QuoteKun nainen tai mies huomaa haluavansa lapsen, se on täysin luonnollista. Mutta kun lapsi syntyy ja toinen vanhempi viettää kaiket päivät yksin lapsen kanssa, se on täysin luonnotonta.
Siinä on monen kotiäidin tai -isän ongelma: luonnollinen halu, joka toteutuu luonnottomassa ympäristössä.
Jos sinä – äiti tai isä – olet yksi heistä, joka tuntee itsensä fyysisesti väsyneeksi, henkisesti uupuneeksi ja usein yksinäiseksi, lähde kanssani pienelle retkelle Kongoon Efe-pygmien pariin.
Tiedämme heidän kulttuuristaan melko paljon, kiitos Bostonin yliopiston pitkäaikaisen projektin, joka on vienyt monia tutkijoita efejen kyliin kuukausiksi kerrallaan. Siellä he ovat laskeneet sekuntikello kädessä, kuinka kauan pienet lapset viettävät aikaa äidin, isän tai muiden aikuisten kanssa.
Ennen kuin menen tutkimuksen tuloksiin, on paikallaan muistuttaa efejen sanonnasta: "Onnellinen on se, jolla on joku, joka kakkaa hänen päälleen."
Se kertoo mielestäni kaiken kertomisen arvoisen siitä, miten suuressa arvossa he pitävät lapsia.
Efe-lapsen sosiaalistuminen alkaa siitä päivästä, kun hän päästää ensiparkaisunsa.
Heti synnyttyään hän kiertää sylistä syliin lähipiirissä, joka on äidin seurassa lapsen syntyessä. Tämän jälkeen ovat vuorossa kyläläiset, jotka ovat kokoontuneet majan ulkopuolelle odottamaan.
Lapsi kiertää jälleen sylistä syliin, naisilta miehille, lapsilta aikuisille, ja hänet toivotetaan tervetulleeksi. Äiti on viimeinen, joka saa lapsen syliinsä.
Seuraavaksi tulee imettäminen. Lapsen imettäminen ei nimittäin ole äidin etuoikeus. Kuka tahansa kylän naisista, jolla on imeväisiä lapsia, voi imettää kenen tahansa muun lasta.
Efelapselta ei myöskään koskaan puutu seuraa. Kullakin kahden tunnin seurantajaksolla 4–6 kuukauden ikäinen vauva seurusteli keskimäärin yhdeksän henkilön kanssa: ja kullakin kahden tunnin jaksolla 19–21 kuukauden ikäiset lapset seurustelivat keskimäärin neljäntoista henkilön kanssa.
Kaikkiaan lapset viettävät 40 prosenttia ajastaan äidin kanssa, lopun ajan muiden aikuisten huolenpidossa. Lapset kutsuvat kaikkia kylän naisia äidiksi.
Kun lapset kasvavat, he alkavat liikkua itsenäisesti ympäri kylää. He lähestyvät ihmisiä pelottomasti, ovat aloitekykyisiä ja nirsoilemattomia.
Tutkijoiden sekuntikellon mukaan lapset ovat hyvällä tuulella noin 90 prosenttia valveillaoloajastaan.
Efelapset eivät näytä tuntevan yhtä paljon sisarkateutta kuin länsimaiset lapset – mahdollisesti siksi, että tärkeitä aikuisia on muitakin kuin omat vanhemmat.
Efet eivät suinkaan ole ainoa kansa, jonka kylissä kaikki osallistuvat lasten kasvattamiseen.
Afrikassa Kalaharin Kungien parissa asuneet antropologit kertovat, että ulkopuolisen on mahdotonta tietää, kuka kylässä on kenenkin lapsi – lapset istuvat siekailematta kaikkien vanhempien naisten ja miesten polvelle.
Oma lukunsa ovat tietysti monet Amazonin alueen heimot, jossa nainen voi luvallisesti harrastaa seksiä monien miesten kanssa. Näin ollen kukaan miehistä ei varmuudella voi tietää, kuka heistä on lasten isä. Normaalisti naisen ensisijainen aviomies kantaa enimmän vastuun lapsista, ja loput isät alenevassa järjestyksessä sen mukaan, kuinka aktiivisesti he ovat olleet naisen kanssa.
Katsotaanpa ensin tämän järjestelmän ilmeisimpiä etuja. Jos äiti tai isä kuolee, sairastuu tai joutuu olemaan poissa, lapsella on koko kylä täynnä aikuisia, joiden puoleen kääntyä.
Äidillä on aina apua, kun hän sitä tarvitsee. Lasten kaltoin kohtelu on lähes mahdotonta, sillä jos äidillä tai isällä katkeaa pinna, paikalla on aina joku, joka voi tulla väliin.
Mutta hyödyt eivät rajoitu siihen. Ensinnäkin, lapsi oppii pienestä pitäen, että on olemassa muunkinlaisia ihmisiä kuin isä tai äiti.
Koska kaikilla ihmisillä on oma tyylinsä olla lapsen kanssa, lapset joutuvat sopeutumaan useisiin eri vuorovaikutuksen tapoihin. Se tekee heidän sosiaalisesta ymmärryksestään elävää ja joustavaa.
Bostonin yliopiston psykologin Edward Tronickin mielestä efejen syvä luottamus toisiinsa on heijastuma tästä sosiaalisesta ymmärryksestä – he oppivat, että kaikki ihmiset ovat erilaisia eikä se, että joku on erilainen, tarkoita, että hän olisi paha, vaarallinen tai poikkeava.
Seurustelusta monien eri aikuisten kanssa on apua myös silloin, kun lapsi alkaa hahmottaa olevansa äidistä erillinen ihminen.
Jos lapsi on vain äidin kanssa, silloin äiti on ainoa peili, jota vasten hän voi tutkia omaa erillisyyttään. Jos ihmisellä on paljon erilaisia peilejä, ja ne tarjoavat hänelle erilaisia kokemusmaailmoja, lapsen erillisyyden hahmotus kypsyy nopeammin ja on paljon monipuolisempaa.
Tärkein asia on kuitenkin se, että kun lapsi on aina yksin saman aikuisen kanssa, lapsesta tulee maailman napa.
Kaikki toiminta neljän seinän sisällä kohdistuu lapseen.
Vanhemman ja lapsen suhteesta tulee äärimmäisen tiivis. Suuren osan päivästä he voivat purkaa odotuksiaan ja tunteitaan vain toisiinsa. Jännitettä ei saa vielä purettua, jos kaksikko viettää pari tuntia seurakunnan kerhossa, ystävän kanssa lattella tai leikkipuistossa.
Efe-kansalla ei ole tällaisia ongelmia. Efe-isän tai -äidin ei tarvitse sulkeutua savimajaan ja omistautua sataprosenttisesti lapsen tarpeille. Efeille lapsen saaminen avaa ovet entistä rikkaampaan sosiaaliseen elämään. Heillä elämä ei pyöri lasten ympärillä, vaan lapset pyörivät elämän ympärillä.
Lapsista kuulee usein sanottavan, että he ovat itsekkäitä.
Jotkut pitävät sitä osoituksena siitä, että ihmisluonto on pohjimmiltaan itsekäs, ja meidän pitää erikseen pinnistellä kasvattaaksemme lapsemme epäitsekkäiksi.
Kannattaa kuitenkin uhrata ajatus tai kaksi tälle häiriintyneelle tavalle jättää vanhempi ja lapsi selviämään toisistaan kahdestaan. Sen täytyy olla ihmiskunnan historiassa hyvin poikkeuksellista.
Mitä jos lapset eivät olekaan lähtökohtaisesti itsekkäitä?
Ehkä lasten itsekkyydellä on vähemmän tekemistä sen kanssa, että vanhemmat hemmottelevat heitä, ja enemmän tekemistä sen kanssa, millaisen roolin me heille jätämme.
Ei kukaan meistä tietoisesti halua, että lapsi kokee olevansa maailman napa. Se tulee sivuseurauksena siitä, miten me olemme yhteiskuntamme järjestäneet.
http://www.hs.fi/tiede/On+luonnotonta+ett%C3%A4+toinen+vanhempi+on+aina+kotona+lapsen+kanssa/a1384137353514?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=525fe730cc851eaecc1cc4e82b680986 (http://www.hs.fi/tiede/On+luonnotonta+ett%C3%A4+toinen+vanhempi+on+aina+kotona+lapsen+kanssa/a1384137353514?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=525fe730cc851eaecc1cc4e82b680986)
Jaahas hesarin unelma yhteiskunta on siis pygmi leiri:
(http://www.mendosa.com/fitnessblog/wp-content/uploads/2008/12/pygmies.jpg)
Afrikan pygmejä kuvassa.
Tuohan oli ihan mielenkiintoinen juttu.
Mielestäni on ongelmallista, että lapset ovat tekemisissä pienen piirin kanssa suuren osan ajastaan. Varsinkin nykyään kun lapsia ei uskalleta päästää omin päin ulos niin kuin ennen vanhaan. Kasvatammeko lapsistamme autisteja?
juu, sitä voi mennä töihin kun se pikkuinen vähän kasvaa ja viedä päiväkotiin sosiaalistumaan. vai pitäiskö ne lapset antaa työpäivän ajaksi pygmeille? onko meillä semmoisia, vai mikäs tämän tarinan pointti oli, häh?
Kiitos Bostonin yliopiston pitkäaikaisen projektin alkakaamme kasvattamaan efejä.
Quote from: Ari-Lee on 11.11.2013, 14:08:48
Kiitos Bostonin yliopiston pitkäaikaisen projektin alkakaamme kasvattamaan efejä.
Nimenomaan. "Luonnottoman" kulttuurin kasvattaman Bostonin yliopiston tutkijat menevät viidakkoon tutkimaan efejen "luonnollista" kasvatusmallia :)
Ja luonnollisesti efet ovat saaneet aikaan kaikella tapaa ylivertaisen korkeakulttuurin kun verrataan bostonin yliopiston kasvatteihin. Se sitten mistä se kertoo...
Ehe hehhe efe ;D Sanoisin , etteivät nuo efet edusta aivan evoluution huippua . Tuosta kuvasta ylempänä täytyy todeta , etten tuonkaltaisia " riippareita " ole nähnyt kuuna päivänä . Mitenköhän käy selän , kun äidinmaitopankki-osasto on täysi ? ;D
QuoteMutta hyödyt eivät rajoitu siihen. Ensinnäkin, lapsi oppii pienestä pitäen, että on olemassa muunkinlaisia ihmisiä kuin isä tai äiti.
Koska kaikilla ihmisillä on oma tyylinsä olla lapsen kanssa, lapset joutuvat sopeutumaan useisiin eri vuorovaikutuksen tapoihin. Se tekee heidän sosiaalisesta ymmärryksestään elävää ja joustavaa.
Bostonin yliopiston psykologin Edward Tronickin mielestä efejen syvä luottamus toisiinsa on heijastuma tästä sosiaalisesta ymmärryksestä – he oppivat, että kaikki ihmiset ovat erilaisia eikä se, että joku on erilainen, tarkoita, että hän olisi paha, vaarallinen tai poikkeava.
Mitenkähän lienee? Pelkän ennakkoluulon varassa rohkenen väittää että tavallinen pumpulissa kasvanut ja äitinsä kanssa nyhjöttänyt lapsonen kohtaa paljon suuremman kirjon erilaisia ihmisiä, puhuttiin sitten ammateista, harrastuksista, polittisista mielipiteistä, uskonnollisesta vakaumuksesta tai sen puutteesta mielenkiinnon kohteista, perheen historiasta tai omista tulevaisuuden suunnitelmista tai haaveista.
Jos nykytilanteessa jotakin epänormaalia on niin biologian kannalta se ehkä on sisarusten vähyys.
Ja sitten kun efit on kasvatettu niin heille kuuluu luonnollisesti iPadit ja McBookit. Näitä kasvatettavia kuluttajia löytyy vielä. Jos näillä nyt saisimme talouskasvua.
Afrikassa tarvitaan koko kylä lapsen kasvattamiseen.
Ja tulokset ovat näkyvissä.
Eiköhän nykyään napsahda syyte, jos naapurin tai muun lasta kieltää ulkopuolinen taho. Mamujen lapsia ei saa kieltää missään tapauksessa, koska ylpeys - aina käännyttävä lapsen vanhemman puoleen ystävällisesti ja kiihkottomasti.
Vielä 60-luvulla saattoi ensin talkkari antaa selkään tai vähintään kuuluvan sanallisen ojennuksen ja myöhemmin kotona vielä iskä. Se oli minusta luonnollista.
QuoteAfrikassa Kalaharin Kungien parissa asuneet antropologit kertovat, että ulkopuolisen on mahdotonta tietää, kuka kylässä on kenenkin lapsi – lapset istuvat siekailematta kaikkien vanhempien naisten ja miesten polvelle.
Oma lukunsa ovat tietysti monet Amazonin alueen heimot, jossa nainen voi luvallisesti harrastaa seksiä monien miesten kanssa. Näin ollen kukaan miehistä ei varmuudella voi tietää, kuka heistä on lasten isä. Normaalisti naisen ensisijainen aviomies kantaa enimmän vastuun lapsista, ja loput isät alenevassa järjestyksessä sen mukaan, kuinka aktiivisesti he ovat olleet naisen kanssa.
Kyllä ja HIV leviää kivasti, en yhtään ihmettele afrikan korkeita HIV-lukuja.
Sama käyttäytysmalli on "mustien" keskuudessa myös modernissa maailmassa, harvat mustat lapset esim. USA:ssa kun tuntee omaa biologista isäänsä.
En suoralta kädeltä tuomitsisi barbaarien kulttuurin kaikkia muotoja. Jutusta kuitenkin jäi sellainen kuva kuin Helsingin Sanomain toimittaja pitäisi tuollaista kasvatustapaa hyvänä ja että se tulisi omaksua täälläkin. Se ei yksinkertaisesti sovellu jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Pitäisikö kaikkien lopettaa työnteko, jotta lapsien ympärillä pyörisi jatkuvasti useita aikuisia? Entä mitä tapahtuisi joillekin "ihmisoikeuksille"? Jos lapset päätyisivät ottamaan oppia väkivaltaiselta alkoholistilta, olisikö se hyvä? Tuskin. Jotta niin ei kävisi, olisi yhteisön joko pakko kontrolloida jäsentensä elämää täydellisesti tai raa'asti surmata häirikköyksilöt.
Jutussa ei kerrottu miten efet varautuvat talveen ja miten he hoitavat lapsia talvella kun aurinko ei nouse eikä banaanipuu tuota tuoretta hedelmää.
QuoteJos lapsi on vain äidin kanssa, silloin äiti on ainoa peili, jota vasten hän voi tutkia omaa erillisyyttään. Jos ihmisellä on paljon erilaisia peilejä, ja ne tarjoavat hänelle erilaisia kokemusmaailmoja, lapsen erillisyyden hahmotus kypsyy nopeammin ja on paljon monipuolisempaa.
Tärkein asia on kuitenkin se, että kun lapsi on aina yksin saman aikuisen kanssa, lapsesta tulee maailman napa.
Somalitenavat on saatava päivähoitoon, mieluiten alle 1-vuotiaina!
Muutoin heistä kasvaa yksinhuoltajaäitiensä huomassa maailman napoja, joiden kielitaitokin on puutteellinen, jolla taas on aikuisiässä haitallinen vaikutus mm. työllistymiseen ja yhteiskuntaan kotoutumiseen.
Kerrankin Hesarissa asiaa!! Miten se nyt näin pääsi käymään?
Quote from: Arvoton on 11.11.2013, 14:37:47
Eiköhän nykyään napsahda syyte, jos naapurin tai muun lasta kieltää ulkopuolinen taho. Mamujen lapsia ei saa kieltää missään tapauksessa, koska ylpeys - aina käännyttävä lapsen vanhemman puoleen ystävällisesti ja kiihkottomasti.
Vielä 60-luvulla saattoi ensin talkkari antaa selkään tai vähintään kuuluvan sanallisen ojennuksen ja myöhemmin kotona vielä iskä. Se oli minusta luonnollista.
Kyllä tätä oli liikkeellä vielä 70-luvun alkupuolella . Ainakin itse muistan saaneeni talkkarilta muutaman tillikan ja se oli kyllä aivan oikein . Silloin oli muitakin auktoriteettejä , kuin pelkät vanhemmat . Nykyään tuntuu , ettei vanhemmatkaan useissa tapauksissa toimi , kuin kasvattajina , joille vittuillaan .
Vielä 70-luvun alkupuolella kaikki vanhemmat ihmiset olivat ns. auktoriteettejä joita kunnioitettiin ja vähän pelättiin . Niin ja tietysti tilaisuuden tullen jekutettiin ja keksittiin konnuuksia ja toivottiin , ettei jäädä kiinni ja saada palkaksi risusavottaa .
Nyt selvisi Afrikan menestyksen salaisuus.
Quote from: dothefake on 11.11.2013, 15:17:46
Nyt selvisi Afrikan menestyksen salaisuus.
Nyt vaan kopioidaan tuota menestysmallia eli: kaikki harrastaa seksiä kaikkien kanssa ja sitten lapset voi vaellella kerrostalon käytävillä ja nukkua milloin kenenkin luona ja naiset imettää sitä lasta joka nyt eksyy sen luo. Olen varma että se johtaa uuteen
kultaiseen sukupolveen.
HS todella taitaa olla jonkinlaisen "kommunisti-ideologian" kyllästämä lehti. Sellaista maailmankuvaahan tuokin artikkeli käytännössä julisti: kaikki on yhteistä (pitkälti lapsiakin myöten). Ja sitten kaikki laulavat ja tanssivat iloisesti yhdessä leiritulen ympärillä. Vihervasemmistolainen unelma.
Sinänsä mietityttää, että mistä toimittajalle mahtoi tulla idea tuohon artikkeliin. Artikkelin viittaamat Bostonin yliopiston (Boston College) tutkimukset kun ovat 1980-luvulta, joten mistään viimeisimpiä tutkimustuloksia koskevasta ajankohtaisesta uutisoinnista ei voi puhua. Ihan harkittu kulttuurimarxistinen propaganda ei liene kaukaahaettu ajatus.
Tässä esimerkiksi yksi artikkeli vuodelta 1989, joka mainitsee suuren osan noista HS:n kolumnin mainitsemista tutkimustuloksista:
Multiple Caretaking Among African Pygmies (http://anthro.vancouver.wsu.edu/media/PDF/mult_care.pdf).
Olen kyllä ollut huomaavinani, että juurikin luonnossa on enemmän niin, että eläimetkin huolehtivat ensisijaisesti omista poikasistaan. Joillakin linnuillakin homma toimii niin, että jopa isälintu osallistuu tiiviisti poikastensa ruokkimiseen. Kun taas vaikkapa kissoilla on niin, että kollit kollittelevat ja naaraskatit huolehtivat poikasistaan, ovat parempia saalistamaankin. Harvemmin näkee sellaista, että joku eläin pullauttaa poikasensa tai munansa mättäälle, ja jättää sen sitten muiden eläinten ruokittavaksi, ja tavoille opetettavaksi. Yleensä jos poikasensa jättää, tulee joku muu ja ruokailee sen poikasen suihinsa. Aika harvoin mikään eläin alkaa huolehtia toisen jälkeläisestä. Taannoin katsoin jonkun eläindokkarin, jossa joku laumassa liikkuva eläin, en muista oliko se seepra tms. eksyi emostaan ja raukkana yritti tarrautui vieraan emon nisään, niin sai vaan tylyt hätyyttelyt. Harvinaista lienee myös se, että vieras laji adoptoi kasvattieläimeksen jonkun toisen elukan lapsia. Yleensä kai lähdetään siitä, että kukin huolehtii omistaan ja ne pennut pidetään hyvin lähellä emoa, joka ei päästä poikasiaan silmistään ennen kuin sen selviytyminen luonnossa yksin on varmaa.
Tänään taitaa olla oikein "otetaan Afrikasta mallia"-teemapäivä. Tällainenkin kiintoisa kirjoitus löytyi:
http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153713-mallia-afrikasta
:D
^^ Kyllä noita toisten penskoista huolehtijoita eläinmaailmasta löytyy . Esim . magnustit ovat tällaisia ja muistaakseni myös paviaanit jossain määrin . Mutta länsimaiseen yhteiskuntaan ihmisten keskuuteen tuo ei kyllä sovi.
Quote from: Kim il-66 on 11.11.2013, 15:45:01
^^ Kyllä noita toisten penskoista huolehtijoita eläinmaailmasta löytyy . Esim . magnustit ovat tällaisia ja muistaakseni myös paviaanit jossain määrin . Mutta länsimaiseen yhteiskuntaan ihmisten keskuuteen tuo ei kyllä sovi.
Sudetkin hoitavat alfanaaraan poikasia. Siksi lauman muut naaraat tulevat valeraskaaksi, myös koirilla tätä valeraskautta on.
Lieneekö siksi myös samassa taloudessa asuvilla naisilla kuukautiskierto ajan mittaa pyrkii osumaan samaan aikaan. Tarkoituksena voida imettää samaan aikaan?
Ennen vanhaan mummut, tädit, isosiskot yms. samassa taloudessa asuvat hoitivat lapsia. Terveillä äideillä ei maatalousyhteiskunnassa ollut varaa olla pelkästään hoitamassa lastaan. Piti hoitaa karjaa, olla peltotöissä jne.
Vain nykyajan yhteiskunnassa äideillä on varaa omistautua täysin lapsensa hoitamiseen.
Quote from: Rändöm on 11.11.2013, 15:44:25
Tänään taitaa olla oikein "otetaan Afrikasta mallia"-teemapäivä. Tällainenkin kiintoisa kirjoitus löytyi:
http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153713-mallia-afrikasta
:D
Mikä on "pahkasika" somaliaksi? :)
Quote from: Siili on 11.11.2013, 15:54:36
Quote from: Rändöm on 11.11.2013, 15:44:25
Tänään taitaa olla oikein "otetaan Afrikasta mallia"-teemapäivä. Tällainenkin kiintoisa kirjoitus löytyi:
http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153713-mallia-afrikasta
:D
Mikä on "pahkasika" somaliaksi? :)
Swahiliksi "NGIRI" eli melkein kuin... ;D
Vanhempi on lapsen kanssa kotona... HS: UNNATURAL! :roll:
K y l l ä i h a n k o h t a H S : n l e v i k k i l ä h t e e n o u s u u n ! :o
Kenialaisilta voisi ottaa oppia siinä somalien palauttamisessa omaan maahansa.
Sent from my GT-S5690 using Tapatalk 2
Semmosta tiedettä tällä kertaa. Missähän tässä nyt taas meni niiden bostonilaisten tutkimustulosten ja Kaaron omien höpötysten raja?
Tämä sama Jani Kaarohan kynäili silloin joskus aiemmin samalla palstalla köyhyyden olevan aivoja syövä loinen.
Minä ainakin voin myöntää, ilman minkäänlaista tuskaa, että afrikkalaisissa heimokulttuureissa varmasti ON hyvät puolensa. Pakkohan niissä on olla. Ei sellainen heimo voi pysyä koossa, jossa ei mitään hyviä puolia ole. Eli kyllä, me suomalaiset voisimme hyvinkin ottaa oppia afrikkalaisten yhteisöllisyydestä. Me emme yleensä tiedä, mitä naapurille kuuluu. Afrikkalaiset yleensä tietävät, asuivatpa miten tahansa.
No. Emmehän me tietenkään voi vetäytyä takaisin metsiin perustamaan pieniä yhteisöjä, mutta voihan tuota aina miettiä, millä tavoin me suomalaiset pystyisimme olemaan sosiaalisia ja yhteisöllisiä. Voin tähän vielä lisätä sen, etten itse ole koskaan ollut erityisen sosiaalinen tai yhteisöllinen, siinä mielessä olen perisuomalainen, PERUSsuomalainen, mutta enpä sanoisi, että tuo tarve omaan rauhaan ja omaan tilaan olisi kuitenkaan niitä suomalaisten parhaimpia piirteitä.
Naturalistinen virhepäätelmä. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Naturalistinen_virhep%C3%A4%C3%A4telm%C3%A4)
Kannattaa myös muistaa, että ihminen on osa luontoa, joten tavallaan esimerkiksi jaottelu keinotekoisen ja luonnollisen välillä on itsessään keinotekoista.
En pidä naturalistisena virhepäätelmänä esimerkiksi sitä, että kansallismielisyyttä tai maahanmuuttokritiikkiä perusteltaisiin sillä, että taipumus etnosentrisyyteen ja "rasismiin" on luonnollista ihmiselle. Kun se kerran on ilmeisesti koodattu syvälle meidän geeniperimäämme ja sieltä käsin ohjaa meitä, miksi edes yrittää toimia luontoamme vastaan kuten Kommunistit aikoinaan?
Vai että luonnotonta. Homman homodiskostakin saa perustellumpia mielipiteitä sille, mikä kenenkin mielestä on luonnollista.
Artikkelin otsikon ja parin ensimmäisen kappaleen yhteys loppuosaan jää hämärän peittoon. Siis että perhemalli x on luonnoton siksi, että jostain toiselta puolelta maailmaa löytyy yhteisö, jossa on perhemalli y? Vai niin.
Siksi toisekseen minulle välittyy tuosta heimosta impivaaralainen henki. Miten toimittaja mahtaisi suhtautua, jos tällainen yhteisö - vaihdettavat vaihtaen - itse asiassa löytyisi Suomesta? Miten yhteisö suhtautuu niihin, jotka ovat tavalla tai toisella poikkeavia? Miten on jätteiden lajittelun laita, entä onko kylässä minkäänlaista monikulttuurista värinää?
Mutta onnea matkaan Eteläsataman paikallislehdelle. Lisää näitä juttuja, kyllä tämän huumorista ottaa kun ei ole omaa rahaa kiinni.
Onhan siellä tuo ihonvärinen hujoppi.
Quote from: Pepe on 11.11.2013, 19:03:22
Minä ainakin voin myöntää, ilman minkäänlaista tuskaa, että afrikkalaisissa heimokulttuureissa varmasti ON hyvät puolensa. Pakkohan niissä on olla. Ei sellainen heimo voi pysyä koossa, jossa ei mitään hyviä puolia ole. Eli kyllä, me suomalaiset voisimme hyvinkin ottaa oppia afrikkalaisten yhteisöllisyydestä. Me emme yleensä tiedä, mitä naapurille kuuluu. Afrikkalaiset yleensä tietävät, asuivatpa miten tahansa.
Afrikkalainen yhteisöllisyys my ass. Somali saattaa rakastaa oman klaaninsa jäseniä, mutta eipä hänelle näytä tuottavan kovin kummoisia ongelmia listiä toisen klaanin jäseniä. Tämän ylitsepääsemättömän"yhteisöllisyyden" seurauksena häviölle jääneet hakeutuvat sitten hakemaan heille paremmin soveltuvaa yhteisöllisyyttä jopa tuhansien kilometrien päästä.
Pohjoismaiset yhteiskunnat ovat ylivoimaisesti yhteisöllisimpiä kollektiiveja maailmassa. Missä muualla otetaan loppuiäksi elätettäväksi jopa tuhansien kilometrien päästä tulevia täysin vieraan kulttuurin ihmisiä yksinomaan sen vuoksi, että heidän katsotaan olevan kärsiviä ihmisiä?
Tuo kirjoitus sisältää selvää ns. "cherrypickingiä" (so. yksipuolisuutta, jossa valikoidaan esille vain sellaista aineistoa, joka tukee jotakin näkökantaa). Heimokulttuurien tuollaiset kasvatusmenetelmät varmaankin tuottavat hyvin suuren ryhmän sisäisen luottamuksen ja solidaarisuuden. Hintana vain ilmeisesti tuppaa olemaan se, että he vastaavasti tapaavat suhtautua hyvin epäluuloisesti ja jopa vihamielisesti vieraiden ryhmien jäseniin, mikä luo hyvin suuren ryhmien välisten konfliktien riskin. Ehkäpä kuvaava esimerkki on, että kirjoittajan mainitsemista heimoista Kalaharin Kungit käyttävät itsestään nimitystä, joka kirjaimellisesti käännettynä tarkoittaa "oikeat ihmiset", ja he käyttävät yhtä ja samaa sanaa tarkoittamaan sekä vierasta että pahaa (Lähde: Waller, James: Becoming evil: how ordinary people commit genocide and mass killing, s. 154).
Kirjoittajan pääesimerkkinä käyttämästä kongolaisesta efe-heimosta en tiedä, mutta yleisemmällä tasolla sanottuna, ehkäpä kongolaisten heimokulttuurien toimivuudesta kertoo jotain se, että koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan verisin konflikti on käyty juuri siellä (ks. http://www.reuters.com/article/2008/01/22/us-congo-democratic-death-idUSL2280201220080122 (http://www.reuters.com/article/2008/01/22/us-congo-democratic-death-idUSL2280201220080122)).
EDIT: Toisaalta se, että Kongossa asiat ovat yleisesti ottaen aika surkeasti, ei tietenkään suoraan osoita, että jokaikinen heimokulttuuri siellä olisi pahasti ongelmallinen, sillä voihan niiden välillä toki olla suurta vaihtelua.
Quote from: Siili on 11.11.2013, 19:34:14
Quote from: Pepe on 11.11.2013, 19:03:22
Minä ainakin voin myöntää, ilman minkäänlaista tuskaa, että afrikkalaisissa heimokulttuureissa varmasti ON hyvät puolensa. Pakkohan niissä on olla. Ei sellainen heimo voi pysyä koossa, jossa ei mitään hyviä puolia ole. Eli kyllä, me suomalaiset voisimme hyvinkin ottaa oppia afrikkalaisten yhteisöllisyydestä. Me emme yleensä tiedä, mitä naapurille kuuluu. Afrikkalaiset yleensä tietävät, asuivatpa miten tahansa.
Afrikkalainen yhteisöllisyys my ass. Somali saattaa rakastaa oman klaaninsa jäseniä, mutta eipä hänelle näytä tuottavan kovin kummoisia ongelmia listiä toisen klaanin jäseniä. Tämän ylitsepääsemättömän"yhteisöllisyyden" seurauksena häviölle jääneet hakeutuvat sitten hakemaan heille paremmin soveltuvaa yhteisöllisyyttä jopa tuhansien kilometrien päästä.
Pohjoismaiset yhteiskunnat ovat ylivoimaisesti yhteisöllisimpiä kollektiiveja maailmassa. Missä muualla otetaan loppuiäksi elätettäväksi jopa tuhansien kilometrien päästä tulevia täysin vieraan kulttuurin ihmisiä yksinomaan sen vuoksi, että heidän katsotaan olevan kärsiviä ihmisiä?
Jaah. Mutta mutta. Kyllä se yhteisöllisyys on silti hyvä asia. Suuremmasta kokonaisuudesta voi aina poimia erilaisia osia ja miettiä, mikä osa on käyttökelpoinen, mikä ei. Esimerkiksi: Minulla on meneillään kirja nimeltä Hitler's table talk. Kirjaan on koottu Hitlerin pöytäpuheita ynnä muita lähipiirille esitettyjä mietteitä. Kirjaa lukiessa on pakko todeta, että olihan Hitlerillä hyviäKIN ajatuksia, kaikkien niiden huonojen ajatusten lomassa. Samalla tavalla esim. somalikulttuurissa varmasti on niitä hyviäKIN puolia, kaikista huonoista puolista huolimatta. Sitä, että suomalainen voi virua kodissaan kuolleena kuukausia kenenkään huomaamatta, ei voi millään vääntää myönteiseksi asiaksi.
Quote from: Pepe on 11.11.2013, 19:03:22
Emmehän me tietenkään voi vetäytyä takaisin metsiin perustamaan pieniä yhteisöjä, mutta voihan tuota aina miettiä, millä tavoin me suomalaiset pystyisimme olemaan sosiaalisia ja yhteisöllisiä.
Vielä kun sitten kertoisit, että miksi tarkkaan ottaen "sosiaalisuus ja yhteisöllisyys" ovat itseiarvoisesti tavoiteltavia asioita? Itse lähden siitä, että ihanneyhteiskunnassa jokainen ihminen voi elää mahdollisimman pitkälti sellaista elämää, mikä tuntuu itse kunkin kohdalla hyvältä. Enkä ole lainkaan vakuuttunut siitä, että läheskään kaikki ihmiset olisivat pohjimmiltaan ylitsevuotavan sosiaalisia. Esimerkiksi noiden afrikkalaisten heimojen kohdalla kyseessä on käytännön pakko. Elämäntapa ei ole syntynyt minkään oma-aloitteisen toveruuden myötä vaan arkielämän sanelemana. Kummasti vain urbanisaation myötä kyseistenkin heimojen väki muuttuu, ah niin tylsästi, samaan suuntaan kuin länsimaalaisetkin. Esimerkiksi sosiaalisuus vähenee selvästi, kun päästäänkin asumaan sellaisissa erillisissä taloissa, joissa on jopa ovet ja siten mahdollisuutta yksityisyyteen. Sama koskee mm. henkilökohtaisen omistusoikeuden saamista.
Eli ne, jotka haikailevat moisten afrikkalaisten heimojen elämäntapojen perään, haikailevat käytännössä sitä, että ihmisten elinoloja pitäisi huonontaa (A) poistamalla oikeus yksityisyyteen ja (B) tekemällä ihmiset taloudellisesti riippuvaisiksi toistensa miellyttämisestä. Jälkimmäisestä monien köyhien maiden ihmisten (länsimaalaisten näkökulmasta katsottuna) suuressa sosiaalisuudessakin on kyse: mitä vaikeammat elinolosuhteet ovat, sitä enemmän ihmisten on pakko tukeutua toistensa apuun.
Ei länsimaiden (tai suomalaisten) olisi mikään pakko olla epäsosiaalisia vaan se on ihmisten vapaan valinnanmahdollisuuden tulos. Kaikkialla ei ole sellaista mahdollisuutta, ja elämäntapa tuppaakin sitten olemaan yhtä tekohymyä ja small-talkia, kun pitäisi sosiaalisen paineen takia yrittää miellyttää kaikkia ja olla aina positiivinen/sosiaalinen.
Sivustakatsoja:
Hommalla puhutaan paljon Suomesta ja suomalaisuudesta. Hommalaiset haluavat säilyttää Suomen suomalaisena ja tästä syystä vastustavat esim. massiivista maahanmuuttoa ja epäilevät EU'n tarkoituksenmukaisuutta Suomelle. Ei siis haluta olla vain yksi Euroopan kolkka, vaan itsenäinen maa joka päättää itse omista asioistaan. Pelätään talouden romahtamista esim. massiivisen maahanmuuton seurauksena ja vastustetaan järjettömiltä tuntuvia tukipaketteja ynnä muuta vastuutonta rahan roiskimista ulkomaille.
Hommalaisilla on siis tavoitteita.
Vielä kun sitten kertoisit, kuinka näihin tavoitteisiin voisi koskaan päästä ilman yhteisöllisyyttä.
Quote from: Pepe on 11.11.2013, 21:46:45
Kyllä se yhteisöllisyys on silti hyvä asia.
Niin on. Luuletko, että nykyaikainen suomalainen yhteiskunta olisi kehittynyt ja säilynyt ilman yleistä yhteisöllisyyden tunnetta? Minusta yksi syy siihen, että Suomessa ja muualla Euroopassa, etenkin Pohjois-Euroopassa on syntynyt heikommista huolen pitävä yhteiskunta on se, että heikoillekin on ollut kunnia-asia pärjätä mahdollisimman paljon omillaan. Jos "yhteisöllinen" välistäveto olisi ollut tapana, ei hyvinvointivaltioita sen nykymuodossa olisi kehittynyt.
QuoteSitä, että suomalainen voi virua kodissaan kuolleena kuukausia kenenkään huomaamatta, ei voi millään vääntää myönteiseksi asiaksi.
Kyllähän epäsosiaalisuus ja/tai eksentrisyys tuppaa johtamaan kaikkialla erilaisiin tragedioihin. Suomessa se johtaa usein (passiivisesti) yksinäisyyteen, "yhteisöllisisessä" Afrikassa kenties polttamiseen noitana tai aktiiviseen sulkemiseen yhteisön ulkopuolelle. Voimakkaan yhteisöllisyyden kääntöpuoli on varsin usein poikkeavien yksilöiden ankara kohtelu.
Siili:
Jaah. Noh. Hommahan on nettiyhteisö jossa sitä yhteisöllisyyttä koetaan tekstin välityksellä. Kohdellaanko täällä sitten poikkeavia yksilöitä kaltoin, enpä osaa sanoa.
Siilin päälle en kuitenkaan ajaisi, oli miten oli.
Quote from: Pepe on 11.11.2013, 22:17:40
Sivustakatsoja:
Hommalla puhutaan paljon Suomesta ja suomalaisuudesta. Hommalaiset haluavat säilyttää Suomen suomalaisena ja tästä syystä vastustavat esim. massiivista maahanmuuttoa ja epäilevät EU'n tarkoituksenmukaisuutta Suomelle. Ei siis haluta olla vain yksi Euroopan kolkka, vaan itsenäinen maa joka päättää itse omista asioistaan. Pelätään talouden romahtamista esim. massiivisen maahanmuuton seurauksena ja vastustetaan järjettömiltä tuntuvia tukipaketteja ynnä muuta vastuutonta rahan roiskimista ulkomaille.
Hommalaisilla on siis tavoitteita.
Vielä kun sitten kertoisit, kuinka näihin tavoitteisiin voisi koskaan päästä ilman yhteisöllisyyttä.
Tämä oli tosiaan ehkä hieman huono tulkinta itseltäni. Kommenttiani kirjoittaessani yhdistin sanan "yhteisöllisyys" lähinnä jonkinlaiseen äärimmäisen sosialistiseen kollektiiviseen kommuuniin, jossa "kaikki on yhteistä".
Se on selvä, että toki vähemmän radikaali yhteisöllisyys, esim. tavanomaisen yhteistyön yms. merkeissä, on hyödyllistä ja itse asiassa koko länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan ehdoton ennakkoedellytys. Noissa vihervasemmistolaisten Afrikkaa koskevissa päiväunissa yhteisöllisyys tunnutaan tyypillisesti liitettävän lähinnä jonkinlaiseen "vapaa-ajan" (tai ainakin vähemmän tuottavaan / kunnianhimoisempaan) tekemiseen.
Esimerkiksi Suomessa yhteistyö työpaikoilla pelaa yleensä varsin hyvin, vaikkeivat kaikki työntekijät olekaan mitenkään ylitsevuotavan läheisiä kaikkien muiden työntekijöiden kanssa. Sama pätenee poliittiseen toimintaan yms.
Sitä minäkin. Luulen, että juuri täällä Suomessa on paljon kotona viihtyviä älykköjä ja pohdiskelijoita joita ei MILLÄÄN saisi mukaan politiikkaan. Näillä ihmisillä on hyvin punnittuja ajatuksia ja selkeitä, järkeviä mielipiteitä, mutta he eivät halua tuoda itseään ja ajatuksiaan esille. He eivät halua liittyä mihinkään. Yhteisöllisyys ei houkuttele. Julkisuus on kauhistus. Sikäli voisi sanoa, että poliittisesta pelistä puuttuu aina ihmisiä, joiden panosta todella tarvittaisiin.
Monet luulivat, ettei Halla-aho koskaan tulisi tuomaan mielipiteitään julki missään muualla kuin internetissä. On totuttu siihen, että vastarannan kiisket jäävät pelkiksi netti-ilmiöiksi. Halla-aho kuitenkin nousi "kellaristaan" ihmisten ilmoille, ja eihän hän sitä olisi tehnyt, ellei hänellä olisi ollut voimakasta yhteisöllisyyden tunnetta. Yksilöllisyyteensä rakastuneet yksilöt joille oma rauha on tärkeintä elämässä eivät pysty muuttamaan yhteiskuntaa, oli heillä miten hyviä ajatuksia tahansa.
Joten kerta kiellon päälle: Afrikan heimokulttuureissa ON hyvät puolensa. ;D
"Jalot villit" eivät itse voi ollenkaan hyvin - kuten meitä jatkuvasti myös muistutetaan - ja "jalot villit" voisivat vieläkin huonommin, ellemme me, "luonnottomat", heitä elättäisi jopa heidän omissa maissaan. Mutta merkillisen hyvin voi tuo jo aikapäiviä sitten homehtunut ajatus "jalosta villistä". "Jalojen" ideoiden ja raadollisen todellisuuden välisen ristiriidan sietokyky on joissakin piireissä erittäin jalostunutta.
Quote from: Pepe on 12.11.2013, 01:01:31Monet luulivat, ettei Halla-aho koskaan tulisi tuomaan mielipiteitään julki missään muualla kuin internetissä. On totuttu siihen, että vastarannan kiisket jäävät pelkiksi netti-ilmiöiksi. Halla-aho kuitenkin nousi "kellaristaan" ihmisten ilmoille, ja eihän hän sitä olisi tehnyt, ellei hänellä olisi ollut voimakasta yhteisöllisyyden tunnetta. Yksilöllisyyteensä rakastuneet yksilöt joille oma rauha on tärkeintä elämässä eivät pysty muuttamaan yhteiskuntaa, oli heillä miten hyviä ajatuksia tahansa.
En tarkoita, että olisin (ainakaan kaikesta) eri mieltä kanssasi, mutta poliitikkona Jussi Halla-ahokin tarvitsi ja tarvitsee kannattajia voidakseen muuttaa jotakin. Hänen kannattajansa haluavat hänen edustavan itseään eivätkä siinä joukossa kaikki ole omaan rauhaansa ja yksilöllisyyteensä rakastuneita erakkosieluja. Osa on oletettavasti hyvinkin yhteisöllisiä ja kokee voivansa edustajansa kautta vaikuttaa asioihin tässäkin mielessä tai jossakin muussa tärkeässä.
Kun Halla-aho on (ollut) vaaleissa ääniharava, voinevat sekä hän itse että hänen äänestäjänsä kokea yhteisöllisen voiman toimineen oikealla ja toivotulla tavalla. Mitä suurempi "äänestäjäyhteisö" on, sitä suurempi on ilo tällaisen yhteisöllisen projektin totetumisesta.
Kärjistetysti kuvattuna edustuksellinen kansanvalta merkitsee Afrikassa likaista peliä alkaen muun muassa äänestäjien lahjomisesta ja jatkuen muun muassa vaalitulosten väärentämisenä, sukulaisten suosimisena, korruptiona ja jopa vastustajien tappamisena. Päällisin puolin kaikki näyttää monella tavalla yhteisölliseltä, mutta keinot ovat vääriä. Lähes kaikki Afrikassa valittavat, kuinka poliittinen johtajuus on hukassa. Afrikkalainen yhteisöllisyys ei ainakaan toistaiseksi ole saanut valtaan erityisen päteviä ja pystyviä poliitikkoja.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 12.11.2013, 02:02:57
Quote from: Pepe on 12.11.2013, 01:01:31Monet luulivat, ettei Halla-aho koskaan tulisi tuomaan mielipiteitään julki missään muualla kuin internetissä. On totuttu siihen, että vastarannan kiisket jäävät pelkiksi netti-ilmiöiksi. Halla-aho kuitenkin nousi "kellaristaan" ihmisten ilmoille, ja eihän hän sitä olisi tehnyt, ellei hänellä olisi ollut voimakasta yhteisöllisyyden tunnetta. Yksilöllisyyteensä rakastuneet yksilöt joille oma rauha on tärkeintä elämässä eivät pysty muuttamaan yhteiskuntaa, oli heillä miten hyviä ajatuksia tahansa.
En tarkoita, että olisin (ainakaan kaikesta) eri mieltä kanssasi, mutta poliitikkona Jussi Halla-ahokin tarvitsi ja tarvitsee kannattajia voidakseen muuttaa jotakin. Hänen kannattajansa haluavat hänen edustavan itseään eivätkä siinä joukossa kaikki ole omaan rauhaansa ja yksilöllisyyteensä rakastuneita erakkosieluja. Osa on oletettavasti hyvinkin yhteisöllisiä ja kokee voivansa edustajansa kautta vaikuttaa asioihin tässäkin mielessä tai jossakin muussa tärkeässä.
Kun Halla-aho on (ollut) vaaleissa ääniharava, voinevat sekä hän itse että hänen äänestäjänsä kokea yhteisöllisen voiman toimineen oikealla ja toivotulla tavalla. Mitä suurempi "äänestäjäyhteisö" on, sitä suurempi on ilo tällaisen yhteisöllisen projektin totetumisesta.
Kärjistetysti kuvattuna edustuksellinen kansanvalta merkitsee Afrikassa likaista peliä alkaen muun muassa äänestäjien lahjomisesta ja jatkuen muun muassa vaalitulosten väärentämisenä, sukulaisten suosimisena, korruptiona ja jopa vastustajien tappamisena. Päällisin puolin kaikki näyttää monella tavalla yhteisölliseltä, mutta keinot ovat vääriä. Lähes kaikki Afrikassa valittavat, kuinka poliittinen johtajuus on hukassa. Afrikkalainen yhteisöllisyys ei ainakaan toistaiseksi ole saanut valtaan erityisen päteviä ja pystyviä poliitikkoja.
Niin hmm. Mitä ilmeisimmin puhumme siis samasta asiasta hieman eri tavoin. Yhteisöllisyys = Hyvä. Asioiden pohdiskelu yksin = Ei ihan niin hyvä. Halla-aho ei jäänyt kellariin eivätkä äänestäjät jääneet kotiin, vaan äänestivät Halla-ahoa ja tekivät hänestä poliittisen vaikuttajan. Tämä on yhteisöllisyyttä. Yhteistyötä. Yksissä tuumin toimimista. Yhtenäisyyttä. Ja jos siis Halla-aho JA hänen äänestäjänsä olisivat tyytyneet mietiskelemään asioita yksin omassa rauhassaan, ei maahanmuuttokriittinen näkökulma tänä päivänä voisi olla niin hyvissä kantimissa kuin se on. Tästä lienemme samaa mieltä. Ja mitä sitten afrikkalaiseen yhteisöllisyyteen tulee, minusta asiassa ei tarvitse mennä yhtä kyläyhteisöä pidemmälle. Ainakaan minä en ajatellut afrikkalaista yhteisöllisyyttä ja elämäntapaa sen laajemmin. Ajattelin vain sitä, että näillä ihmisillä, omissa pienissä yhteisöissään, on luontainen kyky puhaltaa yhteen hiileen juuri SIINÄ ympäristössä jossa he elävät. Ja edelleen olen sitä mieltä, että tässä asiassa, aivan yksinkertaisesti ja ruohonjuuritasolla, suomalaisilla olisi oppimista afrikkalaisilta. Ei suinkaan niin, että muuttaisimme yhteiskuntamme jonkin afrikkalaisen yhteiskunnan kaltaiseksi, vaan niin, että olisimme omassa toiminnassamme ja omissa pyrkimyksissämme yhtä YHTEISÖLLISIÄ kuin jonkin afrikkalaisen kylän väki. Ja tämä siis ei tarkoita yhdessä kokon ympärillä tanssimista tai toisten vauvojen hoitamista, vaan ESIMERKIKSI Halla-ahon äänestämistä siitä huolimatta, että häntä on yritetty fasistiksi ja rasistiksi leimata. Tämän kirkkaammaksi en kantaani enää pysty kiillottamaan. Jos jotakuta vielä närästää se, että näen jotain myönteistä afrikkalaisessa YHTEISÖLLISYYDESSÄ, niin kurja juttu. :-*
Hip hei! Kylä. Kylä! Toki noin tissistä satunnaiseen tissiin kierrättäen vauvaa toimii kymmenien -satojen, ja miljoonien ihmisten kaupungeissakin? Suoraan analogista? :facepalm:
Quote from: Pepe on 12.11.2013, 02:53:38Jos jotakuta vielä närästää se, että näen jotain myönteistä afrikkalaisessa YHTEISÖLLISYYDESSÄ, niin kurja juttu. :-*
Tavallisesti afrikkalaiset kylät ovat täynnä muovia ja muuta roskaa, jota kukaan ei siivoa vapaaehtoisesti. Kaikki siis kärsivät sotkusta yhteisöllisesti, mutta talkoita ei saada aikaiseksi. Ehkä syynä on johtajuuden puute tai sitten kukaan ei halua tehdä mitään, mistä ei saisi juuri itselleen enemmän hyötyä kuin siitä, että ei tee mitään. Yleensä sen hyödyn on oltava taloudellista.
Kun afrikkalaisessa yhteisössä joku ansaitsee rahaa, sitä on pyytämässä ihmisiä, jotka lopettavat vasta, kun rahat ovat loppu (eli käytännössä syöty ja juotu). Ansaitsija on siten seuraavan ansaitsijan armoilla. Kellekään ei pääse kertymään rahaa säästöön, vaan kaikki elävät kädestä suuhun.
Kuunneltiin pojan kanssa - kuinka pojille lapsenakin kuulemma annetaan liikaa huomiota varhaiskasvatuksessa ;D
Mulla Isä, joka päätti , koska voi, olen ainoa lapsi, olla minun kanssani suurimman osan päivästä. Maksoi sen liiketoimissaan. No Isää ei ole ollut 1996 jälkeen.
Annan kaiken ajan ja resurssit omalla kustannuksella pojalleni. ;D
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 12.11.2013, 03:21:59
Kun afrikkalaisessa yhteisössä joku ansaitsee rahaa, sitä on pyytämässä ihmisiä, jotka lopettavat vasta, kun rahat ovat loppu (eli käytännössä syöty ja juotu). Ansaitsija on siten seuraavan ansaitsijan armoilla. Kellekään ei pääse kertymään rahaa säästöön, vaan kaikki elävät kädestä suuhun.
Eikö elintasopakolaisuuden MO ole aivan sama? Voiko sitä kutsua myös "afrikkalaiseksi sosialismiksi"?
Pepe, Suomessa on vaihtoehto jättäytyä tuntemattomaksi ja omaan rauhaan. Ko yhteisöissä tätä ei ole. Suljettujen ja tiiviiden yhteisöjen ongelma.
Myöskin suljetuista yhteisöistä puuttuu ulkopuolinen kritiikki. Tämä voi johtaa hyvin erikoisiin muotoihin. Pienen yhteisön sisällä normaaliksi voi kehittyä kirjaimellisesti mikä vain. Jos vaikka kylällinen pedofiilejä lyö hynttyyt yhteen niin lapset voivat olla yhtälailla kylän yhteisiä vaikkei välttämättä niin positiivisessa mielessä.
Ongelmaksi ko tutkimuksessa muodostuu lähtökohta niinkuin likimain kaikessa kehitysmaalaisten tutkimisessa. On haluttu löytää vain positiivisia yhtymäkohtia ja sivutettu negatiiviset.
Efeille olisi luonnotonta ottaa heimoonsa asumaan vieraan heimon jäseniä, antaa heille vapaus olla tekemättä mitään ja järjestää heille kieli- ja kotoutumiskurssitusta. Jos tässä nyt kulttuureja aletaan vertailla.
Yhteisöllisyys toimii yhteisön jäsenten hyväksi sitä paremmin, mitä heterogeenisempi ja tiiviimpi yhteisö on, ja mitä epäitsekkäämmin jäsenet toimivat pyyteettömästi yhteisön hyväksi.
Evoluutiohistorian valossa tässä yhtälössä toisaalta taistelevat toisiaan vastaan
a) yksilön oma välitön etu (nyt heti minulle kaikki), ja toisaalta
b) yksilön pitkän tähtäimen etu (ryhmä tuo turvaa huomenna, joten bondaus ryhmän kanssa kannattaa).
Evoluutio on jalostanut ihmisestä "pienryhmäyhteisöllisen", jossa perhe ja heimo takaavat DNA-ketjun jatkumisen. Tätä sisäänrakennettua uhrautumiskykyä ja -halua nykypäivän johtajat hyödyntävät. Uhrautujien kannalta ongelma on se, että yhteisön koko on kasvanut niin suureksi (>300 henkeä), että ihmiset eivät tunne toisiaan, ja tehnyt uhraukset valuvat ulkopuolisille, jotka eivät tuo resursseja, ainoastaan kuluttavat niitä. Kaksi sanaa: humanitaarinen maahanmuutto.
Mitä pienempi yhteisö, sitä tiiviimpi se on, sitä paremmin kaikki tuntevat toisensa, ja sitä enemmän yhteisöstä on hyötyä yksilölle. Mitä suurempi yhteisöstä tulee, sitä kollektiivisemmaksi ja yksilölle vaarallisemmaksi meininki menee.
Toistaiseksi paras esimerkki ylikokoisesta kollektiivista olivat maat, jotka jäivät kommunistisen maailmanvallankumouksen sotilassaappaan alle. Eräiden arvioiden mukaan kommunistiset hallinnot tappoivat 1900-luvulla kolme kertaa enemmän omia
siviilejään, kuin maailmansodat tappoivat
sotilaita. Lähde: Black Book of Communism.
Quote from: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Black_Book_of_CommunismIn the introduction, editor Stéphane Courtois states that "...Communist regimes... turned mass crime into a full-blown system of government". He claims that a death toll totals 94 million.
Quote from: http://en.wikipedia.org/wiki/World_War_I_casualtiesThe total number of deaths includes about 10 million military personnel ...
Quote from: http://en.wikipedia.org/wiki/World_War_II_casualtiesTotal military dead: from 22 to 25 million, including deaths in captivity of about 5 million prisoners of war.
Historia kertoo, että mitä isompi kollektiivi on, sitä vaarallisempi se on jäsenelleen.
Globaali solidaarisuus ei hyödytä epäitsekkäitä uhrautujia, ainoastaan heidän riistäjiään. Jos haluamme parantaa maailmaa, se kannattaa tehdä omassa lähipiirissä. Heti kun uhraukset kierrätetään valtion kassan kautta, ne menevät lähtökohtaisesti aivan eri osoitteeseen kuin uhraajat tarkoittivat.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 11.11.2013, 13:58:33
QuoteLapsen imettäminen ei nimittäin ole äidin etuoikeus. Kuka tahansa kylän naisista, jolla on imeväisiä lapsia, voi imettää kenen tahansa muun lasta.
Jos yhteisöön livahtaa HIV, niin pian se on kaikilla. Ihanaa yhteisöllisyyttä :-\
QuoteOma lukunsa ovat tietysti monet Amazonin alueen heimot, jossa nainen voi luvallisesti harrastaa seksiä monien miesten kanssa. Näin ollen kukaan miehistä ei varmuudella voi tietää, kuka heistä on lasten isä. Normaalisti naisen ensisijainen aviomies kantaa enimmän vastuun lapsista, ja loput isät alenevassa järjestyksessä sen mukaan, kuinka aktiivisesti he ovat olleet naisen kanssa.
Ja lapset itse eivät varmuudella tiedä ketkä ovat heidän sisariaan ja veljiään. Insesti on epäterveellistä ja joissakin ns. kehittyneemmissä kulttuureissa sitä pidetään myös moraalisesti vääränä, ja sen välttämiseen on sosiaalisesti konstruoitu
perhe.
QuoteBostonin yliopiston psykologin Edward Tronickin mielestä efejen syvä luottamus toisiinsa on heijastuma tästä sosiaalisesta ymmärryksestä – he oppivat, että kaikki ihmiset ovat erilaisia eikä se, että joku on erilainen, tarkoita, että hän olisi paha, vaarallinen tai poikkeava.
Efelapset oppivat jo varhain luottamaan oman heimon efeihin, hieno juttu. Pygmilapsen on hengissä selviytyäkseen kuitenkin hyödyllistä oppia, että bantut ovat erityisesti pygmeille pahoja ja vaarallisia.
Quote
Tärkein asia on kuitenkin se, että kun lapsi on aina yksin saman aikuisen kanssa, lapsesta tulee maailman napa.
Ottakaamme siis tavoitteeksi agraariajan suomalaiseen perhemalliin ja arvomaailmaan palaamisen.
Edit:
Quote from: Kim il66Kyllä noita toisten penskoista huolehtijoita eläinmaailmasta löytyy . Esim . magnustit ovat tällaisia ja muistaakseni myös paviaanit jossain määrin .
Oman lauman penskoista huolehtiminen on sosiaalisen nisäkäslajin normaalia käytöstä. Sensijaan vieraan ja geneettisesti kaukaisen populaation urosten hyväksyminen omalla reviirillä (niiden elättämisestä puhumattakaan) on eläinmaailmassa sairasta.
On luonnotonta kirjoittaa artikkeleita Helsingin Sanomiin.
Näissä hesarin propagandajulkaisuissa alkaa päivä päivältä ottaa enemmän päähän yksipuolinen toiseuden ihannointi. Mitä vaan voidaan ihannoida, kunhan se on jotain muuta kuin tylsää impivaaralaista potuunokkaisuutta, jolta luoja meitä varjelkoon! Aivan sama, mitä insestiä, tautien leviämistä, kehityksen jälkeenjääneisyyttä tms. toiseus edustaa, sitä palvotaan kyseenalaistamatta mitään ja unohdetaan tietoisesti kaikki, mikä on Suomessa paremmin.
Vittu mitä paskaa.
On luonnotonta, jos lapsi on vain toisen vanhemman hoidossa.
On luonnotonta, että joku epämääräinen ryhmä hoitaa lasta omien vanhempien sijaan.
Lapsi ei tarvitse mitään muuta hoitajaa kuin oman isän ja äidin, jotka myös ovat lapsen ensimmäiset elinvuodet tasan tarkkaan niin paljon lapsen kanssa kotona kuin suinkin vaan pystyvät. Kaikki muu on sairasta. Vitun sairasta.
Quote from: KalleK on 12.11.2013, 10:46:29
Vittu mitä paskaa.
On luonnotonta, jos lapsi on vain toisen vanhemman hoidossa.
On luonnotonta, että joku epämääräinen ryhmä hoitaa lasta omien vanhempien sijaan.
Lapsi ei tarvitse mitään muuta hoitajaa kuin oman isän ja äidin, jotka myös ovat lapsen ensimmäiset elinvuodet tasan tarkkaan niin paljon lapsen kanssa kotona kuin suinkin vaan pystyvät. Kaikki muu on sairasta. Vitun sairasta.
pravda on sairas oksennus