Lokakuussa 1636 käyty taistelu oli hyvin verinen, ja siinä kuoli tuhansia.
Saksan koillisosasta läheltä Wittstockin kaupunkia löytyi joukkohauta vuonna 2007. Haudassa oli 88 kokonaista luurankoa, jotka ajoitettiin kolmikymmenvuotisen sodan aikaisiksi.
Aikalaiskirjoitusten perusteella tiedetään, että Wittstockin taistelu lokakuussa 1636 oli hyvin verinen. Siinä kuoli useita tuhansia sotilaita. Joukkohaudan sotilaiden kansallisuuden tunnistamista vaikeutti se, että ruumiit oli riisuttu ennen hautaamista. Vaatetus olisi antanut viitteitä vainajien alkuperästä.
Ruotsalaisia vai suomalaisia?
Muun muassa luututkimusten perusteella saksalaiset tutkijat kuitenkin päättelivät, että osa luurangoista ilmeisesti kuului Ruotsin armeijassa taistelleille skottilaisille palkkasotureille.
Kaksi tutkituista luurangoista saattoi puolestaan olla ruotsalaisia, mutta yhtä hyvin myös suomalaisia.
Vaikka täyttä varmuutta joukkohaudan uhreista ei olekaan, kirjalliset lähteet kertovat, että Wittstockin taistelussa oli mukana myös suomalaisia ratsumiehiä.
Dresdenin sotamuseossa on esillä näyttely, jossa kerrotaan Wittstockin taistelusta.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288601599993.html
Quote from: Ink Visitor on 21.09.2013, 16:48:10
Muun muassa luututkimusten perusteella saksalaiset tutkijat kuitenkin päättelivät, että osa luurangoista ilmeisesti kuului Ruotsin armeijassa taistelleille skottilaisille palkkasotureille.
Kyseiset skotit lienevät kuuluneet Mackayn klaaniin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Clan_Mackay
Quote from: Ink Visitor on 21.09.2013, 16:48:10
Kaksi tutkituista luurangoista saattoi puolestaan olla ruotsalaisia, mutta yhtä hyvin myös suomalaisia.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288601599993.html
Saisikohan kallonmittauksilla oikean alkuperän selville?
Luin pari päivää takaperin Hesarista kolumnin jossa osattiin kertoa että Suomalaisten heikko itsetunto johtuu vanhoista kallonmittaustuloksista.
Luulisi siis eroavaisuuksien olevan vähintään tätä luokkaa:
(http://chronicle.com/img/photos/biz/photo_14912_landscape_large.jpg)
RUOTSI SUOMI
Geenit sen kertovat jos kertovat. Mutta tuskin kertovat, sillä olemme lähisukulaisia ruotsalaisten kanssa, halusimme tai emme. Mutta erojakin on, joten Svante Pääbon porukka saattaisikin halutessaan osata tunnistaa vainajien kansallisuuden.
En ole pariin viikkoon revennyt, mutta kiitti, Arde, nyt se tapahtui.
Jos noista saisi DNA-näytteet, niin kyllähän tutkijat ainakin voisivat esittää todennäköisyyksiä suomalisuuden tai ruotsalaisuuden puolesta. Mutta (nyt seuraa vitsiä) jos kuolettavat haavat ovat etupuolella, niin sitten kyseessä ovat suomalaiset.
Eiköhän tuo ole jo selvää sen perusteella että ruotsalaiset taistelevat viimeiseen suomalaiseen.
Suomi nyt on sellainen paskanpuhujan paratiisi, että uutisetkin pitää tarkistaa ulkomaisista lähteistä jos haluaa tietää mitä oikeasti on tapahtunut.
Esmes suomalaisissa huumetakavarikoissa talteen otettu "amfetamiini" vaikuttaisi yleensä oleva englanniksi "crystal meth".
Valitettavasti täällä tapahtuu harvoin sellaista mikä kiinnostaa englanninkielistä maailmaa, joten paljon jää arvailujen varaan.
Wittstockin taistelun aikaan 30-vuotisessa sodassa Ruotsin sotavoiman pääosa koostui palkkasotilaista eri Euroopan kolkilta. Suurin osa kenttäarmeijasta molemmilla puolilla oli saksalaisia jo pelkän maantieteellisen tarjonnan perusteella. Valtakunnan omaa pottunokkaista jalkaväkeä sijoitettiin miehitys- ja vartiojoukkoihin ympäri koko pohjois-Saksan satamia ja kaupunkeja joukkojen lojaalisuuden vuoksi.
Kuolleisuus oli hurjaa jopa rauhallisissa oloissa. Peter Englundin mukaan eräästä pohjois-Ruotsin pitäjästä samalla kertaa rekrytoiduista noin sadasta kruunun alokkaasta oli Saksaan laivaamisen jälkeen hengissä enää noin 10% parin kuukauden palveluksen jälkeen kiitos "kenttätauteja" kuhisevien sotaleirien ja vajavaisen vastustuskyvyn. Ratsuväkiyhtymät olivat kansalliselta pohjalta muodostetut mutta harva näki enää terveenä kotiansa asetetun 20 vuoden palvelusajan takia. Mikäli vammautui palveluskyvyttömäksi ja selvisi välskärin sahalta hengissä sai sentään passituksen takaisin kerjäläiseksi tai kotitilalleen vaivaiseksi.
Sotaretkiä haittasi kovasti koko Saksan kattanut vuosikausien totaalinen hävitys. Armeijoiden huollosta suurin osa kerättiin, tai no ryöstettiin marssireittien varrelta. Parhaitten kulkureittien varrelta talonpojat olivat kyllästyneinä hylänneet tiluksensa ja kylänsä ja paenneet linnoitettujen kaupunkien suojiin. Suurella vaivalla kerätyt armeijat hyökkäsivät ratkaisua hakien etelään (Ruotsi) tai pohjoiseen (keisarilliset) kunnes ruoan ja rehun puute pakotti nälkiintyneet armeijat takaisin jo kauan sitten tyhjiksi syödyille tukialueilleen. Ratsuväki kantoi itse satuloitaan paluumarsseilla hevosten kuoltua nälkään. Ai niin, tuohon aikaan hevosenlihan syönti oli suuri tabu. Tuhannet hummanraadot eivät piristäneet armeijoiden ankeaa ja niukkaa ruokavaliota.
Protestanttisen Tanskan yllättävä liittyminen sotaan Ruotsia VASTAAN oli oikea onnenpotku. Ruotsille. Armeija söi ja ryösti neitseellisen Jyllannin puhtaaksi ja voitti lisäaikaa vakavasti uhanneen nälkiintymisen edeltä. Tanskan kuningasta vitutti suuresti.
Karkuruus oli yleistä. Eräskin suomalainen pakolla värvätty häippäsi armeijasta ja käveli Baltian rannikkoja pitkin takaisin kotipitäjäänsä, saatiin kiinni ja lähetettiin takaisin Saksaan. Noin muuten armeijoissa ja niitä seuraavien pyykkärien, karvarien, huorien yms. laumassa oli elo huomattavasti turvallisempaa kuin armeijoiden ulkopuolella. Saksan väkiluku romahti 30-vuotisen sodan aikana saavuttaakseen sotaa edeltävän väkimäärän vasta 1800-luvun aikana yli 150 vuotta myöhemmin.
Se, että Saksasta olisi löytynyt suomalaisten tai ruotsalaisten luurankoja ei ole mikään varsinainen uutinen. Täkäläistä väkeä kuopattiin vuosien mittaan Pommerin rannikon ja Tonavan välille kymmenin tuhansin. Sodan tulos? Ruotsin kirjastot saivat loistavat kokoelmat keski-Eurooppalaista kirjallisuutta, yhtenä esimerkkinä varhaiskeskiaikainen Codex Argentum, 500-luvulta peräisin oleva gootinkielinen raamatunkäännös.
Saatiinko inkunaabeleita?
Inkunaabeleita? Piti oikein kaivaa tietoa esille mutta kyllä näitäkin vietiin. Tai siis tuotiin. Ainakin Prahan ryöstössä otettiin sotasaaliiksi Ursini-Rosenbergin kirjasto (http://www.kb.se/codex-gigas/Svensk-Codex-Gigas/long/ordlista/#Ursini-Rosenbergska_biblioteket) jossa inkunaabeleita oli mukana. Karkeasti kääntäen:
QuoteRuhtinas Peter Vok von Rosenberg (tsekiksi Rožmberk) (1539-1611) perusti Ursini-Rosenbergin kirjaston. Rosenbergien suku oli eräs Böömin nimekkäimpiä aatelissukuja. Kirjasto käsitti suuren määrän kallisarvoisia käsikirjoituksia, inkunaabeleita ja harvinaisia painotuotteita, joista osa oli peräisin veljensä Wilhelmin jäämistöstä. Kirjasto siirrettiin Prahan Hradčinin linnaan ja jäi 1648 ruotsalaisten käsiin sotasaaliina.
Uutta tietoa oli, että kuningatar Kristiina vei kallisarvoisimmat sotasaaliskirjat mukanaan luopuessaan kruunusta ja kääntyessään roomalais-katoliseksi. Kirjat ovat nyt Vatikaanin kirjastossa, mutta hopearaamatun osti 1660-luvulla Magnus Gabriel De la Gardie takaisin Ruotsiin Hollannista, jonne sen oli vienyt Kristiinan kirjastonhoitaja Isaac Vossius. Hinnasta ei ole tietoa. Jumal'avita mikä horo! >:(
Jos haudassa on skotlantilaisia niin siinä voi olla myöskin suomalaisia. Mikäli muistan oikein, niin Juhana Banérin johtama armeija oli lähettänyt Torsten Stålhandsken yhdessä skotlantilaisten kanssa suorittamaan koukkausta. Koukkaus vihollisen sivustaan kesti odotettua kauemmin ja hetken näytti siltä, että Banér kärsii tappion kunnes Stålhandske iski sivustaan ja taistelu ratkesi. Haudassa voi olla myöskin Uudenmaan ratsurykmentin kaatuneita.
Quote from: Arde on 21.09.2013, 17:14:54
(http://chronicle.com/img/photos/biz/photo_14912_landscape_large.jpg)
RUOTSI SUOMI
Pärskähti aamukahvit nenästä, mutta onneksi ei osunut näppäimistölle.
Sotakenttien sankareista voi iän ja syntymäseudun ,jopa kuolintavan selvittää.
Oravaisten metsäsä taistelukentän lähellä löytyi 2000-luvulla noin 18-20 vuotiaan, Uudeltamaalta olleen sotilaan miekalla tapettu luuranko.(DNA -JNE.)
Sekä Ruotsin että Suomen korkeaa sotilasjohtoa oli paikalla.
Hautajaiset sotilastyylii ,saarnat ajan ohjesäännön mukaan jne.
Hautapaikka muistomerkkikallion sivulla, Furiirin talon eteläpuolella. (RIP)
Olisinpa tiennyt olisin dokumentoinut.
Liekkö Oravais kommun tallentanut tätä?.
Oravaisten taistelun rekonstruktion filmaus tuli kuvattua.
-----
Toiseksi Dresdenin lähistön maapenkoissa on kymmeniätuhansia muitakin tuntemattomia vainajia.
Kiitos brittipommarien palopommien.
Syyttämättä jäänyt sotarikos mielestäni.
Niin tai näin: erinomainen peruste kuitenkin Pakkoruotsille och samma på tvångsvenska!
Luuranko oli tapettu miekalla? Eeh,... How come...?
Quote from: Arvoton on 22.09.2013, 14:32:27
Luuranko oli tapettu miekalla? Eeh,... How come...?
Jos kyseessä onkin tämän sodan vainaja?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pimeyden_armeija (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pimeyden_armeija)
Rukoilkaamme ettei suomalaisia vainajia löydy ko. taistelukentän kalmistoista, joutuisi taas häpeämään pottunokkien toilailuja maailmalla. Jotain tarttis tehrä ettei koko ajan joutuisi selittelemään tämän kansan kolttosia.