Quote26.10.2013 10.00
Omertan liitto, totta vai tarua?
Esko Seppänen
Salaperäinen ulkomaaneläjä Ilkka Remes on kirjoittanut kirjan jos toisenkin. Tänä syksynä ilmestyi eurodekkari Omertan liitto. Kirjan takakannen mukaan se on fiktio maailmasta (lue: EU:sta), joka on totta.
Heikki Turunen kirjoitti puolenkymmentä vuotta sitten Pohjoisen ulottuvuuden. Siinä, missä se oli juukalainen näkökulma suomalaisen maaseudun EU-todellisuuteen, Omertan liitto on brysseliläinen näkökulma finanssikapitalismin värittämään eurooppalaiseen EU-todellisuuteen.
Kirjan luonnetta voidaan kuvata parilla sitaatilla.
Kirjailija on pannut todellisten henkilöiden avaintekstejä kirjan päähenkilöiden suuhun. Esimerkiksi EU:n tilintarkastajana oikeasti toimineen Robert Dougal Wattin mielipiteen sanoo kirjan Riikka omanaan: "Tilintarkastajatuomioistuin on korruptoitunut, OLAF (petosvirasto) suojelee korruptiota, oikeusasiamies on hyödytön, parlamentin hallinto käyttää väärin vaikutusvaltaansa ja mafia on sekaantunut asioihin." Totta?
Remeksen omaa tekstiä on se, kun kirjan Tuomo sanoo: "Eurooppalaiset ovat luovuttaneet koko maanosaa koskevan päätösvallan ryhmälle tuntemattomia, vaaleilla valitsemattomia miehiä, jotka ovat askel askeleelta muokanneet kansojen ja ihmisten Euroopasta teollisuuden ja rahan ehdoilla toimivan markkina-alueen. Kansalaiset ovat luovuttaneet itseään koskevan päätösvallan elinkeinoelämän ja pankkien edusmiehille." Totta?
Ja edelleen: "Työttömyys on viemässä kokonaisen sukupolven monissa EU-maissa, kansalaiset ovat joutuneet rankkojen säästötoimien uhreiksi ja kärsivät pienen eliittiryhmän tekemistä virheistä. Kaiken keskiössä ovat pankit. Meneillään on historiallinen tulonsiirto veronmaksajilta pankeille, jotka aiheuttivat talouskriisin holtittomalla voitontavoittelullaan. Pankinjohtajat pyytävät ja saavat miljardeittain veronmaksajien rahoja pelastuspaketteihinsa omien virheidensä kattamiseksi." Tässäkin on totta enemmän kuin toinen puoli.
Rosvoja ja pollareita
Kun on kysymys rikosromaanista, siitä löytyy rosvojen ja pollareitten ohella ammattitappajia, murhaajia, väärentäjiä, pankinjohtajia, pörssimeklareita, mafiosoja ja muita likaisen työn tekijöitä.
Kaikki päähenkilöt ovat jonkun sortin lainrikkojia, eivätkä EU:n virkamiehet ole poikkeuksia säännöstä.
[...]
Pyhä, pyhä, pyhä
Remes löytää EU:n ikonostaasista aarteen. EU:n kunniakansalaiseksi nimetty Jean Monnet on paitsi ranskalaisen konjakkisuvun poikia myös EU:n "perustajaisiä".
Monnet kirjoittaa, että "Euroopan kansakuntia pitäisi ohjata kohden supervaltaa ilman, että ihmiset ymmärtävät, mistä on kysymys. Tämä voidaan toteuttaa toinen toistaan seuraavilla askelilla, joista jokainen on puettu taloudellisen tarkoituksen valepukuun mutta johtaa lopullisesti ja peruuttamattomasti liittovaltioon".
Tätä sitaattia ei löydy virallisista elämänkerroista, mutta sen sanotaan olevan peräisin hänen kirjoittamastaan kirjeestä ystävälle. EU-liittovaltio on eurokraattien taivas.
Perustuslakikonventin Hilton-ryhmä
Olin kymmenkunta vuotta sitten europarlamentin edustajana luonnostelemassa EU:lle perustuslakia. Sitä varten koolle kutsutussa konventissa meitä jäsenmaiden ja europarlamentin edustajia oli 207, ja edustettavanamme oli yli puoli miljardia eurokansalaista (ja turkkilaista).
Konventti kokoontui lähes 30 kertaa kahden päivän istuntoihin, joissa konventtilaiset saivat käyttää lyhyitä puheenvuoroja. Esityslistat ja puheenvuorojen järjestyksen määräsi 13-henkinen puheenjohtajisto, jolla oli kaikki valta.
Minulla oli naiivi luulo, että konventti päättäisi omasta esityksestään. Kuitenkin kaikki oli ennalta manipuloitu, vieläpä kahteen kertaan. Oli ensiksikin mainittu politbyroo. Sen lisäksi oli erityinen Hilton-ryhmä, joka kokoontui kokousten aattopäivinä brysseliläisessä hotellissa. Siitä sain tietää vasta konventin jälkeen. Se valmisteli ennakolta konventin johtopäätökset seuraavien päivien keskusteluista, joiden tulkinnan perusteella se tuotti konventin jäsenten hyväksyttäväksi 300 sivua perustuslakitekstiä. Esitys puolen miljardin ihmisen korkeimmasta lainsäädännöstä oli vain kahdella kielellä, ja siihen tutustumiseen annettiin aikaa vain yhden yön verran.
Vieläkään en tiedä, keitä olivat tämän Hilton-ryhmän jäsenet.
EU ja vieras valta
Kokemukseni konventista, jonka esitys perustuslaiksi hylättiin Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä (mutta hyväksyttiin sittemmin kosmeettisin muutoksin ilman kansanäänestyksiä), kertoo demokratiavajeesta. Jos EU hakisi EU:n jäsenyyttä, sitä ei varmaankaan siitä syystä voitaisi hyväksyä.
Unionin rakenteellista demokratiavajetta ilmentää ylikansallinen päätöksenteko maiden väkiluvun mukaan. Ei ole eikä voi olla ylikansallista demokratiaa, jos suuret maat käyttävät valtaa pieniin ilman että pienet pystyvät puolustautumaan niitä vastaan.
[...]
Koko juttu:
http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/3069248/omertan-liitto-totta-vai-tarua
Jean Monnetin doktriini on tunnettu jo vaikka kuinka pitkään. Tietenkään ei mainstream-mediassa.
Foliohatut väittävät, että eurokriisi on osa tätä suunnitelmaa. Kriisi, jota ei voida ratkaista ellei liittovaltio...
Mene ja tiedä, mutta tuon kaavan mukaan kiistatta on menty.
Teorioita on monia. Kukaan ei kuitenkaan pysty edes aavistamaan mihin tehdyt päätökset lopulta johtaa. Monnetin doktriini voi olla hänen oma unelmansa. Jokaisella ihmisellä on unelma; jokaisella ihmisellä on unelmia; jokaisen ihmisen jokainen unelma voidaan sovittaa tuhanteen eri tapaukseen. Jokaista tapahtunutta asiaa kohden on ollut vähintään sata unelmaa miksi asioiden pitäisi tapahtua niin, ja miten tapahtunut siivittäisi kehitystä eteenpäin. Monnetin jonkun kirjeen syrjässä esittämän lauseen perusteella tehty päätelmä liittovaltion luomisesta ei ole kehitystä johdattanut suunnitelma. Jos suunnitelma on ollut olemassa, on se ollut ihan toisella tasolla ja paljon suuremman joukon luoma.
Monnetin unelmista puhutaan vain aina tällä samalla yleisellä tasolla ilman tarkempia määritelmiä. Siten ei ikinä päädytä huomaamaan miten järjetöntä on yrittää pistää kaikki yhden miehen päähänpistoksi. Kehitystä ohjaavat todellisuuden lainalaisuudet, jotka eivät ole kenenkään suunnitelmia, eivätkä kenenkään hallinnassa. Ihmisen jumalaksi nostattanut aikamme haluaa vain kaiken selittää sellaisena - ihmisten tuotoksena.
Quote from: sivullinen. on 26.10.2013, 17:27:43
Kehitystä ohjaavat todellisuuden lainalaisuudet, jotka eivät ole kenenkään suunnitelmia, eivätkä kenenkään hallinnassa.
Satunnaisuusteoreetikko.
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.10.2013, 17:54:10
Quote from: sivullinen. on 26.10.2013, 17:27:43
Kehitystä ohjaavat todellisuuden lainalaisuudet, jotka eivät ole kenenkään suunnitelmia, eivätkä kenenkään hallinnassa.
Satunnaisuusteoreetikko.
Ehei. Lue lause uudelleen. Erityisesti kohta "kehitystä ohjaavat todellisuuden
sattumanvaraisuudet", jos niin siinä lukee.
Olen systeemiajattelija (http://en.wikipedia.org/wiki/Systems_thinking). Uskotko sinä kaiken olevan ennalta määrättyä? Entä kenen toimesta? Uskotko predestinaatio-oppiin, suunnitelmatalouteen vai mihin?
Quote from: sivullinen. on 26.10.2013, 23:19:58
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.10.2013, 17:54:10
Quote from: sivullinen. on 26.10.2013, 17:27:43
Kehitystä ohjaavat todellisuuden lainalaisuudet, jotka eivät ole kenenkään suunnitelmia, eivätkä kenenkään hallinnassa.
Satunnaisuusteoreetikko.
Ehei. Lue lause uudelleen.
Perun sanani. Luin lauseen huonosti ensimmäisellä kerralla. Pahoittelen aiheuttamaani sekaannusta.
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.10.2013, 17:54:10
Quote from: sivullinen. on 26.10.2013, 17:27:43
Kehitystä ohjaavat todellisuuden lainalaisuudet, jotka eivät ole kenenkään suunnitelmia, eivätkä kenenkään hallinnassa.
Satunnaisuusteoreetikko.
Kannattaa lukea Karl Steinhauserin kirja "EU - Huomispäivän uusi Super-Neuvostoliitto", kirjoitettu jo 80-luvun lopulla, suomeksi (huonosti käännetty) muistaakseni -91 tai -92.
Lukea kannattaa siksi, että kirja oli täysin "foliohattu-huuhaata" vielä 90-luvun vinkkelistä, nyt taaksepäin katsoen se on ollut lähes aavemaisen selkäpiitä karmivalla tavalla (suurimmaksi osaks) totta.
Quote from: Turjalainen on 29.10.2013, 10:18:55
Kannattaa lukea Karl Steinhauserin kirja "EU - Huomispäivän uusi Super-Neuvostoliitto", kirjoitettu jo 80-luvun lopulla, suomeksi (huonosti käännetty) muistaakseni -91 tai -92.
Lukea kannattaa siksi, että kirja oli täysin "foliohattu-huuhaata" vielä 90-luvun vinkkelistä, nyt taaksepäin katsoen se on ollut lähes aavemaisen selkäpiitä karmivalla tavalla (suurimmaksi osaks) totta.
Salaliittoteoriat, parodiahorisontti ja todellisuus lähestyvät toisiaan huolestuttavalla nopeudella.
Quote from: hattiwatti on 26.10.2013, 13:25:12
Kriisi, jota ei voida ratkaista ellei liittovaltio...
Liittovaltio ei ole mikään ratkaisu mihinkään nykyiseen kriisiin, sillä liittovaltiossa on kyse ylemmän tason ratkaisusta, yli jäsenvaltioiden, kun taas alemman tason ongelmat eivät siittä mihinkään tule häviämään.
Liittovaltio tarkoittaisi tulonsiirtovaltiota, sieltä mistä pystytään ottamaan, eli missä ihmiset maksavat veronsa, sinne missä asiat on hoidettu pieleen, eikä verojakaan makseta.
Liittovaltiolla ei ole sellaista ominaisuutta, että se voisi korjata jäsenvaltionsa perustavaa laatua olevan virheen, ainoastaan peitellä sitä.
Jorgos Kreikassa maksaa vielä vähemmän veroja kun tietää sen menevän jonnekin liittovaltioon, omaankaan valtioon maksaminen ei liikoja kiinnosta.
Liittovaltiossa ollaan sullomassa vihanneksia ja hedelmiä samaan laatikkoon.
Ei ne siellä tule säilymään.