QuoteManuva-hankkeessa hyviä tuloksia maahanmuuttajanuorten kotoutumisesta
Manuva-hankkeessa on saatu hyviä tuloksia peruskoulun yläasteikäisten nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen ja opiskelun tukemisesta.
Haagan ja Kannelmäen peruskouluissa sekä Myllypuron yläasteen koulussa toimii yhteensä neljä valmistavan opetuksen ryhmää 14–16-vuotiaille maahanmuuttajanuorille. Ryhmissä nuoria tukevat valmistavan luokan opettaja ja kaupungin maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaaja.
Hankkeen seurannan mukaan kaikki maahan jääneet ryhmissä opiskelleet nuoret ovat saaneet opiskelupaikan seuraavana vuonna. He myös kokivat saaneensa tärkeää apua kotoutumisensa alkuvaiheessa.
Nuoret opiskelevat valmistavassa opetuksessa yleensä vuoden. Tänä aikana nuori tutustuu suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan ja saa tukea kotoutumiseen. Opetuksessa otetaan huomioon nuoren aikaisempi koulunkäynti ja hänen tulevaisuudensuunnitelmansa. Tavoitteena on, että nuoren suomen kielen taito kehittyy ja hän voi jatkaa koulunkäyntiä peruskoulussa tai lähteä jatko-opintoihin.
Valmistavan opetuksen ryhmissä on mukana myös nuoria, joilta puuttuvat luku- ja kirjoitustaito. - Nuoren kanssa opetellaan aluksi muun muassa numerot, jotta hän löytää oikean bussin, jolla tulla kouluun, kertoo projektisuunnittelija Aino Lapila-Marcus. Luku- ja kirjoitustaidon, eri käsitteiden ja koulutaitojen lisäksi nuori opettelee vuoden aikana itsenäistymään sosiaaliohjaajan avustuksella. Opettaja ja sosiaaliohjaaja käyvät yhdessä nuoren kanssa läpi Suomessa tarvittavia taitoja.
- Nuori opettelee liikkumaan Helsingissä, käymään harrastuksissa, löytämään tietoa, ja etsimään työharjoittelupaikan, listaa maahanmuuttajapalvelujen päällikkö Sari Karisto.
Nuori, hänen perheensä ja sosiaaliohjaaja miettivät yhdessä, mikä olisi nuorelle paras mahdollinen opiskelupaikka seuraavana vuonna.
Sosiaaliohjaaja tapaa nuorta ja hänen perhettään koululla, kotona tai muussa yhteisesti sovittavassa paikassa. Hän keskustelee nuoren elämästä, kokemuksista, tulevaisuuden toiveista ja haasteista sekä elämäntilanteesta uudessa kotimaassa. Hän myös tutustuttaa nuoren tarvittaviin palveluihin ja jakaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.
- Manuva-sosiaaliohjaus on niin sanottua matalan kynnyksen palvelua. Mahdollisiin huoliin ja ongelmiin voidaan puuttua nopeasti, sanoo Karisto. Tieto nuoren asioista kulkee sujuvasti, kun työpari opettaja-sosiaaliohjaaja on päivittäin yhteydessä toisiinsa.
Manuva-hanke on osa Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Varsinainen hanke päättyy joulukuussa.
Helsinki (http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/Uutiset/Manuva-hankkeessa+hyvia+tuloksia+maahanmuuttajanuorten+kotoutumisesta)
Onpa hyvä, että maahamme tulevat englantilaiset, saksalaiset, japanilaiset, kiinalaiset, portugalilaiset, australialaiset, argentiinalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset, tsekit, kanadalaiset, brasilialaiset, korealaiset, belgialaiset, espanjalaiset, irlantilaiset, chileläiset, intialaiset, thaimaalaiset, uusi-seelantilaiset, islantilaiset, yhdysvaltalaiset ja norjalaiset maahanmuuttajat saavat tällaistä Manuva-tukea! Ai, että nämä eivät kuulu kohderyhmään, okei!
Nuoria uusia reippaita työntekijöitä maamme myös kaipaa hoivasuhdetta parantamaan , etenkin hoiva-alalle. Tosin jos ei vielä 16-vuotiaana osaa lukea tai kirjoittaa (mitään maailman kieltä) niin voipi olla esim. lääkemääräysten tulkitsemisen kanssa vähän niin ja näin: mummo saa 100-kertaisen annoksen pain killereitä (tosin paranee se hoivasuhde näinkin).
Heh, partalapsille opetetaan numerot, että löytävät oikean bussin. Olisikohan Ricky-bossin muistamattomuus siinä bussikaustissa johtunut siitä, ettei mahdollisesti osannut vielä numeroita?
QuoteHaagan ja Kannelmäen peruskouluissa sekä Myllypuron yläasteen koulussa toimii yhteensä neljä valmistavan opetuksen ryhmää 14–16-vuotiaille maahanmuuttajanuorille.
Varmasti melkoinen rikkaus ja voimavara, kun suomalaisten teinityttöjen kanssa opiskelee samoissa tiloissa luku- ja kirjoituskyvyttömiä nuorukaisia, joilla on laajempi käsitys seksuaalisuudesta. Saattaa tapahtua yhtä sun toista kulttuurien välisissä kohtaamisissa, kun tekevät tuttavuutta normaaliluokilla opiskeleviin suomalaisteineihin.
Nuoren kanssa opetellaan aluksi muun muassa numerot, jotta hän löytää oikean bussin, jolla tulla kouluun, kertoo projektisuunnittelija Aino Lapila-Marcus.
Voi Jeeeeeesus! :facepalm:
Tässä meillä on taas rikkautta kerrakseen, 14-16-vuotiaita (todellisuudessa kaiketi usein 17-25-vuotiaita), jotka eivät osaa edes numeroita... Eihän ne edes osaa taikaseinääkään siis näpytellä ilman opastätiä... :facepalm:
QuoteHelsingissä on saatu hyviä tuloksia nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen ja opiskelun tukemisesta. Haagassa, Kannelmäessä ja Myllypurossa toimii yhteensä neljä valmistavan opetuksen ryhmää 14–16-vuotiaille.
Ryhmissä nuoria tukevat valmistavan luokan opettaja ja sosiaaliohjaaja. Tavoitteena on yhteiskuntaan tutustuminen, suomen taitojen kehittyminen sekä koulun tai opintojen onnistunut jatkaminen.
Kaikki maahan jääneet ryhmissä opiskelleet nuoret ovat saaneet opiskelupaikan seuraavana vuonna. He myös kokivat saaneensa tärkeää apua kotoutumisensa alkuvaiheessa.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/264335-nuorten-maahanmuuttajien-tuesta-hyvia-tuloksia
Niin, tietyt maahanmuuttajaryhmät kotoutuvat paremmin kuin toiset. Se tuossa tietysti jätetään sanomatta, tottakai.