytys nykyaikaiselle taloudelliselle kehitykselle, maahanmuutto on hyvästä. Mutta tämä politiikkaohje on edelleen liian yleinen. Jos luovuus on kehityksen edellytys, tulee maahanmuutto, jossa on yliedustus psykoottisilla ja maanisilla yksilöillä, joilla on epämiellyttäviä persoonallisuuden piirteitä ja epäsosiaalinen käytös, toivottavammaksi kuin vain tasapainoisten ja mukautuvien maahanmuuttajien vastaanottaminen. Lisääntyvä asunnottomuus ja investoinnit mielisairaaloihin ovat tällöin kustannuksia, jotka on hyväksyttävä. Ehkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Ruotsalaiset ovat hulluja.
Jos nämä teoriat toimisivat, niin Ruotsin mamughetot olisivat varsinaisia Piilaaksoja. Miksei Ericsson sijoita pääkonttoriaan Husbyhyn?
Siis raiskarista tai hänen raskaaksi saattamansa uhrin lapsesta saattaa kuoriutua uusi Mozart? Uskon että me suomalaiset pärjäämme vähän vähemmälläkin luovuudella.
Mitä kirjan kirjoittajiin tulee, niin yllätysyllätys he tulevat tuosta maapallon kakkosesta eli Ruotsista.
Miten käännetään ruotsiksi "Just say no to drugs"?
Tällaista huippututkimusta on ilo rahoittaa verovaroilla :facepalm:
Eipä taida huipututkioilla olla oikein syyn ja seurauksen välinen ero hanskassa.
Joo piilaaksot ja muut etenkin se Venäjän "piilaakso" menestyvät siksi että siellä pyörii psykoottisia neekereitä ja kaapumammoja :facepalm:
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 10.12.2013, 16:53:47
Quote from: Jaakko Sivonen on 10.12.2013, 16:34:17
Quote[L]uovuus liittyy psykopatologiaan, ja näin ollen meidän pitäisi tulla suvaitsevaisemmiksi – tai jopa hyväksyväksi – poikkeavalle käyttäytymiselle sanan vastenmielisessä merkityksessä. [Siteerataan psykologia, jonka mukaan psykoottiset taipumukset ovat tavallisia luoville ihmisille.] Jos luovuus on välttämätön ja riittävä edellytys nykyaikaiselle taloudelliselle kehitykselle, maahanmuutto on hyvästä. Mutta tämä politiikkaohje on edelleen liian yleinen. Jos luovuus on kehityksen edellytys, tulee maahanmuutto, jossa on yliedustus psykoottisilla ja maanisilla yksilöillä, joilla on epämiellyttäviä persoonallisuuden piirteitä ja epäsosiaalinen käytös, toivottavammaksi kuin vain tasapainoisten ja mukautuvien maahanmuuttajien vastaanottaminen. Lisääntyvä asunnottomuus ja investoinnit mielisairaaloihin ovat tällöin kustannuksia, jotka on hyväksyttävä. Ehkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Ruotsalaiset ovat hulluja.
Jos nämä teoriat toimisivat, niin Ruotsin mamughetot olisivat varsinaisia Piilaaksoja. Miksei Ericsson sijoita pääkonttoriaan Husbyhyn?
Husbyhän on tarjonnut meille rutkasti post-modernistista ja monikultturistista improvisoitua performanssitaidetta. Ihanan värisevää! Jäykillä ruotsalaisilla kermaperseillä on paljon opittavaa uusruotsalaisten harjoittamasta luovasta irroittelusta.
:flowerhat:
Siis jos mä meen täydessä alkoholipsykoosissa hakemaan turvapaikkaa Ruotsista niin se annetaan?
Rahan tuloa ei voi estää!
Quote from: Richard Floridas av SverigeJos luovuus on kehityksen edellytys, tulee maahanmuutto, jossa on yliedustus psykoottisilla ja maanisilla yksilöillä, joilla on epämiellyttäviä persoonallisuuden piirteitä ja epäsosiaalinen käytös, toivottavammaksi kuin vain tasapainoisten ja mukautuvien maahanmuuttajien vastaanottaminen. Lisääntyvä asunnottomuus ja investoinnit mielisairaaloihin ovat tällöin kustannuksia, jotka on hyväksyttävä. Ehkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa
Uskomatonta läppää, kiitos pöyristyttävästä lukukokemuksesta! He varmaan ovat miettineetkin seuraavaa: onko Piilaaksossa paljon epävakaita, ja psykoottisia yksilöitä? Entä Tokiossa tai Saksan teollisuuden sydänmailla?
Ja miten joku hiton psykologi muka yhdistää luovuuden psykoottisuuteen? Luovat ihmiset ovat usein vähän erikoisia, mutta voihan sitä olla ns. erilainen nuori olematta tippaakaan psyko.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 10.12.2013, 16:53:47
Quote from: Jaakko Sivonen on 10.12.2013, 16:34:17
Quote[L]uovuus liittyy psykopatologiaan, ja näin ollen meidän pitäisi tulla suvaitsevaisemmiksi – tai jopa hyväksyväksi – poikkeavalle käyttäytymiselle sanan vastenmielisessä merkityksessä. [Siteerataan psykologia, jonka mukaan psykoottiset taipumukset ovat tavallisia luoville ihmisille.] Jos luovuus on välttämätön ja riittävä edellytys nykyaikaiselle taloudelliselle kehitykselle, maahanmuutto on hyvästä. Mutta tämä politiikkaohje on edelleen liian yleinen. Jos luovuus on kehityksen edellytys, tulee maahanmuutto, jossa on yliedustus psykoottisilla ja maanisilla yksilöillä, joilla on epämiellyttäviä persoonallisuuden piirteitä ja epäsosiaalinen käytös, toivottavammaksi kuin vain tasapainoisten ja mukautuvien maahanmuuttajien vastaanottaminen. Lisääntyvä asunnottomuus ja investoinnit mielisairaaloihin ovat tällöin kustannuksia, jotka on hyväksyttävä. Ehkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Homman historiassa tämä on itse asiassa aika merkittävä lainaus. Tässä on mokutuksen salainen ydin ja agenda, joka löytynee jostain uuden maailmanjärjestyksen kymmenvuotissuunnitelmasta. Mokutuksella on tarkoitus luoda taikaseinävaltioihin kehitysmaahelvetti, joka murskaa kansallisvaltion ja jakaa keskiluokan omaisuuden kansainvälisen kapitaalieliitin taskuihin
QuoteEhkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa.
Tuosta kaikesta kurjuudesta on Suomessa jo ylitarjontaa.
Ajatuksen esittäjä tekisi hyvin, jos rajoittaisi omaa luovuuttaan.
Quote[L]uovuus liittyy psykopatologiaan, ja näin ollen meidän pitäisi tulla suvaitsevaisemmiksi – tai jopa hyväksyväksi – poikkeavalle käyttäytymiselle sanan vastenmielisessä merkityksessä. [Siteerataan psykologia, jonka mukaan psykoottiset taipumukset ovat tavallisia luoville ihmisille.] Jos luovuus on välttämätön ja riittävä edellytys nykyaikaiselle taloudelliselle kehitykselle, maahanmuutto on hyvästä. Mutta tämä politiikkaohje on edelleen liian yleinen. Jos luovuus on kehityksen edellytys, tulee maahanmuutto, jossa on yliedustus psykoottisilla ja maanisilla yksilöillä, joilla on epämiellyttäviä persoonallisuuden piirteitä ja epäsosiaalinen käytös, toivottavammaksi kuin vain tasapainoisten ja mukautuvien maahanmuuttajien vastaanottaminen. Lisääntyvä asunnottomuus ja investoinnit mielisairaaloihin ovat tällöin kustannuksia, jotka on hyväksyttävä. Ehkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa.
En oikein ymmärrä miten traumatisoituneet matalan IQ:n kehitysmaa-maahanmuutto lisää jotenkin kaupunkien luovuutta. Luovien ihmisten psykottisuus on vähän erilaista kun traumatisoituneiden ex lapsisotilaiden väkivaltarikokset.
Toki esim. USA hyötyi paikoin epävakaitten kenties toisinajattelijoiden maahanmuutosta aikoinaan euroopasta ym. mutta eurooppaan kohdistuva maahanmuutto tällä hetkellä ei saa aikaan samaa efektiä. Ja en usko että luovien ihmisten luovuuteen paljon vaikuttaa se kuinka ongelmallisessa naapurustossa he elää, mikäli jutun kirjoittaja ei puhu räppi-biisien sanoituksista .
Quote from: Kulttuurirealisti on 10.12.2013, 17:31:06
Quote from: Richard Floridas av SverigeJos luovuus on kehityksen edellytys, tulee maahanmuutto, jossa on yliedustus psykoottisilla ja maanisilla yksilöillä, joilla on epämiellyttäviä persoonallisuuden piirteitä ja epäsosiaalinen käytös, toivottavammaksi kuin vain tasapainoisten ja mukautuvien maahanmuuttajien vastaanottaminen. Lisääntyvä asunnottomuus ja investoinnit mielisairaaloihin ovat tällöin kustannuksia, jotka on hyväksyttävä. Ehkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa
Uskomatonta läppää, kiitos pöyristyttävästä lukukokemuksesta! He varmaan ovat miettineetkin seuraavaa: onko Piilaaksossa paljon epävakaita, ja psykoottisia yksilöitä? Entä Tokiossa tai Saksan teollisuuden sydänmailla?
Ja miten joku hiton psykologi muka yhdistää luovuuden psykoottisuuteen? Luovat ihmiset ovat usein vähän erikoisia, mutta voihan sitä olla ns. erilainen nuori olematta tippaakaan psyko.
Tunnen alaltani kohtuullisen monta ihmistä, joilla ei ole aina ihan kaikki kotona. Toiset hallitsevat sen paremmin, toiset huonommin. Monet näistä yksilöistä ovat myös erittäin tuotteliaita. Heitä ei kuitenkaan ole palkattu töihinsä siksi, että he heiluvat hulluuden rajamailla, vaan tuottavuutensa vuoksi. Sumuinen mieli, puhumattakaan psykopaattisesta, väkivaltaisesta käytöksestä on jotain, mitä ei ole tarvetta nostaa jalustalle. Luovuus ei synny hulluudesta, vaan hulluus on toisinaan esiintyvä luovuuden sivujuonne. Hulluja, vastenmielisiä ja vaarallisia ihmisiä löytyy kyllä joukoittain niidenkin keskuudesta, jotka eivät hyvällään tahdolla ole luovia, tai edes tehokkaita.
Käytin sitten yllä "luovuutta" varsin leveästi. En jaa Richard Floridan puhtaasti poliittiseen pakkomielteisyyteen ja opportunismiin pohjautuvaa "luovan luokan" käsitettä, jolla muutoin hankalasti enemmistödemokratiassa hyväksyttävät poliittiset agendat pyritään asiantuntijaistamaan ja tieteellistämään.
Jos jotain luovuuden kaltaisia ominaisuuksia pitäisi suosia, laittaisin maahanmuuton kriteereiksi (tarpeeksi hankalasti harhaan johdettavia) testejä, kuten ÄO-testin. Kelpaisi varmaan Anderssoneille? Vai onko luovuus jotain, mitä voidaan mitata ainoastaan sen aiheuttamien negatiivisten lieveilmiöiden lisääntymisen kautta?
Quote
[L]uovuus liittyy psykopatologiaan, ja näin ollen meidän pitäisi tulla suvaitsevaisemmiksi – tai jopa hyväksyväksi – poikkeavalle käyttäytymiselle sanan vastenmielisessä merkityksessä. [Siteerataan psykologia, jonka mukaan psykoottiset taipumukset ovat tavallisia luoville ihmisille.] Jos luovuus on välttämätön ja riittävä edellytys nykyaikaiselle taloudelliselle kehitykselle, maahanmuutto on hyvästä. Mutta tämä politiikkaohje on edelleen liian yleinen. Jos luovuus on kehityksen edellytys, tulee maahanmuutto, jossa on yliedustus psykoottisilla ja maanisilla yksilöillä, joilla on epämiellyttäviä persoonallisuuden piirteitä ja epäsosiaalinen käytös, toivottavammaksi kuin vain tasapainoisten ja mukautuvien maahanmuuttajien vastaanottaminen. Lisääntyvä asunnottomuus ja investoinnit mielisairaaloihin ovat tällöin kustannuksia, jotka on hyväksyttävä. Ehkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa.
(s. 402-403)
No heti tuon perään lukee kuitenkin näin:
QuoteRiippumatta siitä, missä määrin tämä saattaa olla totta, emme odota,
että kukaan valtavirtapoliitikko ryhtyy lähiaikoina ajamaan "psykootikkojen maahan-
muuton" lisäämistä. Mutta tosiasiat pysyvät: nobelisti John Nash oli skitsofreenikko,
Vincent van Gogh silpoi oman korvansa ja Janis Joplin menehtyi heroiinin yliannos-
tukseen.
Mitä itse luovuuteen tulee niin sivulla 397, taulukossa 2, listataan maailman luovinta yhteiskuntaa 1999-2010.
Ruotsi on ykkönen, Sveitsi kakkonen ja kolmonen on Tanska . Suomi taas sijalla 6.
Minulle tämä kuudes sija riittää aivan mainiosti.
Minulle tärkeämpi seikka kun on tämä:
QuoteMaahanmuuton vastus-
taminen on osittain seurausta työmarkkinoiden liian muuttumattomista tulkinnoista.
Se on osittain myös seurausta ihmisen pyrkimyksestä vakauteen ja varmuuteen, mikä
– ehkä valitettavasti – on vielä vähemmän yhteensopiva luovan yhteiskunnan kanssa
kuin se oli teollistumisen kanssa.
http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/dokumentit/metropolialueen_talous.pdf sivu 402, boldaus oma
Anderssonithan siis tietävät hyvin miksi jotkut ihmiset vastustavat hallitsematonta maahanmuuttoa .
Näille ihmisille varma, vakaa ja turvallinen yhteiskunta on ykkössijalla. Minulle myös.
Ikäänkuin luovuudella sinänsä olisi joku itseisarvo. Ei ole. Luovuuden laadulla on merkitystä. Rappiota ja taantumista edistävä "luovuus" on negatiivista luovuutta.
Quote from: chacha2 on 10.12.2013, 18:29:13
QuoteMutta tosiasiat pysyvät: nobelisti John Nash oli skitsofreenikko,
Vincent van Gogh silpoi oman korvansa ja Janis Joplin menehtyi heroiinin yliannos-
tukseen.
Tajuavatkohan kirjoittajat, kuinka epäuskottavalta tuollaisten anekdoottien tiputtelu kuulostaa? (Vahvasti epäilen, että Nash on päässyt listalle vain Hollywood-filmatisoinnin näkemisen ansiosta.) Miten olisi vaikkapa koostearviointi kovien Nobeleiden saajien mielenterveydestä verraten sitä referenssipopulaatioon? Ai, ei taida kuulua paskanpuhumisen tieteenalan tieteentekokulttuuriin.
Quote from: Jaakko Sivonen on 10.12.2013, 16:34:17
Siinä se on, mustaa valkoisella: logiikka punavihreän maahanmuuttopolitiikan taustalla.
Tuota noin, eivät nuo tutkijat puhu kaikkien punavihreää maahanmuuttopolitiikkaa kannattavien suilla. Muilla punavihreillä saattaa olla erilainen logiikka taustalla, vaikka tuskin sekään usein kovin fiksua logiikkaa on.
Käsittämätöntä, tai sitten ovat määritelleet luovuuden jotenkin kummallisella tavalla.
Hyväksyn vielä argumentin että eri-kulttuuri ja kokemustaustoista tulevat ihmiset näkevät maailman eri vinkkeleistä ja siten heillä on taustaa erilaisille kohdatuille ongelmille ja ideoita niiden ratkaisuun. Ja että on hyvä innovatiivisuuden ja uusien yritysten kannalta että on tällaista kasvupohjaa, etenkin kun näiden päällä on vahva ammatillinen osaaminen. Fine.
Mutta eikö tuossa tehdä virhe siinä että jos luovuus korreloi psykoottisuuden kanssa, oletetaan että epäsosiaalisten yksilöiden määrään kasvaminen automaattisesti lisäisi luovien yksilöiden määrää. Eiköhän luovuudelle ole paljon parempia mittareita ja epäsosiaalisuudelle selittäviä tekijöitä. Korkeintaan tämä toimii rakatapauksena avaamaan että jos kaikinpuolin oikeasti luova luokka lisääntyy, häiröyksilöitä tulee kourallinen lisää. Whitewashingiä jolla yritetään liittää ongelmalliseen maahanmuuttoon luovuuden kiillotausta. Idearikkaus ilman ammatillista osaamista on yhtä tyhjän kanssa, ja jos luovaa luokkaa pyritään lisäämään on edelleen järkeä suosia koulutettua ja helposti integroituvaa maahanmuuttoa tähän tähtäävillä koulutus ja työllistymis-painotuksilla. Tunnen oikeasti luovan luokan mamuja ja ihan ovat työn perässä omilla meriiteillään tänne tulleet ja itsensä elättävät.
Osaako joku nimetä yhden afrikkalaisen luovan psykopaatin? En nyt hae tässä henkilöä joka keksi uuden luovan tavan kiduttaa ihmisiä tai tehdä heistä maukasta ruokaa, vaan vertailukohdetta tutkimuksessa mainituille Van Goghille, Joplinille ja Nashille.
Quote from: Jaakko Sivonen on 10.12.2013, 16:34:17
Otsikko ei ole vitsi. Luin tässä äskettäin tenttiä varten Metropolialueen talous (http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/dokumentit/metropolialueen_talous.pdf) -nimistä kirjaa. Huomioni kiinnittyi Åke ja David Anderssonin kirjoittamaan lukuun 20 ("Minne luovat kaupungit?"), joka käsittelee Richard Floridan (http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Florida) teoriaan nojaten niin sanottua "luovaa luokkaa" ja "luovaa kaupunkia". Floridan teorian mukaan "luova kaupunki" tarvitsee kolmea T:tä: Technology, Talent & Tolerance. Anderssonien mukaan viimeksi mainittuun T:hen liittyen on tärkeää, että kaupungissa on "suuri ja kasvava väestö sekä merkittävä maahanmuutto". (s. 401)
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Ensinnäkin, täytyi lukea koko 20. luku, jotta eo. teesit voi sijoittaa oikeaan kontekstiin.
Kysymyshän liittyy yhteiskunnan/alueen taloudellisten, poliittisten ja kulttuurillisten infrastruktuurien perusteelliseen rakennemuutokseen, jossa alueen/kaupungin vanha olemassolon tarkoitus korvautuu kokonaan uudella. "Luova yhteiskunta" on täten jälkiteollisen yhteiskunnan, globalisaatioon perustuva, ihmisten, pääomien, tavaroiden ja informaation liikkumisen mahdollistava lopputulos.
Kirjoittajat johdattelevat lukijan luovuutta argumenttina käyttäen hyväksymään luovuudelle asettamansa reunaehdot, joista tärkein on suvaitsevaisuus. Esimerkinomaisesti todistellaan luovuuden olevan suurinta kaupungeissa, joihin kohdistuu suurta maahanmuuttoa. Todistelua ryyditetään populismin keinoin aina Carlos Santanasta, Gratefull Deadin kautta Janis Jopliniin.
Quote
Lopuksi haluamme esittää vielä yhden provokatiivisen ajatuksen siitä, mikä voisi
olla paras tapa edistää pitkän aikavälin luovaa kilpailukykyä. Se on ajatus, jonka voidaan
myös odottaa lisäävän epävakautta ja epävarmuutta luovuutta kehittävällä tavalla.
Melko tavanomainen osa tätä ajatusta on, että maahanmuutto on hyvästä.
Quote
Toinen osa ajatuksesta on se, joka on vaikeampi sulattaa. Se on, että luovuus
liittyy psykopatologiaan, ja näin ollen meidän pitäisi tulla suvaitsevaisemmiksi – tai
jopa hyväksyväksi – poikkeavalle käyttäytymiselle sanan vastenmielisessä merkityksessä.
Kirjoittajien heikkous on nimenomaan keskittyä tiettyihin luovuuden keskuksiin maailmassa. Maahanmuuttajia ei millään tavoin kategorisoida ja annetaan ymmärtää luovuuden kumpuavan mahdollisimman monien, eri kulttuureista olevien ihmisten yhteentörmäyksistä. Oikeastihan luovuus syntyy vain sellaisten eri kulttuureista peräisin olevien ihmisten kohtaamisista, jossa ihmiset jakavat hyvin pitkälle saman arvomaailman.
Suurin heikkous on kuitenkin se, että jos luovuutta tai peräti hulluutta pidettäisiin itsetarkoituksena ja uskottaisiin luovuuden kehittyvän sitä suuremmaksi, mitä eksoottisempia ihmisiä sullotaan yhteen, niin miksi ihmeessä näiden ihmisten epämiellyttävyyttä ja vastenmielisiä tapoja pitäisi sietää? Kuka tästä oikeasti hyötyisi ja miten?
Quote from: Jaakko Sivonen on 10.12.2013, 16:34:17
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Jättää aika lailla sanattomaksi. Ajatuksia virtaa paljonkin, mutta minkälaista diskurssia tällaisesta logiikasta voi enää käydä? Sinänsä tätä voisi pitää hyvin nihilistisenä teoriana luovuuden ontologiasta, joten keskustelua tulisi käydä vain ja ainoastaan filosofisessa viitekehyksessä. Reaalipoliittisena teoriana tälle löpinälle on mahdotonta antaa minkäänlaista painoarvoa. Psykoottisen massamaahanmuuton hinta-laatusuhdetta kun tuskin voi pitää minkään tutkimuksen valossa positiivisena.
Quote from: Jaakko Sivonen on 10.12.2013, 16:34:17
Otsikko ei ole vitsi...]
Quote[...Jos luovuus on kehityksen edellytys, tulee maahanmuutto, jossa on yliedustus psykoottisilla ja maanisilla yksilöillä, joilla on epämiellyttäviä persoonallisuuden piirteitä ja epäsosiaalinen käytös, toivottavammaksi kuin vain tasapainoisten ja mukautuvien maahanmuuttajien vastaanottaminen. Lisääntyvä asunnottomuus ja investoinnit mielisairaaloihin ovat tällöin kustannuksia, jotka on hyväksyttävä. Ehkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa.
[...Siinä se on, mustaa valkoisella: logiikka punavihreän maahanmuuttopolitiikan taustalla.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
:o
QuoteTutkijat: luova kaupunkiympäristö tarvitsee psykoottisia maahanmuuttajia
Luovat kaupunkilaiset: emme tarvitse psykoottisia tutkijoita!(Emmekä psykoottisia maahanmuuttajia!)
Laajempi käsitys luovuudesta.
Näinpä tänään taas luovia maahanmuuttajanuoria kadulla mölisemässä.
Naapurin mummo taitaa olla ihan luova.
Menenpä vessaan luomaan tutkimusta, onkin ummettanut.
QuoteMitä ajatuksia tämä herättää?
1) LSD! LSD! LSD!
2) Kirjoittaja on anarkisti ja maalaa ihanteensa.
3) Kirjoittaja on sadisti ja ihmisvihaaja. Hän todella tahtoo pahaa kaikille ihmisille.
Quote from: coscarnorth on 10.12.2013, 19:17:58
Quote from: Jaakko Sivonen on 10.12.2013, 16:34:17
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Jättää aika lailla sanattomaksi. Ajatuksia virtaa paljonkin, mutta minkälaista diskurssia tällaisesta logiikasta voi enää käydä? Sinänsä tätä voisi pitää hyvin nihilistisenä teoriana luovuuden ontologiasta, joten keskustelua tulisi käydä vain ja ainoastaan filosofisessa viitekehyksessä. Reaalipoliittisena teoriana tälle löpinälle on mahdotonta antaa minkäänlaista painoarvoa. Psykoottisen massamaahanmuuton hinta-laatusuhdetta kun tuskin voi pitää minkään tutkimuksen valossa positiivisena.
Luulenpa, että jos maailma olisi jäänyt paitsi todennettujen psykoottisten taiteilijoiden ja tieteilijöiden kontribuutiota, se ei poikkeaisi kovin paljoa nykyisestä. Jos samassa kaupassa olisi myös psykoottisten poliitikkojen, kansanjohtajien ja rikolllisten panos jäänyt antamatta, maailma voisi olla jopa himppusen parempi paikka elää.
Minusta ajatus psykoosien yhteiskunnallisesta nettohyödyllisyydestä on suoraan sanottuna perseestä.
Tuo on ensimmäinen vastaus maahanmuuttopolitiikkaan siis kysymykseen miksi afrikkapoikia tänne raahataan muuta kuin orjatyövoiman varmistamiseksi.
Toki selvää on , ettei se luovuus tule afrikkapoikuleista, vaan niistä joita se vituttaa.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 10.12.2013, 19:11:20
Kirjoittajien heikkous on nimenomaan keskittyä tiettyihin luovuuden keskuksiin maailmassa. Maahanmuuttajia ei millään tavoin kategorisoida ja annetaan ymmärtää luovuuden kumpuavan mahdollisimman monien, eri kulttuureista olevien ihmisten yhteentörmäyksistä. Oikeastihan luovuus syntyy vain sellaisten eri kulttuureista peräisin olevien ihmisten kohtaamisista, jossa ihmiset jakavat hyvin pitkälle saman arvomaailman.
Juuri noin. Montako Lähi-Idän ja Afrikan maista tullutta lukutaidotonta on synnyttänyt uutta matematiikkaa tai tekniikkaa?
Quote
Suurin heikkous on kuitenkin se, että jos luovuutta tai peräti hulluutta pidettäisiin itsetarkoituksena ja uskottaisiin luovuuden kehittyvän sitä suuremmaksi, mitä eksoottisempia ihmisiä sullotaan yhteen, niin miksi ihmeessä näiden ihmisten epämiellyttävyyttä ja vastenmielisiä tapoja pitäisi sietää? Kuka tästä oikeasti hyötyisi ja miten?
Ei kukaan. Jos en väärin muista, Nashkin suljettiin hourulaan huonoimpina hetkinään, ja hänen keksimänsä asiat elävät silti, ja voivat paksusti.
Quote from: Jaakko Sivonen on 10.12.2013, 16:34:17
Otsikko ei ole vitsi. Luin tässä äskettäin tenttiä varten Metropolialueen talous (http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/dokumentit/metropolialueen_talous.pdf) -nimistä kirjaa. Huomioni kiinnittyi Åke ja David Anderssonin kirjoittamaan lukuun 20 ("Minne luovat kaupungit?"), joka käsittelee Richard Floridan (http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Florida) teoriaan nojaten niin sanottua "luovaa luokkaa" ja "luovaa kaupunkia". Floridan teorian mukaan "luova kaupunki" tarvitsee kolmea T:tä: Technology, Talent & Tolerance. Anderssonien mukaan viimeksi mainittuun T:hen liittyen on tärkeää, että kaupungissa on "suuri ja kasvava väestö sekä merkittävä maahanmuutto". (s. 401)
(...)
Jos luovuus on kehityksen edellytys, tulee maahanmuutto, jossa on yliedustus psykoottisilla ja maanisilla yksilöillä, joilla on epämiellyttäviä persoonallisuuden piirteitä ja epäsosiaalinen käytös, toivottavammaksi kuin vain tasapainoisten ja mukautuvien maahanmuuttajien vastaanottaminen. Lisääntyvä asunnottomuus ja investoinnit mielisairaaloihin ovat tällöin kustannuksia, jotka on hyväksyttävä. Ehkä väkivaltarikosten, itsemurhien ja päihteiden käytön lisääntyminen on myös hinta, joka kannattaa maksaa.
Jep. Niinpä varmaankin.
QuoteItalia: Hulluus iski, tappoi kolme ohikulkijaa kuokaniskuilla
Ghanalainen sai hulluuskohtauksen ja iski kuokalla lauantaina useita ohikulkijoita Niguardan kaupungin kaduilla lähellä Milanoa. Uhreista kuoli kolmas tiistaina. Uhri oli 64-vuotias eläkeläinen, joka oli ollut ulkoiluttamassa koiraansa. Hän loukkaantui pahasti maassa vuodesta 2011 asti laittomasti oleskelleen Mada Adam Kabobon kuokaniskuista. Kabobo hyökkäsi aivan yllättäen ohikulkijoiden kimppuun.
(...)
2013-05-14 Italia: Ghanalainen sekosi kadulla kuokka kädessä, kolme kuoli (http://hommaforum.org/index.php/topic,82128.msg1322458.html#msg1322458)
Tutkijat haluavat tätä lisää? Ihan varmasti? ... Jos niin, niin sitten mielentilatutkimukseen ja oitis.
Skitsofrenian [se on mielisairaus] esiintyminen väestössä on suorassa suhteessa väestöntiheyteen. Missä on eniten väkeä neliökilometrillä, siellä on eniten skitsofreenikkoja nuppia kohden.
Muuttoliike, huumeet eikä oikeastaan mikään muukaan tekijä pysty selittämään tutkimustulosta. Ihmisaivojen ominaisuudet selittävät; siellä missä on paljon kanssakäymiskuormitusta ja kanssakäymishaasteita, hälinää, siellä geneettisesti herkät aivot altistuvat kuormitustasolle, jota ne eivät sairastumatta siedä.
Quote from: Kulttuurirealisti on 10.12.2013, 19:41:40
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 10.12.2013, 19:11:20
Kirjoittajien heikkous on nimenomaan keskittyä tiettyihin luovuuden keskuksiin maailmassa. Maahanmuuttajia ei millään tavoin kategorisoida ja annetaan ymmärtää luovuuden kumpuavan mahdollisimman monien, eri kulttuureista olevien ihmisten yhteentörmäyksistä. Oikeastihan luovuus syntyy vain sellaisten eri kulttuureista peräisin olevien ihmisten kohtaamisista, jossa ihmiset jakavat hyvin pitkälle saman arvomaailman.
Juuri noin. Montako Lähi-Idän ja Afrikan maista tullutta lukutaidotonta on synnyttänyt uutta matematiikkaa tai tekniikkaa?
Quote
Suurin heikkous on kuitenkin se, että jos luovuutta tai peräti hulluutta pidettäisiin itsetarkoituksena ja uskottaisiin luovuuden kehittyvän sitä suuremmaksi, mitä eksoottisempia ihmisiä sullotaan yhteen, niin miksi ihmeessä näiden ihmisten epämiellyttävyyttä ja vastenmielisiä tapoja pitäisi sietää? Kuka tästä oikeasti hyötyisi ja miten?
Ei kukaan. Jos en väärin muista, Nashkin suljettiin hourulaan huonoimpina hetkinään, ja hänen keksimänsä asiat elävät silti, ja voivat paksusti.
Senkin voi mainita, että Nash sai oireita ja "suljettiin hourulaan" vasta tärkeän aktiiviuransa jälkeen. Tai pikemminkin, liiallinen "luovuus" (siis tässä anderssonilaisessa mielessä) pikemminkin tuhosi hänen kykynsä tuottaa mitään tieteellistä. Vuosikymmenten tauon jälkeen häneltä alkoi taas tipahdella julkaisuja.
En välttämättä suosittelisi skitsofreenikoiden palkkaamista tämän perusteella - aika harva heistä on Nobel-tason peliteoreetikko, tai muukaan vastaava. Ei ollut Nashkaan sairautensa aktivoiduttua.
Quote from: Kulttuurirealisti on 10.12.2013, 19:41:40
Jos en väärin muista, Nashkin suljettiin hourulaan huonoimpina hetkinään, ja hänen keksimänsä asiat elävät silti, ja voivat paksusti.
Jo ainakin satojen vuosien ajan kaikki tieteelliset löydökset ovat perustuneet muiden aikaisemmin tekemälle tieteelliselle työlle. Jos vaihtoehtoisessa historiassa joku suuria harppauksia toteuttanut tiedemies olisi kuollut synnytyksessä, samat löydöt olisi tehnyt joku muu, eikä nykytietämys poikkeaisi kovasti siitä, mitä se on toteutuneessa historiassa. Jonkun yksittäisen löytäjän skitsofreenisuus ei taatusti oikeuta sanomaan, että skitsofrenia on tiedettä eteenpäin ajava tila.
Quote
Ohjelman myöntämä rahoitus kohdentuu mukana olevien kaupunkien
ja valtiotoimijoiden yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajien
kanssa laatimaan ohjelmaan liittyviin vuosittain vaihtuviin kaupunkitutkimus- ja
kehittämishankkeisiin. Ohjelma rakentuu neljän temaattisen painopistealueen ympärille
tukien vahvasti kansallista metropolipolitiikkaa ja sen toteuttamista. Teemat
ovat kaupunkirakenne ja elinympäristö, monikulttuurisuus ja maahanamuutto, hyvinvointipolitiikat
ja palvelut sekä talous ja kilpailukyky. Ohjelman rahoittamia tutkimus-
ja kehittämishankkeita toteutetaan ohjelmaan osallistuvissa korkeakouluissa.
Kannattaa aina muistaa, mitkä tämän kaltaisen tutkimuksen tavoitteet ovat eli kokoomusvetoisen kasvupolitiikan legitimoiminen. Kuulu samaan sarjaan Himasen tutkimuksen kanssa.
Lähi-idän ja Afrikan kaupunkiympäristöissä olen ajatellut montakin kertaa, että etenkin niiden liikenteessä tarvittaisiin kaiken hullun kaahailun ja tappamisen meiningin sijasta kuria ja järjestystä. Luovuus vaatii mahdollisuutta olla hiljaa ja keskittyä.
Jos tarkastellaan ensiksi mitä luovuudella
tarkoitetaan ja oletetaan kaupunkiympäristön tarvitsevan ensisijaisesti näitä luovia ihmisiä, niin huomataan mikä
paradoksi otsikon väittämään sisältyy.
Kehitysmaiden oppimattomat vuohipaimenet ja neekerit eivät ole juuri millään mittarilla mitattuna luovia, paitsi negatiivisessa mielessä. Kysymyksessä ovat siis jälleen kerran ainoastaan tutkijoiden poliittisesti korrektit ja tarkoitushakuiset johtopäätökset.
Quote
Luovuus on vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä (assosiaatioita), kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitiota sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista.
Luovan ihmisen tuntomerkkeinä on pidetty muiden muassa seuraavia ominaisuuksia: elämän tarjoamien mahdollisuuksien maksimointi, joustavuus ja ennakkoluulottomuus, riskinottokyky, vapauden etsiminen ja rajojen rikkominen. Myös kokeileminen, ilmaisukyky, omaperäisyys, verbaalinen sujuvuus, hyvä mielikuvitus, estetiikan taju, kyky ajatella vertauskuvin, reflektio eli oman toiminnan pohtiminen, vastuullisuus, itsekuri, joustavuus päätöksenteossa, itsenäinen arvostelukyky, kyky käsitellä uusia asioita ja taito löytää järjestys kaaoksesta ovat luovuuden tuntomerkkejä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luovuus
Quote from: foobar on 10.12.2013, 18:09:56
Tunnen alaltani kohtuullisen monta ihmistä, joilla ei ole aina ihan kaikki kotona. Toiset hallitsevat sen paremmin, toiset huonommin. Monet näistä yksilöistä ovat myös erittäin tuotteliaita. Heitä ei kuitenkaan ole palkattu töihinsä siksi, että he heiluvat hulluuden rajamailla, vaan tuottavuutensa vuoksi. Sumuinen mieli, puhumattakaan psykopaattisesta, väkivaltaisesta käytöksestä on jotain, mitä ei ole tarvetta nostaa jalustalle. Luovuus ei synny hulluudesta, vaan hulluus on toisinaan esiintyvä luovuuden sivujuonne. Hulluja, vastenmielisiä ja vaarallisia ihmisiä löytyy kyllä joukoittain niidenkin keskuudesta, jotka eivät hyvällään tahdolla ole luovia, tai edes tehokkaita.
Käytin sitten yllä "luovuutta" varsin leveästi. En jaa Richard Floridan puhtaasti poliittiseen pakkomielteisyyteen ja opportunismiin pohjautuvaa "luovan luokan" käsitettä, jolla muutoin hankalasti enemmistödemokratiassa hyväksyttävät poliittiset agendat pyritään asiantuntijaistamaan ja tieteellistämään.
Jos jotain luovuuden kaltaisia ominaisuuksia pitäisi suosia, laittaisin maahanmuuton kriteereiksi (tarpeeksi hankalasti harhaan johdettavia) testejä, kuten ÄO-testin. Kelpaisi varmaan Anderssoneille? Vai onko luovuus jotain, mitä voidaan mitata ainoastaan sen aiheuttamien negatiivisten lieveilmiöiden lisääntymisen kautta?
Tuossa tutkijat ovat nähtävästi tehneet klassisen virhepäätelmän jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia eli siis korrelaation esiintyminen tulkitaan syy-seuraussuhteeksi.
Miksei valita suoraan luovia ja älykkäitä ihmisiä, jos juuri heitä kaivataan?
Lahjakkailla voi olla epätasapainoa henkisesti useinkin ja paljonkin, mutta toisilla lahjakkailla taas ei. Suomen kansasta vähintään kymmenesosa on latvasta lahoja. Pitäisi vissiin tuo osuus olla viidennes, jotta päästäisiin Ruotsin, Sveitsin ja Tanskan luovuuteen. Mutta ei. Mielen ja luonneviat eivät takaa mitään maan nousua menestykseen.
Nash, Joplin ja Van Gogh... pitäisikö noi esimerkit vakuuttaa henkisen tasapainottomuuden eduista itse henkilöitä toki halveksimatta? Joplin oli huumeaddiksti. Kai netin, auton ja Angry Birdsin keksijät olivat myös?