Kun maahanmuuttajien laajentuva kielikoulutustarjonta kuulemma ratkaisee kotoutumisen ongelmat, niin tässä hieman arkipäivän todellisuutta eli Savonlinnan sosiaalitoimiston tilaama kehittämishankeraportti, jonka tavoitteena oli selvittää, miten luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutus kannattaisi järjestää.
Kuten muistamme, niin Suomeen perheenyhdistämisien kautta saapuvista somaleista noin 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia. Afganistanilaisilla ja irakilaisilla lienee samansuuntaisia lukuja. Heitä on viime ja tämän vuoden turvapaikanhakijoiden myötä tulossa Suomeen Maahanmuuttoviraston arvion mukaan neljä kertaa turvapaikanhakijoiden määrä eli noin 25 000.
Kirsti Määttänen:
Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutukselliset erityistarpeet - Kokemuksia ja hyviä käytänteitä
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/49732/jamk_1183457353_6.pdf?sequence=2
Koulutuksen tavoite kielitaitotaso 1:
Quote
Aikuisten luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutuksen tavoite
on saavuttaa kehittyvä alkeiskielitaito A1.2 (ks. Opetushallitus 2006, liite 4).
Alkeiskielitaito vastaa yleisen kielitutkinnon taitotasoa 1 (YKI1):
Ymmärtää hitaasta ja selkeästä puheesta yksinkertaisia perustason ilmauksia,
jotka liittyvät suoraan omaan elämään tai koskevat välitöntä konkreettista ympäristöä.
Pystyy löytämään tietoa yksinkertaisista teksteistä. Selviää kaikkein
yksinkertaisimmissa puhe-tilanteissa, mutta puhe on hidasta ja hyvin katkonaista
ja ääntämisessä on puutteita. Pystyy kirjoittamaan erittäin lyhyitä tekstejä,
joissa on lukuisia kielellisiä puutteita. Tuntee kaikkein yleisimmän perussanaston
ja joitakin peruskieliopin rakenteita. (Taitotasokuvaukset 2004.)
Suomen kansalaisuuteen nykyisin vaadittu 3-taso on liian kova luku- ja kirjoitustaidottomalle, joten sen voi talibien mielestä korvata kulttuuripääomalla.
QuoteKouluttajien mielestä vaatimus on turhan kova monelle alun perin luku- ja kirjoitustaidottomalle
maahanmuuttajalle. Aikuiset eivät koskaan voi saavuttaa
aivan yhtä hyvää luku- ja kirjoitustaitoa kuin lapsena Suomeen muuttaneet.
Koska kielikoe on pääosin kirjallinen, luku- ja kirjoitustaidoton ei käytännössä
voi onnistua siinä. Kielitaidon puute lisää helposti ihmisten välistä eriarvoisuutta
ja aiheuttaa pahimmillaan syrjäytymistä. Täytyisi huomioida, että opiskelijalla
on kielen lisäksi muutakin kulttuuripääomaa, kuten kulttuuritausta sekä
sukupolvelta toiselle siirretyt tiedot ja taidot. Näitä pitäisi arvostaa yhtä lailla.
(Talib 2005, 17; Koukkari-Anttonen ym. 2005, 14.) Mäkisen ym. (2005, 62)
mukaan pitäisi pohtia myös YKI-järjestelmän ja kansalaisuuden nykyisen kytkemisen
muuttamista.
[...]
Joidenkin kouluttajien mielestä olisi armeliaampaa iäkkäimpiä ihmisiä kohtaan,
jos heiltä vaadittaisiin vain funktionaalista suullista kielitaitoa. Voidaan ajatella,
että he ovat suomalaisen työelämän kannalta jo "menetetty sukupolvi", jonka
tärkein työ on olla vanhempana omille lapsilleen.
Kieli- ja kulttuuritaidottomat maahanmuuttajat eivät ole halutuinta työvoimaa.
QuoteMonilla paikkakunnilla oli todettu, ettei opiskelijoita vielä aivan kielikoulutuksen
varhaisessa vaiheessa kannata laittaa työharjoitteluun oikeille työpaikoille.
Siitä oli ollut ennemminkin vain haittaa. Opiskelijoiden ei ollut annettu tehdä
mitään tai työnantajat olivat työlästyneet olemattomaan kielitaitoon.
Opiskelijat itsekin olivat olleet työharjoittelua vastaan opiskelun tässä vaiheessa.
Joskus esteet olivat johtuneet opiskelijoista itsestään, esim. naiset pelkäsivät
suomalaisia miehiä eivätkä halunneet kätellä heitä, ja islaminuskoisilla
opiskelijoilla syömättömyys ja juomattomuus päiväsaikaan Ramadanpaastokuukauden
aikana saattoi aiheuttaa voimakasta väsymystä.
[...]
Heikoimmin työllistyivät pakolaiset
ja turvapaikanhakijat, joilla ei ollut suhteita suomalaisiin (mts. 58). Työttömyyttä
selittivät kielitaidottomuus, koulutuksen ja työkokemuksen vähäisyys
sekä todistusten puuttuminen (mts. 74).
Kurssin käyneet eivät käytä suomen kieltä missään, joten pannaan heidät käymään samaa alkeiskurssia uudelleen.
QuoteLuku- ja kirjoitustaidon alkeet opiskelleista valitettavasti iso osa hautautui
työttömyyskortistoon jopa vuosiksi. Kotona ollessa kielitaito taantuu ja taas on
aloitettava alusta uudella luku- ja kirjoituskurssilla. Suurimmassa vaarassa
syrjäytyä ovat kotiäidit. Opiskelijalla täytyisi olla mahdollisuus tarvittaessa
käydä ensimmäinen luku- ja kirjoituskurssi heti uudelleen – kuten joillakin
paikkakunnilla jo onkin.
Luku- ja kirjoitustaidottomien koulutus on ollut mm. yo-tyttösten käsissä, koska alalle ei ole mitään pätevyysvaatimuksia. Monikulttuurinen pätevöityminen monikulttuuriseen ammatillisuuteen saavutetaan tietenkin monikulttuurisen kasvuprosessin kautta.
QuoteMitään virallista kelpoisuusvaatimusta luku- ja kirjoitustaidottomien opettajille
ei ole. Ammattitaito hankitaan käytännön ja lisäkoulutusten kautta. Eräs
haastatelluista kertoi, että aiemmin saatettiin tällaisia ryhmiä opettamaan ottaa
ylioppilastyttöjä, mutta onneksi se ei enää liene kovinkaan tavallista.
[...]
Talibin (2005, 40) mukaan Matinheikki-Kokko (1999) korostaa opettajan monikulttuurisen
pätevöitymisen tapahtuvan parhaiten kokemuksen kautta oppimisena.
Jokaisen opettajan täytyisi seurata omaa monikulttuurista kasvuprosessiaan.
Monikulttuurinen ammatillisuus kehittyy työn tekemisen, pohtimisen
(mm. omat ennakko-oletukset ja ennakkoluulot) ja vastavuoroisuuden kautta.
Monikulttuurisuus voi olla myös elämänkatsomus, joka syntyy erilaisuuden
kohtaamisen ja sen parissa elämisen kautta. (Talib 2005, 40.) Monikulttuurinen
ammatillisuus on myös itseymmärryksen laajenemista, kriittistä suhtautumista
omaan työhön, empatiaa ja kykyä ymmärtää erilaisia todellisuuksia ja
elämäntapoja (mts. 43).
Työllistävä vaikutus saadaan aikaan mm. erillisten koulunkäyntiavustajien palkkaamisena, ettei opettajan tarvitse juosta hoitamassa oppilaidensa asioita. Kohta uudistettavan kotouttamislain tarkoitus taitaakin olla työllistää laman aikana mahdollisimman paljon yo-tyttöjä, jotka eivät muuten työelämää koskaan näkisi.
QuoteKouluavustajia oli palkattu esim. työmarkkinatuella. Jollakin paikkakunnalla oli
ollut sosionomi- ja toimintaterapeuttiopiskelijoita työharjoittelussa, jossakin
opettajaopiskelijat olivat käyneet viettämässä yhteistä aikaa ryhmäläisten
kanssa. Joskus oli saatu palkattua kielitaitoisia maahanmuuttajiakin kielitueksi,
mikä edesauttoi oppimista. Tavallisesti rahaa avustajien palkkaamiseen ei
kuitenkaan ollut. Kouluavustajan palkkaus kannattaisikin sisällyttää jo oppilaitoksen
tekemään koulutustarjoukseen.
Opettajat joutuivat työajallaan hoitamaan paljon opiskelijoiden yksityisasioita,
koska he eivät vielä itse kyenneet niitä hoitamaan ilman apua. Opettajat joutuivat
sosiaalityöntekijän rooliin. Opetus kärsi ja opettajat väsyivät. Jotta
opettajat voisivat keskittyä opetukseen, tarvittaisiin muita työntekijöitä hoitamaan
opiskelijoiden käytännön asioita. Joillakin paikkakunnilla opettajat saivat
apua sosiaalityöntekijöiltä, terveydenhoitajilta, koulunkäyntiavustajilta tai oppilaitoksen
palveluohjaajilta.
Raportin mukaan alalla vastustetaan kaikenlaisia opetuksen tehokkuustavoitteita, tärkeintä on antaa oppilaille tarpeeksi aikaa ja yksilöllisesti räätälöityä opetusta. Koulutuksen ostamista ulkopuolisilta tahoilta kritisoitiin, koska silloin koulutukseen ei saada mitään pitkäjänteisyyttä.
Raportissa ei suoraan sanottu kuinka moni yltää YKI 1-tason kielitaitoon koulutuksen lopussa, mutta ilmeisesti aika harva, koska osa opettajista pitää 1-tasoa mahdottomana tavoitteena varsinkin primaarilukutaidottomien kohdalla.
Quotepitäisi pohtia myös YKI-järjestelmän ja kansalaisuuden nykyisen kytkemisen
muuttamista.
Kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan erot ovat käytännössä lähinnä:
A) Edes teoreettinen mahdollisuus, että ensimmäiseen kategoriaan kuulvat ihmiset voidaan karkoittaa, jos he alkavat tehtailemaan rikoksia.
B) Äänioikeus myös valtiollisissa vaaleissa
C) Helpompi matkustaminen EU-alueen ulkopuolelle (millä rahoilla jos henkilö on luku- ja kirjoitustaidoton...?)
Mihin luku- ja kirjoitustaidoton tarvitsee kansalaisuutta - tai kuka tarvitsee luku- ja kirjoitustaidotnta vaalikarjaa?
Tulee voimaton ja väsynyt olo.
Tämä oli siis todellisuus. Esitäpä tämä todellisuus argumenttina maahanmuuton rajoittamisen puolesta, niin rasismi koska paulig.
Ehkä seuraavissa edarivaaleissa jonkun pitäisi ihan koepallona ottaa iskulauseeksi "lukutaidottomien maahanmuutto seis ja heti!"
Äänestäisin. Se olisi viesti.
Quote from: Nikopol on 16.06.2009, 12:52:56
Ehkä seuraavissa edarivaaleissa jonkun pitäisi ihan koepallona ottaa iskulauseeksi "lukutaidottomien maahanmuutto seis ja heti!"
Korjataas vielä jotta "aikuislukutaidottomien".
EDIT: Ja jos maailmanparantajat välttämättä haluavat opettaa aikuislukutaidottomia lukemaan, niin tehdään se muualla kuin Suomessa missä se on a) halvempaa b) lukutaidottomat eivät ole aiheuttamassa suomalaisille sosiaalisia ongelmia.
Näitä tietysti eivät ole kaikki maahanmuuttajat, eivätkä edes kaikki pakolaisehdokkaat. Mutta niitä on. Homma^^^ kohdistuu hieman kapea-alaisiin asioihin, mutta slummiutuminen kertyy, eikä sulaudu itsestään. ==> näillä perusteilla on erittäin järkevää puolustaaa Suomalaista yhteiskuntaa.
Mikähän vika siinä olisi että kansalaisuus olisi ehdollinen melko pitkään? Itse kansalaisuuden voisi myöntää (ihan esim äänestys- ja kirjanpitosyistä) suhteellisen nopeasti, vaikka 3-5 vuodessa, mutta ehdollisuus säilyisi ainakin 15 vuotta.
No, kansalaisuus/kansalaisuudettomuus ja kielitaidottomuus eivät sinänsä liity toisiinsa.
Quote from: Joonatan on 16.06.2009, 17:37:48
Mikähän vika siinä olisi että kansalaisuus olisi ehdollinen melko pitkään? Itse kansalaisuuden voisi myöntää (ihan esim äänestys- ja kirjanpitosyistä) suhteellisen nopeasti, vaikka 3-5 vuodessa, mutta ehdollisuus säilyisi ainakin 15 vuotta.
KÄytännön ongelmia tulee ainakin sellaisten kohdalla, joilla ei ole muuta kansalaisuutta (eli luopunut aiemmasta kansalaisuudestaan tai tullut ilman mitään papereita). YK tai muut vertavuotavin sydämin solmitut sopimukset sanovat, että ketään ei saa saattaa kansalaisuudettomaan tilaan.
Mihinkäs sellaiset sitten laitettaisiin? Ellilän saarelle (Ellis Island)?
Minun ehdotukseni olisi että A) edelliseen kotimaahan, ja B) sen puuttuessa saapumismaahan, jonka hommana olisi jatkotoimittaa sitten Ellilään. Toki vaatii kirjanpitoa ihmisten liikkeistä ja varsinkin turvapaikanhauista. Mutta tuo A-kohta kattaisi jo suurimman osan ongelmatapauksia. Ja toki kaikille maille voitaisiin lähettää tästä (vaikka globaalisti yhdessä) tieto: näin tullaan tekemään.
On hankala kuvitella ettei tuo ole kieli poskessa kirjoitettu pahkasika-raportti jonka tarkoitus on pilkata monikulttuurista hevonpaskatykkiä.
Quote
Talibin (2005, 40) mukaan Matinheikki-Kokko (1999) korostaa opettajan monikulttuurisen
pätevöitymisen tapahtuvan parhaiten kokemuksen kautta oppimisena.
Jokaisen opettajan täytyisi seurata omaa monikulttuurista kasvuprosessiaan.
Mitä on monikulttuurinen pätevöityminen? Rupeaa kirjoittamaan vakavissaan asioista kuten Talib-Lipponen voimakaksikko? Eihän nyt jumalauta edes Talib voi olla tosissaan. Tai no onhan se.
Quote
Monikulttuurisuus voi olla myös elämänkatsomus, joka syntyy erilaisuuden
kohtaamisen ja sen parissa elämisen kautta
Se on kyllä totta, että kyseessä on selkeästi elämänkatsomus, mutta väitän ettei se
ihan noin synny.
Quote
Monikulttuurinen ammatillisuus...
Pahkasikaa ei tarvita.
Quote
Opettajat joutuivat työajallaan hoitamaan paljon opiskelijoiden yksityisasioita,
koska he eivät vielä itse kyenneet niitä hoitamaan ilman apua.
Onko kukaan ajatellut, että jos "opiskelijat" juoksisivat hoitamassa niitä asioitaan itse sanakirjan kanssa, he voisivat kenties oppia sitä kieltä? Aikaisemmin raportissa valiteltiin, ettei kieltä opita kun sitä ei käytetä. Miksi raportin laatija ei havaitse ristiriitaa. Onko raportin kenties laatinut epäpätevä taho.
Kaikki tietämäni ulkomaille muuttaneet ihmiset ovat oppineet paikallista kieltä käyttämällä sitä vaikeissakin tilanteissa. Raportissa aliarvoidaan maahanmuuttaja-aikuisia tyypilliseen mokutushenkeen. "Eivät he voi hoitaa omia asioitaan". Paskatykki laulaa.
Ei maahanmuuttajien kohteleminen jonkinlaisina sairaina, henkisestä vajaatoiminnasta kärsivinä potilaina ole kenenkään etu.
Lisäähän se kyllä sosiaalialaan ja maahanmuuttoteollisuuteen liittyviä virkoja pysyvästi.
Tämmösille riittäisi parin viikon kurssi, jossa hyvin yksinkertaisesti kerrottaisiin perusasiat Suomen lainsäädännöstä (älä tapa, älä varasta, älä raiskaa), asuintavoista vuokrataloyhtiöissä ja kotitalouskoneiden (uuni, wc, jääkaappi) käyttöohjeet.
Kieli- tai ammattikoulutus on tarpeetonta, koska suurin osa aikuisena tulleista mamuista ei tule täällä koskaan sellaisia taitoja tarvitsemaan. Onnettomuus on tapahtunut jo silloin, kun he ovat maahan saapuneet. Sen jälkeen voidaan vain yrittää minimoida haitat tuommoisella tapaperuskoulutuksella.
Quote
Monikulttuurisuus voi olla myös elämänkatsomus, joka syntyy erilaisuuden kohtaamisen ja sen parissa elämisen kautta
Voi olla. Se voi myös olla paskapuheeseen perustuva ideologinen umpikuja.
Quote from: Mika on 17.06.2009, 16:56:17
Tämmösille riittäisi parin viikon kurssi, jossa hyvin yksinkertaisesti kerrottaisiin perusasiat Suomen lainsäädännöstä (älä tapa, älä varasta, älä raiskaa), asuintavoista vuokrataloyhtiöissä ja kotitalouskoneiden (uuni, wc, jääkaappi) käyttöohjeet.
Lukutaidottomalta mamulta vaaditaan joko hyvää ulkomuistia, tai sitten ohjeiden tulee olla sarjakuvamuodossa.
quote]
Lukutaidottomalta mamulta vaaditaan joko hyvää ulkomuistia, tai sitten ohjeiden tulee olla sarjakuvamuodossa.
[/quote]
Arabien lukusuunta täytyy muistaa!. Kuvasarja missä (vasemmalta oikealle) laitetaan likainen pyykki koneeseen, pestään, otetaan puhdas pyykki ulos aiheuttaa tuskaa ymmärtää toiminnan ideaa. Nimimerkillä asiaa arabille pesutuvassa selittänyt. Jumaliste sitä äläbäwäbälää!. Pakistaani, inkkari, filippiino, turkkilainen: nou problem.
Edit: Ja se länsmainen vessanpönttö!. Kaikki tajusivat miten se istuinrengas juttu toimii paitsi arabit. Väkisin piti nousta seisomaan sille renkaalle ja paskoa ympäriinsä. Ja pyyhkiä sormet seinään kun ei ollut varattuna pitkänokkaista ahterinpesukannua.
Quote from: Roope on 16.06.2009, 10:41:28
Kuten muistamme, niin Suomeen perheenyhdistämisien kautta saapuvista somaleista noin 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia. Afganistanilaisilla ja irakilaisilla lienee samansuuntaisia lukuja. Heitä on viime ja tämän vuoden turvapaikanhakijoiden myötä tulossa Suomeen Maahanmuuttoviraston arvion mukaan neljä kertaa turvapaikanhakijoiden määrä eli noin 25 000.
Oliko sulla tähän (= 90% prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia) jotain lähdettä?
Quote from: J on 17.06.2009, 18:30:26
Oliko sulla tähän (= 90% prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia) jotain lähdettä?
Savon Sanomat: Turvapaikanhakijoiden vyöry tulossa (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijoiden-vy%C3%B6ry-tulossa/336256) 18.1.2009
QuoteMaahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio patistaa varautumaan tulijoiden tulvaan jo nyt, sillä koko järjestelmä on rakennettu 2 000 turvapaikanhakijalle.
Oman haasteensa tuovat muun muassa turvapaikan saaneiden koulutuksen ja asumisen järjestely. Esimerkiksi Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
Helsingin Sanomien pääkirjoitus (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Turvapaikanhakijoita+tulossa+paljon/1135240533280) 26.10.2008
QuoteMaahanmuuttovirastossa pelätään, että nykyiset kotouttamisongelmat ovat pieniä sen rinnalla, mihin tulevaisuudessa pitäisi varautua. Kun Suomeen virtaa nyt noin 1 500 turvapaikanhakijaa vuodessa, merkitsee se sitä, että perheiden yhdistämisohjelman kautta lähivuosina maahan on tulossa jopa 5 000 perheenjäsentä vuosittain. Somaliasta tulevista perheenjäsenistä jo lähes 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.