QuoteHS-ANALYYSI
Suomi on kaupan kummajainen
Vähittäiskauppamme rakenne poikkeaa rajusti eurooppalaisesta. Kukaan ei osaa tarkkaan kertoa, miksi.
31.8.2013 14:29 49
Katja Boxberg
HELSINGIN SANOMAT
Töölöntori oli vilkas vihannesten kauppapaikka kesällä 1975.
Ketjuista riippumattomat elintarvikekaupat ovat lähes hävinneet, kivijalkakauppa on hätää kärsimässä ja torikauppa näivettyy.
Kun kauppias Olga Maria Kuronen siirtyi Rautatientorilta vastavalmistuneeseen Hakaniemen halliin vuonna 1914, hän tuskin osasi kuvitella, että sata vuotta myöhemmin kauppaa tehtäisiin hänen nimeään kantavassa puodissa edelleen.
Vähänpä neiti Kuronen pystyi kaupan tulevaisuutta muutenkaan ennustamaan, vaikka ilmeisen osaava liikenainen olikin.
"Siinä olisi hirvittävästi tutkittavaa", huokaa kilpailuviraston eläkkeellä oleva ylijohtaja Matti Purasjoki, kun häneltä kysyy suomalaisen vähittäiskaupan poikkeuksellisesta rakenteesta ja sen syistä.
"Edellyttäisi salapoliisin työtä", Aalto-yliopiston professori Arto Lindblom sanoo.
Suomessa päivittäistavarakauppa on tunnetusti kahden kauppaa. Ketjuista riippumattomat elintarvikekaupat ovat lähes hävinneet, kivijalkakauppa on hätää kärsimässä ja torikauppa näivettyy.
Kehitykselle on etsitty syitä ilmastosta, väen vähyydestä, rakkaudesta autoiluun ja kuluttajan hintatietoisuudesta. Ja kaavoituksesta, kauppapaikkojen saamisen vaikeudesta ja poliittisesta suhmuroinnista.
Hakaniemen torin pulssi tuntuu, mutta torikauppiaat elävät jännityksessä. Suunniteltu maanalainen parkkihalli mylläisi alueen ainakin hetkeksi kokonaan.
Ero eurooppalaisiin kaupunkeihin on valtava. Berliinissä, Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja kaikkialla muualla elintarviketoreja on melkein joka kaupunginosassa.
Torilla tehdään ainakin viikonlopun ruokaostokset. Kauppiaiden pöydät notkuvat vihannesten lisäksi juustoja, makkaraa, lihaa ja kalaa.
Säätä syytellään torien kitumisesta, vaikka lunta voi talvella tuiskuttaa Berliinissäkin. Silloin kauppaa tehdään lämpölamppujen hehkussa.
S- ja K-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus alkaa kahdeksalla ja kaksinumeroinen luku muistuttaa enemmän diktatuurin vaalitulosta kuin kapitalistisessa järjestelmässä mahdollista markkinaosuutta.
Vielä 1960-luvun Helsingissä oli pieniä kulmapuoteja, lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita.
Sitten tulivat ensimmäiset valintamyymälät, sanoo Kai Hoffman, Keskon historian kirjoittaja.
Hieman myöhemmin ilmaantuivat hallimyymälät ja sitten vähitellen supermarketit.
Kuluttajan näkökulmasta muutos tarkoitti, että valikoima kasvoi ja palvelu heikkeni.
Suomessa uskottiin edistykseen. Naiset menivät kodin ulkopuolelle töihin ja lasten kunnallinen päivähoito yleistyi. Päivällispöydässä syötiin edelleen karjalanpaistia mutta yhä useammin myös valmisruokia. Vaimon paikka ei ollutkaan hellan ja nyrkin välissä, kuten 1950-luvun perheet olivat kenties kuvitelleet, vaan miehen tavoin työelämässä.
Kulttuurin muutoksen selittäminen naisten tasa-arvoistumisella on silti yhtä ontuvaa kuin kaupan keskittymisen selittäminen Suomen autoistumisella.
Muut läntiset maat eivät ole Suomea vähemmän autoistuneita, eivätkä muiden pohjoismaiden naiset varmasti vähemmän tiedostavia.
Myymälät suurenivat ja elintarvikemääräykset kiristyivät.
Nyt tuore liha on toreilta melkein kadonnut, ja kalakin saattaa uida paikalle tuoretukusta.
"Määräykset ovat tarkentuneet kaiken aikaa", Hoffman sanoo.
Joensuulainen Kyösti Kakkonen sanoo, että sääntelyssä on menty "liioiteltuun viranomaisvaltaan". Tokmanni-ketjustaan tunnettu Kakkonen myi kauppaimperiuminsa toista vuotta sitten. Eräätkin vanhemmat joutuivat viranomaisten hampaisiin, kun nuorison myyjäisiin paistetuissa letuissa ei ollut kunnollista tuoteselostusta.
Kakkosen mukaan kehitys on sairasta. "Jos joku kompastuu kaupan edessä, ruvetaan välittömästi pohtimaan rappurallidirektiiviä."
Ylivoimaisesti parasta turvallisuutta hänen mukaansa on oven sulkeminen lopullisesti.
Kaupan keskittyminen on suomalainen poikkeus. Muissa euromaissa kolmen suurimman ketjun markkinaosuus on keskimäärin 44 prosenttia. Akateemista tutkimusta kehityksen syistä on silti vain vähän.
Kilpailuviraston tutkimuspäällikkö Ari Ahonen osoittaa kaavoittajaa ja lainsäädäntöä. Maankäyttö- ja rakennuslaki estää tulokkaiden pääsyn markkinoille. Ranskalainen Carrefour tutki asiaa joitakin vuosia sitten ja jätti hankkeen sikseen.
"Tämä on kuluttajalle kallis yhtälö", Kakkonen sanoo.
Kilpailuviranomaisen mukaan päivittäistavaran hintataso on muuhun Eurooppaan verrattuna korkea. Ketjut ovat myös kannattaneet hyvin.
Hakaniemen hallissa Kurosen liikkeessä on neljäs sukupolvi. Jaana Karastie n mukaan kiitos kuuluu asiakkaille. Kyse on valinnoista.
Katja Boxberg
[email protected]
Kirjoittaja on HS:n talouden ja
politiikan toimittaja.
Lihavoinnit minun. Kyllä osataan kertoa tarkkaan, mistä kaupan duopoli ja täten älyttömän korkeat hinnat johtuvat, sitä vaan ei kehdata sanoa, koska näillä roistoilla on rahakkaiden asiakasläänitysten vuoksi erittäin paljon hyviä veljiä julkishallinnon joka tasolla. Suomessa mikään ei ole kaupan suhteen vapaata.
Missä muualla tarvitaan nakkikioskiin tai toritelttaan invavessa ja hygieniapassi, hieman vain kärjistäen. Vrt. taannoinen lehmänmaitopullatapaus.
Onneksi ko. säädökset eivät koske mamuja (kuin teoriassa).
Suomi on eeuun ainoa maa, jossa joka ikinen pöllähtäneinkin säädelmä otetaan pilkuntarkasti. Ja miksipä ei otettaisi, sillä onhan meillä tuplamäärä virkamiehiä per capita Kreikkaan verrattuna.
Kepun (joka muuten pettää aina, toim.huom.) ansiota on kahden kaupat.
Suomessa on elintarvikkeiden kartelli K ja S ketjujen kesken. Sitä ei vaan saa sanoa tai tutkia.
Kaikkien muiden markettien ja vähittäismyyjien on ostettava tuotteensa riistohintaan alueittain hallitsevista eri tukkukaupoista.
Oman maan sadon myyminen on luvanvaraista.
Mitään et saa myydä ilman, että olet "elintarviketarkastettu".
Että mua jaksaa aina naurattaa tää varsinkin vihervasemmiston hehkuttama "keskieurooppalaisuus" ja kivijalkakauppavaade.
Etenkin, kun eihän ne ees jaksa herätä aamuisin ostamaan tuoretta "patonkia kainaloon".
Tässä on myös syy sille, miksi muualla pohjoismaissa ei näy suomalaisia ketjuja, kun taas suomessa toimii, oliko niitä nyt kuusi ruotsalaista ketjua + muiden pohjoismaiden ketjut.
- suomalainen Pamppu Paukapää ei osaa markkinatalouden alkeita, eikä siten osaa hallita näitä ketjuja kuin korruptiolla. Mistä on luonnollisesti kyse S- ja K-ketjujen asemassa ja sen byrokraattisessa ylläpidossa.
Suomalainen Pamppu Paukapää ja Pirkko Byrokraatti on säälittäviä olentoja. Klonkkuja.
Lisäyksenä, että tässä on myös syy sille, miksi venäjälle menee mm. Prismat ja muita suomalaisia ketjuja.. korruptio toimii sielläkin ja on siten suomalaisille Pampuille tuttu malli. Kotoisa malli..
Hyvä juttu hesarilta. Uskallettiin jopa sanoa rumasti direktiivistä. Suorastaan ennenkuulomatonta. Joko Herlinin piiska alkaa vaikuttaa vai oliko kyseessä vain lipsahdus?
Suomalaisen kaupan sairaus on tunnettu tosiasia. Harvempi silti käsittää kuinka pitkälle kansantalouteen tämän negatiivisen ilmiön lonkerot ulottuvat ja paljonko se oikeasti maksaa.
Esimerkiksi Saksassa yritys voi aloittaa pienestä ideastaan, vaikkapa tietyn pehmoisesta nallesta, myydä ensin muutamille pikku kaupoille melko vapaasti ilman ketjuohjauksen vaikutusta, joten ainakin kokeilemaan pääsee. Jos kauppa käy, myöhemmin myydä useammille lopuksi laajentuen alueellisesti. Näin nousee yksi pieni Adidas-nalle ja alkaapa menestyksen koittaessa toimia euroopanlaajuisestikin. Siinä vaiheessa jopa S-ryhmä ottaa tuotteen myyntiin ja kaikki ovat onnellisia - vai ovatko? Suomessa vastaava kehitys vaatii kokonaan hyppäämistä kotimarkkinaharjoittelun yli. Siksi suomessa ei nouse mikään normaali konkreettisen kulutustuotteen kaltainen kaupallinen idea liki tulkoon koskaan, vaikka maa on täynnänsä pelle pelottomia. Jokainen ulkomailla lomaillut lienee huomannut, että siellä voi olla kaupasta toiseen hyvin erikoisia tuotteita. Suomessa yhtä ja vain sitä. Kuvaavasti jos Suomesta koskaan ilmaantuu jotain ihan uutuutta, se on luonteeltaan sellaista kuten Angry Birds tai tietoturvaohjelmisto, joilla ei ole tarvetta materiaalisille kauppapaikoille. Toki Angry Birdsin lisenssinalleja nyt jo myydään S-ryhmässä muttei myytäisi yhtä kappalettakaan, jos Angry Birds olisi lähtenyt kehittymään nalleista peleihin päin eikä peleistä nalleihin.
Suomen markkinoille pääseminen valmiilla aloilla on käytännössä estetty usein tietynlaisin yksinoikeussopimuksin, jotka eivät kestäisi missään normaalissa länsimaassa kilpailun painetta.
K-ryhmästä on kuitenkin todettava, että siihen kuuluu viljalti kauppoja, joissa kauppias voi tehdä vielä päätökset tavaran sisäänostosta. Siis jos haluat tukea markkinaehtoista kaupankäyntiä, käytä K-ryhmää mieluummin kuin S-ryhmää. Vapaan markkinan määrä on laskenut joka vuosi samaa tahtia S-ryhmän nousun kanssa.
Jos valtio todella haluaisi vapauttaa Suomessa kaupan, se pakottaisi S-ryhmän jakautumaan kauppatyyppien ja alueen perusteella osiinsa. Teknisesti se hoituisi pienillä viilauksilla määräävän markkina-aseman käsitteeseen ja seurauksiin kaupan sektorilla. Näin ilman ainuttakaan kulua valtiolle, kansantaloudellinen seuraus olisi muutamien miljardien nettosäästöt kansalaisille, ostovoiman kasvu potentiaalisesti saattaisi nousta lähelle saksalaista tasoa ilman ensimmäistäkään kolmikantaneuvottelua.
Mutta suurin seuraus olisi markkinatalouden paluu Suomeen. Se loisi ilmaiseksi paikallista tarjontaa merkittävästi enemmän kauppoihin. Paikallisen tarjonnan lisäys puolestaan loisi samalla työpaikkoja ja yritysituja mahdolliseen ulkomaan kauppaan. Paradoksaalista kyllä, myös kauppa yhteenlaskien hyötyisi. Kauppa alkaisi käydä entistä paremmin, se tuottaisi enemmän. Ehkä yksin ALV-veroja voitaisiin laskea nousevan myynnin myötä. Saksan alv on 16%.
Puolueiden edustajat S-ryhmän hallintopaikoilla hoi, olisiko aika miettiä onko se hyvä veli sittenkään hyvä?
osittain syynä voi myös olla erilainen suhtautuminen naisten työssäkäyntiin. Hollannissa oman ikäluokkani (30-40-vuotiaat)äidit olivat järjestään joko kotiäitejä tai osa-aikatöissä sinä aikana, kun lapset olivat koulussa. Poikkeustapauksia pidettiin huonoina äiteinä. Vieläkin kotiäitiys tai vähintäänkin osa-aikaiseksi rupeaminen viimeistään lasten syntyessä on tavanomaista ja joskus kuulee vieläkin esitettävän ajatuksia, joiden mukaan pariskuntien, joista molemmat aikovat pysyä kokopäivätöissä, ei pitäisi hankkia lapsia. Niinpä kaikki on järjestetty sillä ajatuksella, että kotona on aina joku päiväsaikaan. Ja koska varsinkaan vanhemman polven kotiäidit eivät yleensä aja autoa, koska perheessä on vain yksi auto, niin kauppojen yms. palvelujen on oltava mukavan pyöräilyetäisyyden päässä. Nykyään ruokaostoksia voi tehdä klo 20 asti arki-iltaisin lähes kaikissa kaupoissa, mutta vielä 2004 tienoilla meidän kulmillamme oli vain yksi kauppa, joka oli pitempään auki kuin klo 19 iltaisin. Koko kaupungissa oli yksi kauppa, joka oli auki klo 21 asti. Tunnin tai pitempään kestävät työmatkat ovat aika yleisiä, joten tarvitaan käytännössä lähempänä kotia töissä oleva kumppani, joka voi tehdä ostokset ja laittaa ruokaa, elle halua syödä iltaruokaa (päivän ainoa lämmin ateria) vasta klo 20 tai myöhemmin. Käyn itse torstaisin ruokaostoksilla sekä meille että huonojalkaiselle appiukolleni ja olen kotona aikaisintaan 19:30. Ja minulla sentään on vain noin puolen tunnin ajomatka töihin. Tosin appiukko asuu kaupungin toisella laidalla, mikä tarkoittaa 20 minuutin ajomatkaa, mutta kuitenkin. Avomies monesti vasta lähtee töistä klo 18 ja hänellä on yli tunnin työmatka, joten hän ehtisi kauppaan vasta klo 19.30 tienoilla ja kaupasta pitäisi keritä ulos puolessa tunnissa, ja vasta sitten mennä kotiin ja kokata. Niinpä ruokaostokset ja kokkaus ovatkin minun töitäni, kun en joudu ajamaan ruuhkissa ja olen töissä lähistöllä. Töiden jälkeen en voi mennä ikinä muuta kuin ruokaostoksille, ellen lähde töistä tavallista aikaisemmin. Kaikki muut kaupat kuin valintamyymälät menevät kiinni klo 18.
Suomessa taas tehdastyöläisten vuorotyön yleisyys ja molempien vanhempien työssäkäynti on luonut tilanteen, jossa palveluja on kehitetty enemmän siihen suuntaan, että ostokset voidaan tehdä matkalla töistä kotiin tai ainakin töiden jälkeen. Samalla on pidetty kiinni palveluista päiväsaikaan, jotta eläkeläiset, vuorotyöläiset, työttömät tai muusta syystä kotona olevat samoin kuin lounastunnilla olevat voivat käydä kaupoissa. Prismat sun muut antavat kokopäivätyöläisille mahdollisuuden käydä ostamassa iltaisin muutakin kuin ruokaa sen sijasta, että lauantai olisi käytännössä ainoa mahdollinen ostospäivä.
Quote from: sivullinen. on 01.09.2013, 01:07:09
Hyvä juttu hesarilta. Uskallettiin jopa sanoa rumasti direktiivistä. Suorastaan ennenkuulomatonta. Joko Herlinin piiska alkaa vaikuttaa vai oliko kyseessä vain lipsahdus?
Samaa ajattelin minäkin: ihka oikeaa journalismia ja vieläpä Hesarissa!
Ja täyttä asiaa. S- ja K-ryhmien kuristusote on tosiaan uskomaton. Korruption lisäksi toinen syy miksei siitä puhuta on ekä se, että se on ollut niin vahvana niin pitkään, ettei siihen tule useinkaan kiinntettyä huomiota.
Muistan hyvin kun kaupat alkoivat vaatimaan aukioloaikojen vapauttamista. Millainen itku ja hampaiden kiristys siitäkin tuli. Pelättiin yhtä sun toista ja peloteltiin jopa tavallisia kansalaisia tulevista ongelmista jos ajat vapautuu. Vihervasemmisto keluli oikein kunnolla. Sana "vapauttaminen" ei kuulu vihervasemmiston sanastoon paitsi kannabiksen osalta.
Euroopassa kaupat ovat auki 24h jos kauppa vaan käy ja alkoholi on yhtä lailla elintarvike kuin maitokin. Kaikki toimii ilman ongelmia koska oikeat eurooppalaiset ovat tottuneet vapauteen ja vastuuseen. Suomessa valtiolla tai jollakin virastolla on näppinsä pelissä kokoajan. Se myös näkyy. "Virasto" määräsi mm. isoihin kauppoihin sen hymiöpainikepaneelin jossa asiakas saa painaa hymiönappia jos tykkää tai ei. Mikä Suomea oikein vaivaa? Eikö teitä vaivaa yhtään se jos vaikka vietätte lomaa Euroopassa pari viikkoa ja sitten kotiin tultua huomaa, että ilman lakikirjaa ja asianajajaa ei kohta Suomessa pärjää ollenkaan. Poliitikoilla tuntuu käyvän aika pitkäksi kun eivät enää muuta tekemistä keksi kuin säätelyn ja kieltojen lisäämisen.
Mitä helkutin syytä ois mennä Eurooppaan lomailemaan, oleskelemaan tai edes viikonlopuksi, jos ei sen jälkeen vois hehkutella ikiaikoja, että miten nurkkakuntainen, sisäänpäinkääntynyt, rajoittunut ja tuhnuinen Suomi on?
Tämä on agenda.
Itse olen asunut Euroopassa parissakin valtiossa ja Ruotsissakin 5 vuotta. Tässä on pohjaa vertailulle. Suomeen palattaessa oli vaikea ymmärtää, että kaupat ovat täällä kartelliketjuja jotka myy samaa sontaa huippuhinnalla. Voit olla varma, että eläkepäiviäni EN tule Suomessa viettämään. Siihen ei riitä hyväkään eläke kun on niin kallista.
Ja perään HS tutkiikin
liian vähäistä valvontaa, jota elintarvikkeille kohdennetaan:
QuoteUUTISET KOTIMAA
Elintarvikevalvonta usein lähes olematonta – HS listasi ongelmakunnat
1.9.2013 7:58 11
Peppiina Ahokas
HELSINGIN SANOMAT
Esa Mäkinen
HELSINGIN SANOMAT
SAMI KERO HS
Terveystarkastaja Pia Tiainen kävi Kotipizzassa Hyvinkään keskustassa. Annina Saapunki selvitti
FAKTA
Suomen elintarvikevalvonta
Suomessa elintarvikevalvonnan ylin päättäjä on maa- ja metsätalousministeriö. Se muun muassa valmistelee lakeja.
Ministeriöstä seuraava taho on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka johtaa ja ohjaa säännösten toteuttamista koko maassa.
Käytännön elintarvikevalvonta on kuntien vastuulla. Osa kunnista on järjestänyt elintarvikevalvontansa yhteistoiminta-alueittain.
Kuntien valvontaviranomaisia ovat eläinlääkäri, terveystarkastaja tai muu kunnan palkkaama elintarvikevalvoja.
Kuntien elintarvikevalvontaa ohjaavat aluehallintovirastot.
Teurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten valvonnasta ja lihantarkastuksesta vastaa Evira.
Keittiö ei ole asianmukainen vaatteiden säilytyspaikka. Niiden pitäisi olla sosiaalitilassa", sanoo Hyvinkään kaupungin terveystarkastaja Pia Tiainen.
Hän osoittaa takkia, laukkua ja kenkiä, jotka kauppakeskus Willan Kotipizzan myyjä Annina Saapunki on pinonnut ravintolan takahuoneessa olevan hyllyn alle.
Seuraavat epäkohdat tarkastaja löytää siivouskomerosta: muutama pesuainetonkka, ämpäri ja moppi.
"Lattialla on siivousvälineitä ja muita tarvikkeita. Se ei ole asianmukainen säilytyspaikka. Myös lattiakaivon päällysritilä puuttuu."
"Tästä huomautettiin teille jo viime tarkastuksessa marraskuussa, mutta epäkohtia ei ole edelleenkään korjattu."
Elintarvikevalvonnan laajuus kunnissa vaihtelee paljon.
Viime vuonna valvonta oli suppeinta Kouvolassa, jossa tarkastajat ehtivät 86 paikkaan, kun alueella on valvottavia kohteita kaikkiaan 2 623. Paikoista tarkastettiin siis kolme prosenttia.
Valvontatilaston ykkönen on Heinola, jossa elintarvikevalvonnan kohteista tarkastettiin yli 80 prosenttia.
Tiedot ilmenevät eri kuntien elintarvikevalvontaa koskevasta tilastosta, jonka on koonnut elintarviketurvallisuusvirasto Evira.
Koko Suomessa on yhteensä 50 266 elintarvikevalvonnan alaista kohdetta. Tästä määrästä tarkastettiin viime vuonna 39 prosenttia, osoittaa Eviran raportti.
Kunnittain vertailtuna eniten epäkohtia havaitsivat Hyvinkään elintarvikevalvojat.
Viime vuonna Hyvinkään tarkastajat puuttuivat kohtaamiinsa rikkeisiin tai muihin laiminlyönteihin liki 60 prosentissa tapauksista.
Käytännössä "epäkohta" voi tarkoittaa tarkastajan yritykselle antamaa neuvontaa, ohjausta tai huomautusta. Vakavista rikkeistä voi seurata määräys tai kielto.
Ravintoloiden ja kauppojen elintarvikevalvonnan tulokset ilmoitetaan kuluttajille julkisin Oiva-hymynaamamerkein. Naaman suupielten suunnan määrittelee elintarvikevalvoja.
Oiva-naaman ilmeen on tarkoitus viestittää asiakkaalle, miten hyvin liikkeessä huolehditaan esimerkiksi hygieniasta.
"On hyvin erikoista, että joissakin kunnissa toimijat voivat päästä huomattavasti helpommalla kuin toisissa", sanoo Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi.
Hänen mukaansa nykyinen elintarvikevalvonta ei ole kuluttajan etujen kannalta riittävää eikä tehokasta: Viranomaiset takertuvat nippelitietoihin, eivätkä ehdi valvoa kuluttajalle oikeasti merkityksellisiä asioita, kuten pakkausmerkintöjen oikeellisuutta.
"Valvonnassa asiat pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen", Marniemi sanoo.
Hyvinkäällä Kotipizzan tarkastus on edennyt loppusuoralle. Myyjä Annina Saapunki pukee suojakäsineet ja valmistaa asiakkaalle gluteenittoman pitsan.
Hetkeä aiemmin hän tavoitteli esimiestään kertoakseen HS:n vierailusta ravintolassa. Pian esimies soittaa takaisin ja ilmoittaa vierailun sopivan.
"Käsittely oli muuten asianmukaista, mutta sitten tuli tuo puhelu. Sinun olisi pitänyt ottaa hanska pois kädestä, kun vastasit puhelimeen ja pestä kädet ennen työn jatkamista", terveystarkastaja Tiainen huomauttaa.
Tiainen selaa läpi ravintolan omavalvontasuunnitelman ja muut mapit. Niistä ei löydy kopioita kaikkien työntekijöiden salmonellatodistuksista eikä hygieniapasseista – ja taas tarkastajan muistioon piirtyy yksi miinus.
Lopulta kauppakeskus Willan Kotipizza saa arvosanaksi viivasuisen Oiva-naaman.
"Viivasuu" kertoo kuluttajalle, että ravintolan toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.
"Nämä havaitsemani epäkohdat eivät liity suoraan tämän ravintolan elintarvikehygieniaan. Mutta kun korjauskehotus on annettu jo aiemmin, eikä sitä ole noudatettu, niin nyt laitetaan sitten määräaika", Tiainen sanoo.
QuoteSija Kunnat Ongelmia löydetty Tarkastusten määrä
1 Hyvinkää 56.9 % 416
2 Lieto, Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Loimaa, Länsi-Turunmaa, Marttila, Oripää, Paimio, Pöytyä, Sauvo, Tarvasjoki 45.2 % 651
3 Järvenpää, Mäntsälä, Kerava, Tuusula 45.0 % 689
4 Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti 44.4 % 476
5 Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Luoto 40.8 % 331
6 Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, Janakkala 40.8 % 411
7 Muonio, Enontekiö, Kittilä, Kolari 36.5 % 70
8 Kotka 35.9 % 797
9 Pirkkala, Hämeenkyrö, Lempäälä, Vesilahti, Ylöjärvi, Nokia 35.6 % 684
10 Turku 34.9 % 1844
11 Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto 32.7 % 251
12 Kuopio, Karttula 32.6 % 467
13 Nurmijärvi 31.3 % 102
14 Hamina, Miehikkälä, Virolahti 31.1 % 337
15 Pelkosenniemi, Savukoski 29.8 % 57
16 Haukipudas, Yli-Ii, Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Muhos, Lumijoki, Oulunsalo, Tyrnävä 29.1 % 392
17 Rauma 26.7 % 321
18 Kangasala, Kuhmalahti, Pälkäne, Orivesi, Juupajoki 26.3 % 296
19 Raasepori, Inkoo, Hanko 25.5 % 248
20 Keuruu, Jämsä, Kuhmoinen, Ruovesi, Mänttä-Vilppula, Virrat 23.8 % 314
21 Pori 23.6 % 573
22 Pyhtää 23.3 % 23
23 Sodankylä 21.9 % 107
24 Salla 20.7 % 72
25 Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Ylämaa 20.3 % 707
26 Kauhajoki, Teuva, Isojoki, Karijoki 19.7 % 176
27 Lahti 19.6 % 602
28 Raisio, Naantali, Rusko 19.2 % 402
29 Kokkola, Halsua, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli 19.1 % 489
30 Haukipudas, Yli-Ii, Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Muhos, Lumijoki, Oulunsalo, Tyrnävä 19.0 % 1082
31 Valkeakoski, Akaa, Kylmäkoski, Urjala 18.3 % 192
32 Seinäjoki, Lapua, Isokyrö, Kauhava, Lappajärvi, Evijärvi, Alajärvi, Soini, Kuortane, Alavus, Ähtäri, Töysä, Vimpeli 18.2 % 659
33 Heinola 18.1 % 231
34 Säkylä, Eura, Köyliö, Huittinen 16.8 % 252
35 Helsinki 16.8 % 1813
36 Kuusamo, Posio, Taivalkoski 16.7 % 269
37 Tampere 16.7 % 828
38 Vantaa 16.6 % 1513
39 Savonlinna, Sulkava, Rantasalmi, Juva, Puumala, Kerimäki, Enonkoski, Punkaharju 16.2 % 515
40 Tornio, Tervola, Keminmaa 15.1 % 210
41 Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen 14.9 % 1565
42 Kangasniemi 13.9 % 82
43 Leppävirta, Heinävesi, Joroinen, Pieksämäki, Varkaus 13.8 % 441
44 Kustavi, Laitila, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa 13.2 % 343
45 Hämeenlinna, Hattula 13.1 % 309
46 Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi 12.8 % 405
47 Juankoski, Kaavi, Lapinlahti, Varpaisjärvi, Maaninka, Nilsiä, Rautavaara, Siilinjärvi, Tuusniemi 12.8 % 258
48 Inari, Utsjoki 11.7 % 121
49 Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila, Ypäjä 11.3 % 615
50 Lieksa 10.5 % 236
51 Laukaa, Konnevesi 10.4 % 87
52 Porvoo, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Sipoo 10.1 % 1055
53 Reisjärvi, Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi 9.6 % 134
54 Kankaanpää, Karvia, Jämijärvi, Honkajoki, Merikarvia, Pomarkku, Siikainen 9.4 % 254
55 Vaasa, Vähäkyrö, Laihia 8.7 % 296
56 Lohja, Vihti, Karkkila, Siuntio, Nummi-Pusula; Karjalohja 8.0 % 176
57 Rovaniemi, Ranua, Pello, Ylitornio 7.9 % 160
58 Nurmes, Valtimo 7.8 % 132
59 Iisalmi, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Vieremä 6.8 % 429
60 Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kannonkoski, Kivijärvi 6.7 % 109
61 Kalajoki, Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki, Merijärvi 6.3 % 203
62 Ikaalinen 4.9 % 46
63 Asikkala, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Artjärvi, Padasjoki, Pukkila, Sysmä 4.9 % 227
64 Salo 3.9 % 263
65 Joensuu, Ilomantsi, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu 3.7 % 595
66 Äänekoski 3.7 % 138
67 Vörå, Maxmo ja Oravais, Malax, Kaskö, Korsnäs, Kristinestad, Korsholm, Närpes 3.1 % 370
68 Ylivieska, Alavieska, Nivala, Sievi 3.1 % 287
69 Jyväskylä, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka 2.2 % 524
70 Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula 2.1 % 42
71 Parkano 1.6 % 64
72 Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka 1.4 % 292
73 Kouvola, Iitti 1.4 % 118
74 Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Suomenniemi 1.1 % 329
75 Somero 0.9 % 34
76 Kemi, Simo 0.6 % 108
77 Sastamala, Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun 0.3 % 19
78 Haapavesi, Oulainen, Siikalatva, Pyhäntä, Vihanti 0.1 % 141
79 Kittilä 0.0 % 141
80 Kolari 0.0 % 71
81 Simo 0.0 % 25
Suomi on kaupan kummajainen eurooppalaisittain muissakin asioissa. Viiniä ja viinaa eivät sivistyneet eurooppalaiset ruokakaupoistamme löydä.
HS unohti tämän asian kokonaan artikkelistaan.
Suomi on sivistymätön moukkien maa jossa kansa uskoo holheuksen autuuteen. Siksi Suomesta ei tule koskaan Eurooppalaista maata vaikka menisimme liittovaltioon. Poikkeusdirektiiveillä Suomi saisi jatkaa Tsaarin ajan politiikkaansa.
Quote from: Markkanen on 01.09.2013, 18:29:14
Suomi on maa, jossa korruptoitunut vallanpitäjä uskoo holhouksen autuuteen.
Lainaukseen tehdyin muutoksin samaa mieltä. :)