QuoteYrittäjäksi mielivän maahanmuuttajan tie on suomalaista kuoppaisempi
Maahanmuuttaja voi törmätä ensimmäiseksi kieliongelmiin. Suomalais-thaimaalainen pariskunta turvautui ratkaisuun, jossa mies perusti kaupan, mutta sitä pitää Thaimaasta Suomeen muuttanut vaimo.
Savitaipaleella valtatie 13:n varrella sijaitsee thaimaalaisia elintarvikkeita myyvä ruokakauppa. Tuomo ja Nani Loisa perustivat kaupan huhtikuussa.
Kaupan perustaminen ei suinkaan ollut yksinkertaista. Thairuokakauppaa pitää Thaimaasta suomeen muuttanut Nani, mutta yrityksen perusti Tuomo. Yrityksen perustaminen on miehen mukaan todella hankalaa varsinkin maahanmuuttajalle.
- Jos se on suomalaisellekin vaikeaa niin maahanmuuttajalle se on sitä vaikeampaa. Jokaisessa virastossa käytetään suomen kieltä ja pelkästään sen perusteella pitäisi yritys perustaa. On aika hankala ulkomaankielellä yritystä perustaa, Tuomo kertoo.
Tuomon mukaan olennaisinta maahanmuuttajien kotouttamisessa olisikin, että he pääsevät nopeasti suomen kielen kurssille. Nani joutui odottamaan viralliselle kielikurssille pääsyä 1,5 vuotta. Sitä ennen hän kävi Laptuote-säätiössä opiskelemassa kieltä.
Suomen kieltä vaikeana pitävä, suomea vielä hakien puhuva Nani kertoo yrityksen perustamisen olleen vaikeaa kaikilta osin.
- Kieli oli ongelma, että saa kaikki asiat hoidettua. Te-keskuksesta sanottiin, ettei Nani pystyisi yritystä perustamaan kielen takia. Kielitaito ei ollut tarpeeksi hyvä, Tuomo harmittelee.
Myös starttirahaa hakiessa tuli seinä vastaan.
- Te-toimisto katsoi, ettei tämä olisi kannattavaa liiketoimintaa, Tuomo toteaa.
Loisat perustivat yrityksen omalla rahalla.
Paperisota kannatti
Yrityksen perustamiseen ja siihen liittyvään paperibyrokratiaan meni Loisien mukaan kolme kuukautta. Vaiva kuulemma kannatti.
- Uskon, että saamme Nanin työllistettyä tällä. Se oli ainoa tarkoitus tässä, Tuomo sanoo.
Kauppa käy Tuomo Loisan mukaan tasaisesti. 60-70 prosenttia asiakkaista on Suomessa asuvia thaimaalaisia. Loput ovat enimmäkseen suomalaisia.
Yrityksen perustamisessa monta vaihetta
Jos on yrityksen perustaminen työlästä, on sitä nelisivuisen starttirahahakemuksen täyttäminenkin.
Kaakkois-Suomen te-toimiston yritys- ja työnantajapalvelujen asiantuntijan Anita Kirkkopelto-Marttilan mukaan starttirahassa pitää osoittaa liikeidea eli kertoa, mikä on liiketoimintasuunnitelma ja esittää kannattavuuslaskelmat.
- Pitää perustella, että toiminnalle on päätoimisen yrittäjyyden valmiudet. Starttiraha myönnetään aina kokoaikaiseen, päätoimiseen yrittäjyyteen, Kirkkopelto-Marttila sanoo.
Hakemusvaiheessa tarkistetaan myös, onko yrityksen perustajalla mahdollisesti muuta sivutoimista yritystoimintaa.
- Se ei välttämättä ole este starttirahalle, mutta täytyy aina tarkistaa se.
Tukea pitää hakea, ennen kuin yritys on perustettu.
Yrityksen perustamiseen ei siis riitä pelkkä halu ja tahto. Yritystä perustavan on laadittava liiketoimintasuunnitelma, valittava yritysmuoto, selvittää luvanvaraisuus sekä tehdä perustamisilmoitus.
Perustamisilmoituksella voi ilmoittautua myös kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvolliseksi, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin.
Yrittäjän on järjestettävä myös kirjanpitonsa sekä otettava tarvittavat vakuutukset.
YLE Etelä-Karjala (http://yle.fi/uutiset/yrittajaksi_mielivan_maahanmuuttajan_tie_on_suomalaista_kuoppaisempi/6959191)
On kurjaa ja kaikki on vaan vaikeeta ja verhotkin apeilevat, mutta joku pakko vaan sitoo tähän kamalaan ja kylmään maahan. Taikaseinän™ voima? Olipa taas yllätys että YLE asialla..
Quote from: Agentti on 29.11.2013, 15:55:47
On kurjaa ja kaikki on vaan vaikeeta ja verhotkin apeilevat, mutta joku pakko vaan sitoo tähän kamalaan ja kylmään maahan. Taikaseinän™ voima? Olipa taas yllätys että YLE asialla..
Kiitos! Tuo vanha kunnon "Apeat verhot" lähti aivan uuteen nousuun tuolla "verhotkin apeilevat" ilmaisulla. Päivän parasta antia ;D
QuoteMaahanmuuttaja voi törmätä ensimmäiseksi kieliongelmiin.
Ajatella.
Minä törmäsin jutun ensimmäiseen lauseeseen ja lopetin lukemisen siihen.
Mites kun noita karvakäsipizzerioita syntyy ku sieniä sateella?
Mikä tässä oli ongelma? Mies laittoi yrityksen nimellisesti pystyyn, ja vaimo hoitaa loput. Palvelisivatkohat thaikut suomen kielellä Thaimaassa, vai pitäisiköhän osata thain kieltä? Retorinen kysymys. Ja onko muka niin, ettei enklannillakaan pärjää yritystä perustaessa, vaan pitää osata joko suomea tai ruotsia?
Pisteet totta kai siitä, että on haluja perustaa yritys.
Quote from: Agentti on 29.11.2013, 15:55:47
On kurjaa ja kaikki on vaan vaikeeta ja verhotkin apeilevat, mutta joku pakko vaan sitoo tähän kamalaan ja kylmään maahan. Taikaseinän™ voima? Olipa taas yllätys että YLE asialla..
Tässä tapauksessa merkittävin Suomeen sitova tekijä taitaa olla aviopuoliso.
QuoteYrittäjän on järjestettävä myös kirjanpitonsa sekä otettava tarvittavat vakuutukset.
Monet mamuyrittäjät kokevatkin juuri tämän erityisen haasteellisena, jopa mahdottomana.
Yrittäjäksi voi mieliä kuka tahansa, jos jo mielimisvaiheessa tulee ongelmia niin ehkä ei kannata siistyä vakavan harkinnan vaiheeseen
Quote from: käpykaarti on 29.11.2013, 16:15:51
Mites kun noita karvakäsipizzerioita syntyy ku sieniä sateella?
En tiedä jakavatko neuvoja toistensa kanssa. Tietysti tarvitseehan siinä jonkin verran suomen kieltä, mutta taitaa se kielen merkitys lopulta olla varsin vähäinen, jos halu jonkun yrityksen perustamiseen on todella kova.
Pidän erikoisena sitäkin väitettä, etteikö muka virkailijat auttaisi tälläisissä asioissa.
Quote- Jos se on suomalaisellekin vaikeaa niin maahanmuuttajalle se on sitä vaikeampaa. Jokaisessa virastossa käytetään suomen kieltä ja pelkästään sen perusteella pitäisi yritys perustaa. On aika hankala ulkomaankielellä yritystä perustaa, Tuomo kertoo.
Melko olennaista Suomen kielen taito on myös suomalaisille suunnatussa myyntityössä ja asiakaspalvelussa. Vai onko muka byrokratia ainoa, mikä liiketoiminnan harjoittajan elämässä takkuaa kielitaidon puutteen takia?
Selvä tapaus. Tässä oli kyseessä aasialainen nainen, joka tuskin on tullut sen enempää pakolaisena kuin turvapaikanhakijanakaan maahan. Mitä sellaista auttaa, kun tärkeämpää on saada kylänraitille kolmas aito karvakäsikebabbila, jota pitää eloisa afgaaninuorukainen, vuoden kuluttua samaisen serkku jne.
Aasialaisnaiselle ei myöskään tulkata eikä täytetä papereita valmiiksi.
Ählämien kebebkoijausveronkierto-firmoille se ei ainakaan näytä olevan vaikeaa, kun niitä löyty joka kadunkulmasta. Ja pysyvät vielä pystyssä vaikka suurimman osan ajasta ovat tyhjillään ilman asiakkaita. Miten nuo hoitavat pakolliset maksunsa olemattomalla myynnillään, esim Oulun ydinkeskustan alueelta löytyy useita karvakäsipizzerioita ja vuokra ei varmasti ole mikään pieni?