1990 presidentti Mauno Koivisto päätti, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää paluumuuttajina. En ymmärrä tuon päätöksen taustoja, ei mahdu mun kaaliin miksi pressa toimi näin.
Osaako joku sanoa tai arvella miksi Koivisto teki tämän päätöksen, mitkä poliittiset tai mahdollisesti aatteelliset syyt oli taustalla?
Eiköhän kyse ollut siitä, että kun laskutikkua viivottimena käyttäen, yritti asettaa sitä ikäpydamidin ylle, niin siitä syntyi älynväläyys, että Suomeenhan tulee huutava työvoimapula.
Quote from: hiljainen tukija on 02.09.2013, 13:06:32
Eiköhän kyse ollut siitä, että kun laskutikkua viivottimena käyttäen, yritti asettaa sitä ikäpydamidin ylle, niin siitä syntyi älynväläyys, että Suomeenhan tulee huutava työvoimapula.
Mut ei mun muistini mukaan vielä 1990 hysteroitu tulevasta työvoimapulasta?
Quote from: Svart Lucia on 02.09.2013, 13:17:31
Quote from: hiljainen tukija on 02.09.2013, 13:06:32
Eiköhän kyse ollut siitä, että kun laskutikkua viivottimena käyttäen, yritti asettaa sitä ikäpydamidin ylle, niin siitä syntyi älynväläyys, että Suomeenhan tulee huutava työvoimapula.
Mut ei mun muistini mukaan vielä 1990 hysteroitu tulevasta työvoimapulasta?
Milloin siitä ei olisi hysteroitu?
Kai siinä painoi Suomen valtion vastuu siitä, että vuoden 1944 rauhansopimuksen jälkeen Suomesta palautettiin suuri määrä Neuvostoliiton kansalaisia, jotka sitten joutuivat leireille maanpetturuudesta epäiltyinä.
http://www.inkerikeskus.fi/historia/palautus.htm (http://www.inkerikeskus.fi/historia/palautus.htm)
QuotePalautukset suoritettiin 5.12.1944 ja 15.1.1945 välisenä aikana. Näissä kuljetuksissa palasi 56 030 henkeä.
Vielä lisäkysymys:
muistaako kukaan että Koivisto olis perustellut ratkaisuaan, tai että päätöstä olis kritisoitu/kyseenalaistettu julkisessa keskustelussa?
Voisin tietysti itekin ottaa asiasta selvää, vaikkapa Helsingin pääkirjaston mikrofilmeistä tuon vuoden lehtijutuista, vaan en viittis nähdä vaivaa. Siksi ajattelin kysyä muistaako kukaan tarkistamatta. Ja samalla voimme ihmetellä yhdessä miksi Suomeen päästettiin kymmeniä tuhansia "paluumuuttajia".
Quote from: Maatiaisjuntitar on 02.09.2013, 13:31:54
Quote from: Svart Lucia on 02.09.2013, 13:17:31
Quote from: hiljainen tukija on 02.09.2013, 13:06:32
Eiköhän kyse ollut siitä, että kun laskutikkua viivottimena käyttäen, yritti asettaa sitä ikäpydamidin ylle, niin siitä syntyi älynväläyys, että Suomeenhan tulee huutava työvoimapula.
Mut ei mun muistini mukaan vielä 1990 hysteroitu tulevasta työvoimapulasta?
Milloin siitä ei olisi hysteroitu?
1990?
Inkeriläiskysymyksen taustalla oli Neuvostoliiton imperiumin hajoaminen 1989 - 1991.
Varsovan liiton vasallivaltiot itsenäistyivät ja Neuvostoliitto hajosi joulukuussa1991. - Neuvostoliiton hajoamisen kuvaus: Wikipedia/Dissolution of the Soviet Union).
Kun Venäjä itsenäistyi, sen alueet vaativat itsellensä yhä enemmän autonomiaa. 1990 -luvun alkuvuosina epäiltiin, että Venäjä saattaisi hajota löyhäksi liittovaltioksi. - Tämä kehitys kääntyi toiseen suuntaan, kun Venäjä yritti kukistaa Tshetsenian ensimmäisessä sodassa 1994 - 1996(1997) (Wikipedia/First Chechen War). Vasta toinen Tshetshenian sota päätti Tshetshenian itsenäisyyden. Se alkoi 1999. Tshetsheniläisten vastarinta hiipui vuosien mittaan. Noin 10 vuodessa sota käytännössä päättyi. (Wikipedia/Second Chechen War)
Suomessa alettiin vaatia toisessa maailmansodassa menetettyä Karjalaa takaisin. Ja inkeriläisten autonominen alueen perustaminen Venäjälle tuli ajankohtaiseksi.
Miten presidentti Koivisto reagoi tilanteeseen?
Koivisto vakuutteli julkisuudessa, että Suomi ei tarvitse mihinkään Karjalaa.
Ilmeisesti Koiviston johdolla Suomi alkoi houkutella inkeriläisiä Suomeen paluumuuttajina, jotta Venäjän ei tarvitsisi perustaa Inkerin autonomista aluetta.
Muistaakseni Suomen eliitti (poliitikot + media) piti inkeriläisiä paluumuuttokysymyksenä ja vaikeni aiheesta, pitäisikö inkeriläisille perustaa autonominen alue Venäjällä.
Quote from: talous ja muutos on 03.09.2013, 23:54:35
Tämä kehitys kääntyi toiseen suuntaan, kun Venäjä yritti kukistaa Tshetsenian ensimmäisessä sodassa 1994 - 1996(1997) (Wikipedia/First Chechen War). Vasta toinen Tshetshenian sota päätti Tshetshenian itsenäisyyden. Se alkoi 1999. Tshetsheniläisten vastarinta hiipui vuosien mittaan. Noin 10 vuodessa sota käytännössä päättyi. (Wikipedia/Second Chechen War
Pikkusen oftopikkia mutta tulipa joskus tuolla 90 luvun alkupuolella oltua Dudajevin henk. koht. vieraana Groznyissa viikon verran. Kun palasin Suomeen, ruskit pommitti ukon yhdelle pellolle. Olivat paikantaneet sen käyttämän satelliittipuhelimen, kun piti rauhasta neuvotella. Oli aika mielenkiintoinen sälli ja tsetseenien mielestä jumalasta seuraava, ylöspäin.
Quote from: Svart Lucia on 02.09.2013, 12:57:15
1990 presidentti Mauno Koivisto päätti, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää paluumuuttajina. En ymmärrä tuon päätöksen taustoja, ei mahdu mun kaaliin miksi pressa toimi näin.
Osaako joku sanoa tai arvella miksi Koivisto teki tämän päätöksen, mitkä poliittiset tai mahdollisesti aatteelliset syyt oli taustalla?
Koska Suomi luovutti n. 50 000 Suomeen paennutta inkeriläistä Neuvostoliitolle sodan jälkeen. Siitä kai tunnettiin vähän pahaa mieltä.
Ei kai tuo Koiviston teko enää niitä v1945 palautettuja auttanut? Suurin osa heistä oli varmasti jo aikapäiviä aiemmin ammuttu.
Quote from: Svart Lucia on 02.09.2013, 12:57:15
1990 presidentti Mauno Koivisto päätti, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää paluumuuttajina. En ymmärrä tuon päätöksen taustoja, ei mahdu mun kaaliin miksi pressa toimi näin.
Osaako joku sanoa tai arvella miksi Koivisto teki tämän päätöksen, mitkä poliittiset tai mahdollisesti aatteelliset syyt oli taustalla?
Elävän arkiston pätkä Koiviston haastattelusta.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/presidentti_koiviston_kommentti_inkerilaisista_15852.html#media=15853
Koivisto ei ainakaan ilmasta ottanut ajatusta, että tehdäänpäs näin, koska toimittaja asettaa kysymyksen juuri kansalaismielipiteen vaikutuksesta tehtyyn päätökseen.
Harmi, ettei nauhoituksesta paremmin selviä taustoja.
Quote from: -PPT- on 04.09.2013, 08:47:26
Ei kai tuo Koiviston teko enää niitä v1945 palautettuja auttanut? Suurin osa heistä oli varmasti jo aikapäiviä aiemmin ammuttu.
Taustalla voi olla pidempikin suomalaisten huoli inkeriläisten kohtalosta. He olivat suhteellisen runsaslukuinen kansa vielä 1900-luvun alkupuolella. Ehkä "paluumuuton" taustalla voi olla jonkinlaista heimoromanttista vastuuntuntoakin, että täytyyhän tämä suomalainen kansansirpale edes jossain määrin pelastaa. Ehkä joku tietää paremmin?
Tuo legenda se vaan jaksaa elää elämäänsä että Koivisto olisi torjunut Karjalan palautuksen vaikka sitä hänelle varta vasten tarjottiin. No, onhan tuo aivan liian herkullinen tarina että sitä tosiasioilla raaskisi pilata.
Quote from: -PPT- on 04.09.2013, 08:47:26
Ei kai tuo Koiviston teko enää niitä v1945 palautettuja auttanut? Suurin osa heistä oli varmasti jo aikapäiviä aiemmin ammuttu.
Eiköhän ennemminkin lähetetty Siperiaan. Sieltä sentään osa selvisi hengissäkin.