Kansalaisaloite 520 (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/520): Forssan ohjelma 20.8.1903, kohta 2. SDP:n tavoitteena jo 110 v 2 kk, Muutos 2011–Nyt!
Aloitteen sisältö
Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta. Kansalaisaloitteista on aina järjestettävä sitova kansanäänestys ellei eduskunta hyväksy niitä sellaisinaan.
Perustelut
(Perusteluteksti on lähes sanatarkasti SDP:n v. 1903 laaditun Forssan ohjelman alustuksen mukainen. Muutetut kohdat on kursivoitu.)
Muutospuolue Suomessa pyrkii samoin kuin suorademokraattiset puolueet muissakin maissa vapauttamaan koko kansaa taloudellisen riippuvaisuuden, valtiollisen alaikäisyyden ja henkisen holhuunalaisuuden kahleista.
Syvimpänä syynä kaikkialla huomattavaan kansojen työtätekeväin kerrosten sorronalaiseen asemaan eivät ole yksittäiset valtiolliset laitokset, vaan se koko yhteiskunnallisen elämän perustuksena oleva ja oloja täydellisesti vallitseva tosiasia, että asioista päättäminen on tullut yksien yksinoikeudeksi. Samalla kuin taloudellinen kehitys on erottanut vallan omistajat, kansalaiset, demokraattisesta päätöksenteosta, on se saanut heidät mitä raskaimpaan riippuvaisuuteen poliittisista päättäjistä - niihin luettuina maan virkamiehet ja muu julkisen sektorin elättiluokka - joiden valtiollisen ja taloudellisen vallan ilmestymismuotona nykyinen luokkayhteiskunta on.
Yhä kohoava verotus, yhä kasvava tuotannon ja omaisuuden sekä kaiken taloudellisen vallan keskittyminen poliitikkojen ja julkisen sektorin käsiin vaikuttaa, että yhä suuremmat joukot, ennen itsenäisiä pikkuteollisuudenharjottajia ja pikkutilallisia menettävät tuotannonvälikappaleensa ja joutuvat milloin palkkatyöläisinä, milloin palkattuina-apulaisina, milloin velkataakan alaisiksi sortuneina joko suorastaan tai välillisesti julkishallinnosta riippuviksi. Köyhälistön joukko kasvaa ja samassa kasvaa myöskin riistäminen yleensä, jonka kautta yhä laajempain työtätekeväin kansankerrosten elämänehdot joutuvat jyrkkään ristiriitaan niiden oman, yhä nousevan tuotantokyvyn sekä sen kautta syntyvän yhteiskunnallisen varallisuuden paisumisen kanssa. Tätä kehitystä jouduttavat ja jyrkentävät valtion verotuksen yhtenäisyydenpuutteesta johtuvat /pääoma/pulat sekä niitä seuraava työttömyys ja kurjuus.
Mutta kuta enemmän verotuksen kehitys kartuttaa köyhälistöä, sitä enemmän sitä pakotetaan ja tehdään kykeneväksi taisteluun julkishallinnon kehitystä vastaan. Julkisen palveluntuotannon syrjäyttäminen tekee valtio-omistuksenkin tarpeettomaksi ja vahingolliseksi, samalla kuin kehitys luo välttämättömät henkiset ja aineelliset edellytykset uusille yksityistuotantomuodoille, joiden perustuksena on, että ihminen omistaa itsensä sekä oman työnsä tulokset. Samassa kohoaa kansa itsetietoiseksi siitä, että sen täytyy kannattaa ja jouduttaa tätä kehitystä ja että tuotannon tulosten siirtymisen valtionomaisuudesta kansan omaisuudeksi tulee olla sen päämääränä, valtiollisen vaikutusvallan valloittaminen keinona sen taistelussa työväenluokan vapauttamiseksi. Ainoastaan luokkatietoisuuteen herännyt ja luokkataisteluun järjestynyt köyhälistö voi olla tämän välttämättömänä kehityksen kannattajana. Köyhälistön järjestäminen, sen kohottaminen tajuamaan asemansa ja tehtävänsä, sen tekeminen henkisesti ja aineellisesti taistelukykyiseksi on siis Muutos puolueen Suomessa varsinaisena ohjelmana, jonka toteuttamiseksi se käyttää kaikkia tarkoituksenmukaisia ja kansan luonnollista oikeudentunnetta vastaavia keinoja.
Muutospuolue Suomessa tulee aina kaikissa valtiollisissa ja taloudellisissa kysymyksissä valvomaan Suomen kansalaisten etuja ja vastustamaan tarmokkaasti kaikkea kansanvallan himmentämistä sekä kansalaisten käyttämistä vain poliittisten puolueiden hyväksi, joiden kanssa puolue voi yhtyä yhteistoimintaan ainoastaan silloin, kun se voi tapahtua puolueohjelmaa sivuuttamatta.
Muutospuolue Suomessa on kansainvälinen puolue: se tuomitsee kaikki kansojen etuoikeudet samoin kuin syntyperän, sukupuolen ja varallisuuden etuoikeudet sekä julistaa, että taistelun riistoverotusta vastaan tulee olla kansainvälisen samoin kuin riistoverottaminenkin on. Se tuomitsee ja vastustaa kaikkea lausuntovapauden sortoa sekä kaikkea valtiollista ja kirkollista holhontaa. Se vaatii työntekijäluokan elämän laillista suojelemista ja taistelee hankkiakseen kansalaisille kaikilla julkisen elämän aloilla mahdollisimman suuren vaikutusvallan.
Muutospuolueen lähimpinä vaatimuksina ovat:
(Numerointi SDP:n 11-kohtaisen 20.8.1903 laaditun Forssan ohjelman mukainen)
2. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittamis- ja hylkäämisoikeuden kautta.
3. Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.
(Lainaus Forssan ohjelmasta päättyy)
Jotta kohta 2. tulisi oikein ymmärretyiksi, on syytä julkaista myös kohta 1;
1. Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus ja yksikamari järjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määräämänä vapaapäivänä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla.
Se, mitä v. 1903 on oikeasti haluttu kohdassa 2. kannattaa tulee esiin v.1918 tapahtumissa ja Punaisten tavoitteissa. Lainaus on referointi Wikipedian ao. kohdista.
"Kansanvaltuuskunta, puheenjohtajanaan Kullervo Manner, antoi 23. helmikuuta 1918 ehdotuksen Suomen valtiosäännöksi. Valtiosääntö- eli perustuslaki¬ehdotus sisälsi merkittäviä vaikutteita Yhdysvaltojen ja Sveitsin perustuslaeista sekä Ranskan suuren vallankumouksen ihanteista, ja se oli tarkoitus viedä kansanäänestykseen."
Huomioitavaa herättävää on, että sosialismista ei esityksessä puhuttu sanaakaan, joten sitä ei aiottu sisällyttää perustuslakiin.
Aloitteen taloudellinen tuki
Ei ole
Linkit muihin verkkosivuihin
Muutos-puolue (http://www.muutos2011.fi/)
Suora demokratia (http://www.suorademokratia.fi/)
Punaisten tavoitteet 1918 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota#Punaisten_tavoitteet), (wikipedia)
Kansanvaltuuskunta, perustuslakiehdotus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansanvaltuuskunta#Perustuslakiehdotus_ja_suhtautuminen_demokratiaan) (wikipedia)
SDP-forssan ohjelma (http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/30-sdp/tutustu/taustat/4172-forssan-ohjelma) (alkuperäinen)
Sveitsin suora demokratia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsi#Suora_demokratia) (wikipedia)
Sveitsin ao. laki suomeksi (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/376)
Ikävää että kansalaisaloitepalvelu ei tue tekstin muotoiluja.
Senkin uhalla, että osa jutusta jää ymmärtämättä, ehdotan että poistetaan /-merkit. Helpottaa lukemista ja se, joka haluaa nauraa SDP:lle, voi tehdä sen ilman niitäkin.
On siis tehtävä kansalaisaloite, että oikeusministeri tilaisi nörttipalvelunsa joltain, joka osaa ;)
Jokelan yksi pointti lie se, että Sveitsin systeemissä kansalaisaloite ei tarvitse mitään perusteluita.
Aloite on saanut kannatusilmoituksia 44 kappaletta. (1.12.2013 15:36)
Muutoksen forumilta:
Quote from: Asta Tuominen on 28.11.2013, 15:58:26
Laittakaahan edelleen tätä suoran demokratian kansalaisaloitetta tiedoksi kaikissa mahdollisissa paikoissa. Mm. Hommassa en ole nähnyt tätä mainittavan. Muistaakseni 50 allekirjoitusta tulee kerätä kahdessa viikossa, muuten aloite ei tule kävijöille näkyviin ja se hylätään. Tässä on aikaa vajaa viikko kerätä puuttuvat allekirjoitukset (jotta aloite tulisi näkyviin aloitelistaan), joita on tällä hetkellä 22.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/520
Eipä ole kovin suosittu aloite tämäkään. Vain 44 kannattajaa. :facepalm:
Quote from: Micke90 on 01.12.2013, 16:38:58
Eipä ole kovin suosittu aloite tämäkään. Vain 44 kannattajaa. :facepalm:
Ota huomioon, että tuo ei vielä näy aloitejärjestelmässä julkisena. Sana on levinnyt käytännössä vain Muutoksen kanavia pitkin.
Quote from: Micke90 on 01.12.2013, 16:38:58
Eipä ole kovin suosittu aloite tämäkään. Vain 44 kannattajaa. :facepalm:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/520
Katso mikä aloite! Voit voittaa elamisen arvoisen elaman!
Kansalaisaloitteet ovat kokeneet melkoisen inflaation. Eihän noilla mitään merkitystä olekaan.
Quote from: kekkeruusi on 01.12.2013, 19:46:43
Kansalaisaloitteet ovat kokeneet melkoisen inflaation. Eihän noilla mitään merkitystä olekaan.
Ei olekaan - etenkään tuollaisella, joka on sanasta sanaan lainattu jostain Sossupuolueen vaalijulistuksesta vuodelta kuokka ja kirves.
Quote from: Micke90 on 02.12.2013, 00:11:39
Quote from: kekkeruusi on 01.12.2013, 19:46:43
Kansalaisaloitteet ovat kokeneet melkoisen inflaation. Eihän noilla mitään merkitystä olekaan.
Ei olekaan - etenkään tuollaisella, joka on sanasta sanaan lainattu jostain Sossupuolueen vaalijulistuksesta vuodelta kuokka ja kirves.
Mitäköhän vaaleja varten tuo julistus mahdettiin antaa, vuonna 1903?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta)
Toisaalta itse demokratia taitaa olla vielä hiukan vanhempi idea...
Quote from: Lasse on 02.12.2013, 00:57:28
Mitäköhän vaaleja varten tuo julistus mahdettiin antaa, vuonna 1903?
Toisaalta itse demokratia taitaa olla vielä hiukan vanhempi idea...
Olisiko vaikka vuoden 1907 eduskuntavaaleja varten, luulisin.
Quote from: Micke90 on 02.12.2013, 01:06:48
Quote from: Lasse on 02.12.2013, 00:57:28
Mitäköhän vaaleja varten tuo julistus mahdettiin antaa, vuonna 1903?
Toisaalta itse demokratia taitaa olla vielä hiukan vanhempi idea...
Olisiko vaikka vuoden 1907 eduskuntavaaleja varten, luulisin.
Jeps, nillitin vain, kun puolueohjelmasta oli kyse, ei vaaliohjelmasta.
Quote from: Lasse on 02.12.2013, 01:10:49
Jeps, nillitin vain, kun puolueohjelmasta oli kyse, ei vaaliohjelmasta.
Ja puolueohjelmat tehdään..?
Quote from: Micke90 on 02.12.2013, 01:06:48
Quote from: Lasse on 02.12.2013, 00:57:28
Mitäköhän vaaleja varten tuo julistus mahdettiin antaa, vuonna 1903?
Toisaalta itse demokratia taitaa olla vielä hiukan vanhempi idea...
Olisiko vaikka vuoden 1907 eduskuntavaaleja varten, luulisin.
Heh, tulipa kerrattua hiukan tuota ajankohtaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunnan_valtiopäivät (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunnan_valtiop%C3%A4iv%C3%A4t)
Eli en usko 1903 puolueohjelmaa kirjoitetun 1907 eduskuntavaaleja varten, koska päätös eduskuntalaitoksen perustamisesta tehtiin vasta 1905-1906.
Noin muuten kannatan ketjun kansalaisaloitetta nimenomaan suoran demokratian edistämiseksi. Demareilta jäi sen ajaminen, jostain kumman syystä.
Itse olen perussuomalainen, suora demokratia sopisi mielestäni persuillekin ohjelmaan.
Quote from: nuiv-or on 29.08.2013, 01:14:40
Aloitteen sisältö
Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta. Kansalaisaloitteista on aina järjestettävä sitova kansanäänestys ellei eduskunta hyväksy niitä sellaisinaan.
Aloitteessa on vikaa. En hyväksy enkä allekirjoita sitä esitetyssä muodossa. Miksi aloitteen siirtyminen kansanäänestykseen pitäisi riippua siitä, hyväksyykö eduskunta sen vai ei? Mitäs jos tulee sellainen esitys, jota kansan ylivoimainen enemmistö vastustaa, mutta eduskunta kannattaa?
Ei, sanon minä.
Quote from: Nikolas Ojala on 02.12.2013, 02:42:03
Quote from: nuiv-or on 29.08.2013, 01:14:40
Aloitteen sisältö
Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta. Kansalaisaloitteista on aina järjestettävä sitova kansanäänestys ellei eduskunta hyväksy niitä sellaisinaan.
Aloitteessa on vikaa. En hyväksy enkä allekirjoita sitä esitetyssä muodossa. Miksi aloitteen siirtyminen kansanäänestykseen pitäisi riippua siitä, hyväksyykö eduskunta sen vai ei? Mitäs jos tulee sellainen esitys, jota kansan ylivoimainen enemmistö vastustaa, mutta eduskunta kannattaa?
Ei, sanon minä.
Eli jos aloite on niin yleisesti kannatettu myös eduskunnassa, että edustajat takovat esitetynlaisen lain kirjoihin, niin miksipä tuosta sitten enää kansanäänestystä pidettäisiin?
Jos kansan ylivoimainen enemmistö vastustaa jotain lakia, olisi aloite lain hylkäämisestä helppo saattaa kansan äänestettäväksi.
Voi olla, että olen ymmärtänyt jotakin aivan väärin. -> nukkumaan.
Quote from: Nikolas Ojala on 02.12.2013, 02:42:03
Quote from: nuiv-or on 29.08.2013, 01:14:40
Aloitteen sisältö
Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta. Kansalaisaloitteista on aina järjestettävä sitova kansanäänestys ellei eduskunta hyväksy niitä sellaisinaan.
Aloitteessa on vikaa. En hyväksy enkä allekirjoita sitä esitetyssä muodossa. Miksi aloitteen siirtyminen kansanäänestykseen pitäisi riippua siitä, hyväksyykö eduskunta sen vai ei? Mitäs jos tulee sellainen esitys, jota kansan ylivoimainen enemmistö vastustaa, mutta eduskunta kannattaa?
Ei, sanon minä.
Voihan eduskunta nykyäänkin säätää lakeja muun kuin kansalaisaloiteprosessin kautta. Jos tämä oikeus siltä poistetaan, mitä sen jälkeen tehdään koko eduskunnalla? (Toki joku voi sanoa tähänkin että ei mitään.)
Miten tämä edes käytännössä kiellettäisiin? Jos eduskuntaa kiellettäisiin säätämästä lakia juuri sellaisen kansalaisaloitteen pohjalta, josta ei ole vielä äänestetty, niin montako pilkkua eduskunnan pitäisi siitä aloitteesta muuttaa, jotta kyseessä olisikin eduskunnan oma aloite?
No, mutta vastauksena jälkimmäiseen kysymykseen: jos tulee aloite, jota kansan ylivoimainen enemmistö vastustaa, ja eduskunta hyväksyy sen - sitten se kansan ylivoimainen enemmistö varmaan kerää aloitteen sen uuden lain kumoamiseksi.
Quote from: Lasse on 01.12.2013, 15:37:14
Aloite on saanut kannatusilmoituksia 44 kappaletta. (1.12.2013 15:36)
Muutoksen forumilta:
Quote from: Asta Tuominen on 28.11.2013, 15:58:26
Laittakaahan edelleen tätä suoran demokratian kansalaisaloitetta tiedoksi kaikissa mahdollisissa paikoissa. Mm. Hommassa en ole nähnyt tätä mainittavan. Muistaakseni 50 allekirjoitusta tulee kerätä kahdessa viikossa, muuten aloite ei tule kävijöille näkyviin ja se hylätään. Tässä on aikaa vajaa viikko kerätä puuttuvat allekirjoitukset (jotta aloite tulisi näkyviin aloitelistaan), joita on tällä hetkellä 22.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/520
Ok, no nyt näkyy!
Quote from: Nikolas Ojala on 02.12.2013, 02:42:03
Quote from: nuiv-or on 29.08.2013, 01:14:40
Aloitteen sisältö
Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta. Kansalaisaloitteista on aina järjestettävä sitova kansanäänestys ellei eduskunta hyväksy niitä sellaisinaan.
Aloitteessa on vikaa. En hyväksy enkä allekirjoita sitä esitetyssä muodossa. Miksi aloitteen siirtyminen kansanäänestykseen pitäisi riippua siitä, hyväksyykö eduskunta sen vai ei? Mitäs jos tulee sellainen esitys, jota kansan ylivoimainen enemmistö vastustaa, mutta eduskunta kannattaa?
Jonkin aikaa asiaa harkittuani pyörrän aiemman päätökseni olla allekirjoittamatta kansalaisaloitetta 520.
Aiempi päätökseni oli perusteltu, mutta niin on tämäkin:
Samasta aiheesta ei todennäköisesti kannata olla kahta samansisältöistä tai edes lähes samansisältöistä kansalaisaloitetta samaan aikaan. Tämä johtuu ihmisten taipumuksesta antaa kannatus yhdelle silloinkin, kun on mahdollisuus kannattaa useita. (Valitan, minulla ei ole tähän väitteeseen lähdeviitettä, mutta uskon että asia on näin.) Tästä huolimatta yhden aloitteen keräysajan päätyttyä voi olla viisasta järjestää uusi ja entistä parempi kansalaisaloite. Tämä nyt kyseessä oleva aloite numero 520 puutteineenkin vie oikeaan suuntaan, ja siksi on parempi kannattaa sitä kuin olla kannattamatta.
Eli siis lyhyesti: Puhalletaan siihen hiileen. Joskus voi mennä vähän ohi, mutta sitten vaan puhalletaan lisää.