QuoteMaahanmuuttajien ääni kuuluviin edunvalvonnassa
Maahanmuuttajien edunvalvonnan eteen tehdään entistä tarmokkaammin työtä SAK:ssa. Jotta se onnistuu, maahanmuuttajien on erittäin tärkeää järjestäytyä eli liittyä ammattiliittojen jäseniksi. Näin linjataan SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän tuoreessa strategiassa.
SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä korostaa, että maahanmuuttajien oma ääni täytyy saada kunnolla kuuluviin päätöksenteossa ja maahanmuuttajia tarvitaan aktiiveiksi liittojen toimintaan.
– On kuitenkin erittäin tärkeää, että maahanmuuttajat eivät ole erillisessä omassa lokerossaan vaan jäseniä kaikkien muiden tavoin. Jäsenedut, toiminta ja palvelut kuuluvat tasavertaisesti kaikille, Kyntäjä tarkentaa.
Ammattiliiton jäsenyys on omiaan edesauttamaan maahanmuuttajan kotoutumista Suomeen. Liiton tarjoama toiminta tarjoaa toisenlaisesta kulttuurista tulevalle ihmiselle luontevan väylän osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Oikeaa asennetta vaaditaan kaikilta
Kyntäjä muistuttaa, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi.
– Monikulttuurinen yhteiskunta vaatii myös kantaväestöltä avoimuutta, sopeutumista, uuden oppimista ja omaksumista. Tietämättömyys luo maaperää ennakkoluuloille ja väärinkäsityksille molemmin puolin.
SAK järjesti viime viikonlopun valtakunnallisten SAK-päivien yhteydessä maahanmuuttajafoorumin, joka kokosi joukon syntyperäisiä suomalaisia sekä maahanmuuttajataustaisia ammattiliittojen jäseniä pohtimaan maahanmuuttajien asemaa ammattiliittojen toiminnassa. Seminaarissa kuultiin monenlaisia näkökulmia niin maahanmuuttajilta itseltään kuin SAK:n johdoltakin.
Comfort Oy:n pääluottamusmies ja TEAMin hallituksen jäsen Ismail Kubur kysyi, miksi maahanmuuttajista puhutaan usein voimavarana, resurssina.
– Eivätkö maahanmuuttajat ole samanlaisia ihmisiä ja työntekijöitä kuin kantaväestö? Miksi heidät nähdään pelkästään hyötynäkökulmasta?
Työn tekeminen on parasta kotoutumista
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korosti omassa avauspuheessaan, että työn tekeminen on paras väylä kotoutumiseen, ja ay-liikkeellä pitäisi olla merkittävä kotoutumisen edistäjänä. Hän kannusti maahanmuuttajia mukaan liittojen toimintaan.
– Ay-toimintaan osallistuminen tarjoaa tunteen osallisuudesta ja mahdollisuuden vaikuttaa.
SAK:n jäsenliitoissa on noin 21 000 maahanmuuttajajäsentä. Määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Kolmen viime vuoden aikana maahanmuuttajajäseniä on tullut 4 000 lisää.
SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia (http://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/esitteet-ja-julkaisusarja/sakn-maahanmuuttopoliittisen-tyoryhman-strategia-2013-10-19)
SAK (http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/maahanmuuttajien-aani-kuuluviin-edunvalvonnassa-2013-10-23)
QuoteMaahanmuuttajien ääni kuuluviin edunvalvonnassa
Maahanmuuttajien edunvalvonnan eteen tehdään entistä tarmokkaammin työtä SAK:ssa. Jotta se onnistuu, maahanmuuttajien on erittäin tärkeää järjestäytyä eli liittyä ammattiliittojen jäseniksi. Näin linjataan SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän tuoreessa strategiassa.
Mihin SAK on unohtanut kotoisen vähemmistömme. Heitä ei juuri näe AY toiminnassa ja jäsentenkin määrä taitaa olla sormin luettävissa.
Quote from: Iloveallpeople on 23.10.2013, 18:30:57
Maahanmuuttajien ääni kuuluviin edunvalvonnassa
Kyntäjä muistuttaa, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi.
– Monikulttuurinen yhteiskunta vaatii myös kantaväestöltä avoimuutta, sopeutumista, uuden oppimista ja omaksumista.
Tätä minä olen aina ihmetellyt. Jos nyt on niin, etten minä halua muuttua, niin miksi minulta silti vaaditaan sitä? Eikö minulla ole mitään oikeutta saada olla sellainen kuin olen? Miksi minun haluni olla sellainen kuin olen on pienempi kuin jonkun toisen halu muuttaa minua?
Toivon myös monikulttuuristen yrittäjienkin järjestäytyvän suomalaisiin työnantaja- ja/tai yrittäjäjärjestöihin. Monestakin syystä.
Kotoutuminen alkoi mennä päin pyllyä siinä vaiheessa, kun siitä alettiin sekä puhumaan että toteuttamaan kaksisuuntaisena prosessina. Kotoutuminen ei ole kaksisuuntainen prosessi, vaan maahanmuuttajan on joko sopeuduttava uuteen kotimaahansa, sen elämäntapoihin ja arvomaailmaan tai lähdettävä takaisin sinne mistä tulikin. Kotoutumista ei tapahdu koskaan, jos maahanmuuttajalle annetaan lupa muuttaa uutta kotimaataan entisen kotimaansa kaltaiseksi. Näin yksinkertaista se on.
Quote from: Lahti-Saloranta on 23.10.2013, 18:37:39
Mihin SAK on unohtanut kotoisen vähemmistömme. Heitä ei juuri näe AY toiminnassa ja jäsentenkin määrä taitaa olla sormin luettävissa.
No, sanottakoon vaikka näin: Olen ollut aika monilla mailla tässä maailmassamme ja nähnyt heitä kaikkialla muualla, paitsi yhdellä maalla. TYÖmaalla.
Quote from: Phantasticum on 23.10.2013, 20:58:10
Kotoutuminen alkoi mennä päin pyllyä siinä vaiheessa, kun siitä alettiin sekä puhumaan että toteuttamaan kaksisuuntaisena prosessina. Kotoutuminen ei ole kaksisuuntainen prosessi, vaan maahanmuuttajan on joko sopeuduttava uuteen kotimaahansa, sen elämäntapoihin ja arvomaailmaan tai lähdettävä takaisin sinne mistä tulikin. Kotoutumista ei tapahdu koskaan, jos maahanmuuttajalle annetaan lupa muuttaa uutta kotimaataan entisen kotimaansa kaltaiseksi. Näin yksinkertaista se on.
Näin se on. Ketään ei voi kotouttaa, mutta kuka tahansa voi kotoutua.
Kai se k o t o u t t a m i n e n on tarkoitettu heille heidän ajamanaan, jotka pyrkivät saamaan viipaletta budjetista ja itselleen kivapalkkaisia ja pirun tärkeitä hommia, virkoja ja asiantuntijapalkkioita. Vaikka itse valtion budjettia ei lähtökohtaisesti pystyttäisi suurentamaankaan. Itse kotoutettavat ovat saletisti toisarvoinen asia.
Vrt. ammattikurssien järjestäjät...
Minulle riittää, kun maahamuuttoon liityen pakosta teen yhden teon: minä maksan viulut.
Quote from: JoKaGO on 23.10.2013, 21:00:08
Quote from: Lahti-Saloranta on 23.10.2013, 18:37:39
Mihin SAK on unohtanut kotoisen vähemmistömme. Heitä ei juuri näe AY toiminnassa ja jäsentenkin määrä taitaa olla sormin luettävissa.
No, sanottakoon vaikka näin: Olen ollut aika monilla mailla tässä maailmassamme ja nähnyt heitä kaikkialla muualla, paitsi yhdellä maalla. TYÖmaalla.
Elähän ny, kyllä niitä näkee. Minäkin näin 80-luvulla Keski-Pohjanmaalla eräässä Halpa-Hallissa miestenvaateosastolla yhden miehen töissä. Se oli siellä monta viikkoa, liekö sitten lähtenyt muualle töihin.
Vaasassa kuuluu myös olevan yksi mies poliisina. Eikä sovi unohtaa tangokuninkaita ja -prinssejä; niitäkin on muutama.
Että varmaan ainakin promillen verran porukasta on työvoiman piirissä.
SAKlaiseen ammattiliittoon kuuluvana nuivana kiinnostaa kyllä taas aivan helvetisti maksaa epäsuorasti tästäkin oksennuksesta. Suorastaan mieltäylentävää, että taas vaihteeksi ollaan korostamassa sen kotoutumisen kaksisuuntaisuutta ja peräänkuuluttamassa kantaväestön sopeutumista milloin mihinkin. Itse asiassa harkitsen sitäkin, kannattaako tässä yrittää sopeutua uuden uljaan ja mokuttavan AY- liikkeen olemukseen vaiko siirtyä Loimaan kassan jäsenkuntaan.
Quote from: Roope2 on 23.10.2013, 21:36:05
Minulle riittää, kun maahamuuttoon liityen pakosta teen yhden teon: minä maksan viulut.
Ennenvanhaan nekin maksoi mamu, Fazer.
Quote from: Sunt Lacrimae on 24.10.2013, 04:26:55
Itse asiassa harkitsen sitäkin, kannattaako tässä yrittää sopeutua uuden uljaan ja mokuttavan AY- liikkeen olemukseen vaiko siirtyä Loimaan kassan jäsenkuntaan.
Voit yhtä hyvin jatkaa vanhassa kassassasi. Ei sekään edellytä ay-liikkeeseen kuulumista.
Eikö tässäkin voitaisi harrastaa "positiivista syrjintää"? MoniosaajilleTM sementoidut kiintiöpaikat eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin. Ei vaivata pigmenttirikasteisia uus-suomalaisia edes turhilla vaaleilla. Heittäkööt asiasta vaikka noppaa jossain ostarilla tai monikulttuurikeskuksen kahvipöydässä, että kuka saa milloinkin pitää gepardihattua päässään. "Kaikki he ovat synnynnäisiä poliitikkoja, argumentaatiokyky ja henkkarit ovat vain jääneet Afrikkaan" :flowerhat:
QuoteComfort Oy:n pääluottamusmies ja TEAMin hallituksen jäsen Ismail Kubur kysyi, miksi maahanmuuttajista puhutaan usein voimavarana, resurssina.
– Eivätkö maahanmuuttajat ole samanlaisia ihmisiä ja työntekijöitä kuin kantaväestö? Miksi heidät nähdään pelkästään hyötynäkökulmasta?
Heistä puhutaan myös kultamunina ja koneinsinööreinä. Koska me tienataan näil'! -sanoo mamutuotanto. Ja eivät tosiaankaan ole samanlaisia ihmisiä ja työntekijöitä kuin kantaväestö. Jos henkilö puhuu ei-mitään kieltä ja on käynyt ei yhtään luokkaa peruskoulua tai mitään muutakaan koulua ja kurssia ei heistä ole "Pohjolan Japanin" työmarkkinoille. Ja varsinkin erään kulttuurin naiset oleskelevat kotonaan eivätkä saa käydä ulkona missään. Ja jos käyvät niin aina on oltava esiliina mukana ja vaatteet ovat jotain muuta kuin työelämän vaatimuksiin sopivia. Ja nyt näyttää siltä että Suomi on pikemminkin Pohjolan Angola ja ketähän me kiitämme tästä.
Yhtä kaikki, ensin pitäisi saada ratkaisu minne sijoittaa jo olemassa olevat yli puoli miljoonaa työtöntä ja työttömäksi joutuvat lomautetut. Ja lisää tulee vielä.
Lopputulemaksi: SAK: Olet turha ja vahingollinen, juna meni jo, lopeta toiminta suomalaisen työttömyys- ja työväestön nimissä!
Quote from: Professori on 23.10.2013, 19:44:08
Quote from: Iloveallpeople on 23.10.2013, 18:30:57
Maahanmuuttajien ääni kuuluviin edunvalvonnassa
Kyntäjä muistuttaa, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi.
– Monikulttuurinen yhteiskunta vaatii myös kantaväestöltä avoimuutta, sopeutumista, uuden oppimista ja omaksumista.
Tätä minä olen aina ihmetellyt. Jos nyt on niin, etten minä halua muuttua, niin miksi minulta silti vaaditaan sitä? Eikö minulla ole mitään oikeutta saada olla sellainen kuin olen? Miksi minun haluni olla sellainen kuin olen on pienempi kuin jonkun toisen halu muuttaa minua?
Kunhan vähemmistöjemme uutterat voimauttajat saavat työnsä päätökseen saadaan Suomeenkin sen niskuroijaosiolle räätälöidyt jälleenkoulutusleirit. Niissä olosuhteissa tulemme viimeistään ymmärtämään avoimuuden, sopeutumisen, uuden oppimisen ja omaksumisen merkityksen oman ja perheenjäsentemme hengissä säilymisen edellytyksenä.