Aivan aluksi pitää sanoa, etten tunne Suomen tilannetta kovin hyvin, koska en asu Suomessa, enkä ole myöskään pahemmin vieraillut noin kolmeen vuoteen.
Asiaan.
Jokaiselle matkailija on varmasti törmännyt ilmiöön nimeltä palveluraha, eli tippi. Ilmiö on tuttu lähes kaikissa maissa pohjoismaiden ulkopuolella. Tippi maksetaan ravintoloissa, hotelleissa, takseissa, jne... Nyt parina viimeisenä vuonna on kuitenkin uusi ääni kellossa. Ainakin Ruotsissa ja Norjassa ravintolalaskuun ilmestyi ”tippiviiva” aluksi etnisissä ravintoloissa ja nyt jo muissakin. Jos kyseinen ilmiö ole saavuttanut vielä Suomea, niin 100% varmuudella se Suomeenkin tulee. Aluksi etnisiin ravintoloihin ja sitten muihin.
Nyt haluaisinkin kysyä Hommalaisilta, että millä mielellä otatte kyseisen ilmiön vastaan? Allekirjoittaneella hieman ristiriitaiset tunteet. Kyllähän se palvelua parantaa, mutta kuuluuko se suomalaiseen työkulttuuriin? Toiseksi, jos ja kun se Suomeen tullee (jos ei jo ole), niin onko syytä valmistautua lainsäädännöllä kyseiseen ilmiöön? Esimekiksi amerikan ihmemaassa tarjoilijoille ei tarvitse maksaa minimipalkkaa (joka on liittovaltion tasolla 5,15 dollaria/tunti), vaan heille voi maksaa vähemmän. Lisäksi verottaja laskee tarjoilijan oletetavasti saamansa tipin ja tarjoilija joutuu maksamaan niistä verot.
Mielestäni jokaisen, joka matkustaa amerikkaan, on hyväksyttävä tämä kulttuuri tai sitten pysyy poissa maasta. Mikäli menet ravintolaan USAssa, etkä maksa tippiä, niin tarjoilijan suu on syystäkin mutrussa, koska valtio olettaaa sinun maksaneen tippiä ja tarjoilija joutuu maksamaan niistä verot. Mikäli jää tippi saamatta, niin tarjoilija joutuu ikään kuin maksamaan tarjoilusta.
Niin, millä mielellä hommalaiset ovat ottamassa tippikulttuuria Suomeen? Tervetullut, jossain määrin tervetullut vai pitäisikö kieltää lailla tipin anto ja pyyntö?
Lopuksi, olen kirjoittanut tippiohjeet amerikkaan eräälle toiselle foorumille. Laitetaan copy/paste sieltä, niin ulkomaille matkustavat hommalaiset osaavat kunnioittaa paikallista kulttuuria
” Kerrotaan tässä aiheesa eri maiden tippi käytännyistä.
Kirjoitan tämän siksi, koska kaverini työskentelee tarjoilijana ja eilen oli taas ryhmä suomalaisia, jotka ei tunne Pohjois-Amerikkalaista tippikäytäntöä. Tämä tuntuu joillekkin olevan aivan mahdoton asia ymmärtää. Ei se tippi ole mitään hyväntekeväisyyttä, vaan osta laskua (riippuen maasta).
Eli täällä pohjois-amerikassa tarjoilijat eivät aina saa minipalkkaa, vaan alle sen. Sen sijaan he saavat tippejä ja valtio myöskin verottaa oletettuja tippejä. Eli jos et maksa tippiä ravintolassa, niin tarjoilija joutuu ikään kuin maksamaan tarjoilustaan, koska joutuu maksamaan verot oletetuista tipeistä, vaikka ei mitään saanutkaan.
Kuinka paljon sitten pitää maksaa? Minä kerron Kanadasta, koska tunnen sen parhaiten. Muut voi kertoa omista asuinmaistaan.
Ensinnäkin menussa kaikki hinnat on ilman veroja (verot on noin 12% riippuen provinssista). Sopiva tippi on yleensä noin 15-20% verottomasta hinnasta.
Eli jos menet ravintolaan ja tilaat hampurilaisen. Hampurilaisen hinta menussa on 10 dollaria. Maksat silloin noin 13 dollaria tarjoilijalle.
$10(hampurilainen)+1.12x$10(verot)+1,15x10(tippi)= $12,7. Eli lyö 13 dollaria käteen ja kävele ulos.
Mitä sitten kun maksaa luottokortilla?
Tarjoilija tuo laskun, jossa on hinta. Kuitin hintaan on jo lisätty verot. Laita luottokortti laskuvihkon väliin. Tarjoilija käy höyläämässä korttisi ja tuo uuden kuitin, jossa on kohta "tippi" ja "loppusumma". Kirjoita kohtaan tippi, paljonko maksat tippi dollareina ja loppusummaan kuitissa oleva summa+tippi.
Eli jos laskun summa on 34,56 dollaria ja haluat maksaa 5 dollaria tippiä, niin tippi kohtaan $5,00 ja loppusumman kohtaan $39,56. Jos päässälasku ei ole vahvin taito, niin kannattaa laittaa tipit tasadollareina, niin on helpompi laskea. Kun olet laittanut kuittiin tippiosuuden, niin sinun ei tarvitse enää antaa korttia tarjoilijalle, vaan lasku on jäänyt edellisessä höyläyksessä "auki" ja tarjoilija saa lisättyä vielä tippinsä siihen. Lopuksi vielä kuittaus kuittiin.
Luottokortilla maksu eroaa hieman USAsta, jossa tipit laitetaan laskuun, ennen kuin tarjoilija höylää korttia, mutta Kanadassa vasta jälkeenpäin.
Ei ole vaikea asia ja kannataa maksaa ne tipit, jos haluaa palvelun pelaavan. Esim. New Yorkissa tarjoilijoilla on laillinen oikeus lisätä laskuun 20% tippiä.
Pikaruokaravintoloissa ei makseta tippiä, mutta esim. taksissa ja baarissa maksetaan. Jos hotellissa joku kantaa laukkusi, niin maksetaan. Tommonen pari dollaria on sopiva. Myöskin hotellihuoneeseen jätetään pari dollaria siivoojille.”
Quote from: Kulttuurinköyhdyttäjä on 20.06.2009, 11:50:55
Nyt haluaisinkin kysyä Hommalaisilta, että millä mielellä otatte kyseisen ilmiön vastaan?
Pidän tippikulttuuria helvetin ärsyttävänä enkä halua nähdä sitä täällä. On kaikkien kannalta selkeämpää, jos menussa lukee se hinta, jonka asiakkaan oletetaan maksavan. Ylimääräistä saa toki maksaa, jos haluaa.
Toivottavasti ei tule Suomeen tämä käytäntö. On huomattavasti helpompaa maksaa tasan tarkkaan mitä laskussa lukee, niin asiakkaalle, kuin myös työntekijälle. Täten ei pystytä myöskään kiertämään minimipalkkaa, eikä kenellekkään tule paha mieli.
Quote from: M. on 20.06.2009, 11:59:04
Quote from: Kulttuurinköyhdyttäjä on 20.06.2009, 11:50:55
Nyt haluaisinkin kysyä Hommalaisilta, että millä mielellä otatte kyseisen ilmiön vastaan?
Pidän tippikulttuuria helvetin ärsyttävänä enkä halua nähdä sitä täällä. On kaikkien kannalta selkeämpää, jos menussa lukee se hinta, jonka asiakkaan oletetaan maksavan. Ylimääräistä saa toki maksaa, jos haluaa.
Nimenomaan! Hyvä palvelu kuuluu mielestäni hintaan itsestäänselvästi. On todella ärsyttävää arvailla pitäisikö antaa ja kuinka paljon.
Tämä on pikkaisen kaksipiippuinen juttu.
Mieluummin tietty näkisin että palkan suorittaa työnantaja ja siten on selkeää että mitä mikäkin maksaa.
Toisaalta tippi(edellyttäen että sen antaminen huomioidaan tuotteen hinnassa) parantaa palvelua,ts.pakoittaa työntekijää yrittämään enemmän ja sitä kautta taasen asiakkaat ovat tyytyväisempiä ja edelleen niitä tulee enemmän mikä taasen nostaa ansioita...Toisaalta taasen hyvä palvelu pitäsi kuulua asiaan ilman tippiäkin jos kerran asiakaspalvelutyön on ottanut.
Ähhh... ???
Itse vain vahvasti uskon, että se Suomeen tulee, mikäli sitä ei estetä lailla.
Mielestäni siihen pitäisi varautua jo etukäteen. Muuten tulee tilanne, jossa ravintolat pelaavat eri säännöillä. Osa ravintoloista maksaa asianmukaista palkkaa, eikä kerää tippiä. Toiset taas eivät maksa kunnon palkkaa, mutta antavat asikkaiden ymmärtää, että tippi on suotavaa (sillä tippiviivalla).
Miten ne tippiä pyytämättömät ravintolat voivat kilpailla tippiä pyytävien kanssa, jos tippiravintolat saavat osan tuloistaan verottomana?
Suomessa on korttikuiteissa ollut noita tippiviivoja jo huomattavasti pitempäänkin kuin kolme vuotta. Eihän niihin tietenkään törmää kovin usein jos syö jossain ketjupaikassa, muissa kyllä.
Eikä tipissä sinänsä ole mielestäni mitään pahaa, jos sitä tarvitsee maksaa vain todella saamastaan palvelusta. Mikäli taas kyseessä on ½-pakollinen lisäkustannus joka pitää maksaa vaikka eväät olisivat olleet kylmiä, kaljat lämpimiä (pl. brittein saaret) ja tarjoilu hidasta, sitten korpeaa.
Suomalaisen palveluasenteen tuntien kyseessä olisi nimenomaan tämä jälkimmäinen vaihtoehto...
Ei, tippi ei tule. Ainakaan tippiä ei tule.
Olen siinä käsityksessä, että työnantajan tulee maksaa työntekijän palkka, ei minun. Oletan, että "tippi" on jo lisätty kiinteisiin hintoihin. En halua mitään basaarikulttuuria tänne. Haluan tietää hinnan ja maksan sen jos haluan palvelun. En halua tinkiä, en vongata, en vängätä, en arvuutella hintaa tai kokea v---tusta edellisten vuoksi.
En myöskään halua, että takapuoltani lipevästi nuollaan kammottava tekovirne naamalla vain sen vuoksi, että heittäisin pari lanttia johonkin muovikuppiin kassalla. Haluan vain nopeaa ja neutraalin asiallista palvelua. Ei tarvitse toivotella hyviä päivänkään jatkoja, minun päiväni ei ole kiinni noista valheellisista toivotuksista.
Ja koko ideahan on epätasa-arvoinen; miksi tarjoilija saa tippiä mutta hitsari ei? Vai pitääkö hitsarifirman asiakasfirman tulla heittelemään hitsareille kolikoita kuin koirille luita?
Entä jos tarjoilijoita on kaksi, toinen kaunis ja toinen ruma? Kumman luulette saavan enemmän tippiä? Valittaako rumempi vähemmistövaltuutetulle? Vai enemmistövaltuutetulle, sillä enemmistöhän on rumia..
Ei kiitos, moista orjamentaliteettia ei kaivata sivistysmaissa. Sopii vain aasivankkuri- ja basaariyhteiskuntiin, missä kanan kaula katkaistaan teltan takana. Me pohjoismaalaiset haluamme hinnat hintoina. Piste.
Toisaalta, Suomessahan annetaan tippiä silloin tällöin, on sitten syynä kaunis tarjoilija tai tehokas taksikuski(Tai tehokas tarjoilija ja kaunis taksikuski).
Suomessa tämä vain naamioidaan tehokkuudeksi esimerkiksi lausahduksella "Anna olla tasaraha"...Ikään kuin siinä sitten säästellään tipin antajan ja saajan vaivoja/aikaa kun ei kummankaan tarvitse pelata pikkukolikoitten kanssa.
Tämä on tietty ok mutta jos pakolliseksi tippiä tarkoitetaan niin se ei taas välttämättä toimi tarkoituksensa mukaisella tavalla.
Aiemmin kirjoitin että tippi voisi edesauttaa hyvää palvelua mutta toisaalta jos tippi on pakollinen niin varmasti löytyisi niitäkin jotka haistattelisivat asiakkaalle koska tippi kuitenkin on pakollinen.
Epäilemmättä tätä asiaa voisi käännellä ja pähkäillä loppumattomiin.
Olen valmis. En juuri syö ulkomaalaisten pitämissä paikoissa. Jos syön, niin sen on sitten kiinalaisten pitämä paikka. He eivät nähdäkseni juuri elä sosiaalitoimen piikkiin. Näin säästän rahaa, hoidan terveyttäni ja annan pienen käytännön panoksen siihen että Suomi pysyisi etnisesti suomalaisena.
Jättäisin myös suosiolla tippipalkkauksen järjestelmänä ihan muille maille. Bonuksena sitä voi aivan hyvin käyttää, niinkuin sitä on tässä maassa jo käytettykin. Olen joskus mielelläni jättänyt tippiä siitä ilosta, että kohdalle on sattunut poikkeuksellisen ammattitaitoinen ja aidosti positiiviselta vaikuttava henkilökunnan edustaja. Joskus siitäkin ilosta, että em. tyyppinen henkilö hoitelee lähipöydässä istuvat hankalat asiakkaat niin tyylikkäästi, etteivät edes huomaa tulevansa hoidelluksi.
En kyllä muutenkaan pidä minkään sortin tinkimisestä. Olen "rehelliselle" kauppiaalle siitä ärsyttävä kuluttaja, että perehdyn ennalta markkinoilla oleviin tuotteisiin, ja tiedän valmiiksi mitä haluan. Inttervepin aikakaudella vertailu on helppoa, ja suosin erityisesti niitä ostopaikkoja, joiden hintaluokasta on jonkinlainen ennakkokäsitys. Mieluummin suoraan hinta tiedossa.
Eikös tämä tippi ole useimmiten ns. harmaata taloutta, eli palvelusta vastikkeeksi annettu palkka vaihtaa omistajaa ilman lakisääteisiä vähennyksiä? Olen vastustanut pitkään harmaata taloutta kaikissa muodoissaan, joskin nykyään tämä kanta on vähän horjunut kun veroja yms. maksuja käytetään täysin päättömästi sellaiseen mitä kansan valtaosa vastustaa ja toisaalta pihistetään sieltä mistä yleisen mielipiteen ja lainkaan mukaan ei saisi säästää siinä määrin, ettei lakisääteisiä palveluja voida järjestää.
Joka tapauksessa tippikulttuuri ei oikein kuulu sosiaali-Suomeen tai hyvinvointivaltioon. Kysymys kuuluukin lähinnä, että onko näistä mitään enää jäljellä nyt tai ainakaan lähitulevaisuudessa.
Ei missään nimessä tippikulttuuria, eli asiakkaalle ulkoistettua suoraa palkanmaksamista, Suomeen.
Muistan kun keverini kertoi, että hänen faijansa omistaa baarin New Jerseyssä jossa työntekijöille ei maksettu palkkaa, vaan he saivat palkan tippeinä!!! Paljonkohan niistä tuloista maksettiin sos.turv.maksuja ja veroja... Hyvä järjestelmähän se on työnantajalle: asiaakkaat maksavat työntekijöiden palkan suoraan!
Vastustan ehdottomasti tippiä!
Euroopan maissa kierrellessäni en ole koskaan maksanut tippiä. Tosin käyn vain kerran samassa ravintolassa, eli ei ole paljon väliä jos mutristetaan naamaa.
Jos tippi on tarjoilijan palkkaa ja se muka on pakko maksaa, silloin siitä voi olla selvä maininta menussa ja se lisätään automaattisesti laskuun ilman mitään venkoiluja.
Minulla on pari tuttavaa, jotka nauttivat syvistä kumarruksista ja peseennuolentahymyistä. He maksavat mielellään tippiä saadakseen hetken aikaa tuntea suurta ylemmyyttä orjien palvellessa. Minä tunnen rahankeruuystävällisyyden hyvin epämiellyttävänä.
Eli ei tippikulttuuria Suomeen. Ainakaan minä en tippiä maksa.
Ärsyttävä käytäntö, joka lisää lainsäädäntöä ja byrokratiaa. Kumpaakaan tässä maassa ei tarvita lisää. Ja miksi minun tarvitsisi päässäni ynnäillä ja arvioida tippejä kun ne voi valmiiksi sisällyttää hintoihin. Ei ole järkeä.
Seuraavaksi varmaan lähikauppa julistetaan basaariksi ja jokaisen ostoksen kohdalla täytyy kassaneidin kanssa tingata 10 minuuttia hinnasta. :roll:
Quote from: Bror Heinola on 20.06.2009, 12:24:28
Suomessa on korttikuiteissa ollut noita tippiviivoja jo huomattavasti pitempäänkin kuin kolme vuotta. Eihän niihin tietenkään törmää kovin usein jos syö jossain ketjupaikassa, muissa kyllä.
Tippiviiva oli korteissa jo 13 vuotta sitten aikana, jolloin tuli tehtyä raflahommia ja hommattua ekat omat luotto ja pankkikortit. Ihan mankelikuiteissakin moinen oli..
Ja kerran muinoin 80-luvulla maksoin tippiä New Yorkissaalle 10%, kun palvelu oli perseestä. En joutunut vankilaan.. Ja jenkeissä se tippi on n.15% perinteisesti..
Pakolinen tippi on persuksesta. Tippaaminen on ok, jos saa ekstrahyvää palvelua.
Suomalainen äänestää kukkarollaan. Ei keskiverto karkeakarvainen keskioluennoutaja ala tippejä tarjoilemaan 5€ karvakäsi pitseriassa. ;D
Kävin kerran Tukholmassa jossain thaimaalaisravintolassa. Ruoka oli aivan hyvää, mutta kyllä oli muijilla naama kuin petolinnun perse kun en antanut yhtään tippiä. Ei näkynyt jälkeäkään siitä thaimaankävijöiden suunnattomasti kehumasta tyttöjen taivaallisesta hymystä. Tulipa hymyn todellinen luonne hyvin esille.
Ravintolan portsarille annan tippiä. En muuten.
Quote from: CaptainNuiva on 20.06.2009, 12:08:36Toisaalta taasen hyvä palvelu pitäsi kuulua asiaan ilman tippiäkin jos kerran asiakaspalvelutyön on ottanut.
Imo palvelun tuleekin olla helvetin hyvää, parasta. Maksan siitä sitten käymällä paikassa. Näiden tarjoilijoiden sun muiden pitäisi tosiaan tajuta, että työ tehdään niin hyvin kuin pystytään. Samaten muidenkin työntekijöiden.
Itse olen ollut asiakaspalvelussa hetken. Vittuako sitä asiakkaille mutrustellaan, kun yritetään palkkaa ansaita. Kaikenlaiset pikkutipit meni suoraan kassaan, samaten muidenkin työntekijöiden tipit. Meille maksetaan täydestä panoksesta palkka ja tipit maksetaan firmalle, ei meille.
En tule maksamaan tippiä, kuin täysin vapaasta tahdosta. Tippiviivoihin, purkkeihin yms. en heitä mitään. Maksan, kun vastaan tulee joku erityisen mielyttävä palvelu, silloinkin firmalle.
Quote from: Kulttuurinköyhdyttäjä on 20.06.2009, 11:50:55
Niin, millä mielellä hommalaiset ovat ottamassa tippikulttuuria Suomeen? Tervetullut, jossain määrin tervetullut vai pitäisikö kieltää lailla tipin anto ja pyyntö?
Minua ei sinänsä ärsytä suomalainen käytäntö, eikä myöskään jenkkiläinen. Kumpikin on minusta tarpeeksi selkeä, ja olen tottunut kumpaankin.
Sen sijaan vastustaisin muutoksia niihin, juuri sen takia että muutoksen aikana joutuisi koko ajan miettimään mitä kuuluu maksaa ja kenelle.
Nytkin ärsyttää kun monessa Euroopan maassa joutuu miettimään kuuluuko siellä jättää tippiä vai ei, ja eri ihmiset ja eri matkaoppaat ovat usein eri mieltä tästä.
Mutta joo, tippiviivoja olen nähnyt Suomessa jo pitkään.
Yhdysvalloista muuten: sielläkin on välillä ravintoloita, varsinkin turistipaikoissa, jotka lisäävät tipin tai "service charge":n valmiiksi laskuun, varsinkin jos on kyse isohkosta seurueesta. Sellaisessa ravintolassa ei luonnollisestikaan tarvitse maksaa tippejä.
En hyväksy pakotettua tippaamista enkä tule sellaista koskaan Suomessa maksamaan. Hinta on se mitä paperissa lukee ja työntekijän palkka se mitä työnantajan kanssa on sovittu.
Toki voin maksaa hieman ylimääräistä, jos siihen on mielestäni syytä. Ja näin olenkin joskus toiminut tyyliin "se on tasaraha", kun palvelu on ollut erityisen miellyttävää ja osaavaa.
Tippauskulttuuriin liittyen, muistan kuinka Ranskassa WC-tiloissa päivysti joku tummahipiäinen herra, jolle piti maksaa tippiä. En tiedä, mikä hänen funktionsa oli, mahdollisesti jonkinlainen siivooja/palvelija. Ilmapiiri oli jokseenkin epämukava ja painostava. Milloin saadaan näitä Suomeen?
Quote from: Marko on 20.06.2009, 14:13:34
Tippauskulttuuriin liittyen, muistan kuinka Ranskassa WC-tiloissa päivysti joku tummahipiäinen herra, jolle piti maksaa tippiä. En tiedä, mikä hänen funktionsa oli, mahdollisesti jonkinlainen siivooja/palvelija. Ilmapiiri oli jokseenkin epämukava ja painostava. Milloin saadaan näitä Suomeen?
Tuskin saadaan? Ovat poistuneet käytännössä Baltiastakin noi vessavahdit.
Saksasa noista on vielä jonkinverran, mutta vähenemään päin ovat. Karuin duunipaikka minkä olen nähnyt oli joskus 90-luvun alussa Berliinin Aleksanderplatzin vessavahti. Jyrkät portaat alas ja DDR:älläisen vessan haju oli järkyttävä. Ukko istui kolikko lautasen ääressä toisessa kourassaan Berliner Kindl - josta veteli siivuja.. Vuonna 2006 eipä enää moista vessaloukkoa Aleksilla enää ollut.
Quote from: Veli on 20.06.2009, 13:39:38
Ravintolan portsarille annan tippiä. En muuten.
Miksi? En ole koskaan ymmärtänyt miksi kaverinikin heittää ovimiehen kouraan setelin poistuessaan baarista. Eihän se portsari siinä muuta tee kuin availee ovea ja tarkastelee papereita, aivan kuin kympin kouraan lyömisellä saisi seuraavalla kerralla paremman oven aukaisun.
Tippi ei suinkaan ole mikään "maailmanlaajuinen" asia vaan lähinnä pohjoisamerikkalainen. Toki ravintolassa Keski-Euroopassa usein annetaan 20 euron seteli jos loppusumma on vaikkapa 19,5 euroa, mutta tuo ei ole tippi vaan pyöristys.
Kukaan ei tippiä vaikkapa Saksassa, Italiassa tai Ranskassa edes vaadi, ellei ole kyse jostain lähinnä (amerikkalais-)turistien suosimasta paikasta. Jossain rantalomakohteissa ehkä hövelit turistit ovat jotkut tippeihin totuttaneet, mutta missään tapauksessa tippi ei ole sääntö esim. Espanjassa.
Aasian maissa kuten Kiinassa tai Koreassa ei tippiä edes hyväksytä vaan se koetaan loukkaavana.
Ja niin: En todellakaan toivo tippikulttuurin rantautumista meille. Se on todella ärsyttävää.
Quote from: braeden on 20.06.2009, 13:11:24
Ärsyttävä käytäntö, joka lisää lainsäädäntöä ja byrokratiaa. Kumpaakaan tässä maassa ei tarvita lisää. Ja miksi minun tarvitsisi päässäni ynnäillä ja arvioida tippejä kun ne voi valmiiksi sisällyttää hintoihin. Ei ole järkeä.
Seuraavaksi varmaan lähikauppa julistetaan basaariksi ja jokaisen ostoksen kohdalla täytyy kassaneidin kanssa tingata 10 minuuttia hinnasta. :roll:
Itse olen tätä vastaan. Mikäli mennään maahan, missä on tippikulttuuri, niin sitten tipataan. Jos ei tipata, niin ei sitten varmaan oteta sita palveluakaan, vaan kokataan itse ne ruuat. Maassa maan tavalla...
Toivoisin Suomeen selkeää linjaa tippaukseen. Joko ei tipata ja sen pyytäminen kielletään lailla tai sitten tipataan ja tipeistä maksetaan vero. Ei mitään välimuotoja.
Pakko kyllä puuttua asiaan sen verran, että se tippi pohjois-amerikassa on palveluraha. Suomessa palveluraha sisältyy hintoihin, joten ylimääräinen on tippiä.
Palkkaus on todellakin erillainen, Suomessa yleisesti kuukausi/tuntipalkka, joskus vielä palveluraha-perusteinen, mutta siinäkin palkkausmallissa palkkaus perustuu myyntiin josta työantaja antaa sitten tietyn prosentin palkkana tarjoilijalle, ei siis asiakas.
Ennenmuinoin tippaaminen oli yleistä myös Suomessa, itse asiassa tippiä sai monta satasta illassa, ei sitä tietenkään verottajalle ilmoitettu. Palkat olivat Mara-alalla muutenkin ihan eri luokkaa kuin nykyään, käytössä oli palvelurahaan perustuva palkkaus ja yhdessä tippien kanssa alan ihmiset pääsivät todella hyville ansioille. Euroon siirtyminen viimeistään lopetti tippi kulttuurin, jollei 90-luvun lama...ja ammattiliitto ajoi kaikille kuukausipalkan, joka on auttamattomasti jäänyt yleisestä palkkakehityksestä jälkeen.
Anteeksi, mutta en voi vastustaa:
Onko rock-baarissa tapana tarjota henkilökunnalle pari tippiviivaa?
Quote from: Kaarin M on 20.06.2009, 15:19:26
Ennenmuinoin tippaaminen oli yleistä myös Suomessa, itse asiassa tippiä sai monta satasta illassa, ei sitä tietenkään verottajalle ilmoitettu. Palkat olivat Mara-alalla muutenkin ihan eri luokkaa kuin nykyään, käytössä oli palvelurahaan perustuva palkkaus ja yhdessä tippien kanssa alan ihmiset pääsivät todella hyville ansioille. Euroon siirtyminen viimeistään lopetti tippi kulttuurin, jollei 90-luvun lama...ja ammattiliitto ajoi kaikille kuukausipalkan, joka on auttamattomasti jäänyt yleisestä palkkakehityksestä jälkeen.
Vielä kultaisella 80-luvulla ravintoloissa loppuhinnat pyöristettiin ja tarjoilijoille satoi näitä pyöristyskolikoita tyypillisesti muutamasta kymmenestä pennistä aina ehkä kolmeen-neljään markkaan.
Lama tämän lopetti, talvi-90/-91 oli käännepiste. Nelosesta siirryttiin kolmoseen, aukiolot vapautuivat ja lupia tuli lisää. Ennen pikkukaupungeissakin ne muutamat paikat olivat viikollakin täynnä. Ei enää tuon jälkeen.
Ei tule tippiä täältä.
Palvelun tulee olla hyvää aidosti, ei vain tipin saamisen toivossa makeilua.
Jos palvelu on hyvää, niin asiakas tulee asioimaan uudestaan. Jos ei ole,niin goodbye.
Ja palkka tulee maksaa rehellisesti, ei pimeästi käteen.
Yksi ärsyttävimmistä tippijutuista on turistimatkoilla joka peevelin kerta bussikuskille kerättävä tippi. Kun Jorgos on nyt niin hyvin bussia ajanut, eikä kertaakaan ojaan. Voi Pe.. Kyllä bussikuskin pitäisi tietää keikalle lähtiessään paljonko palkkaa saa, ja sillä siisti.
Quote from: Jack_V on 20.06.2009, 14:45:54
Quote from: Veli on 20.06.2009, 13:39:38
Ravintolan portsarille annan tippiä. En muuten.
Miksi? En ole koskaan ymmärtänyt miksi kaverinikin heittää ovimiehen kouraan setelin poistuessaan baarista. Eihän se portsari siinä muuta tee kuin availee ovea ja tarkastelee papereita, aivan kuin kympin kouraan lyömisellä saisi seuraavalla kerralla paremman oven aukaisun.
Tämä on ilmeinen jäänne 80-luvulta jolloin portsarilla oli kaikki valta. Kerran tapahtui esim. niin ettei päästy sisään kun mulla oli liian punaiset silmät, olin kuski ja luonnollisesti selvinpäin, mikään selittely ei auttanut. Hauskaa näin jälkikäteen muttei ollut silloin. Olis voinut olla toinen lopputulos jos olisin käynyt paikassa edellisenä viikonloppuna ja pistänyt lähtiessäni kympin käteen.
Quote from: Goman on 20.06.2009, 15:41:28
Yksi ärsyttävimmistä tippijutuista on turistimatkoilla joka peevelin kerta bussikuskille kerättävä tippi. Kun Jorgos on nyt niin hyvin bussia ajanut, eikä kertaakaan ojaan. Voi Pe.. Kyllä bussikuskin pitäisi tietää keikalle lähtiessään paljonko palkkaa saa, ja sillä siisti.
Etelä-Euroopan lomakohteissa oppaina toimivat suomalaisnaiset ne vain haluavat meille junteille opettaa tippaamista, vaikka ainakaan Italiassa ja Espanjassa ei kukaan tippiä odota. Puhunkin nyt maasta yleensä enkä jostain turistirysästä.
Quote from: BRG on 20.06.2009, 15:44:23
Quote from: Jack_V on 20.06.2009, 14:45:54
Quote from: Veli on 20.06.2009, 13:39:38
Ravintolan portsarille annan tippiä. En muuten.
Miksi? En ole koskaan ymmärtänyt miksi kaverinikin heittää ovimiehen kouraan setelin poistuessaan baarista. Eihän se portsari siinä muuta tee kuin availee ovea ja tarkastelee papereita, aivan kuin kympin kouraan lyömisellä saisi seuraavalla kerralla paremman oven aukaisun.
Tämä on ilmeinen jäänne 80-luvulta jolloin portsarilla oli kaikki valta. Kerran tapahtui esim. niin ettei päästy sisään kun mulla oli liian punaiset silmät, olin kuski ja luonnollisesti selvinpäin, mikään selittely ei auttanut. Hauskaa näin jälkikäteen muttei ollut silloin. Olis voinut olla toinen lopputulos jos olisin käynyt paikassa edellisenä viikonloppuna ja pistänyt lähtiessäni kympin käteen.
Vielä 1970-luvulla oli joissakin anniskelupaikoissa käytäntönä, ettei portsari saanut ravintolan omistajalta minkäänlaista korvausta, vaan portsarin palkka muodostui tipeistä. Portsari ilmoitti tulonsa verottajalle, joka sovelsi tuloihin harkintaverotusta. Tarjoilijoiden tippejä verottaja on aina katsonut läpi sormien.
En kannata tippikulttuurin rantautumista meille. Palvelumaksu tulee sisällyttää ruokalistan hintoihin. Joskus kyllä tippaan lempipaikoissani, joissa on kassalla kuppi jossa lukee "työntekijöiden virkistyskassa" tms, tai jos joudun matkustamaan taksilla ja kuski on mukava eikä urputa esim. kissankuljetuslaatikosta (josta olen kyllä maininnut tehdessäni tilausta taksikeskukseen), niin pyöristän summan ylöspäin. 17 euron taksikyydistä maksan mielelläni 20 euroa, jos kyyti on ollut joutuisa ja mukava.
Ameriikassa tarjoilijoiden tulot riippuvat tipeistä. Eikä vain tarjoilijoiden, sillä usein tarjoilijat jakavat tippinsä tarjoilijan apulaisten, kokkien ja tiskaajien kanssa. Työnormeista säädetyn lain mukaan työnantajan ei ole pakko maksaa tippityöntekijöille enempää kuin 2,13 dollaria tunnissa. Saman lain mukaan työnantajan on maksettava erotus, jos tuntipalkan ja tippien yhteissumma jää alle 5,15 dollarin per tunti. Tästä eivät kuitenkaan tiedä suurin osa tippityöntekijöistä, koska työnantajat eivät sattuneesta syystä mainitse asiasta, joten käytännössä tarjoilijat ovat täysin tipinantajan armeliaisuuden varassa.
Näistä oikeuksista on vaikea päästä selville, koska ammattiliittoon liittymisestä seuraa usein kenkää, ja köyhyyden ja puutteen vuoksi tarjoilijoiden koulutustaso on matala. Jos minä saisin päättää, Ameriikastakin ottaisin tippikulttuurin pois ja antaisin tippityöntekijöille kiinteän minimipalkan.
Ihan ensin, itse pikkasen reilut 30 vuotta ravintoloissa töitä tehneenä laitan oman osani.
Ollaan koettu prosenttipalkka (ihan hyvä juttu).
Kun muutoksia myöhemmin tuli, ne eivät olleet työntekijämyönteisiä.
Kuukausi/tuntipalkkaus veivät lähestulkoon lisien mukaan tuomat kannustukset.
Vaikka näitä olisi sovellettu, aina meni huonompaan suuntaan. Olen työskennellyt sekä baarimestarina että "ovimiehenä". Ymmärrän, että valtaosalla ravintola-asiakkaista on omat tapansa, jotka eivät kohteliaasti sanottuna kohtaa asiakaspalvelijan toiveiden kanssa.
Kuitenkin minä 80-90 - luvulla pystyin helposti hankkimaan omistusasunnon, auton ja muut tarvittavat lisävarusteet haluni mukaan ja sillon nimenomaan tippi muodosti sen rahareservin, jolla jatkettiin...
"Ovimiehenä" maksoin veroja, mutta on rehellisyyden nimessä sanottava, että baarissa saamiani ylimääräisiä tuloja en ole ilmoittanut.
Amerikan käytäntö tuli tutuksi poikani kilpamatkojen yhteydessä. Siellä teimme selvyyden vuoksi pyynnön, että palvelumaksu liitetään laskuun. Tämä tuntui toimivan hyvin ja miellyttävä tarjoiluhenkilökunta sai myös ylimääräisen "tipin". Koko meidän porukka oli valtavan tyytyväinen Amerikan malliin.
Tiedän, että on varsin monia mielipiteitä tämän asian puolesta ja vastaan ja jokainen niistä on omalla tavallaan perusteltu.
Itse annan aina "pokelle" omansa ja en ole kohdannut huonoa palvelua kotikonnullani Vuosaaren maahanmuuton kovan ytimen ™ tuntumassa.
Toisaalta, jos haluan huonoa palvelua, lähden ydin-Helsinkiin. Esim. leffa-illan jälkeen, jos haluat "rinksun"... Ruokailun olen siirtänyt kotiini jo ajat sitten !!! :o
minua eivät kiinnosta tipit ravintoloissa, koska en ole niin rikas, että olisi varaa syödä ulkona.
vuosi sitten kävin kolmen viikon etelämatkalla, enkä syönyt siellä kertaakaan ulkona. mutta jos olisin rikas ja olisi varaa syöda ulkona, niin en maksaisi tippiä ollenkaan, maksaisin sen, mitä paperissa lukee.
Quote from: Jack_V on 20.06.2009, 14:45:54
Eihän se portsari siinä muuta tee kuin availee ovea ja tarkastelee papereita, aivan kuin kympin kouraan lyömisellä saisi seuraavalla kerralla paremman oven aukaisun.
Taannoin hieman ovimiehen hommia harrastaneena sanoisin, että jos et aio palata kyseiseen baariin ainakaan kovin useasti, ei sillä tipillä olekaan mitään virkaa. Mutta jos vähänkään meinaat käydä kyseisessä juottolassa, on aina etua siitä että naama jää tipin muodossa mieleen. Sieltä poke saattaa vinkata jonosta sisään "mukavat" ja jos sisällä tulee jotain hässäkkää, poken asenne on valmiiksi +100 sen sijaan että kattois sua standardi -100 känniääliönä.
Tipit eivät ole tulossa, ne ovat olleet täällä iät ajat. Onhan tippejä annettu jo pitkään. Ei tietenkään kaikki, mutta osa porukasta. Tippihomma on varsin ok silloin kun voi luottaa siihen, että tarjoilija joka tapauksessa saa asiallisen lakisääteisen korvauksen työstään. Kun näin on, voi tippiä antaa palkintona hyvin hoidetusta työstä, jos siltä tuntuu.
Mielestäni tippejä voisi antaa muuallakin kuin ravintolassa, nolottaa näin jäkikäteen kun ei tajunnut mitenkään erityisesti korvata tien päältä pelastaneen autoliiton miehen toimia.
Tippihommassa ikävää on se, jos ei ole mitään yleisiä sääntöjä siitä, miten paljon (ja missä tilanteessa) pitää tippiä antaa. Tuo epävarmuus on ulkomailla matkustaessa tuskaa, ei haluaisi olla jurpo, vaan toimia hyvien tapojen mukaan.
Mieluummin annan "tippiä" niille romanialaisille kerjureille kuin portsareille, tarjoilijoille tai muille palvelualan työntekijöille. Jos palvelu ei pelaa ilman tippiä, työntekijä on väärällä alalla. Asiakkaat maksavat palvelusta ja hyödykkeistä yritykselle, yritys maksaa työntekijöilleen palkkaa sopimuksen mukaan. Palkka merkitsee työntekijälle paljon muutakin kuin sen jokakuisen leipä/vuokra/mitä vaan -rahaa.
Jos minimipalkka olisi vaikka 10e/tunti, niin olisiko oikein sitä tarjoilijaa kohtaan, että työnantaja maksaisi vain 5e/tunti, koska ko. työntekijä saa kuitenkin tippiä lisäksi? No entä eläkekertymä ja muu sosiaaliturva? Vaikuttako tuo tipin saanti työeläkkeeseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen, sairaseläkkeeseen, äitiyspäivärahaan, sairasajan palkkaan? Miettikäähän sitä...
Minä olen tällä kertaa se uhitteleva mies.
Minä en maksa tippiä, en edes Kanadassa tai Yhdysvalloissa tarjoilijoille. Maksakoon itse tarjoilustaan, mikäli pakko. Katsos, nimittäin, jos menussa lukee, että hampurilaisen hinta on 10 $, niin maksan sen 10 $, enkä 14 $.
Ainoastaan maksan "tippiä" kulkiessani taksilla ja käyttäessäni käteistä. Jos matkan hinnaksi tulee tyyliin 19.5 Euroa, niin todennäköisesti annan 20-setelin ja sanon, pidä loput.
Quote from: Advancedisto on 21.06.2009, 02:18:17
Minä en maksa tippiä, en edes Kanadassa tai Yhdysvalloissa tarjoilijoille. Maksakoon itse tarjoilustaan, mikäli pakko. Katsos, nimittäin, jos menussa lukee, että hampurilaisen hinta on 10 $, niin maksan sen 10 $, enkä 14 $.
Oletko koskaan kuullut siitä että maassa maan tavalla?
Quote from: Eino P. Keravalta on 20.06.2009, 12:28:21
Ei, tippi ei tule. Ainakaan tippiä ei tule.
Olen siinä käsityksessä, että työnantajan tulee maksaa työntekijän palkka, ei minun. Oletan, että "tippi" on jo lisätty kiinteisiin hintoihin. En halua mitään basaarikulttuuria tänne. Haluan tietää hinnan ja maksan sen jos haluan palvelun. En halua tinkiä, en vongata, en vängätä, en arvuutella hintaa tai kokea v---tusta edellisten vuoksi.
En myöskään halua, että takapuoltani lipevästi nuollaan kammottava tekovirne naamalla vain sen vuoksi, että heittäisin pari lanttia johonkin muovikuppiin kassalla. Haluan vain nopeaa ja neutraalin asiallista palvelua. Ei tarvitse toivotella hyviä päivänkään jatkoja, minun päiväni ei ole kiinni noista valheellisista toivotuksista.
Ja koko ideahan on epätasa-arvoinen; miksi tarjoilija saa tippiä mutta hitsari ei? Vai pitääkö hitsarifirman asiakasfirman tulla heittelemään hitsareille kolikoita kuin koirille luita?
Entä jos tarjoilijoita on kaksi, toinen kaunis ja toinen ruma? Kumman luulette saavan enemmän tippiä? Valittaako rumempi vähemmistövaltuutetulle? Vai enemmistövaltuutetulle, sillä enemmistöhän on rumia..
Ei kiitos, moista orjamentaliteettia ei kaivata sivistysmaissa. Sopii vain aasivankkuri- ja basaariyhteiskuntiin, missä kanan kaula katkaistaan teltan takana. Me pohjoismaalaiset haluamme hinnat hintoina. Piste.
Eino sanoi asian juuri niin kuin se on. Eipä ole juuri lisättävää. Näin aamuyöstä toivon Einolle kahta asiaa. Älä erehdy somalien kanssa nahistelemaan tai minun kanssani pokeripöytään.
Quote from: Vera on 21.06.2009, 02:31:22
Quote from: Advancedisto on 21.06.2009, 02:18:17
Minä en maksa tippiä, en edes Kanadassa tai Yhdysvalloissa tarjoilijoille. Maksakoon itse tarjoilustaan, mikäli pakko. Katsos, nimittäin, jos menussa lukee, että hampurilaisen hinta on 10 $, niin maksan sen 10 $, enkä 14 $.
Oletko koskaan kuullut siitä että maassa maan tavalla?
Aivan. Ja siitä on jopa hyötyä. Esimerkiksi monessa baarissa tippaamalla dollarin/juoma saa joka kolmannen tai neljännen drinkin ilmaiseksi. Tai siis yhdellä taalalla - sillä tippihän kannattaa maksaa aina. Kun on itse tehnyt myös tippihommia osaa arvostaa palvelua ja palvelusta maksavaa asiakasta. USAssa vain moukka jättää tippaamatta.
Quote from: pate ensimmäinen on 21.06.2009, 03:18:39
Quote from: Eino P. Keravalta on 20.06.2009, 12:28:21
Ei, tippi ei tule. Ainakaan tippiä ei tule.
Olen siinä käsityksessä, että työnantajan tulee maksaa työntekijän palkka, ei minun. Oletan, että "tippi" on jo lisätty kiinteisiin hintoihin. En halua mitään basaarikulttuuria tänne. Haluan tietää hinnan ja maksan sen jos haluan palvelun. En halua tinkiä, en vongata, en vängätä, en arvuutella hintaa tai kokea v---tusta edellisten vuoksi.
En myöskään halua, että takapuoltani lipevästi nuollaan kammottava tekovirne naamalla vain sen vuoksi, että heittäisin pari lanttia johonkin muovikuppiin kassalla. Haluan vain nopeaa ja neutraalin asiallista palvelua. Ei tarvitse toivotella hyviä päivänkään jatkoja, minun päiväni ei ole kiinni noista valheellisista toivotuksista.
Ja koko ideahan on epätasa-arvoinen; miksi tarjoilija saa tippiä mutta hitsari ei? Vai pitääkö hitsarifirman asiakasfirman tulla heittelemään hitsareille kolikoita kuin koirille luita?
Entä jos tarjoilijoita on kaksi, toinen kaunis ja toinen ruma? Kumman luulette saavan enemmän tippiä? Valittaako rumempi vähemmistövaltuutetulle? Vai enemmistövaltuutetulle, sillä enemmistöhän on rumia..
Ei kiitos, moista orjamentaliteettia ei kaivata sivistysmaissa. Sopii vain aasivankkuri- ja basaariyhteiskuntiin, missä kanan kaula katkaistaan teltan takana. Me pohjoismaalaiset haluamme hinnat hintoina. Piste.
Eino sanoi asian juuri niin kuin se on. Eipä ole juuri lisättävää. Näin aamuyöstä toivon Einolle kahta asiaa. Älä erehdy somalien kanssa nahistelemaan tai minun kanssani pokeripöytään.
Kyllä, Eino sen sanoi. Olen kaikessa samaa mieltä, eli Suomeen ei tippikulttuuri sovi. Meillä on kiinteät hinnat mitkä sisältävät "tipin" ja siihen hintaan täytyy saada palvelua. Pohjoismaiseen tai ainakaan suomalaiseen
kulttuuriin ei sovi tipin tapainen kerjääminen. Meillä kiusaannutaan, jos joudutaan arvuuttelemaan, onko tippiä varmasti annettu tarpeeksi...
Quote from: JT on 21.06.2009, 03:26:24USAssa vain moukka jättää tippaamatta.
Luultavasti olisin siellä sitten kuin kala vedessä.
Nooh, leikki leikkinä, kyseessähän kai oli etupäässä keskustelu siitä, pitäisikö tippisysteemi implementoida Suomeen, eikä siitä, maksaisiko joku tippiä siellä, missä se on jo implementoitu.
Henkilökohtaisesti olen standardi ihminen, eli tipin ystävä osoitepäässä, muuten en niin välitä :)
Quote from: Vera on 21.06.2009, 02:31:22
Oletko koskaan kuullut siitä että maassa maan tavalla?
Oikea asenne!
Eniten hämmennystä aiheuttaa mielestäni se, että ei oikein tiedä miten tulee toimia. Itsekkin olen ulkomailla välillä aivan pihalla, että mikä on se oikea käytäntö. Ainakin sen olen oppinut (en kantapään kautta), että on epäkohteliasta jättää aivan liian vähän tippiä. Jos joku Suomessakin jättää 15 senttiä tippiä niin sen voi jo kokea vittuiluksi.
En ole ikinä itse käynyt Jenkeissä, mutta rakas veljeni kertoi, että ainakin Nykissä monissa paikoissa oli tipin osuus laskettu valmiiksi, ettei tule noloja tilanteita.
Quote from: JT on 21.06.2009, 03:26:24
Quote from: Vera on 21.06.2009, 02:31:22
Quote from: Advancedisto on 21.06.2009, 02:18:17
Minä en maksa tippiä, en edes Kanadassa tai Yhdysvalloissa tarjoilijoille. Maksakoon itse tarjoilustaan, mikäli pakko. Katsos, nimittäin, jos menussa lukee, että hampurilaisen hinta on 10 $, niin maksan sen 10 $, enkä 14 $.
Oletko koskaan kuullut siitä että maassa maan tavalla?
Aivan. Ja siitä on jopa hyötyä. Esimerkiksi monessa baarissa tippaamalla dollarin/juoma saa joka kolmannen tai neljännen drinkin ilmaiseksi. Tai siis yhdellä taalalla - sillä tippihän kannattaa maksaa aina. Kun on itse tehnyt myös tippihommia osaa arvostaa palvelua ja palvelusta maksavaa asiakasta. USAssa vain moukka jättää tippaamatta.
Jotenkin tulee mieleen lahjominen. Eli jos pokea ja/tai henkilökuntaa muistaa lahjoa tarpeeksi, saa ilmaisen juoman (jos saa). Itse ainakin mieluummin maksan siitä mitä kulutan.
Quote from: Torrence on 21.06.2009, 03:35:55
Quote from: JT on 21.06.2009, 03:26:24
Quote from: Vera on 21.06.2009, 02:31:22
Quote from: Advancedisto on 21.06.2009, 02:18:17
Minä en maksa tippiä, en edes Kanadassa tai Yhdysvalloissa tarjoilijoille. Maksakoon itse tarjoilustaan, mikäli pakko. Katsos, nimittäin, jos menussa lukee, että hampurilaisen hinta on 10 $, niin maksan sen 10 $, enkä 14 $.
Oletko koskaan kuullut siitä että maassa maan tavalla?
Aivan. Ja siitä on jopa hyötyä. Esimerkiksi monessa baarissa tippaamalla dollarin/juoma saa joka kolmannen tai neljännen drinkin ilmaiseksi. Tai siis yhdellä taalalla - sillä tippihän kannattaa maksaa aina. Kun on itse tehnyt myös tippihommia osaa arvostaa palvelua ja palvelusta maksavaa asiakasta. USAssa vain moukka jättää tippaamatta.
Jotenkin tulee mieleen lahjominen. Eli jos pokea ja/tai henkilökuntaa muistaa lahjoa tarpeeksi, saa ilmaisen juoman (jos saa). Itse ainakin mieluummin maksan siitä mitä kulutan.
Maassa maan tavalla...? Se on vanhanaikaista, nykyään pidetään kiinni omasta kulttuurista vaikka maisema vaihtuisi.
...Lahjominen ...eikös se ole läheistä sukua kolmannen osapuolen kusetukselle?
Quote from: JT on 21.06.2009, 03:26:24
Quote from: Vera on 21.06.2009, 02:31:22
Quote from: Advancedisto on 21.06.2009, 02:18:17
Minä en maksa tippiä, en edes Kanadassa tai Yhdysvalloissa tarjoilijoille. Maksakoon itse tarjoilustaan, mikäli pakko. Katsos, nimittäin, jos menussa lukee, että hampurilaisen hinta on 10 $, niin maksan sen 10 $, enkä 14 $.
Oletko koskaan kuullut siitä että maassa maan tavalla?
Aivan. Ja siitä on jopa hyötyä. Esimerkiksi monessa baarissa tippaamalla dollarin/juoma saa joka kolmannen tai neljännen drinkin ilmaiseksi. Tai siis yhdellä taalalla - sillä tippihän kannattaa maksaa aina. Kun on itse tehnyt myös tippihommia osaa arvostaa palvelua ja palvelusta maksavaa asiakasta. USAssa vain moukka jättää tippaamatta.
Sinähän olet jo sen ilmaisen juomasi tipillä maksanut. Eli, ei ole ilmaisia lounaita. Vielä huonompi homma on se, ettet mahdollisesti kerkeä, sitä tipeilläsi maksamaa juomaasi edes tilata, koska viehkeä neitosesi houkuttelee sinut hotellihuoneeseen isovarpaiden väliä hieromaan.
Suomen systeemi on hyvä ravintolan asiakkaalle sekä työntekijälle. Palkka on taattu ja hinnat pysyvät kohdillaan. Ei kaikissa hommissa tulospalkkaus ole hyvä juttu.
Ja eihän kukaan estä tippaamasta. Itse ainakin tippaan mielelläni jos saan oikeasti hyvää palvelua, sellaista josta tulee hyvälle mielelle ja sattuu olemaan muutama kolikko taskustta.
Ongelmallisinta tippaamisessa on se, että kun itse en ainakaan käytä käteistä juuri koskaan, ei minulla myöskään ole usein mitään millä tipata. Sitä ei oikein voi laskea tippaamiseksi, että kirjoittaa siihen tippiviivalle.
Kaikenlisäksi suomalaisen ravintolan hinnoissa on jo valmiiksi palvelusta koituvat kulut, joten jokapäiväinen tippaus olisi väärin. Jenkkilässä kun menet baariin ja otat oluen, maksat pari dollaria kaljasta ja dollarin tippiä. Suomessa maksat viisi euroa, joten ei paljon tippaus maistu, ellei saa sitten erityisen hyvää palvelua.
Tosin jenkkilässäkin ollaan menossa joissain paikoissa hieman meidän suuntaan, sillä esim. kerran kun söin aamiaisen New Yorkin keskustassa ja sain siitä laskun, oli siinä jo valmiiksi usemamman kymmenen prosentin tippi. Maksoin vajaan kolmen kympin laskun 50 dollarin setelillä, jolloin tarjoilia kysyi tarvitsenko vaihtorahat :roll: Pidin hieman kummallisena, että tippi oli valmiiksi jo laskussa ja että se oli melko suuri, verrattuna laskuun...
Quote from: ekto on 23.06.2009, 14:14:53
Ja eihän kukaan estä tippaamasta. Itse ainakin tippaan mielelläni jos saan oikeasti hyvää palvelua, sellaista josta tulee hyvälle mielelle ja sattuu olemaan muutama kolikko taskustta.
Juuri näin sen minustakin pitää mennä. Kun palkka-asiat ovat kunnossa, voi hyvästä palvelusta halutessaan antaa tippiä. Mutta voi myös hyvällä omallatunnolla jättää antamatta, kun tietää tympeän tarjoilijan tai yrmeän taksikuskin saavan joka tapauksessa asiallisen korvauksen työstään.
En todellakaan halua mitään amerikkalaista arvuuttelukulttuuria Suomeen. Mielestäni palvelun todellisen hinnan pitää olla etukäteen näkyvissä, ja maksan tasan sen mitä pyydetään. Palveluntarjoaja pyytäköön palvelustaan riittävän hinnan. Se on selkeää, rehellistä ja tasapuolista - suomalaista kulttuuria parhaimmillaan.
Tippauskulttuuri synnyttää mielistelyä ja tekoystävällisyyttä. Yhdysvalloissa hymyt ja ystävällinen palvelu eivät minua ilahduta, koska mielessä on, että se kuitenkin vain teeskentelee saadakseen isomman tipin. Ei kaikki hyvä palvelu siellä tietenkään ole pelkkää tippien kerjäämistä, mutta tippikulttuuri vie maun oikeastakin ystävällisyydestä. Suomessa hinta on ennalta sovittu ja tiedän, että ystävällisyys on rehellistä pyyteetöntä ystävällisyyttä. Silloin se lämmittää mieltä.
Lisäksi pakkotippaaminen luo jatkuvasti inhottavaa epävarmuutta. Pöytiintarjoiluravintoloissa homma on aika selvä, kunhan tietää oikean prosentin. Mutta aina ei ole varmaa, minkä tyyppinen paikka on kyseessä: tipillinen vai tipitön? Takseissa pitäisi tipata, hyvä, mutta onko prosentti sama kuin ravintoloissa? Entäs hotellin ilmaisessa lentokenttäkyydissä? Ja jos pienin raha lompakossa on silloin 50 dollarin seteli, milläs tippaan? Kulttuurista seuraa ylimääräistä päänvaivaa, kun aina pitäisi pitää varalla tukkua sopivia pikkurahoja.
Yhdysvalloissa käydessäni maksan juomarahaa, koska tiedän, etteivät asiakaspalvelijat muuten saa säädyllistä palkkaa - maassa maan tavalla. Mutta inhoan sitä kulttuuria syvästi ja vastustan sen tuloa Suomeen. Suomessa tai muuallakaan Euroopassa en siis koskaan jätä juomarahaa. Korkeintaan saatan käteisellä maksaessani vähän pyöristää loppusummaa ylöspäin, jos koen saaneeni selvästi parempaa kuin odotin.
en ole antanut tippiä enkä anna,karvakäden kebabin kävin tänään kiskaisemassa ja todennäköisesti kopioivat korttini ainakin kahteen kertaan niin hidas toimitus oli,eiköhän siinä ole tippiä tarpeeksi kun lomarahat pöllivät. ;)
Tippauskulttuuri on ainakin minusta hankalaa, epävarmaa ja aiheuttaa jatkuvaa arvuuttelua ja ihmettelyä. Hinnat pitäisi asettaa niin, että hinta pitää paikkansa. Ehkä asia vain tuntuu hankalalta, kun ulkomailla käydessään on aina vähän ihmeissään niin rahojen kuin vieraan kulttuurinkin suhteen.
Veikkaan, että Suomessa tippauskulttuuri ei ihan heti saa jalansijaa, koska suurin osa suomalaisista ei varmaankaan sitä tippiä jätä. Jos taulussa lukee että pitsa maksaa 6.90, niin minä maksan sen 6.90. Jos rahaa halutaan lisää, nostettakoon hintaa. Perkele.
Quote from: Joni on 23.06.2009, 15:47:23
Veikkaan, että Suomessa tippauskulttuuri ei ihan heti saa jalansijaa, koska suurin osa suomalaisista ei varmaankaan sitä tippiä jätä. Jos taulussa lukee että pitsa maksaa 6.90, niin minä maksan sen 6.90. Jos rahaa halutaan lisää, nostettakoon hintaa. Perkele.
Juuri näin. Amerikkalaisessa kulttuurissa tuon tippauksen lisäksi häiritsee se, että verojakaan ei ole aina laskettu hintaan valmiiksi. Ketä kiinnostaa se, mitä jokin asia tai palvelu maksaa ilman veroja ja palvelumaksua? Se, mikä asiakasta kiinnostaa, on, että paljonko lompakko ohenee sen tai tämän asian ostamisesta. Ja olisi reilua, että tämä hinta myös kerrottaisiin selkeästi. Se, miten ravintola, tarjoilija ja verottaja keskenään ne rahat jakavat, on asiakkaan kannalta yhdentekevää.
Tippaus erityisen hyvästä palvelusta on sitten asia erikseen, koska tuolloin on kyse siitä, että asiakas on saanut jotain sellaista, mitä ei olettanut ravintolaan mennessä saavansa. Se, että ruuat kannetaan pöytään sitä mukaa, kun kokki ne kokkaa ja ruokailun lopuksi rahastetaan, on ainakin itselleni se, mistä oletankin ravintolaan mennessä maksavani, joten sen osuuden voi kyllä aivan hyvin laskea niihin hintoihin jo valmiiksi.
Tuntuu tuo tippaus jo turhan hankalalta tuon ensimmäisen viestin neuvon perusteella, että ei kiitos tätä Suomeen. Lasku täytyy voida maksaa kerralla, eikä tuhraamalla kuittien ja summien kanssa, eli palvelun täytyy kuulua hintaan. Tietty ymmärrän että "maassa maan tavalla", ulkomaille reissatessa maksaisin tipin, mutta täällä en siihen ryhdy.
Hyvästä palvelusta voin antaa tippiä hieman.
Tai ennen annoin, ravintolahinnat ovat nousseet nyt niin paljon.
Toisaalta, jos ateria ei miellytä, ei ole mitään tunnontuskia valittaa siitä.
En jakele pääsääntöisesti mitään tippejä missään. Jos joku ei tule palkallaan toimeen, vaihtakoon työpaikkaa tai hankkikoon lisätyötä. Asiakkaan tehtävä ei ole pitää ketään hengissä kolikkoja viskelemällä. Kapitalismissa työ ja palkka asettuvat omalla painollaan kohdalleen.
Tippi on ymmärrettävissä vain poikkeustapauksissa, jostakin tavallisen tason ylittävästä palvelusta ja uroteosta. Tipin antaminen on perusteltua vain silloin, kun tipin antaminen on asiakkaalle nautinto.
En millään tavalla toivo ilmiön rantautuvan Suomeen.
Aikanaan Montrealissa lentokentän baarissa jouduin tivaamalla tivaamaan, että mitä se bisse nyt ihan OIKEASTI maksaa. Ei varmaan ollut lentokentän baarissa työskentelevälle kyypparille ihan eka kerta. Mutta vaikeaa se hinta oli suoraan sanoa... Siis kyyppari ei olisi halunnut sanoa sitä tippihintaa ääneen. Ja mulla oli rajallinen kourallinen dollareita :(.
Käsi pystyyn joka väittää omaavansa semmoiset kalkulaattoriaivot että +15% lisäykset tulee itsestään (kaikesta, kuten hamppari+kalja 13,20€ ja taxi 23,10€). Pirun hankala systeemi.
Omat tipit täällä kotomaassa yleensä lähtee silloin, kun kello on paljon, ja lompakkokin on saavuttanut Euroopan mittakaavalla merkittävät mittasuhteet.