Väitös: Helsingissä on viisi välteltyä koulua
18.9.2013 12:33 Päivitetty 18.9.2013 12:56 44
Marjukka Liiten
Helsingin Sanomat
Köyhimpien alueiden koulujen välttely näkyy väitöksen mukaan kouluvalinnoissa melko säännönmukaisena.
Helsingin koulujen välisiä eroja väitöksessään tarkastellut tutkija Venla Bernelius löysi kaupungista neljä alakoulua ja yhden yläkoulun, jotka ovat koulua valittaessa poikkeuksellisen voimakkaasti torjuttuja.
Myös niiden oppilasalue ja oppilaspohja ovat tuntuvasti heikommat kuin kaupungissa muutoin.
Väitöskirjan mukaan Helsingissä saattaakin olla jo meneillään koulujen kautta eteneviä "alikehityksen kierteitä", jotka syventyessään voivat näkyä muutenkin naapurustossa ja asuinalueella.
Berneliuksen väitös eriytyvistä kouluista Helsingissä tarkastetaan 27. syyskuuta Helsingin yliopistossa. Tulosten mukaan yhteys asuinalueen, koulun, oppimistulosten ja oppilaspohjan välillä on selkeä.
Koulujen nimiä ei kerrota väitöskirjassa, jotta ne eivät leimautuisi.
Köyhimpien alueiden koulujen välttely näkyy Berneliuksen mukaan oppilaiden ja perheiden kouluvalinnoissa jo melko säännönmukaisena.
Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus eräissä kouluissa on isompi kuin alueen väestössä.
Eriytymisen seurauksena etenkin heikot koulut heikkenevät entisestään.
Koulujen väliset erot toimintaympäristöjen ja oppimistulosten mukaan ovat Helsingissä yhtä suuret kuin erot kaikkien Suomen kuntien välillä.
Lisäksi koulujen maine ja suosio kytketään naapurustoon, mikä osaltaan vaikuttaa lapsiperheiden kouluvalintoihin ja jopa muuttopäätöksiin.
Bernelius pyrki selvittämään, näkyykö Suomessakin merkkejä kaupunkien ja koulujen eriytymiseen liittyvistä, itseään ruokkivista ja kasautuvista kehityskuluista.
Väitöskirjan tulosten mukaan merkkejä siis jo näkyy, mutta toistaiseksi Helsingin oppilasalueet eli naapurustot eivät näytä jakauman alapäässäkään heikenneen niin paljon, että pudotus olisi erityisen jyrkkä.
Berneliuksen mukaan esimerkiksi Suomen hyvä menestys koululaisten osaamisvertailussa voikin pitkälti perustua koulutukselliseen tasa-arvoon.
Väitös osoittaa, että asuinalueiden ja koulujen kehitys voi viedä siihen, että kaupunkilaisten tasa-arvo heikkenee.
Tärkeää olisi selvittää lisää niitä mekanismeja, jotka liittyvät huono-osaisimpien alueiden kehitykseen ja tiettyjen alueiden ja koulujen torjumiseen valinnoissa, väitöksessä päätellään.
http://www.hs.fi/kaupunki/V%C3%A4it%C3%B6s+Helsingiss%C3%A4+on+viisi+v%C3%A4ltelty%C3%A4+koulua/a1379468901413
Oikeampi otsikko olisi kai että Helsingissä on 45 välteltyä koulua sillä Helsinkihän jakaa miljoonien erityis-tukia vuosittain 45:lle moni-ongelmaisimmalle koululleen mm. maahanmuuttajien määrän perusteella.
Quote
Tärkeää olisi selvittää lisää niitä mekanismeja, jotka liittyvät huono-osaisimpien alueiden kehitykseen ja tiettyjen alueiden ja koulujen torjumiseen valinnoissa, väitöksessä päätellään.
herran vuonna 2013 ei muka tiedetä miten getot syntyy? no kai tutkijan on pakko leikkiä tyhmää, muuten loppuisi apurahat.
Eiköhän välteltyjä ole tietyn kansakunnan oppilaat eikä koulut itsessään.
En ole koskaan ymmärtänyt että päivänselvistä asioista tehdään jotain väitöskirjoja:D
Quote from: Erik Herrmann on 18.09.2013, 16:36:57
Quote
Tärkeää olisi selvittää lisää niitä mekanismeja, jotka liittyvät huono-osaisimpien alueiden kehitykseen ja tiettyjen alueiden ja koulujen torjumiseen valinnoissa, väitöksessä päätellään.
herran vuonna 2013 ei muka tiedetä miten getot syntyy? no kai tutkijan on pakko leikkiä tyhmää, muuten loppuisi apurahat.
Siellä missä:
Valkoisia : on suht rauhallista ja suht vähän rikoksia.
Itä-aasialaisia: Vielä vähemmän rikoksia ja yölläkin erittäin rauhallista
Mustia: Rikoksia, raiskauksia, yh-äitejä ja jätteitä kadulla, tyypillinen ghetto siis.
Mustalaisia: Suhteellisen samanlainen ilmapiiri kuin mustien ghetossa. katso yllä^^
Muslimeja: No-go zone missä "vääräuskoisia" kohdellaan töykeästi, käytännössä yhteiskunta yhteiskunnan sisällä.
Juutalaisia: Käytännössä sama kuin muslimeilla mikäli he ovat ortodoksi juutalaisia, mutta todnäköisesti vähemmän rikoksia.
Ei ole mitään rakettifysiikkaa.
Minusta on suorastaan käsittämätöntä, ettei kouluja nimetä. Onko tällainen poliittinen tiedon pimittäminen levinnyt tieteeseenkin. Tohtoriksi voi väitellä "enpäs kerro" -tyylin.
Näissä keskusteluissa usein syyllistetään kouluja valitsevat vanhemmat. Vanhempi, joka on niin kiinnostunut lapsensa menestymisestä, että valitsee toisen koulun kuin lähimmän on joku roisto. Se, joka antaa vain mennä ja vähät välittää on sankari. Toisaalta nämä valitsijat leimataan usein hyväosaisiksi. Kuitenkin hyväosainen nimenomaan asuu niillä alueella, joissa ne hyvät koulut on. Kouluvalinta nimenomaan edistää sosiaalista liikkuvuutta.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.09.2013, 17:02:44
Juutalaisia: Käytännössä sama kuin muslimeilla mikäli he ovat ortodoksi juutalaisia, mutta todnäköisesti vähemmän rikoksia.
Ei ole mitään rakettifysiikkaa.
En ole kuullut ortodoksijuutalaisilta tuollaista suvaitsemattomuutta Israelin ulkopuolella ja syystäkin. Juutalaiset ovat yleensä oppineet elämään pitämättä meteliä. Lisäksi juttutalaiset elättävät itsensä eivätkä elä sosiaaliavustuksilla.
Quote from: Mursu on 18.09.2013, 17:12:44
Minusta on suorastaan käsittämätöntä, ettei kouluja nimetä. Onko tällainen poliittinen tiedon pimittäminen levinnyt tieteeseenkin. Tohtoriksi voi väitellä "enpäs kerro" -tyylin.
Et ilmeisesti ole tieteentekijä, etkä muutoinkaan perillä turkimuksenteosta, tutkimusetiikasta ja niiden historiasta. No ei se mitään. Tieteen tehtävä ei ole antaa lyömäaseita poliittisille tai muille sauhupäille, vaan lisätä tietoa. Eri tieteenaloilla on oma tutkimusta koskeva eettinen säännöstönsä. Tieteen avoimuus on yksi etiikan piiriin kuuluva vaatimus, mutta samoin on vaatimus yksityisuuden suojan loukkamattomuudesta. Etiikkaan kuuluu erityisen huolen kantaminen sellaisen tiedon suhteen, joka koskettaa tavalla tai toisella henkilöä. Nämä tutkimukset raportoidaan aina anonyymisti, näin on aina tehty, siten että tietoja ei voi yksilöidä. Ulottuu myös paikantamiseen silloin kun paikan ja henkilön tai ryhmän välille voidaan luoda yhteys.
Quote from: Kerttu Täti on 18.09.2013, 17:40:16
Quote from: Mursu on 18.09.2013, 17:12:44
Minusta on suorastaan käsittämätöntä, ettei kouluja nimetä. Onko tällainen poliittinen tiedon pimittäminen levinnyt tieteeseenkin. Tohtoriksi voi väitellä "enpäs kerro" -tyylin.
Et ilmeisesti ole tieteentekijä, etkä muutoinkaan perillä turkimuksenteosta, tutkimusetiikasta ja niiden historiasta. No ei se mitään. Tieteen tehtävä ei ole antaa lyömäaseita poliittisille sauhupäille, vaan lisätä tietoa. Eri tieteenaloilla on oma tutkimusta koskeva eettinen säännöstönsä. Tieteen avoimuus on yksi etiikan piiriin kuuluva vaatimus, mutta samoin on vaatimus yksityisuuden suojan loukkamattomuudesta. Etiikkaan kuuluu erityisen huolen kantaminen sellaisen tiedon suhteen, joka koskettaa tavalla tai toisella henkilöä. Nämä tutkimukset raportoidaan aina anonyymisti, näin on aina tehty, siten että tietoja ei voi yksilöidä. Ulottuu myös paikantamiseen silloin kun paikan ja henkilön tai ryhmän välille voidaan luoda yhteys.
Ei huolta, ainakin tietoa on saatavissa muualla. Täällä Hommassa kiersi joskus kevätpuoella ykstiyiskohtainen lista kaikkien Helsigin ala- ja yläkoulujen rikastumisen asteesta, kun eräs maaltamuuttaja oli sitä kysynyt asuinpaikkapäätöksensä tueksi.Taisi olla Tuvassa, en saa nyt linkitettyä.
Quote from: Mursu on 18.09.2013, 17:12:44
Minusta on suorastaan käsittämätöntä, ettei kouluja nimetä. Onko tällainen poliittinen tiedon pimittäminen levinnyt tieteeseenkin. Tohtoriksi voi väitellä "enpäs kerro" -tyylin.
Näissä keskusteluissa usein syyllistetään kouluja valitsevat vanhemmat. Vanhempi, joka on niin kiinnostunut lapsensa menestymisestä, että valitsee toisen koulun kuin lähimmän on joku roisto. Se, joka antaa vain mennä ja vähät välittää on sankari. Toisaalta nämä valitsijat leimataan usein hyväosaisiksi. Kuitenkin hyväosainen nimenomaan asuu niillä alueella, joissa ne hyvät koulut on. Kouluvalinta nimenomaan edistää sosiaalista liikkuvuutta.
Yleensäkin yhdistelmä mamu + koulu on sellainen asia, jossa viranomaiset välttävät suorien vastausten antamista:
QuoteSuvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?
"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.
http://mediaseuranta.blogspot.fi/2011/05/hs-keski-espoon-koulusta-tulee-kirstin.html
Ihmeellisen tällaisesta tiedon pihtailusta tekee se, että saman rehtorin mielestä suuri mamumäärä antaa etulyöntiaseman elämässä, ovathan peräti tutkijat niin sanoneet:
QuoteHän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.
Kerro, Kerttu Täti, meille määritelmäsi tuosta mainitsemastasi TUTKIMUSETIIKASTA? Odotamme mielenkiinnolla.
Quote from: Kerttu Täti on 18.09.2013, 17:40:16
Quote from: Mursu on 18.09.2013, 17:12:44
Minusta on suorastaan käsittämätöntä, ettei kouluja nimetä. Onko tällainen poliittinen tiedon pimittäminen levinnyt tieteeseenkin. Tohtoriksi voi väitellä "enpäs kerro" -tyylin.
Et ilmeisesti ole tieteentekijä, etkä muutoinkaan perillä turkimuksenteosta, tutkimusetiikasta ja niiden historiasta. No ei se mitään. Tieteen tehtävä ei ole antaa lyömäaseita poliittisille tai muille sauhupäille, vaan lisätä tietoa. Eri tieteenaloilla on oma tutkimusta koskeva eettinen säännöstönsä. Tieteen avoimuus on yksi etiikan piiriin kuuluva vaatimus, mutta samoin on vaatimus yksityisuuden suojan loukkamattomuudesta. Etiikkaan kuuluu erityisen huolen kantaminen sellaisen tiedon suhteen, joka koskettaa tavalla tai toisella henkilöä. Nämä tutkimukset raportoidaan aina anonyymisti, näin on aina tehty, siten että tietoja ei voi yksilöidä. Ulottuu myös paikantamiseen silloin kun paikan ja henkilön tai ryhmän välille voidaan luoda yhteys.
Tässsä tapauksessa kylläkin sillä ettei niitä kouluja nimetä vaikeutetaan niissä kouluissa syntyneiden ongelmien ratkaisemista ja altistetaan entistä suurempi määrä kouluja kyseisille ongelmille.
Kun koulujen ongelmien aiheuttaja on se että niihin keskittyy haasteellisia maahanmuuttajia joiden aiheuttamien häiriöiden ja rauhattomuuden ja oppimistulosten laskun tieltä vastuulliset vanhemmat vievät lapsensa turvaan ja sitten kouluihin tulee entistä enemmän haasteellisia maahanmuuttajia jolloin jäljelle jäävät vain haasteelliset mamut ja suomalaisten hälläväliä-vanhempien lapset niin ongelmien ratkaisemiseksi pitäisi a)lopettaa hyssyttely niin rehtoreiden, opettajien, median kuin tutkijoidenkin taholta b) puuttua haasteellisten mamu-lasten perseilyyn tiukasti tiukalla kurilla ja tehdä rasistikortin heiluttajat naurunalaisiksi c)lopettaa tuhansien haasteellisten maahanmuuttajien haaliminen suomeen kiristämällä oleskelulupien myöntämistä sellaisille turvapaikanhakijoille jotka EIVÄT ole geneven sopimuksen tarkoittamia pakolaisia ja lopettamalla perheenyhdistämiset sossun asiakkaiksi täysin d) lopettaa super-asuntojen (kaksi asuntoa yhdistetty tai vierekkäin) myöntäminen somaleille ja muille muslimeille ja puuttua yksinhuoltaja-järjestelmän väärinkäyttöön jossa somalimiehellä on monta vaimoa ja yhteiskunta maksaa kaikkien elämän vieläpä yksinhuoltajakorotuksilla e)lopettaa helsingin asuntopolitiikka jossa kokoomus haalii suomeen ensin haalimansa haasteelliset maahanmuuttajat sitten helsinkiin helsingin kaupungin asuntopolitiiikalla jossa muualta suomesta muuttaville sossun asiakkaina oleville somaleille ja muille mamuille hommataan helsingistä asunnot samaan aikaan kuin suomalaisilla ei ole mitään toivoa asunnosta vuosikausien jonottamisesta huolimatta.
Eräs tekijä joka poliitikkojen pitäisi tehdä olisi sitoa sosiaaliturva osittain riippuvaiseksi hyvästä käytöksestä koulussa ja koulun käymisestä eli jos muhammed tai leif tai ville perseilevät koulussa, häiriköivät tunteja ja kiusaavat muita lapsia tai sitten jättävät menemättä kouluun niin muhammedin ja leifin ja villen vanhemmilta leikataan 10% yhteiskunnan tulonsiirroista ja jos muhammed ja leif ja ville jatkavat perseilyä niin sitten muhammedin ja leifin ja villen vanhemmilta leikataan 20% yhteiskunnan tulonsiirroista.
Jne.
Jos edes olisi nimennyt ne koulut, niin tuosta väikkäristä olisi ollut hyötyäkin, siis tavallisille ihmisille.
Quote from: slobovorsk on 18.09.2013, 17:45:54
Quote from: Kerttu Täti on 18.09.2013, 17:40:16
Quote from: Mursu on 18.09.2013, 17:12:44
Minusta on suorastaan käsittämätöntä, ettei kouluja nimetä. Onko tällainen poliittinen tiedon pimittäminen levinnyt tieteeseenkin. Tohtoriksi voi väitellä "enpäs kerro" -tyylin.
Et ilmeisesti ole tieteentekijä, etkä muutoinkaan perillä turkimuksenteosta, tutkimusetiikasta ja niiden historiasta. No ei se mitään. Tieteen tehtävä ei ole antaa lyömäaseita poliittisille sauhupäille, vaan lisätä tietoa. Eri tieteenaloilla on oma tutkimusta koskeva eettinen säännöstönsä. Tieteen avoimuus on yksi etiikan piiriin kuuluva vaatimus, mutta samoin on vaatimus yksityisuuden suojan loukkamattomuudesta. Etiikkaan kuuluu erityisen huolen kantaminen sellaisen tiedon suhteen, joka koskettaa tavalla tai toisella henkilöä. Nämä tutkimukset raportoidaan aina anonyymisti, näin on aina tehty, siten että tietoja ei voi yksilöidä. Ulottuu myös paikantamiseen silloin kun paikan ja henkilön tai ryhmän välille voidaan luoda yhteys.
Ei huolta, ainakin tietoa on saatavissa muualla. Täällä Hommassa kiersi joskus kevätpuoella ykstiyiskohtainen lista kaikkien Helsigin ala- ja yläkoulujen rikastumisen asteesta, kun eräs maaltamuuttaja oli sitä kysynyt asuinpaikkapäätöksensä tueksi.Taisi olla Tuvassa, en saa nyt linkitettyä.
Tuossa kyseinen lista:
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg1324122.html#msg1324122
Kiitokset listasta Junes Lokan väsymättömälle työlle.
Quote from: HS on 18.09.2013, 16:28:41Väitöskirjan mukaan Helsingissä saattaakin olla jo meneillään koulujen kautta eteneviä "alikehityksen kierteitä", jotka syventyessään voivat näkyä muutenkin naapurustossa ja asuinalueella.
"Voivat näkyä"? Kyseessä on nimenomaan yksi naapurustojen slummiutumiseen muualla länsimaailmassa johtanut tekijä, joten parempi sanamuoto olisi "tulee näkymään". Tai sitten ei, jos syrjäytymiselle ja sosiaalisille alttiin väestön kasvu vain lakkaisi. Paitsi että sellainen puhe on sitä uuniluukkujen kolistelua. Demograafisen muutoksen jatkuessa onkin sitten hankalampaa, kun emme kuitenkaan ole sen älykkäämpää porukkaa kuin muutkaan eurooppalaiset, ja koska he eivät ole keksineet mitään ratkaisua ongelmaan, mekään tuskin keksimme.
QuoteKoulujen nimiä ei kerrota väitöskirjassa, jotta ne eivät leimautuisi.
Köyhimpien alueiden koulujen välttely näkyy Berneliuksen mukaan oppilaiden ja perheiden kouluvalinnoissa jo melko säännönmukaisena.
Logiikka tässä ei ihan aukene minulle. Koulut ovat tutkimuksen mukaan siis selvästi leimautuneet, mutta niiden nimiä ei kerrota edes itse väitöskirjassa, jotta ne eivät leimautuisi...?
Onkohan tutkijalta jäänyt se mahdollisuus tutkimatta että kyseiset koulut ovat Ruotsista tuttuja monikulttuurisesti rikastuneita eliittikouluja ja lasten vahemmat pelkäävät että heidän lapsensa evaivät pystyisi seuraamaan niin korkeatasoista opetusta ja siksi karttavat niitä
Quote from: mielipide on 18.09.2013, 16:28:41
Väitös: Helsingissä on viisi välteltyä koulua
Vastaväitös:kouluja on pari lisää tuohon viiteen :)
ks. http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/valkoisten_pako_on_uhka_myos_helsingin_kouluissa/
(http://s.omakaupunki.hs.fi/news/images/uploads/p://hs.fi/kuvat/iso_webkuva/horizontal/1135250304304.jpe.540x405.jpg)
Löytyisköhän Hollannin tapaan Suomen punavihreiden joukosta jotakuta, joka ehdoin tahdoin pistäisi lapsensa "monikulttuuriseen" kouluun:
http://hommaforum.org/index.php?topic=38591.0
Tosin Halsemakin muutti sittemmin mieltään. Hän myös jätti politiikan kokonaan.
Ylläpito esittää painokkaan toivomuksen, että keskustelu tästä asiasta käydään väittelijän persoonaa rääppimättä. Väikkäristä, kouluista ja sen sellaisesta saa tietysti puhua vapaasti.
Helsingissä on jo niin paljon moni-ongelmaisia getto-kouluja että osa gettoutuvista kouluista jää ilman erityis-tukea jäädessään 45 huonoimman koulun listan ulkopuolelle vaikka tilanne niissäkin huononee jatkuvasti:
http://hommaforum.org/index.php?topic=85114.0
Quote from: Faidros. on 18.09.2013, 17:56:57
Kerro, Kerttu Täti, meille määritelmäsi tuosta mainitsemastasi TUTKIMUSETIIKASTA? Odotamme mielenkiinnolla.
Ei kyse ole minun määritelmästäni, vaan kyllä se etiikka on sekä tiedettä yleensä että jokaista tieteenalaa spesifisti ohjaava asia. Yhteiskuntatieteitä koskien lue vaikka tämä ISAn (International Sociological Association) ohjeistus. Siinä todetaan mm:
QuoteThe security, anonymity and privacy of research subjects and informants should be respected rigourously, in both quantitative and qualitative research. The sources of personal information obtained by researchers should be kept confidential, unless the informants have asked or agreed to be cited.
http://www.isa-sociology.org/about/isa_code_of_ethics.htm
Quote from: Siili on 18.09.2013, 18:27:26
Löytyisköhän Hollannin tapaan Suomen punavihreiden joukosta jotakuta, joka ehdoin tahdoin pistäisi lapsensa "monikulttuuriseen" kouluun
Omat lapseni on monikultuurisessa koulussa. Ei Suomessa tilanne vielä ole mitenkään kärjistynyt tai pahasti tason suhteen jakautunut, mitä siis opetukseen ja mahdollisuuteen oppia tulee. Tuossa juuri katselin kun lapseni lähti kavereidensa kanssa pelaamaan, että varmaankin jotain 11/2 oli suhdeluku mamu/kantaväestönnuoret. Ihan hyvin niillä menee, toinen on kohta ylioppilas. Tunnen myös näissä kouluissa opettavia opettajia. Ei se työ välttämättä raskaampaa ole kuin homogenisemmassa koulussakaan - riippuu koulun ilmapiirista. Kantaväestö lapsineen osa kyllä ihan hyvin myös sen opettajien työllistämisen.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa olisi ongelmia, kyllä on. Mutta epäilenpä onko tämä saitti paikka (yritin tätä ennakkoasennetta todistaa itselleni vääräksi, tekstit valitettavasti etupäässä vahvistavat oikeiksi), jossa voi käydä yhtään mitään järkevää keskustelua siitä mistä niissä on kyse. Ihan jo senkin vuoksi, että kirjoitusten perusteella saa sellaisen vaikutelman, että valtaosalla rölöttäjistä ei ole mitään henkilökohtaista kosketuspintaa monikulttuurisuuteen, ei arkisia kohtaamisia lukuunottamatta näköhavaintoja. Suoraan sanoen tuntuu, että monet ovat just näitä "asiantuntijoita" jostain viitasaaren perukoilta, paikoista jossa ei ole ensimmäistäkään maahanmuuttajaa. Kunhan pitää huudella tuuleen yleistyksiä ja loukkauksia, fanaattisesti propagoida jotain ideologiaa, joka yksin on ohjenuorana mielipiteenmuodostuksessa. Mitään apua siitä räksytyksestä ei ole niille, jotka arjessaan, asuinympäristössään ja lastensa koulunkäynnissä jakavat postiiviset ja negatiivisetkin asiat. Ja sitten hyökätä uhkakirjein esimerkiksi maahanmuuttoa tutkivien tutkijoiden tai mamukouluissa opettavien opettajien kimppuun. Tätä tapahtuu ja se on huomattavasti uhkaavampaa kuin kaikki muut asiat yhteensä.
Quote from: Kerttu Täti on 18.09.2013, 21:08:08
Quote from: Siili on 18.09.2013, 18:27:26
Löytyisköhän Hollannin tapaan Suomen punavihreiden joukosta jotakuta, joka ehdoin tahdoin pistäisi lapsensa "monikulttuuriseen" kouluun
Omat lapseni on monikultuurisessa koulussa.
Valitsitko koulun ehdoin tahdoin, vai asutko itse monikulttuurisessa ympäristössä, jolloin lähikoulu on automaattisesti monikulttuurinen? Muutitko asuinalueellesi ennen vai jälkeen kun siitä tuli monikulttuurinen?
Minusta monikulttuurisuuteen sopeutuminen on hieman eri asia kuin sen ihannoiminen.
,
Toisessa asiaan liittyneessä ketjussa tuli jo mainittua
A) Itse väitöskirja: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40355
B) sisällöstä yksityiskohtana tuli pistäneeksi silmään sellainen puoluepoliittisesti relevantti suvaitsevaisuuden rajoja koskeva yksityiskohta (toki jo tiedossa, mutta tässä on tietysti näpsäkkä viite)
QuoteRuotsinkielisille kouluille on sovellettu
samanlaista PD-mallia ja samoja muuttujia kuin suomenkielisille kouluille, mutta
koulujen tilanteen erot vieraskielisten
oppilaiden osuuksissa ja koulujen lukumäärissä aiheuttavat sen, että varsinaisessa PD-indeksissä painottuvat vain alueelliset muuttujat eli heikosti koulutettu
aikuisväestö ja alueellinen tulotaso.
Vieraskielisten oppilaiden osuutta ei
ole mahdollista painottaa, koska vieraskielisiä oppilaita ei kouluissa käytännössä
ole.
Kouluvälttelymekanismin syntyyn vaikuttaneet mekanismit löytyvät Afrikan viidakoista ja Koraanista.
Quote from: mielipide on 18.09.2013, 18:06:55
Kiitokset listasta Junes Lokan väsymättömälle työlle.
Kirjoitankohan tämän nyt väärän otsikon alle, mutta kirjoittaako Junes Lokka enää tällä foorumilla?
Kumma että suvaitsevaisto ei laita omia pilttejään noihin kouluihin, ja siten osoita kuinka väärässä rasistiset suomalaiset tässä asiassa ovatkaan :flowerhat:
Tässä olisi hyvä paikka näyttää sitä suvaitsevuuttaan ihan käytännössä....
Quote from: Supernuiva on 19.09.2013, 21:47:07
Quote from: mielipide on 18.09.2013, 18:06:55
Kiitokset listasta Junes Lokan väsymättömälle työlle.
Kirjoitankohan tämän nyt väärän otsikon alle, mutta kirjoittaako Junes Lokka enää tällä foorumilla?
Onkohan Junes päättänyt pitää hommasta lomaa?
Itse ainakin pidän välillä lomaa että jaksan taas sillä 24/7/365 hommailu on liian raskasta ja töihinkin pitää keskittyä ja muuta elämää viettää.
Quote from: Siili on 18.09.2013, 21:28:25
Quote from: Kerttu Täti on 18.09.2013, 21:08:08
Quote from: Siili on 18.09.2013, 18:27:26
Löytyisköhän Hollannin tapaan Suomen punavihreiden joukosta jotakuta, joka ehdoin tahdoin pistäisi lapsensa "monikulttuuriseen" kouluun
Omat lapseni on monikultuurisessa koulussa.
Valitsitko koulun ehdoin tahdoin, vai asutko itse monikulttuurisessa ympäristössä, jolloin lähikoulu on automaattisesti monikulttuurinen? Muutitko asuinalueellesi ennen vai jälkeen kun siitä tuli monikulttuurinen?
Minusta monikulttuurisuuteen sopeutuminen on hieman eri asia kuin sen ihannoiminen.
,
Olen usein miettinyt, että kuinka moni oikeastaan todellisuudessa ihannoi monikulttuuria tai varsinaisesti tavoittelee monikulttuurista yhteiskuntaa. Luulen, että on enemmänkin kyse juuri sopeutumista tai siitä, että näkee monikulttuurisuudessa joitakin positiivisia elementtejä, joiden takia ei vastusta sitä.
Quote from: Kerttu Täti on 18.09.2013, 17:40:16
Quote from: Mursu on 18.09.2013, 17:12:44
Minusta on suorastaan käsittämätöntä, ettei kouluja nimetä. Onko tällainen poliittinen tiedon pimittäminen levinnyt tieteeseenkin. Tohtoriksi voi väitellä "enpäs kerro" -tyylin.
Et ilmeisesti ole tieteentekijä, etkä muutoinkaan perillä turkimuksenteosta, tutkimusetiikasta ja niiden historiasta. No ei se mitään. Tieteen tehtävä ei ole antaa lyömäaseita poliittisille tai muille sauhupäille, vaan lisätä tietoa.
Miten tällainen pimittäminen lisää tietoa.
Quote
Eri tieteenaloilla on oma tutkimusta koskeva eettinen säännöstönsä. Tieteen avoimuus on yksi etiikan piiriin kuuluva vaatimus, mutta samoin on vaatimus yksityisuuden suojan loukkamattomuudesta. Etiikkaan kuuluu erityisen huolen kantaminen sellaisen tiedon suhteen, joka koskettaa tavalla tai toisella henkilöä. Nämä tutkimukset raportoidaan aina anonyymisti, näin on aina tehty, siten että tietoja ei voi yksilöidä. Ulottuu myös paikantamiseen silloin kun paikan ja henkilön tai ryhmän välille voidaan luoda yhteys.
Kouluilla ei ole yksityisyyttä. On absurdia sanoa, että jotkut koulujen laatuerot olivat yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita.
Suurten kysymysten äärellä: mistä saa keskustella ja miten?
Onko sallittua keskustella ongelmakoulujen seurauksista oppilailleen ja heidän tulevaisuudelleen, koulujen lisärahoituksesta johonkin erityistarpeeseen vedoten tai kenties jopa näiden koulujen nimeämisestä? Eli seurauksista.
Esitän, että seurauksista keskusteleminen on oikeanlaista poliittista keskustelua.
Mutta onko sallittua keskustella syistä, jotka aiheuttavat seuraukset? Voiko tätä keskustelua käydä leimautumatta?
Mikäli vastaus jälkimmäiseen kysymykseeni on ei, on johtopäätösten teko sananvapautemme tilasta vääjämätömän helppoa ja surullista.
Syistä keskusteleminen olisi vääränlaista poliittista keskustelua.
Suomi 2013 - over and out.