Hommaforum Testi

Nyt kun pakkoruotsi vapaaehtoiseksi aloitteen nimienkeruu on päättynyt, olisi hyvä laittaa selkeät vastaukset, mitä pakkoruotsin tilalle tulisi.
Eli avataan kokonaan uusi ketju, aiheelle, mitä pakkoruotsin tilalle. Tähän ei mielestäni vastattu kansalaisaloitteessa ja tämä oli ehkä osasyy siihen, miksi oli aluksi hankalaa saada nimiä kokoon. Kiitokset kuitenkin paperinimien kerääjille, aloite menee eduskuntaan. Uskon, että 29 000 paperinimestä tulee tarvittavat n. 17 500 lisänimeä.
Sitten aiheeseen. Eli jos pakkoruotsi poistuisi, niin mitä pitäisi ottaa tilalle. Myös PS:n kansanedustajien ja muiden pakkoruotsia vastustavien poliitikkojen kanta olisi hyvä saada.
Vaihtoehto 1. Jatketaan nykyisellään, eli edelleen pakkoruotsi.
2. Pakkoruotsi kaksikielisissä rannikkoseudun kunnissa, muualla vapaaehtoinen ruotsin kieli. Koskee siis niitä kaikkia Manner-Suomen kaksikielisiä kuntia (ei sitten mitään kepulikonstein tehtyä kaksikielisyyttä. Kaksikielisyys vain niihin joissa on ruotsinkielisiä vähintään 8% koko kunnassa.
3. Englanti pakkokieli + yksi pakollinen kieli vaihtoehdoista espanja, ranska, saksa, ruotsi ja venäjä.
4. Kaksi pakollista kieltä, mutta mitään ei ole määrätty etukäteen. Vaihtoehdot samat kuin vaihtoehdossa kaksi.
Tietysti vaihtoehdot riippuisivat myös kunnan ja koulun tarjonnasta.
5. Englannin kieli riittää, lisätään äidinkieltä tai englannin kieltä, jos ei halua lukea kahta kieltä.
6. Jotain muuta, mitä.

Itse kannatan vaihtoehtoa 3. Minusta suomalaisten kielitaitoa ei pidä vähentää, eli vaikka pakkoruotsia poistuisi, 2. kieltä pitäisi opiskella silti.
Englanti on niin tärkeä, että olkoon pakollisena, jokainen kuitenkin ymmärtää sen tärkeyden.
Tietysti 2. kieli riippuisi kunnan resursseista, kaikissa kunnissa ei voida tarjota kaikkia kielivaihtoehtoja, mutta ehkä koulujen yhteistyöllä saadaan tähän enemmän valinnanvaraa.
Jos oppilas vaihtaa koulua ja ei voi jatkaa samaa kieltä, vaihtoehtona olisi lisää äidinkieltä, englantia, tai aloittaa kolmas kieli, jos pystyy alusta aloittamaan. Pitäisi myös miettiä, milloin kieliopetus alkaa.
Englanti voisi alkaa 2. luokalta. Toinen kieli voisi alkaa ehkä jo ala-asteella (esim. 5. luokka), koska nuorempana kielen oppiminen on helpompaa, jos vain kunnan resurssit riittävät.
Vaihtoehtoja voidaan lisätä tarpeen mukaan.
Näin jokaisen pitäisi opiskella englantia alkaen toisesta luokasta ja vähintään alkeet toisesta kielestä hieman myöhemmin. Kielen saa valita.

Jos on pakko saada joku myönnytys RKP:lle, niin velvoitetaan jokainen kunta tarjoamaan ruotsin kielen opintoja. Tosin minusta tämä on turha, Itä-Suomen pienissä kunnissa ei välttämättä kaikkialla ole riittävästi halukkuutta ruotsin opinnoille, kunhan vaihtoehtona olisi kuitenkin vähintään kaksi kieltä (ei pelkästään vaikea pakkovenäjä).
Vaikka venäjän kieli on hyvin vaikea, niin täytyy muistaa, että sitä tarvitaan enimmäkseen matkailualalla ja siinä ei välttämättä tarvita niin suurta sanavarastoa.
Ruotsinkielisten palvelut pitää turvata, jos heitä on vähintään 8%, kunta on aidosti kaksikielinen, tai vähintään 10 000 asukasta.
Eli silloin huolehditaan siitä, että kunnan virassa on vähintään joitakin hyviä ruotsin kielen osaajia ja he saavat tästä lisää palkkaa.
Virkamiesruotsi luonnollisesti poistuisi. Näissä kunnan peruspalvelutehtävissä tarvitaan käsittääkseni laajempaa sanavarastoa kuin matkailualalla.

Vaihteohto 4 paras noista.

Jos on pakko tinkiä tuosta tavoiteeesta nro. 4, niin pitäköön pakkoruotsin kunnissa, joissa enemän kuin 5% väestöstä on svenskatalande.

Tuntien määrää tulee vähentää ja tuntien pituutta lyhentää.

Lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan koulun tulee opettaa ja kaikki muu saisi olla valinnaisia aineita.

Kannatan äidinkieltä ja kahta muuta kieltä peruskouluun ja lukioon. Nämä kielet olisivat opiskelijan itse valittavissa. Kunnat päättäisivät resurssiensa puitteissa että mitä tarjoavat.

Ehdotan uudeksi aineeksi kansalaistaitoa, joka koostuu genetiikasta, yhteiskuntaopista, historiasta, suomalaisesta kulttuurista, kodinhoidosta, juridiikasta, parisuhdepsykologiasta, folkloristiikasta, terveysopista, filosofiasta, vaihtoehtoisesta mediasta, joogasta sekä kodin pikku huolto- ja korjaustöiden opastuksesta.

Tätä saa olla 10 tuntia viikossa, turhemmista aineista ja aiheista voidaan karsia.

Pakkoruotsin tilalle pakollinen liikuntatunti, per päivä. Tunnin perusrunkona täyden kontaktin karate, oheisopetuksena jujitsu ja kravmaga ilman itsepuolustus vätys elementtejä.
Tämä vain suomalaisille, tasa-arvon hengessä.

Ja mitäs tässä suotta hifistelemään: jokaiselle kantasuomalaiselle pakollinen opetus kaasuaseen käytössä, pakollinen käsiaseen käyttöopetus, potentiaalisen rikollisen katukuvasta erottamisen opetus,  ja tärkeimpänä !, kaiken tämän perusopetuksen pakollisuuden välttämättömyyden ymmärtämiseksi: pakollinen islaminopetus suomalaisen, normaalin, opettajan johdolla.

Peruskoulussa pitäisin ruotsin pakollisena, mutta vähentäisin siihen käytettävää tuntimäärää. Tilalle lisää valinnaisaineiden oppitunteja, joiden joukossa voisi olla monia eri kieliä. Lukioista poistaisin kaikki pakkoaineet. Kun se kerran on vapaaehtoinen oppiaste, niin kyllä sen sisällönkin tulisi olla täysin vapaaehtoinen. Sama pätee yliopistoihin.

Quote from: Eino P. Keravalta on 07.09.2013, 18:51:14
Ehdotan uudeksi aineeksi kansalaistaitoa joka koostuu genetiikasta......parisuhdepsykologiasta, folkloristiikasta,...terveysopista, vaihtoehtoisesta mediasta, joogasta...

Tätä saa olla 10 tuntia viikossa, turhemmista aineista ja aiheista voidaan karsia.

Näillä vaihtoehdoilla taivun kannattamaan sitä pakkoruotsia.

Lentävä Spagettihirviö -uskonto puuttui ?

Pakkoruotsin tilalle pelastustietoutta. Ensisammutus, ensiapu ja mitä niitä nyt kaikkea saadaan tuohon sisällytettyä.

Kielten resurssi on syytä pitää kielissä. Muihin aineisiin voi leipoa muita sisältöjä itsepuolustuksesta kurkkulauluun, mielikuvitus rajana.  Lisää löysää saadaan uskonnontunneista. Toki reaali- yms. tietoja voi ja pitäisikin opettaa myös kielissä.

Kaksi pakollista kieltä joista englanti kaikille. Tuntimäärä voi vaihdella, myös tasoryhmät mahdollisia. Muualla hankitun kielitaidon voi osoittaa yleisellä kielitaitokokeella ja saada toisesta kielestä vapautuksen. Merkityksettömiä heimokieliä ei opeteta eikä lasketa, mutta esim. venäjä, kiina ja arabia toki. Mahdollisuus nykyistä helpommin saada vapautus vaikka kaikista vieraista kielistä oppimisvaikeuksien perusteella ja panostaa äidinkieleen ja muihin perustaitoihin.

Jos vain suomi ja englanti olisivat pakolliset kielet peruskoulussa, niin iso osa ei opiskelisi muita kieliä ja kansan kielitaito kärsisi. Valtaosa koululaisista menee siitä, mistä aita on matalin, joten pakollisuutta tarvitaan. Näin ollen peruskoulussakin pitää ehdottomasti olla pakollinen kolmas kieli, jonka saa itse valita (ruotsi, venäjä, saksa, ranska, espanja,...). Ymmärrän sen näkökohdan, että monille "erilaisille oppijoille" yksikin vieras kieli (englanti) tarjoaisi aivan riittävästi haastetta, mutta muutenkin suomalaisessa koulujärjestelmässä mennään aivan liikaa lahjattomimpien ehdoilla, joten kolmaskin kieli olkoon pakollinen.

Peruskouluihin ja lukioihin kolme pakollista kieltä:
- Jos suomi on äidinkielenä: äidinkieli suomi, kaksi pakollista muuta kieltä vapaasti valittavissa kunnan tarjonnasta
- Jos ruotsi on äidinkielenä: äidinkieli ruotsi, pakollinen vieras kieli suomi ja pakollinen kolmas kieli vapaasti valittavissa kunnan tarjonnasta
- Jos suomi/ruotsi ei ole äidinkielenä: pakollinen vieras kieli suomi (Suomi toisena kielenä) ja kaksi pakollista muuta kieltä vapaasti valittavissa kunnan tarjonnasta

Englanti pakollisena riittäisi, mutta mahdollisesti myös kaksi vierasta kieltä joista englanti pakollisena.

Englannin merkitys koska jopa tapauksessa korostuu niin maailman mittakaavassa yritys, matkailu ja puhekielenä, kuin myös opinnoissa (usein englannin kielellä lähdemateriaalit ja enemmän tietoa eri asioista), joten sen on pakko olla pakollinen.

Kannattaa huomioida, että nämä "koulussa on pakko opiskella sitä ja tätä"-argumentit menevät aivan uuteen valoon kun todetaan, ettei muissa Pohjoismaissa tai maailmallakaan yleensä opiskella kuin yksi pakollinen vieraskieli.

Ne maat ovat harvinaisia, joissa on edes kaksi vierasta kieltä pakollisina kouluopinnoissa.

Quote from: Oami on 07.09.2013, 18:48:44
Kannatan äidinkieltä ja kahta muuta kieltä peruskouluun ja lukioon. Nämä kielet olisivat opiskelijan itse valittavissa. Kunnat päättäisivät resurssiensa puitteissa että mitä tarjoavat.

Ääni tälle ajatukselle !!
Pakko pois ja (valinnan)vapaus tilalle !

Pyritään johonkin käyttökelpoiseen oppimäärään, ja kaksi valinnaista vierasta kieltä on mielestäni aivan kohtuullinen perusmäärä suomalaisille, äidinkielen lisäksi.
Todennäköisesti lähes kaikki valitsevat toiseksi kieleksi englannin, mutta tästä 5, pääasia että järjetön pakko poistuu.

Quote from: nollatoleranssi on 07.09.2013, 20:56:31
Kannattaa huomioida, että nämä "koulussa on pakko opiskella sitä ja tätä"-argumentit menevät aivan uuteen valoon kun todetaan, ettei muissa Pohjoismaissa tai maailmallakaan yleensä opiskella kuin yksi pakollinen vieraskieli.

Ne maat ovat harvinaisia, joissa on edes kaksi vierasta kieltä pakollisina kouluopinnoissa.

Pieneen kielivähemmistöön kuuluvina meillä on tarvetta laajemmalle opiskelulle kuin suurten kielten osaajilla, jotka voivat heittäytyä laiskoiksi.

Miksi pakkoruotsin tilalle pitäisi keksiä jotakin?

Hmmm. Englannilta ei nykymaailmassa voi välttyä ja se on useimmissa yhteyksissä toimivin kommunikaatiokieli, joten englanninopiskelu sitten kaikille. Mutta muiden kielten opiskelun tulisi olla vapaata ja joustavaa niin, että vähintään suomi ja englanti ja sitten omien taipumusten mukaan muita. Esim. siskontyttö on opiskellut japania omalla ajallaan yliopiston ja muiden kursseilla jo vuosikausia ja oletan, että siitä on vielä jatkossa paljonkin hyötyä, kun hän valmistuu pelien kehittäjäksi.
Eli siis suomi ja englanti pakollisina ja muita kieliä oman halun mukaan. Jos kielet eivät kiinnosta, sitten lisätunteja muissa aineissa, esim. käden taidoissa, liikunnassa tai tietokonetaidoissa.

Quote from: ämpee on 07.09.2013, 21:01:38

Quote from: nollatoleranssi on 07.09.2013, 20:56:31
Kannattaa huomioida, että nämä "koulussa on pakko opiskella sitä ja tätä"-argumentit menevät aivan uuteen valoon kun todetaan, ettei muissa Pohjoismaissa tai maailmallakaan yleensä opiskella kuin yksi pakollinen vieraskieli.

Ne maat ovat harvinaisia, joissa on edes kaksi vierasta kieltä pakollisina kouluopinnoissa.

Pieneen kielivähemmistöön kuuluvina meillä on tarvetta laajemmalle opiskelulle kuin suurten kielten osaajilla, jotka voivat heittäytyä laiskoiksi.

'


Meinaatko, että nykyisen keskimääräisellä pakkoruotsin tasoisella jonkun toisen pakollisen kielen osaamisella olisi kansantaloudellista positiivista merkitystä?

Quote from: Mika on 07.09.2013, 21:07:47
Miksi pakkoruotsin tilalle pitäisi keksiä jotakin?

Siksi että kouluvuodet kannattaa käyttää tehokkaasti. Oppituntien vähentämisellä ei voitettaisi mitään. Niitä voisi lisätä, vaikka pari liikuntatuntia tai muuta puuhaa. Peruskoulu on myös päivähoitoa, ei pentuja kannata hylätä ostrille räkimään.

Pakolliset kieliopinnot, vapaat kielivalinnat, vieraiden kielten osalta. Se on niin yksinkertaista.

asta sen sanoi. Omat penskat otti vielä jo ala-asteilla jopa saksaa 3. kieleksi, mikäli ryhmät syntyi, mutta ei kaikki halua 2-3 kieltä

Semmoiset voisi opetella englannin mahd. hyvin vanhasta päästä voisi koulun jälkeenkin oppia, nägu mina olen õppinud Eesti keele....

Jos puberteetti-iällä enkku on mahd rajoilla, niin miksi pakottaa pakkokieltä. Tätä mieltä olen vaikka omat mukulat ottaisivat vaikka 4 kieltä. Minusta erilaiset ihmiset käyvät sitä samaa koulua.

Quote from: Toadie on 07.09.2013, 21:31:16

Quote from: Mika on 07.09.2013, 21:07:47
Miksi pakkoruotsin tilalle pitäisi keksiä jotakin?

Siksi että kouluvuodet kannattaa käyttää tehokkaasti. Oppituntien vähentämisellä ei voitettaisi mitään. Niitä voisi lisätä, vaikka pari liikuntatuntia tai muuta puuhaa. Peruskoulu on myös päivähoitoa, ei pentuja kannata hylätä ostrille räkimään.

Joo, olen samaa mieltä, mutta pakko ei yleensä ole koskaan hyvä ratkaisu.  Varsinkaan ruotsin pakollisessa opiskelussa ei ole mitään järkeä.   

Matematiikkaa ja luonnontieteitä lisää.

Pakkoruotsin voisi korvata monikulttuurin suvaitsevaisuuskasvatus. Lisäksi jonkinlainen kurssi hiljaisen rasismin tunnistamisessa olisi paikallaan.
Islam pakolliseksi ei myöskään ole huono ajatus.

Tässähän näitä . . . lauantai-illan kunniaksi.

8)

Vaihtoehtoina olivat pakollinen englannin kieli ja toinen pakollinen kieli tai pelkästään pakollinen englannin kieli. Päädyin tuohon jälkimmäiseen, koska se, jos mikä, antaa parhaat mahdollisuudet elämänpolkuun näistä vaihtoehdoista. Heti perässä tulee kyllä vaihtoehto toisen pakollisen kielen opiskelusta, mutta sen voisi korvata englannin lisäopiskelulla. (Englannin opiskelu auttaa oppimaan myös muita germaanisia kieliä, kuten amerikkaa ja intiaa.)

Suomessa olisi mahdollista opiskella lähes mitä kieltä tahansa hyvien tietoyhteyksien johdosta, esim. ti-ke-to klo 15-16 ottaa yhteyttä Suomen kielenopetuksen tulevaan keskukseen Kajaaniin ja sitten vain opiskelemaan kieltä verkon välityksellä. Ei pitäisi olla mahdotonta. Porvoolainen voisi opiskella saamea ja sallalainen riikinruotsia...

- Mato

http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/kouluille+vaaditaan+taysremonttia+quotsuomalaisten+ittaidot+jaaneet+jalkeenquot/a928068

Kouluille vaaditaan täysremonttia: "Suomalaisten it-taidot jääneet jälkeen"

Tietotekniikka täytyisi saada paremmin koulujen opetukseen mukaan, vaatii Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pekka Neittaanmäki.

Quote from: Mika on 07.09.2013, 21:07:47
Miksi pakkoruotsin tilalle pitäisi keksiä jotakin?

+1

Quote from: Oami on 07.09.2013, 18:48:44
Kannatan äidinkieltä ja kahta muuta kieltä peruskouluun ja lukioon. Nämä kielet olisivat opiskelijan itse valittavissa. Kunnat päättäisivät resurssiensa puitteissa että mitä tarjoavat.

Täsmennän tätä vielä: jos äidinkieli on muu kuin suomi tai muu kunnan virallinen kieli (ruotsi tai jokin saamelaiskieli), niin pyrkimykseksi pitäisi ottaa se että mahdollisimman pian ruvetaan opettamaan äidinkielenä kunnan virallista kieltä (pääsääntöisesti suomea).

Kirjavasta kielitarjonnasta unelmoidessa tulisi ottaa huomioon se, että hirneen pieniä opetusryhmiä tuskin ruvetaan järjestämään, joten pahimmassa tapauksessa skidit joutuisivat sitten käymään vieraiden kielten oppitunneilla toisessa koulussa, jos niitä ei omassa pidetä. Näin erityisesti pienemmissä kouluissa.

Englanti pakollisena ja siihen päälle vähintään yksi muu vieras kieli. Virkojen kielivaatimukset taas niin, että julkisissa virastoissa ja laitoksissa olisi kunnan tai muun palvelualueen ruotsinkielisten osuutta vastaava määrä jengiä töissä, mikäli laitoksen tehtävä edellyttää ruotsinkielisen palvelun tarjoamista.

Kaikkien muiden kielten paitsi Suomen opiskelu pitäisi lopettaa. >:(

Suomenkielen opiskelu on portti muiden kielten omaksumiseen, se on siinä määrin haastavaa, että jos osaa Suomea, on todennäköisesti riittävän älykäs oppimaan mitä helppoja nakkeja tahansa,
vaikka ruotsia.
Jos ei opi Suomea, on henkilöllä syytä olettaa olevan jonkintasoinen globaalisuuteen viittaava oppimishäiriö.

Suomen kieli voitaisiin standardisoida ÄO-testiksi.

Olen nelosen kannalla, turha tankata jos ei halua.

Quote from: TomiVaikka venäjän kieli on hyvin vaikea

Venäjä on oikeastaan aika helppo kieli, sanoisin että taivutuksen osalta saksaa helpompi. Monet sanatkin ovat tunnistettavia ja siksi helposti muistettavia germaanisten kielten kautta, kunhan pääsee vieraan aakkoston ohi:
venäjä: мой сын = moj syn ~ engl. my son 'minun poikani' jne.


Tässä ei ole kyse vain siitä, onko pakkoruotsi vai eikö ole. Pakkoruotsia on mahdollista lähteä vähentämään ainakin viidellä suunnalla, sis. alueellinen, tuntimääräinen jne.:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

Pakkoruotsi ruotsinkielisillä alueilla on yhtä perusteltu kuin pakkosuomi suomenkielisillä alueilla, joten kannatan alueellista mallia.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys

Sen sijaan kuntien rajoja pitäisi muuttaa paremmin kielialueita vastaavaksi, ja kunnan kaksikielisyyteen johtavan rajan voisi nostaan esim. 20 %:iin; täällä lopussa erilaisia malleja ja miten ne muuttaisivat nykytilannetta:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielipoliittinen.pdf

Valitsin vaihtoehdon "jotain muuta". Itse kannatan sitä, että Suomessa on kaksi, kaikille pakollista kieltä; suomi ja englanti. Suomen opiskelu (äidinkieli, S2 tai A-suomi) alkaisi jo 1. luokalla ja englanti vasta 3. luokalla. Valinnaisten kielten lukeminen alkaisi aikaisintaan 4. luokalta ja viimeistään 7. luokalta. Valinnaisina kielinä voisi valita saksan, ranskan, espanjan, portugalin, venäjän tai jonkin vähemmistökielistä (ruotsi, saame, viittomakieli).

Minun mallissani Suomi olisi yksikielinen ja -kulttuurinen maa, jossa olisi 3 kolme kansallista vähemmistöä; ruotsalaiset, saamelaiset ja viittomakieliset. Muille laki ei takaisi oikeutta verovaroin ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan. Muut vähemmistöt sulautettaisiin mahdollisimman nopeasti osaksi suomea puhuvaa valtaväestöä ja -kulttuuria.

Laki takaisi vähemmistökieliset palvelut kunnissa, joissa kansallisia vähemmistökieltä puhuu vähintään 10 % väestöstä tai vähintään 10 000 asukasta.  Vähemmistökielisten opetuspaikkojen määrä vastaisi heidän väestöosuuttaan ja lisäksi vähemmistökieliset virkamiehet tuottaisivat palvelut kansallisille vähemmistöille. Enemmistöä ei velvoitettaisi osaamaan kansallisten vähemmistöjen kieliä, vaan viranomaisten tulisi sen sijaan huolehtia siitä, että virastoissa ja laitoksissa on riittävästi kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä turvaamassa vähemmistökieliset palvelut.

Valtionhallinnon yksinomainen käyttökieli olisi suomi, mutta kansallisia vähemmistöjä koskevat lait tulisi kääntää kansallisille vähemmistökielille ja niistä tulisi antaa tietoa vähemmistökielillä sekä painaa erilaisia esitteitä.

Kansallisilla vähemmistöillä olisi omat koulunsa, joissa opetus annettaisiin osittain vähemmistökielellä ja osittain valtakielellä. Luokilla 1-3 vähemmistökielisen opetuksen osuus olisi n. 70 %, luokilla 4-6 n. 50 % ja luokilla 7-9 n. 30 %. Vähemmistökielisissä lukioissa vähemmistökielellä annettavan opetuksen osuus olisi n. 50 %. Vähemmistökielisiä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja olisi koko maassa vain yksi ja siinäkin n. 50 % opetuksesta annettaisiin vähemmistökielellä.

P.s. Ja näidenkin uudistusten jälkeen suomenruotsalaisten asema Suomessa olisi huomattavasti parempi kuin ruotsinsuomalaisten asema Ruotsissa...

^Kaikki on kiinni halusta, ei mistään muusta, turha opettaa väkisin mitään.

Surkeat vastausvaihtoehdot. Kuin kysyisi raiskauksen vastustajilta, että mitä raiskauksen tilalle: a) lyömistä b) ryöstämistä c) kaasuttamista d)...

Jos nyt päästäisiin edes yhdestä pakosta eroon. Mikä hinku on muita pakkoja tilalle laittaa? Ostakaa niitä dominatrix palveluita jos haluatte jonkun käskevän teitä, miksi muita ihmisiä varsinkin lapsia pitää sotkea noihin leikkeihin?

Opetus on vapaaehtoista. Propaganda on pakollista. Ymmärtäkää ero näiden välillä.

Quote from: Martin on 07.09.2013, 22:15:55
Matematiikkaa ja luonnontieteitä lisää.

Samaa mieltä.
Matematiikan lisäopetuksen ei tarvitsisi olla perinteistä matematiikkaa vaan vaikkapa loogiseen päättelyyn perustuvaa ongelmanratkaisua. Olisi meinaan hyödyllinen oppiaine myös oikeustieteellisessä.

Pakkohomostelu?  Sehän sopisi nykyiseen suvaitsevaisuustrendiin kuin nenä päähän.

Quote from: Mika on 08.09.2013, 07:31:27
Pakkohomostelu?  Sehän sopisi nykyiseen suvaitsevaisuustrendiin kuin nenä päähän.

oihh Mika tuohan oli ihanan suvaitsevaista.....

Quote from: Micke90Muut vähemmistöt sulautettaisiin mahdollisimman nopeasti osaksi suomea puhuvaa valtaväestöä ja -kulttuuria.

Tarkoitatko todella sulauttamista etkä kotouttamista? Aika järkyttävä mielipide. Olisipa sinun esivanhempasi sulautettu aikoinaan ruotsin- tai venäjänkieliseen enemmistöön, niin ei tarvitsisi lukea suomeksi tällaistakaan.

Ja mihin tarvitsemme pakkoenglantia? Lähes kaikkihan jo lukevat sitä vapaaehtoisesti.

Quote from: Micke90Vähemmistökielisten opetuspaikkojen määrä vastaisi heidän väestöosuuttaan ja lisäksi vähemmistökieliset virkamiehet tuottaisivat palvelut kansallisille vähemmistöille.

Mahdotonta. Se johtaisi pakkovirkamieheyteen, koska esim. saamelaisia ei enää riittäisi millekään muille aloille kuin virkamiestehtäviin.

Ateismia ja uskovaisten bashingia.

Quote from: Saturoitunut on 08.09.2013, 02:08:25
Kirjavasta kielitarjonnasta unelmoidessa tulisi ottaa huomioon se, että hirneen pieniä opetusryhmiä tuskin ruvetaan järjestämään, joten pahimmassa tapauksessa skidit joutuisivat sitten käymään vieraiden kielten oppitunneilla toisessa koulussa, jos niitä ei omassa pidetä. Näin erityisesti pienemmissä kouluissa.

Sittenpä kävisivät, tai vaihtoehtoisesti tyytyisivät siihen valikoimaan mitä oma koulu tarjoaa. Niinhän se on nykyistenkin valinnaisten kielten suhteen.

Näin se on monessa muussakin asiassa elämässä. Jos muuttaa syrjäiselle alueelle, niin pitää sekin hyväksyä että oman kirkonkylän Siwassa ei ole Stockmannin valikoimia.

Ylivoimaisesti tärkein aine koulussa on liikunta. Näillä terveystilastoilla meillä pitäisi olla kaikille oppilaille liikuntaa joka päivä päiväkodista lukioon ja vielä jatko-opinnoissakin. Ja mikä parasta joka penni tulisi takaisin korkojen kanssa ja kansa myös tuntisi olonsa paremmaksi. "Piirun verran vähemmän Ateenaa ja enemmän Spartaa."

Itse asiassa sekä antiikin että renessanssin ihminen ymmärsi, että hyvä kunto, taiteet ja tieteet kulkevat käsi kädessä.

Kärjistän näin: Itse olen mieluummin hyväkuntoinen työtön kuin töissä käyvä raunio.

Quote from: Turjalainen on 07.09.2013, 18:44:50
Vaihteohto 4 paras noista.

Jos on pakko tinkiä tuosta tavoiteeesta nro. 4, niin pitäköön pakkoruotsin kunnissa, joissa enemän kuin 5% väestöstä on svenskatalande.

Komps. Sanat suustani.

Quote from: Mika on 08.09.2013, 07:31:27
Pakkohomostelu?  Sehän sopisi nykyiseen suvaitsevaisuustrendiin kuin nenä päähän.

Hehee. Pakko naurahtaa, niin tyhmältä kuin tämä kuulostaakin, niin haluaisin nähdä kaikkien janitoivoloiden kommentoivan asiaa vakavissaan.

Quote from: Oami on 08.09.2013, 11:37:09

Quote from: Saturoitunut on 08.09.2013, 02:08:25
Kirjavasta kielitarjonnasta unelmoidessa tulisi ottaa huomioon se, että hirneen pieniä opetusryhmiä tuskin ruvetaan järjestämään, joten pahimmassa tapauksessa skidit joutuisivat sitten käymään vieraiden kielten oppitunneilla toisessa koulussa, jos niitä ei omassa pidetä. Näin erityisesti pienemmissä kouluissa.

Sittenpä kävisivät, tai vaihtoehtoisesti tyytyisivät siihen valikoimaan mitä oma koulu tarjoaa. Niinhän se on nykyistenkin valinnaisten kielten suhteen.

Näin se on monessa muussakin asiassa elämässä. Jos muuttaa syrjäiselle alueelle, niin pitää sekin hyväksyä että oman kirkonkylän Siwassa ei ole Stockmannin valikoimia.

Joo, mutta muutos aiheuttaa kommervenkkejä. Nyt kun suurin piirtein kaikki opiskelevat englantia ja ruotsia, kansaa sivistetään kahden kielen verran ja opetus on helppo järjestää. Jos paletti aukaistaan toisen kielen osalta, kahden kielen tarjoaminen kaikille on työläämpää, ja skidit ovat edelleen voimakkaasti tarjonnan armoilla. Ne ongelmat, mitä on nyt ylimääräisten kielten puolella voivat levitä kaikkia oppilaita koskeviksi.

Esim. omalla ala-asteellani kykeni opiskelemaan saksaa. Ranskan valinneet joko joutuivat käymään osan koulupäivästään toisessa koulussa tai olivat vaihtaneet koulua kokonaan. Ja sitten päälle vielä ne espanjat, italiat, venäjät, kiinat sun muut, joiden opiskelun ihmiset kuvittelevat vapaan kielivalinnan muksuille mahdollistavan. Se opetus pitäisi ensteks saada jotenkin järjestettyä.

Haluan tuoda tämän esille, koska epäilen, että kaikki eivät näitä juttuja aina muista kelata.

Onhan tuo jo pariin kertaan todettu että kielitarjonnan laajentaminen on kunnan resursseista kiinni. Pakkoruotsi korvaantuu ainoalla vaihtoehdolla, joka on pakollinen. Ruotsi :)

Tuleekin mielenkiintoista miten valinnanvapaus torpedoidaan kuntatasolla. Veikkaan että pitää löytyä 30 halukasta per uusi kieli, koulun koosta riippumatta, ja jos ei löydy niin onhan meillä onneksi ruotsi. Myös koulumatkoilla ja tuntien sijoittelulla voidaan "rohkaista" valitsemaan ruotsi.

Tämähän on todellisuutta jo nyt. Siksi Suomessa luetaan vain pitkää englantia ja pakkoruotsia. Muiden kielten osuus ei ole edes tilastollisesti merkitsevä.

Englantikaan ei saa olla pakollinen kieli vaikka se sitä käytännössä on nyt ja jatkossakin. Kaksi pakollista vapaasti valittavaa vierasta kieltä olisi hyvä ratkaisu. Arvelen, että monet valitsivat jatkossakin ruotsin koska se on helppoa verrattuna saksaan, venäjään, espanjaan yms.

Quote from: Saturoitunut on 08.09.2013, 02:08:25
Kirjavasta kielitarjonnasta unelmoidessa tulisi ottaa huomioon se, että hirneen pieniä opetusryhmiä tuskin ruvetaan järjestämään, joten pahimmassa tapauksessa skidit joutuisivat sitten käymään vieraiden kielten oppitunneilla toisessa koulussa, jos niitä ei omassa pidetä. Näin erityisesti pienemmissä kouluissa.

Se on voi voi kun hirveä epätasa-arvo nyt uhkaa!

Quote from: SaturoitunutNyt kun suurin piirtein kaikki opiskelevat englantia ja ruotsia, kansaa sivistetään kahden kielen verran ja opetus on helppo järjestää. Jos paletti aukaistaan toisen kielen osalta, kahden kielen tarjoaminen kaikille on työläämpää, ja skidit ovat edelleen voimakkaasti tarjonnan armoilla.

Eikös se mene niin päin, että kun ruotsista vapautuu lukijoita, niin kaikkien muiden kielten opiskelijamäärät kasvavat, eli opetusryhmät saadaan entistä helpommin kasaan entistä useampaan kieleen?

Quote from: HippoEnglantikaan ei saa olla pakollinen kieli vaikka se sitä käytännössä on nyt ja jatkossakin.

Ei englanti ole käytännössä pakollinen – kuka tahansa saa halutessaan jättää sen valitsematta. Se on kieli, jonka useimmat valitsevat täysin vapaaehtoisesti A-kielekseen.

Pakkoenglanti viidenneltä luokalta eteenpäin. Englannin kieli on maailman kolmanneksi puhutuinta ja suhteellisen helppo oppia. Ns. pakkoenglantia tulee nykyään automaattisesti joka tuutista suomessa niin se ei pääse unohtumaan vahingossakaan. Englantia puhutaan 115 maassa. Luku joka on täysin omassa sarjassaan.

Valinnaiseksi yläasteelta lähtien espanja, venäjä, saksa, ranska.

Vieraiden kielten opiskelijat jaetaan ryhmiin lähtötason sekä todellisen osaamisen perusteella jotta taataan tasapuoliset opiskelumahdollisuudet.

IT-opetusta pakkoruotsin sijaan, jotta työpaikat säilyisi Suomessa.

http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2013/09/09/dekaani-koululaisten-it-taidot-eivat-kesta-vertailua/201312551/66

Quote from: elukka on 09.09.2013, 10:52:38
IT-opetusta pakkoruotsin sijaan, jotta työpaikat säilyisi Suomessa.

http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2013/09/09/dekaani-koululaisten-it-taidot-eivat-kesta-vertailua/201312551/66

Tähän komppaus. Ruotsin kielen ansiosta ei saada luotua yhtään työpaikkaa Suomeen. Miten tietotekniikan osaaminen, tuoko se työpaikkoja?

Toisekseen, montako kirjaa eri kouluasteilla on englanninkielisiä ja montako ruotsinkielisiä? Taitaa olla ainostaan ruotsin kielen oppikirjat osaksi ruotsinkielisiä. Jos tietotekniikkaa halutaan lisätä, pitäisi myös englannin kieli olla hallussa. Eli tästäkin piste englannin kielen pakollisuudelle. Kaikki muut vapaaehtoisia.

- Mato

Quote from: Jaska on 09.09.2013, 04:15:55

Quote from: HippoEnglantikaan ei saa olla pakollinen kieli vaikka se sitä käytännössä on nyt ja jatkossakin.

Ei englanti ole käytännössä pakollinen – kuka tahansa saa halutessaan jättää sen valitsematta. Se on kieli, jonka useimmat valitsevat täysin vapaaehtoisesti A-kielekseen.

Kyllä englanti on käytännössä pakollinen ja ainoa vaihtoehto peruskoulun kolmannella luokalla suurimmassa osassa maata. Vain pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa isommassa kaupungissa on niin paljon muiden kielten valitsijoita, että voidaan perustaa näille oma luokka. Näin nekin jotka ehkä haluaisivat jonkin muun kielen joutuvat opiskelemaan englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Tämä on fakta eikä edes mielipide.

Kouluille annettaisiin sitten mahdollisuus harkita itse, haluavatko erikoistua eri kielten tarjoajina. Niinhän jotkut koulut tekevät nytkin ja kyllä ruotsi niissä kaikissa varmaan mukana on jatkossakin - sen vaan ei sitten tarvitsisi olla pakollinen.

Itse valitsin ruotsin 3. luokalla ja englanti tuli pakollisena (ainoana vaihtoehtona) 7. luokalla. Ei sillä, ehkäpä olisin englannin siinä vaiheessa valinnut vaikka olisi ollutkin valinnanvaraa.

Quote from: Fiftari on 07.09.2013, 19:27:36
Pakkoruotsin tilalle pelastustietoutta. Ensisammutus, ensiapu ja mitä niitä nyt kaikkea saadaan tuohon sisällytettyä.

Suomalaiset olisikin sitten pelastusalan ammattilaisia heti pienestä pitäen.  ;D

Quote from: Sour-One on 09.09.2013, 22:03:51

Quote from: Fiftari on 07.09.2013, 19:27:36
Pakkoruotsin tilalle pelastustietoutta. Ensisammutus, ensiapu ja mitä niitä nyt kaikkea saadaan tuohon sisällytettyä.

Suomalaiset olisikin sitten pelastusalan ammattilaisia heti pienestä pitäen.  ;D

Silläkin osaamisella on paremmat työllistymismahdollisuudet kuin ruottin kielen osaamisella, Sano.

- Mato

Quote from: Oami on 09.09.2013, 21:57:48
Itse valitsin ruotsin 3. luokalla ja englanti tuli pakollisena (ainoana vaihtoehtona) 7. luokalla. Ei sillä, ehkäpä olisin englannin siinä vaiheessa valinnut vaikka olisi ollutkin valinnanvaraa.

Kolmannelta luokalta eteenpäin englantia, seiskalta alkoi ruotsi ja saksa ja lukion ekalta ranska, jonka jätin melkein heti pois, koska se ei tuntunut hyvältä. Osaan sanoa ranskaksi "hän on hullu" ja "hän on kampaaja" (koulussa opittu) ja kirosanat (elämässä opittu).

Jos ei mitään kielipakkoa olisi ollut ja valinnat olisivat olleet vapaaehtoisia, olisin halunnut oppia englantia ekaluokalta saakka niin pitkälle, kuin sitä voisi oppia; ruotsia en olisi halunnut oppia sanaakaan (omasta mielestäni epämiellyttävä kieli ilman mitään propagandaakaan), ja yläasteella olisin ottanut italian ja jatkanut sitä lukiossa - ehkä myös saksan.

Ruotsinkielellä ei käytännössä tee yhtään mitään, koska ruotsinkielisten kanssakin tulee puhuttua englantia. Ruotsinsuomalaiset ovat hankalia, koska he teeskentelevät, etteivät osaa suomea, mutta eivät sitten myöskään halua puhua englantia. Ruotsinsuomalaiset ovat kielirasisteja, omien kokemusteni mukaan. Eivät kuitenkaan aivan kaikki.

Quote from: HippoKyllä englanti on käytännössä pakollinen ja ainoa vaihtoehto peruskoulun kolmannella luokalla suurimmassa osassa maata. Vain pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa isommassa kaupungissa on niin paljon muiden kielten valitsijoita, että voidaan perustaa näille oma luokka. Näin nekin jotka ehkä haluaisivat jonkin muun kielen joutuvat opiskelemaan englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Tämä on fakta eikä edes mielipide.

Se ei ole fakta vaan mielipide, ellet esitä lähdettä, josta alakoulujen noin suppea vieraiden kielten opetustarjonta näkyy. A-kieliä on kyllä laajalti tarjolla muitakin kuin englanti ja ruotsi, katso esim. Tampereella ja Oulussa:
http://ops.tampere.fi/perusopetuksen-ops/ops/2/4/5/
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=a8b50c93-f6a1-4164-a582-969bb3f59ae3&groupId=64277

Quote from: Jaska on 10.09.2013, 01:22:50

Quote from: HippoKyllä englanti on käytännössä pakollinen ja ainoa vaihtoehto peruskoulun kolmannella luokalla suurimmassa osassa maata. Vain pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa isommassa kaupungissa on niin paljon muiden kielten valitsijoita, että voidaan perustaa näille oma luokka. Näin nekin jotka ehkä haluaisivat jonkin muun kielen joutuvat opiskelemaan englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Tämä on fakta eikä edes mielipide.

Se ei ole fakta vaan mielipide, ellet esitä lähdettä, josta alakoulujen noin suppea vieraiden kielten opetustarjonta näkyy. A-kieliä on kyllä laajalti tarjolla muitakin kuin englanti ja ruotsi, katso esim. Tampereella ja Oulussa:
http://ops.tampere.fi/perusopetuksen-ops/ops/2/4/5/
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=a8b50c93-f6a1-4164-a582-969bb3f59ae3&groupId=64277

Jos ymmärsit mitä kirjoitin niin tarkoitin toki että suurimmissa kaupungeissa on mahdollista valita kolmosella jokin muukin kieli kuin englanti. Koko Suomi ei kuitenkaan ole Oulu. Muuta faktaa ei ole tässä esittää kuin omakohtainen kokemus asumisesta pienellä paikkakunnalla jossa lapsilleni ei todellakaan ollut muuta käytännön vaihtoehtoa kolmosella kuin englanti. Teoriassa oli ollut mahdollista valita jokin muukin kieli mutta jos valitsijoita on 2 kapplaletta ei näille perusteta omaa luokkaa vaan he joutuvat opiskelemaan englantia. Simple like that.

Quote from: Jaska on 10.09.2013, 01:22:50

Quote from: HippoKyllä englanti on käytännössä pakollinen ja ainoa vaihtoehto peruskoulun kolmannella luokalla suurimmassa osassa maata. Vain pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa isommassa kaupungissa on niin paljon muiden kielten valitsijoita, että voidaan perustaa näille oma luokka. Näin nekin jotka ehkä haluaisivat jonkin muun kielen joutuvat opiskelemaan englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Tämä on fakta eikä edes mielipide.

Ai A-ruotsikaan ei ollut mahdollinen?
Täytyi olla kyllä Suomen pienin koulu... Tuollainen valikoiman puute ei voi koskea kovin monta promillea suomalaisista.

Quote from: Jaska on 11.09.2013, 12:14:45
Ai A-ruotsikaan ei ollut mahdollinen?
Täytyi olla kyllä Suomen pienin koulu... Tuollainen valikoiman puute ei voi koskea kovin monta promillea suomalaisista.

Usko tai älä niin näin on. Kyse ei myöskään ole koulun koosta vaan kunnan koosta. Koulu ei päätä itse mistään kielitarjonnoista vaan koulutuksen järjestäjä eli kunta. Suurimmassa osassa Suomen kunnista ei ole mahdollista opiskella A-ruotsia koska edes yhden luokan verran ei näitä valintoja tule. Siksi englanti on käytännössä pakollinen A-kieli. Muuten rasittavaa vääntää näistä asioista teidän amatöörien kanssa.;)

Quote from: Jaska on 11.09.2013, 12:14:45
Ai A-ruotsikaan ei ollut mahdollinen?
Täytyi olla kyllä Suomen pienin koulu... Tuollainen valikoiman puute ei voi koskea kovin monta promillea suomalaisista.

Itse kävin ala-astetta pienessä etelärannikon satamakaupungissa Espoon ja Sipoon välissä. Koulumme oli kieltämättä pieni, oppilaita oli vähän rapiat sata. Alkuunsa siellä ei järjestetty A-ruotsin kursseja (joita itse halusin) mutta sen sijaan tehtiin sellainen järjestely, että niille tunneille mentiin naapurikouluun.

Niin tai näin, minun vuosiluokkani (aloitin 3. luokan vuonna 1988) oli koulun ensimmäinen jolle tällainen poikkeusjärjestely tehtiin.

Quote from: Hippo on 11.09.2013, 12:30:06

Quote from: Jaska on 11.09.2013, 12:14:45
Ai A-ruotsikaan ei ollut mahdollinen?
Täytyi olla kyllä Suomen pienin koulu... Tuollainen valikoiman puute ei voi koskea kovin monta promillea suomalaisista.

Usko tai älä niin näin on. Kyse ei myöskään ole koulun koosta vaan kunnan koosta. Koulu ei päätä itse mistään kielitarjonnoista vaan koulutuksen järjestäjä eli kunta. Suurimmassa osassa Suomen kunnista ei ole mahdollista opiskella A-ruotsia koska edes yhden luokan verran ei näitä valintoja tule. Siksi englanti on käytännössä pakollinen A-kieli. Muuten rasittavaa vääntää näistä asioista teidän amatöörien kanssa.;)

Omituista, että koulujen sivuilla ei kerrota tuollaisia asioita: listataan vain kielivalikoimaa. Ilmeisesti käytäntö on sitten jotain ihan muuta.

Jos kunta on se päättävä taho, eikö oppilaat kannattaisi jakaa kouluihin valittavan A-kielen mukaan? Siis niin, että edes yhdessä koulussa olisi A-ruotsia lukevien luokka. Ja jos kunta on päättävä taho, miksei ole sääntönä että koulujen kieliryhmiä yhdisteltäisiin? Miksi se on poikkeus, kuten Oami esitti?

Koulut jostain syystä elävät omissa kuplissaan. Kuntien tehtävänä olisi tehdä kunnan kannalta kokonaisvaltaisia ratkaisuja sekä parantaa kuntien ja koulujen välistä tiedonkulkua ja organisointia.

Sitä paitsi jos pakollisesta ruotsista luovuttaisiin, ehkä kaikilla ei olisi niin kiire valita englantia A1-kieleksi, koska sen voisi ottaa sitten kakkoskielenä. Nythän kukaan ei valitse A-saksaa, -ranskaa tai -venäjää, koska B-kielenä ruotsi olisi silloin pakollinen, eikä moniakaan enää kiinnosta ottaa kolmatta kieltä englannin vuoksi.

Pakkoruotsista luopuminen voisi siis avata A1-kielen valikoimaa laajemmaksi.

Quote from: Jaska on 12.09.2013, 00:10:47

Jos kunta on se päättävä taho, eikö oppilaat kannattaisi jakaa kouluihin valittavan A-kielen mukaan? Siis niin, että edes yhdessä koulussa olisi A-ruotsia lukevien luokka.

Tämä kuulostaa järkevältä, mutta lyö poskelle lähikouluajattelua. Pienempien kielten ryhmiä on keskitetty maailman sivu. Tämä voi tietää bussimatkaa kirkolle, ja kieli jää valitsematta.

QuoteSitä paitsi jos pakollisesta ruotsista luovuttaisiin, ehkä kaikilla ei olisi niin kiire valita englantia A1-kieleksi, koska sen voisi ottaa sitten kakkoskielenä. Nythän kukaan ei valitse A-saksaa, -ranskaa tai -venäjää, koska B-kielenä ruotsi olisi silloin pakollinen, eikä moniakaan enää kiinnosta ottaa kolmatta kieltä englannin vuoksi.

Pakkoruotsista luopuminen voisi siis avata A1-kielen valikoimaa laajemmaksi.

Tämän pitäisi olla itsestään selvää, mutta pakkoruotsin puolustuksessahan sota on rauhaa, eli valinnanvapaus vähentää kielten opiskelua tjsp.

Antaisin kouluille päätösvaltaa asiassa. Saavat itse pohtia ja päätellä mitä kieliä kannattaa oppilaille tarjota. Suomea tietysti kaikille oppilaille mutta kaksi muuta kieltä saisivat olla valinnaisia.

Matematiikan- ja luonnontieteiden historiaa niin, että myös ne joilla ei matemaattinen ajattelu nappaa saisivat kuvan siitä miten ollaan tultu tilanteeseen jossa ollaan tässä ja nyt.

Pakkoruotsin tilalle joku valinnainen vieras kieli, kuten venäjä, englanti, saksa, ranska.
Näitä kieliä maailmalla tarvitaan, ruotsia ei.
Saisihan ruotsia tietysti vapaaehtoisesti lukea, kuka haluaa.

Quote from: Jaska on 12.09.2013, 00:10:47
Pakkoruotsista luopuminen voisi siis avata A1-kielen valikoimaa laajemmaksi.

Todennäköisesti näin. Nythän jos valitsee ja onnistuu saamaan saksan A1-kieleksi joutuu 7. luokalla aloittamaan pakollisen ruotsin. Englanti jäisi sitten 8. luokalla alkavan valinnaiskielen varaan. Mutta entä jos valitsijoita onkin niin vähän, että ryhmää ei perusteta? Riskaabelia.

Pakkoruotsin tilalle (kouluaineena) jokin toinen valinnainen kieli, joka voisi olla myös ruotsi. Laadukasta ruotsin opetusta on tarjottava halukkaille koko maassa.

Pakkoruotsin tilalle (poliittisena välineenä) jokin toinen, tällä kertaa oikeasti toimiva poliittinen väline ruotsin säilyttämiseen elävänä kielenä Suomessa. Ruotsinkielisten identiteetin ja kielen olemassaolon turvaavien toimien tulisi kohdistua ensi sijassa ruotsinkielisiin itseensä. Eihän se muuten onnistukaan! Kielen säilyttäminen elävänä voi lähteä vain kielen puhujista itsestään, ei kenestäkään muusta. Vahva kaksikielisyys on myös säilytettävä kaksikielisissä kunnissa, ja ruotsinkielisten palvelut omalla kielellään on jatkossakin turvattava alueilla, joilla ruotsi on edes merkittävä vähemmistökieli. Samoin saamelaiskielille erittäin vahva tuki kaikilla alueilla, missä on perinteinen saamelaisvähemmistö, olkoon miten pieni hyvänsä. Saamelaiskielet kansalliskieliksi, tai kansalliskielistatukset pois kaikilta.

Quote from: Hippo on 12.09.2013, 10:41:15

Quote from: Jaska on 12.09.2013, 00:10:47
Pakkoruotsista luopuminen voisi siis avata A1-kielen valikoimaa laajemmaksi.

Todennäköisesti näin. Nythän jos valitsee ja onnistuu saamaan saksan A1-kieleksi joutuu 7. luokalla aloittamaan pakollisen ruotsin. Englanti jäisi sitten 8. luokalla alkavan valinnaiskielen varaan. Mutta entä jos valitsijoita onkin niin vähän, että ryhmää ei perusteta? Riskaabelia.

Riskaabelia kyllä, mutta ei laitonta. Ainoa vieras kieli jota suomalaisen on pakko lain mukaan opiskella on ruotsi. Ilman englantia on mahdollista mennä koko koulu läpi. Näin järkevissä kantimissa on suomalainen kielipolitiikka.

Monissa kunnissa B- tai C-englantia ei edes tarjota. Jos ottaa muun kuin englannin A-kieleksi, joutuu ottamaan A2-kieleksi englannin. Seiskalla iskee pakkoruotsi, eli kolmas vieras kieli.

Ruotsi on niin tärkeä aine että jos huomaa ala-asteen lopussa että pitkäksi kieleksi valittu ruotsi on liian vaikeaa, saa aloittaa seiskalla tyhjästä ja hypätä B-ruotsin ryhmään. Näin jopa Helsingissä, missä vapautuksen saaminen ruotsista on muuten totaalisen mahdotonta.

Ruotsin pakollisuutta pitää vastustaa jo senkin vuoksi että se on niin pyhä lehmä. Pakkoruotsin palvominen ei ole tervettä. Samoin kuin monikulttuurin kritiikissä, tärkeintä on paljastaa rakenteiden ja toimijoiden motiivit ja rahoitus. Ja tietysti kulut.

Pakkoruotsittajien harmiksi kaikille pakollisen kouluaineen kustannuksia on mahdoton piilottaa. Vuosiviikkotunnin hinta tiedetään sentin sadasosan tarkkuudella. Ihanan kallista rikkautta.

Quote from: Toadie on 12.09.2013, 09:17:58

Quote from: Jaska on 12.09.2013, 00:10:47

Jos kunta on se päättävä taho, eikö oppilaat kannattaisi jakaa kouluihin valittavan A-kielen mukaan? Siis niin, että edes yhdessä koulussa olisi A-ruotsia lukevien luokka.

Tämä kuulostaa järkevältä, mutta lyö poskelle lähikouluajattelua. Pienempien kielten ryhmiä on keskitetty maailman sivu. Tämä voi tietää bussimatkaa kirkolle, ja kieli jää valitsematta.

Mikä estää käyttämästä tietotekniikkaa opiskelussa. Kielten opiskelu sopii nettiyhteyksien takaa kuin nenä päähän, kun osaaminen on lähinnä kirjoittamista ja puhumista. Ääntä ja kuvaa siirtyy lähikoulusta kuntakeskukseen joka puolella. Ihmettelen, kun tätä asiaa ei pohdita laajemmin.

Vanha kunnon kielistudio on sen jälkeen nettikielistudio, ei sen kummempaa. Samalla saadaan lähes minkä kielen opiskeluryhmät kokoon, koska kaikki Suomen koululaiset olisivat mahdollisia kohderyhmän edustajia. Opettajakin voi istuskella Levillä hiihtohissin vieressä sen aikaa, että ehtii mukuloille latinaa opettaa.

- Mato

Quote from: Hippo on 09.09.2013, 19:49:08

Quote from: Jaska on 09.09.2013, 04:15:55

Quote from: HippoEnglantikaan ei saa olla pakollinen kieli vaikka se sitä käytännössä on nyt ja jatkossakin.

Ei englanti ole käytännössä pakollinen – kuka tahansa saa halutessaan jättää sen valitsematta. Se on kieli, jonka useimmat valitsevat täysin vapaaehtoisesti A-kielekseen.

Kyllä englanti on käytännössä pakollinen ja ainoa vaihtoehto peruskoulun kolmannella luokalla suurimmassa osassa maata. Vain pääkaupunkiseudulla ja parissa muussa isommassa kaupungissa on niin paljon muiden kielten valitsijoita, että voidaan perustaa näille oma luokka.

Niin, tämähän johtuu siitä koululaisista >99% valitsee vapaaehtoisesti ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen englannin. Kyllä on ihqu kauheaa sortoa ettei tuolle <1% minoriteetille voida tarjota mitä ikänä tahtoisivatkaan - paitsi ns suurissa kaupungeissa  :P
Poikkeuksena onneksi tietty ruotti, sitähän on taatusti tyrkyllä sekä vapaaehtoisesti että eritoten pakolla joka kylässä.

Soininvaaran pakkoruotsikommentti kiihdytti twitterissä
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005005009.html

Quote
"SEINÄJOKISTEN pakkoruotsi ei kelpaa Vaasan ruotsinkielisille. Miksi sitä sitten opiskellaan?", lohkaisi entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) twitter-viestissään ja sai aikaan ison vastalauseryöpyn.
...
Myöhemmin Soininvaara yritti jatkaa keskustelua maltillisemmalla näkökulmalla. "Voisiko pakkoruotsikeskusteluun tuoda evidenssiä: kyselytutkimus, paljonko sitä käytetään?", hän kysyi. Se ei oikein lähtenyt lentoon.

[tweet]808589532731965441[/tweet]
[tweet]808550559468974080[/tweet]
[tweet]808609979305459713[/tweet]

QuoteAntti Lahti @AndyBay

@OsmoSoininvaara Tule Osmo käymään Maalahdessa tai Närpiössä niin nähdään miten sun pakkoruotsi riittää. Luokatonta kommentointia.

Luokatonta kommentointia tosiaan. Jos pakkoruotsia perustellaan sillä, että sitten pystytään palvelemaan myös toisella kotimaisella, mutta pakollinen virkamiesruotsi ei kuitenkaan koskaan riitä (vrt. poliisilaitosuudistus Oulu/Kokkola), niin miksi koko kieltä opiskellaan? Nyt Antti "AndyBay" Lahti argumentoi pakollisen opetuksen suohon, koska haluaa näyttää ettei se Oden oppimäärä yksinkertaisesti riitä mihinkään. Käsittämätön kehäpäätelmä, kun tyyppi kuitenkin yrittää pakollisen ruotsin puolesta puhua.

Jos Seinäjoella suomenkieliset ovat suorittaneet virkamiesruotsin, he ovat papereiden mukaan päteviä hoitamaan ruotsinkielisiä. Jos he eivät siltikään ole päteviä, virkamiesruotsi ja sitä myöten pakollinen ruotsin kielen opetus voidaan poistaa tarpeettomana. Ei tämä ole sen monimutkaisempaa. Mihin tässä koko ruljanssissa tarvitaan suomenkielisiä? Maksajaksi?

Edit: http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/melko-kallista-seura-laski-paljonko-virkamiesruotsi-maksaa/?shared=1713426-0cefc060-999

QuoteKuinka potilaiden tilanne sitten muuttuisi, jos laaja päivystys siirtyisi Vaasasta Seinäjoelle? Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että muutos vaikuttaisi vuositasolla sadan potilaan hoitoon. Puolet heistä olisi ruotsinkielisiä.

Seinäjoelle tulisi siis yksi ruotsinkielinen potilas viikossa.

:facepalm:

Quote from: Archaeopteryx on 13.12.2016, 13:47:12
Mihin tässä koko ruljanssissa tarvitaan suomenkielisiä? Maksajaksi?

Aiemmin työläisiksi ja maaorjiksi mutta nyt keksivät rikkauksia hakea joten ei enää alusmaan kansaa mihinkään tarvita.

Haittaruotsin myötä innolla ja tottelevaisesti itse tuovat korvaajiaan, kieliksi riittää ruotsi ja arabia, suomea ei enää tarvita.

Itse noihin kysymysvaihtoehtoihin. Mielestäni suomi ja yksi vieraskieli rittää, koska on paljon niitä jotka eivät ole kielellisesti lahjakkaita, vaikka muuten olisivatkin.
Ajatellaanpas vaikka jotain itärajan bisnesmiehen tytärtä/poikaa, jolla ei ole kielet parasta kauraa. Kuinka hyvä olisikaan jos pystyisi keskittymään siihen venäjään heti ja jos se alkaisi sujumaan, ottaa, tai olla ottamatta englanti tms. siihen vierelle.