Hommaforum Testi

Quote
maanantaina 25.11.2013
Pääkirjoitus
Ruotsi hyötyi EU:n itämuutosta
--------------------------------------------------------------------------------
Muil­la EU-mail­la ei ole en­si vuo­den alus­ta läh­tien enää mah­dol­li­suut­ta ra­joit­taa Bul­ga­rian ja Ro­ma­nian kan­sa­lais­ten maa­han­muut­toa ja työs­ken­te­lyä.

Osas­sa jä­sen­mais­ta pe­lä­tään nyt, et­tä ovien avau­tu­mi­nen joh­taa bul­ga­ria­lais­ten ja ro­ma­nia­lais­ten muut­to­vyö­ryyn se­kä so­siaa­li­etu­jen vää­rin­käyt­töön.

Tuo­re ruot­sa­lais­tut­ki­mus osoit­taa, et­tei pel­koon ole ol­lut ai­het­ta ai­na­kaan Ruot­sis­sa. Se on ai­noa jä­sen­maa, jo­ka ei ole aset­ta­nut mi­tään maa­han­muut­to­ra­joi­tuk­sia EU:n laa­jen­nut­tua lä­hin­nä itään vuo­si­na 2004, 2007 ja 2013. Swe­dish Ins­ti­tu­te for Eu­ro­pean Po­li­cy Stu­dies -a­ja­tus­pa­jan sel­vi­tys osoit­taa, et­tä uu­sis­ta jä­sen­mais­ta tu­le­vat muut­ta­jat ei­vät vaa­di tai saa sen enem­pää etu­ja kuin Ruot­sis­sa syn­ty­neet­kään.

Eni­ten muut­ta­jia Ruot­siin saa­pui vuo­den 2004 laa­jen­tu­mi­sen jäl­keen Puo­las­ta ja vuo­den 2007 jäl­keen Ro­ma­nias­ta. Uu­sien jä­sen­mai­den tu­li­jat ovat ol­leet hy­vin kou­lu­tet­tu­ja, ja he ovat myös työl­lis­ty­neet Ruot­sis­sa.

Aja­tus so­siaa­li­jär­jes­tel­miä hy­väk­si käyt­tä­vis­tä EU-maa­han­muut­ta­jis­ta on kyy­ni­nen. Ruot­sin avoin­ta lin­jaa ovat tu­ke­neet maan vah­va ta­lous­kas­vu ja jul­ki­nen mie­li­pi­de. Tut­ki­mus osoit­taa, et­tä lin­ja on ol­lut oi­kea va­lin­ta myös ta­lou­del­li­ses­ti.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#25112013/paakirjoitukset/Ruotsi+hy%C3%B6tyi+EUn+it%C3%A4muutosta/a1385271505626

Tarvitseko tätä edes kysyä, mutta perustuneeko tuo hyöty jälleen kerran BKT:n kasvuun? :roll:

Jotenkin nyt tuntuu siltä, että totuutta on kerrottu jälleen kerran luovasti.

QuoteRuot­sin avoin­ta lin­jaa ovat tu­ke­neet maan vah­va ta­lous­kas­vu ja jul­ki­nen mie­li­pi­de.

Onkos tässä nyt mietitty, olisiko Ruotsin talous kasvanut hulppeasti ilman itämuuttoa, ja oliko itämuutolla itse asiassa mitään positiivista vaikutusta talouskasvuun? Pelkäänpä, että meillä on käsissämme taas yksi propagandapläjäys hesarilta, jossa loogisella ajattelulla on heitetty vesilintua!

QuoteRuot­sin avoin­ta lin­jaa ovat tu­ke­neet maan vah­va ta­lous­kas­vu ja jul­ki­nen mie­li­pi­de.

Miljardi mamua vaan Ruotsiin, olen varma että talouskasvua tulee ja julkinen mielipide on haltioissaan.

Quote from: koli on 25.11.2013, 11:33:01
Tarvitseko tätä edes kysyä, mutta perustuneeko tuo hyöty jälleen kerran BKT:n kasvuun? :roll:

Todennäköisesti. Kun turvallisuusalan työntekijämäärä Helsingisssä lisääntyy vaikkapa romanianmannejen hillitsemiseksi, niin BKT kasvaa. Kun importrikollisia pistetään linnaan, niin BKT kasvaa, koska lisää vartijoita. Kun perustetaan paperittomien klinikka, jonka työntekijöille maksetaan palkkaa, niin BKT kasvaa.

Hei, me tienataan tällä!

Quote from: skrabb on 25.11.2013, 11:26:47

Quote
maanantaina 25.11.2013
Pääkirjoitus
Ruotsi hyötyi EU:n itämuutosta
--------------------------------------------------------------------------------
Muil­la EU-mail­la ei ole en­si vuo­den alus­ta läh­tien enää mah­dol­li­suut­ta ra­joit­taa Bul­ga­rian ja Ro­ma­nian kan­sa­lais­ten maa­han­muut­toa ja työs­ken­te­lyä.

Osas­sa jä­sen­mais­ta pe­lä­tään nyt, et­tä ovien avau­tu­mi­nen joh­taa bul­ga­ria­lais­ten ja ro­ma­nia­lais­ten muut­to­vyö­ryyn se­kä so­siaa­li­etu­jen vää­rin­käyt­töön.

Tuo­re ruot­sa­lais­tut­ki­mus osoit­taa, et­tei pel­koon ole ol­lut ai­het­ta ai­na­kaan Ruot­sis­sa. Se on ai­noa jä­sen­maa, jo­ka ei ole aset­ta­nut mi­tään maa­han­muut­to­ra­joi­tuk­sia EU:n laa­jen­nut­tua lä­hin­nä itään vuo­si­na 2004, 2007 ja 2013. Swe­dish Ins­ti­tu­te for Eu­ro­pean Po­li­cy Stu­dies -a­ja­tus­pa­jan sel­vi­tys osoit­taa, et­tä uu­sis­ta jä­sen­mais­ta tu­le­vat muut­ta­jat ei­vät vaa­di tai saa sen enem­pää etu­ja kuin Ruot­sis­sa syn­ty­neet­kään.

Eni­ten muut­ta­jia Ruot­siin saa­pui vuo­den 2004 laa­jen­tu­mi­sen jäl­keen Puo­las­ta ja vuo­den 2007 jäl­keen Ro­ma­nias­ta. Uu­sien jä­sen­mai­den tu­li­jat ovat ol­leet hy­vin kou­lu­tet­tu­ja, ja he ovat myös työl­lis­ty­neet Ruot­sis­sa.

Aja­tus so­siaa­li­jär­jes­tel­miä hy­väk­si käyt­tä­vis­tä EU-maa­han­muut­ta­jis­ta on kyy­ni­nen. Ruot­sin avoin­ta lin­jaa ovat tu­ke­neet maan vah­va ta­lous­kas­vu ja jul­ki­nen mie­li­pi­de. Tut­ki­mus osoit­taa, et­tä lin­ja on ol­lut oi­kea va­lin­ta myös ta­lou­del­li­ses­ti.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#25112013/paakirjoitukset/Ruotsi+hy%C3%B6tyi+EUn+it%C3%A4muutosta/a1385271505626

Tutkimuksen tulos oli, että viime vuosina uusista jäsenmaista tulleet maahanmuuttajat eivät ole käyttäneet Ruotsissa sen enempää sosiaalitukia kuin kantaväestökään. Tällä perusteella siinä arvioidaan oikeaksi päätökseksi, että Ruotsi ei asettanut EU-maiden työvoiman vapaalle maahanmuutolle siirtymäaikaa. Näyttää siltä, että Ruotsin siirtymäaikapäätöksellä ei ole ollut juuri vaikutusta sen enempää hyvässä kuin pahassakaan.

Tutkimuksessa on heikkoutensa muun muassa tilastoinnin puutteellisuuden vuoksi, mutta tulosta voi silti pitää vähintäänkin oikeansuuntaisena. Jos tällä saralla on ongelmia, ainakaan ne eivät vaikuta olleen merkittäviä. Kuten tutkimuksessa todetaan, maahanmuutto uusista jäsenmaista Ruotsiin on joka tapauksessa ollut verrattain pientä verrattuna uusista jäsenmaista moniin muihin jäsenmaihin suuntautuvaan maahanmuuttoon sekä pakolaisten maahanmuuttoon ja perheenyhdistämisiin Ruotsissa.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa vedetään tutkimuksesta sellainen johtopäätös, että väärinkäytöksiä epäilevät ovat olleet kyynisiä ja että Ruotsin avoin linja on ollut oikea valinta taloudellisesti. "Ruotsin avoin linja" on kuitenkin poliittisesti laajempi käsite kuin suhtautuminen uusien EU-maiden työperäisen maahanmuuton siirtymäaikaan. Ruotsin linjana on ollut muun muassa vapauttaa kokonaan myös EU:n ulkopuolelta tulevien työperäinen maahanmuutto. Tämä on johtanut työlupien laittomaan kauppaan ja Eurooppaan suuntautuvan laittoman siirtolaisuuden helpottumiseen. Tämän päätöksen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia olisi syytä tutkia, joskin se vaatii laajempaa näkökulmaa kuin pelkkää tulonsiirtotilastojen ynnäämistä. Ihan oma lukunsa Ruotsin avoimessa linjassa on sitten humanitaarinen maahanmuutto ja suhtautuminen laittomiin siirtolaisiin, jotka käyttävät ruotsalaista järjestelmää surutta hyväkseen.

Tutkimus:
Christer Gerdes and Eskil Wadensjö: Immigration to Sweden from the New EU Member States (http://www.sieps.se/sv/publikationer/immigration-to-sweden-from-the-new-eu-member-states-20135)

Quote from: ilkka75 on 25.11.2013, 11:34:52
Jotenkin nyt tuntuu siltä, että totuutta on kerrottu jälleen kerran luovasti.

Taitaa olla tämä julkaisu:
Immigration to Sweden from the New EU Member States (2013:5) (http://www.sieps.se/sites/default/files/Inlaga%20Sieps_2013_5.pdf)

Jonkinlaisia korjauskertoimia siinä on käytetty, kun tarkastellaan tulonsiirtoja s.40:

QuoteAs income transfers vary with age
as well as gender, we have controlled for those characteristics in the estimates
shown by running the following OLS regression model:
y=a+β₁ [country of origin]+β₂Age+β₃Age2+ β₄Female,
where β1 is the respective coefficient value for the migrant group of inter-
est.

En ymmärtänyt miksi näin tehdään. Lopussa on kuitenkin raakadataa taulukoissa A5 ja A6.

Kumma juttu kun en ollenkaan ole vakuuttunut ruotsalaisten ajatushautomoiden maahanmuuttolaskelmista. Muissa maissa samat tutkimustulokset näyttävät aina siltä, että itä-eurooppalaisista on lähinnä taloudellista ja sosiaalista haittaa, koska he työskentelevät (jos työskentelevät) matalapalkka-aloilla ja kuluttavat enemmän sosiaaliturvaa kuin rahoittavat sitä. Ruotsissa on tämäkin varmaan käännetty rikkaudeksi ja voimavaraksi, mutta se ei liene yllätys kenellekään.

Quote from: Suvaitsija on 25.11.2013, 20:54:46
Kumma juttu kun en ollenkaan ole vakuuttunut ruotsalaisten ajatushautomoiden maahanmuuttolaskelmista. Muissa maissa samat tutkimustulokset näyttävät aina siltä, että itä-eurooppalaisista on lähinnä taloudellista ja sosiaalista haittaa, koska he työskentelevät (jos työskentelevät) matalapalkka-aloilla ja kuluttavat enemmän sosiaaliturvaa kuin rahoittavat sitä. Ruotsissa on tämäkin varmaan käännetty rikkaudeksi ja voimavaraksi, mutta se ei liene yllätys kenellekään.

Emme pelkästään tämän tutkimuksen perusteella tiedä, missä määrin uusista jäsenmaista tulleiden profiili poikkeaa eri maiden kesken. On hyvinkin mahdollista, että Ruotsi ei ole havaittavasti kärsinyt tältä osin uusista jäsenmaista, mutta tilanne saattaa olla muualla toinen. Joka tapauksessa pelkän muutaman vuoden siirtymäajan vaikutus suuntaan tai toiseen on ollut enemmänkin symbolinen ja poliittinen.

Lyhyen aikavälin muutosvauhtia helposti liioitellaan, kun taas pitemmän aikavälin vaikutuksia vähätellään. Suomeen ei rynnännyt satojatuhansia virolaisia heti, kun se oli mahdollista, mutta virolaiset ovat siitä huolimatta vuosien kuluessa mullistaneet etenkin rakennusalan ja alalle kouluttautuvien tulevaisuudennäkymät. Vasta nyt havahdutaan siihen, kuinka täällä asuneet virolaiset ovat ryhtyneet käyttämään myös oikeuttaan suomalaiseen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.