Näinkö käytetään yhteiskunnan varoja?
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=7139786&index=25&anchor=7139786
"Vaasan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi hakee Somalin kielen tuntiopettajan (14 h/vk) määräaikainen tehtävä 31.5.2009 saakka.
Somalin kielen opetusta annetaan esi- ja perusopetusikäisille oppilaille, joiden äidinkieli on somali.
Opetuksen tavoitteena on oppilaan oman äidinkielen taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen."
Ymmärtäisin hakuilmoituksen Mogadishussa, mutta että Vaasassa ja Vaasan kaupunki. Maassa omalla tavalla jne.?
Tämä on juuri sellainen asia jota en pysty ymmärtämään. Miksi tarvitsee opettaa somaliaa suomalaisessa koulussa? Mitkä on ne perusteet joilla tämä katsotaan tarpeelliseksi? Veroja maksavana kansalaisena en halua kustantaa tälläistä toimintaa ennenkuin minulle on esitetty aukottomat todisteet opetuksen hyödyllisyydestä.
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 11:22:05
Tämä on juuri sellainen asia jota en pysty ymmärtämään. Miksi tarvitsee opettaa somaliaa suomalaisessa koulussa?
Siksi että ihmisellä on yleensä vain yksi tunnekieli, joka on omaksuttu lapsena. Tämän kielen hallinta ja kehittäminen on suorassa yhteydessä henkiseen hyvinvointiin, ajattelukykyyn ja tunne-elämän tasapainoon. Tunnekieltä ei voi korvata omaksumisiän jälkeen opetellulla vieraalla kielellä. Siksi on tärkeää, että lapset saavat tunnekielensä opetusta.
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 11:26:06
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 11:22:05
Tämä on juuri sellainen asia jota en pysty ymmärtämään. Miksi tarvitsee opettaa somaliaa suomalaisessa koulussa?
Siksi että ihmisellä on yleensä vain yksi tunnekieli, joka on omaksuttu lapsena. Tämän kielen hallinta ja kehittäminen on suorassa yhteydessä henkiseen hyvinvointiin, ajattelukykyyn ja tunne-elämän tasapainoon. Tunnekieltä ei voi korvata omaksumisiän jälkeen opetellulla vieraalla kielellä. Siksi on tärkeää, että lapset saavat tunnekielensä opetusta.
Komppi tähän. Koska tässä ei kuitenkaan olla mihinkään väestönsiirtoihin ryhtymässä, on syytä yrittää parhaan mukaan auttaa maassa jo olevia elämään ihmisiksi ja rakentamaan elämänsä Suomessa asialliseksi.
Quote from: junakohtaus on 02.01.2009, 11:32:37
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 11:26:06
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 11:22:05
Tämä on juuri sellainen asia jota en pysty ymmärtämään. Miksi tarvitsee opettaa somaliaa suomalaisessa koulussa?
Siksi että ihmisellä on yleensä vain yksi tunnekieli, joka on omaksuttu lapsena. Tämän kielen hallinta ja kehittäminen on suorassa yhteydessä henkiseen hyvinvointiin, ajattelukykyyn ja tunne-elämän tasapainoon. Tunnekieltä ei voi korvata omaksumisiän jälkeen opetellulla vieraalla kielellä. Siksi on tärkeää, että lapset saavat tunnekielensä opetusta.
Komppi tähän. Koska tässä ei kuitenkaan olla mihinkään väestönsiirtoihin ryhtymässä, on syytä yrittää parhaan mukaan auttaa maassa jo olevia elämään ihmisiksi ja rakentamaan elämänsä Suomessa asialliseksi.
Tuota tuota... Maailmassa lienee tällä hetkellä noin 8000 eri kieltä. Helsingissä noista opetetaan noin sadasosaa. Minne vedetään raja? Kuka tuon touhun maksaa?
Miten suomalaiset, jotka muuttivat siirtolaisina Yhdysvaltoihin ja Kanadaan selvisivät ilman oman kielensä opetusta? Jos se on kerran tunnekielen ja henkisen tasapainon kannalta välttämätöntä, niin eikö näiden siirtolaisten lasten olisi pitänyt tulla raivohulluiksi sekopäiksi?
Minusta koko asiassa on unohtunut yksi oleellinen asia eli maalaisjärki.
Uskoisin heidän saavan tunnekieleen liittyvää opetusta käytännössä koko aikansa, mitä viettävät perheen seurassa.
Omalta kouluajaltani en ole kokenut saavuttavani korkeampaa tasoa tunne-elämään saati muihin mainittuihin hyötyarvoihin äidinkielen opetuksessa. Äidinkielen (Suomi) nähtävillä olevat edut ovat mielestäni muissa painotuksissa, jotka osaltaan toki auttavat Suomen rakentamista.
Esikouluikäiset lapset ovat sopeutuvaisia, jos taipumuskykyä halutaan hyödyntää tarjoamalla paras mahdollinen apu suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen. Somalian kielen opetus verovaroin ei tuo positiivistä vaikutusta.
Miten somalit ovat hoitaneet tunnekielensä opetuksen ennen vuotta 1972, jolloin YK:n virkamiehet kehittivät heille kirjakielen? Millä tavalla tunnekielen opetus on hoidettu Somaliassa, jossa ei ole kouluja laisinkaan?
Jos äidinkielinen lapsi on jo oppinut tunnekielensä ja puhuu sitä kotona, niin eikö se jo riitä? Ja jos somalien tunnekieli on se sama kieli, joka on tehnyt Somaliasta sellaisen paikan kuin se nyt on, niin onko tuollaista tunnekieltä syytä tukea millään tavalla?
Minun ameriikankielinen tunnekielidetektorini näyttää nyt tässä kohdassa, että buuullshit, eli härkäpaskaa. Ja tosiaan jonkinlaista maalaisjärjen puutetta myös.
P.S. 888 jäsentä. Spooky.
Aiheesta on näköjään turha keskustella Hommassa, koska täällä tiedon korvaa asenteellisuus.
Quote from: Octavius on 02.01.2009, 11:42:03
Miten suomalaiset, jotka muuttivat siirtolaisina Yhdysvaltoihin ja Kanadaan selvisivät ilman oman kielensä opetusta?
Ei tarvitse edes mennä näin kauas historiaan, vaan käsittääkseni eriarvoistaminen on voimassa tänäkin päivänä ja vieläpä rajojen sisäpuollella.
Suomenkielinen perusopetus on ahvenanmaalla kielletty. Mitä tämä aiheuttaa kaksikieliselle ja/tai äidinkielenään suomea puhuvalle lapselle? Kyllä olisi sen maalaisjärjen käytölle sijaa.
Ilmeisesti Espoossa noudatetaan samaa linjaa tietyin paikoin:
http://www.lansivayla.fi/Yhteiso/Keskustelupalstat/Aiheittain/Aihe-vapaa/SUOMEN-PUHUMINEN-KIELLETTY-LAURINLAHDESSA
Luonnollisesti tilanne on sama rakkaassa länsinaapurissamme.
Anna palaa vaan, Hautausurakoitsija. Voisit ryydittää jollain asiallisella linkillä tunnekieleen liittyvistä tutkimuksista.
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:07:07
Aiheesta on näköjään turha keskustella Hommassa, koska täällä tiedon korvaa asenteellisuus.
Aiheesta on turha keskustella, jos ei ole oikeita argumentteja. Tunnekasvatus ja tunnekieliajattelu edustaa monikulttuuri-ideologiaa parhaimmillaan. Tämähän on kaikki "tietoa" jota ei tarvitse perustella koska se on "totta", ja muun väittäminen on asenteellisuutta.
Ja pahinta mahdollista asenteellisuutta on vaatia todisteita väittämille tästä "tiedosta"... ???
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:07:07
Aiheesta on näköjään turha keskustella Hommassa, koska täällä tiedon korvaa asenteellisuus.
Kekskustelu on mahdollista jos on todistettavaa dataa asian hyödyllisyydestä. Octaviucsen kysymys mihin raja vedetään? on mielestäni hyvä. Löysin osoitteesta http://www.edu.fi/julkaisut/OPH_oma_kieli_03092007_www_lock.pdf (http://www.edu.fi/julkaisut/OPH_oma_kieli_03092007_www_lock.pdf) oppaan jossa käsitellään aihetta. Sitä millä mielellä opas on kirjoitettu en pysty sanomaan, kun en kerennyt lukemaan kuin saatteet ja ensimmäisen luvun Miksi oma äidinkieli tarvitsee tukea?
Quote from: Miniluv on 02.01.2009, 12:19:12
Anna palaa vaan, Hautausurakoitsija. Voisit ryydittää jollain asiallisella linkillä tunnekieleen liittyvistä tutkimuksista.
En jaksa etsiä linkkiä, koska en tiedä, onko sellaista edes, enkä liioin ruveta kaivelemaan kirjahyllyä, koska aineistoa on tuhansia sivuja enkä viitsi yrittää tiivistää sitä muutamaan kappaleeseen.
Kutistatte tämän foorumin asenteellisuudellanne pienen piirin temmellysareenaksi.
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:23:50
Quote from: Miniluv on 02.01.2009, 12:19:12
Anna palaa vaan, Hautausurakoitsija. Voisit ryydittää jollain asiallisella linkillä tunnekieleen liittyvistä tutkimuksista.
En jaksa etsiä linkkiä, koska en tiedä, onko sellaista edes, enkä liioin ruveta kaivelemaan kirjahyllyä, koska aineistoa on tuhansia sivuja enkä viitsi yrittää tiivistää sitä muutamaan kappaleeseen.
Kutistatte tämän foorumin asenteellisuudellanne pienen piirin temmellysareenaksi.
Lopeta tuo aseenteellisuus, alkaa vaikuttamaan väsyneeltä trollaamiselta tuo syyttely aseenteellisuudesta. Se ite joka toista...
Asiallista keskustelua voidaan käydä jos on jotain josta puhua.
Quote from: reino on 02.01.2009, 11:57:36
Miten somalit ovat hoitaneet tunnekielensä opetuksen ennen vuotta 1972, jolloin YK:n virkamiehet kehittivät heille kirjakielen? Millä tavalla tunnekielen opetus on hoidettu Somaliassa, jossa ei ole kouluja laisinkaan?
Jos äidinkielinen lapsi on jo oppinut tunnekielensä ja puhuu sitä kotona, niin eikö se jo riitä? Ja jos somalien tunnekieli on se sama kieli, joka on tehnyt Somaliasta sellaisen paikan kuin se nyt on, niin onko tuollaista tunnekieltä syytä tukea millään tavalla?
Minun ameriikankielinen tunnekielidetektorini näyttää nyt tässä kohdassa, että buuullshit, eli härkäpaskaa. Ja tosiaan jonkinlaista maalaisjärjen puutetta myös.
P.S. 888 jäsentä. Spooky.
Taitaa olla niin, että aika huonosti, kun nyt kysyit. Lisäksi Somalia ja Suomi ovat sangen erilaisia yhteiskuntia ja täällä pärjätään tai ollaan pärjäämättä eri eväillä kuin siellä.
Että sisääntulevaa määrää pitäisi rajoittaa on yksi kysymys, miten pitäisi toimia täällä jo olevien kanssa on toinen.
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 12:25:51
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:23:50
Quote from: Miniluv on 02.01.2009, 12:19:12
Anna palaa vaan, Hautausurakoitsija. Voisit ryydittää jollain asiallisella linkillä tunnekieleen liittyvistä tutkimuksista.
En jaksa etsiä linkkiä, koska en tiedä, onko sellaista edes, enkä liioin ruveta kaivelemaan kirjahyllyä, koska aineistoa on tuhansia sivuja enkä viitsi yrittää tiivistää sitä muutamaan kappaleeseen.
Kutistatte tämän foorumin asenteellisuudellanne pienen piirin temmellysareenaksi.
Lopeta tuo aseenteellisuus, alkaa vaikuttamaan väsyneeltä trollaamiselta tuo syyttely aseenteellisuudesta. Se ite joka toista...
Asiallista keskustelua voidaan käydä jos on jotain josta puhua.
Vinku vanku. Tää on hei internet.
Quote from: junakohtaus on 02.01.2009, 12:29:25
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 12:25:51
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:23:50
Quote from: Miniluv on 02.01.2009, 12:19:12
Anna palaa vaan, Hautausurakoitsija. Voisit ryydittää jollain asiallisella linkillä tunnekieleen liittyvistä tutkimuksista.
En jaksa etsiä linkkiä, koska en tiedä, onko sellaista edes, enkä liioin ruveta kaivelemaan kirjahyllyä, koska aineistoa on tuhansia sivuja enkä viitsi yrittää tiivistää sitä muutamaan kappaleeseen.
Kutistatte tämän foorumin asenteellisuudellanne pienen piirin temmellysareenaksi.
Lopeta tuo aseenteellisuus, alkaa vaikuttamaan väsyneeltä trollaamiselta tuo syyttely aseenteellisuudesta. Se ite joka toista...
Asiallista keskustelua voidaan käydä jos on jotain josta puhua.
Vinku vanku. Tää on hei internet.
???
Tsorge. Meni väärään. Tarkoitus oli kuitata nimim. Ihmiselle.
Quote from: junakohtaus on 02.01.2009, 12:34:25
Tsorge. Meni väärään. Tarkoitus oli kuitata nimim. Ihmiselle.
??? ??? ja mistähän?
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 12:25:51
Lopeta tuo aseenteellisuus, alkaa vaikuttamaan väsyneeltä trollaamiselta tuo syyttely aseenteellisuudesta.
Olen opiskellut aiheesta eri oppiaineissa (mm. psykologiassa, kielitieteessä ja suomen kielessä) kymmeniä opintoviikkoja. On kieltämättä turhauttavaa tulla foorumille ja huomata, että tunnekielen merkitys kumotaan asenteellisuudella ilman tietoa aiheen perustasta.
On myös hyvin vaikea yrittää selvittää asiaa linkillä tai parilla, koska aihe liittyy laajemmin yksilön ja kielen kehitykseen.
Vaikka ette tunnekieleen uskokaan, niin silti kehotan lukemaan lapsillenne satuja, käyttämään heidän kanssaan kieltä monipuolisesti sekä kannustamaan heitä lukemaan ja opiskelemaan suomea koulussa samalla vakavuudella kuin muitakin aineita. Oman äidinkielen hallinta on sekä ajattelun, ilmaisun että oppimisen perusta. Eikö Halla-ahokin ole osoittanut, millainen vaikutus on ajattelun ja kielen hallinnalla?
Siis nyt mä sekoilen ihan. Tarkoitin tietysti Hautausurakoitsijaa. Pitäisi vissiin palata juomaan kahvia enemmän kuin yksi kuppi aamulla, kun alkaa mennä näin sekaisin.
Hautausurakoitsija:
Itse käsitin niin, että ei kai kukaan sikäli kiistä tunnekielen merkitystä. Asia on varmaankin niin kuin esität.
Se taas on hyvin kyseenalaista tarvitseeko sitä tunnekieltä opettaa koulussa, koska mamu-lapset oppivat sen kotonaan. Kuten Reino jo huomauttikin, somalit ovat oppineet kielensä saamatta kouluopetusta.
Minä olen myös sitä mieltä, että somalian plus muiden vastaavien kielten opetusta ei tulisi suomalaisessa peruskoulussa olla. Suuri panostus tulee olla suomen kielen opetuksessa.
ps. tosin tämä on niitä asioita, joissa teet niin tai näin, niin vaikutus on sama: tietyt ryhmät syrjäytyvät ja tietyt eivät, IMHO.
Quote from: Uuno on 02.01.2009, 12:43:16Se taas on hyvin kyseenalaista tarvitseeko sitä tunnekieltä opettaa koulussa, koska mamu-lapset oppivat sen kotonaan.
Eivät suomalaiset lapsetkaan opi sitä pelkästään kotonaan, vaikka asuvat suomalaisessa kulttuurissa. Kieltä täytyy myös opiskella ja kehittää. Vai oletko sitä mieltä, että suomen opetus voitaisiin koulusta poistaa? Tällä hetkellä sitä on opetussuunnitelmassa varsin paljon.
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:36:10
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 12:25:51
Lopeta tuo aseenteellisuus, alkaa vaikuttamaan väsyneeltä trollaamiselta tuo syyttely aseenteellisuudesta.
Olen opiskellut aiheesta eri oppiaineissa (mm. psykologiassa, kielitieteessä ja suomen kielessä) kymmeniä opintoviikkoja. On kieltämättä turhauttavaa tulla foorumille ja huomata, että tunnekielen merkitys kumotaan asenteellisuudella ilman tietoa aiheen perustasta.
On myös hyvin vaikea yrittää selvittää asiaa linkillä tai parilla, koska aihe liittyy laajemmin yksilön ja kielen kehitykseen.
Vaikka ette tunnekieleen uskokaan, niin silti kehotan lukemaan lapsillenne satuja, käyttämään heidän kanssaan kieltä monipuolisesti sekä kannustamaan heitä lukemaan ja opiskelemaan suomea koulussa samalla vakavuudella kuin muitakin aineita. Oman äidinkielen hallinta on sekä ajattelun, ilmaisun että oppimisen perusta. Eikö Halla-ahokin ole osoittanut, millainen vaikutus on ajattelun ja kielen hallinnalla?
Kieli on siis väline itsensä ilmaisuun. Hyvä näin, mietityttää vaan että missä raja kulkee sen opettamisessa jos meillä on yli sata kieltä suomessa niin kuka lystin maksaa? Mistä joudutaan tinkimään, että oikeus omaan äidinkielen opetukseen pystytään järjestämään?
Junakohtaus :D
jos meillä on yli sata kieltä suomessa niin kuka lystin maksaa?
Tämän takia kai tässä Hommassa ollaan. En mä ainakaan yhtään pidä siitä ajatuksesta, että koululaitos rapautuu kuraksi ensin inkkarien ja sitten abojen osalta ja kaikki rahat loppuvat kokonaan. Jos mulla olisi valta päättää maahanmuutto- ja monikulttuuripolitiikasta Suomessa, niin tulijoiden määrät olisivat pieniä ja kohtelu hyvää.
Kyseenalaistaminen pitäisi aloittaa jo siitä, mitä kieliä Suomen yliopistolaitoksen kannattaa opettaa. Turhahan vieraiden kielten opettajia on työttömäksi kouluttaa. Koulutuksen taustalla pitäisi olla edes hatara ajatus käytännön tarpeesta.
QuoteOn kieltämättä turhauttavaa tulla foorumille ja huomata, että tunnekielen merkitys kumotaan asenteellisuudella ilman tietoa aiheen perustasta.
On kieltämättä turhauttavaa tulla foorumille ja huomata, että joku yrittää keskustella termillä, jota ei halua mitenkään selittää. Suomenkielinen Wiki ei termiä tunne. Voisit edes sanoa, mikä on käytössä oleva englanninkielinen vastine.
QuoteVaikka ette tunnekieleen uskokaan, niin silti kehotan lukemaan lapsillenne satuja, käyttämään heidän kanssaan kieltä monipuolisesti sekä kannustamaan heitä lukemaan ja opiskelemaan suomea koulussa samalla vakavuudella kuin muitakin aineita. Oman äidinkielen hallinta on sekä ajattelun, ilmaisun että oppimisen perusta. Eikö Halla-ahokin ole osoittanut, millainen vaikutus on ajattelun ja kielen hallinnalla?
Olen pitkälti samaa mieltä. Silti kustannuskysymyksiä valtion kustantamassa koulutuksessa ei voi olla ottamatta esiin.
Somalinkielisenä pysyminen madaltaa kynnystä palata.
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:45:38
Eivät suomalaiset lapsetkaan opi sitä pelkästään kotonaan, vaikka asuvat suomalaisessa kulttuurissa. Kieltä täytyy myös opiskella ja kehittää. Vai oletko sitä mieltä, että suomen opetus voitaisiin koulusta poistaa? Tällä hetkellä sitä on opetussuunnitelmassa varsin paljon.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että esim. somalit puhuvat keskenään somalia. Mutta, heidän, kuten muidenkin mamujen on ymmärrettävä se, että menestyäkseen suomalaisessa yhteiskunnassa he tarvitsevat ERINOMAISEN suomen kielen taidon. Siksi panostus on oltava suomen kielessä. Suomen kielellä opetetaan esim. kielioppi, jota ilman esim. muiden kielien opettelu on hyvin vaikeaa.
Suomen kielen on oltava se perusasia ja yhdistävä tekijä, johon kielten opetuksen on pohjauduttava. Muuten olemme täysin mahdottomassa tilanteessa, josta monet ovat tässäkin keskustelussa huomauttaneet. Mihin vedämme rajan millä kielellä annamme opetusta ja millä emme? Emme voi antaa perusopetusta 80:llä eri kielellä.
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että tämä on yksi niitä monikultturisuuden ongelmia, jotka tulevat vastaan heti, ja joita ei yksikään valtio ole kyennyt ratkaisemaan.
ps. Jäi ruotsin kieli mainitsematta. Mielestäni mamujen kotoutuminen on tehtävä suomen kielellä sen kummemmin nyt perustelematta.
Hyvä pointti, Elina.
Mitä somalin opetuksesta, tässä linkissä halutaan opetusta kieliin, joista useimmat eivät ole ikinä kuulleetkaan. (http://uusiviesti.blogspot.com/2008/07/oireellista-mikkelin-avoimista.html)
Mihin vedämme rajan millä kielellä annamme opetusta ja millä emme? Emme voi antaa perusopetusta 80:llä eri kielellä.
Ymmärtääkseni kyse ei ollut perusopetuksen antamisesta äidinkielellä vaan myös äidinkielen opettamisesta.
Quote from: Uuno on 02.01.2009, 12:58:30Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että esim. somalit puhuvat keskenään somalia. Mutta, heidän, kuten muidenkin mamujen on ymmärrettävä se, että menestyäkseen suomalaisessa yhteiskunnassa he tarvitsevat ERINOMAISEN suomen kielen taidon.
On erotettava toisistaan tunnekieli, joka on psyykkisen hyvinvoinnin osa, äidinkieli, joka on ilmaisun ja muiden kielten oppimisen perusta sekä vieraat kielet, joiden oppiminen aikuisena useimmiten perustuu omaan äidinkieleen. Tätä liittoa ei voi purkaa.
Olen samaa mieltä siitä, että maassa maan tavalla ja että oman asuinympäristön kieli on hallittava selvitäkseen, mutta sen sijaan en näe perustetta luopua oman äidinkielen opiskelusta, koska uuden kielen oppiminen perustuu vähintään joltain osin omaan äidinkieleen.
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:45:38
Eivät suomalaiset lapsetkaan opi sitä pelkästään kotonaan, vaikka asuvat suomalaisessa kulttuurissa. Kieltä täytyy myös opiskella ja kehittää.
Varmasti. Mutta suomalaiset lapset eivät opiskele suomea koulussa siksi, että muuten heidän tunnekielensä lamaantuisi, vaan siksi, että suomi on heille tärkeä työkalu suomenkielisessä yhteiskunnassa pärjäämiseksi.
Jos taas otetaan esimerkkitapaukseksi somalilapset, niin heidän tunnekielensä (PBUH, minä lupaan pyhästi uskoa tunnekieleen, onhan minulla aivan uskomattomasti tunneälyä) kehittyy kotona somalien rikkaan suullisen tarinankerrontaperinteen parissa. Sen sijaan kirjallisen somalinkielen (joka ei somaleille itselleenkään ole mitenkään tärkeä) osaaminen ei ole heille oleellista suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämiseksi.
Ja jos tuolle tunnekielen tielle lähdetään, niin sittenhän jokaiselle mamulapselle on Suomessa taattava (suomalaisten veronmaksajien rahoilla) täysin tunnekielinen kasvuympäristö, mukaan lukien tunnekieliset mäkkärit ja tunnekielellä dubatut Disney-videot (tai itse asiassa tunnekielellä näytellyt Disney-videot, joissa on riittävä määrä kiintiötunnehahmoja, jotta tunneperäinen samaistuminen voimavaraistuu).
Pohjimmiltaan kyse on siitä, halutaanko Suomessa kasvattaa suomalaisia lapsia vai sellaisia kiintiölapsia, joiden on tarkoitus pysyä omana erillisenä ja sopeutumattomana vähemmistönään sukupolvesta toiseen.
Toisaalta tämä on tietysti myös mielipidekysymys. Minä nyt vain olen sitä mieltä, että on epäkohteliasta muuttaa toisten maahan syömään heidän banaaninsa ja/tai muodostamaan vähemmmistöjä.
Alamme olla asian ytimessä. Oikeastaan olen tässä asiassa (melko) varma vain kahdesta asiasta:
a) oma tapani järjestää kielenopetusta on väärä, koska se ei estä tiettyjen ryhmien eristäytymistä
b) hautausurakoitsijan tapa on väärä, koska se tulee yhteiskunnalle kalliiksi + se ei estä tiettyjen ryhmien eristäytymistä
Olen tätä mieltä sen takia, että jos nämä ongelmat olisivat ratkaistavissa, joku olisi se jo tehnyt. Mutta kun ei ole. Tässä jos missä haluaisin kuulla miten Suomi on oppinut muiden virheistä eikä toista samoja virheitä.
Pahoittelen kyynistä asennettani.
ps. ööö, tarkoitin tuossa aiemmin kielenopetusta, en perusopetusta, pahoittelen jälleen.
Legendaarisen tarttuva keskustelunavaus muuten Havainnoijalta! ;D
Jäin miettimään, että mihinkäs se toimiva kaksikielisyys ja rikastava monikulttuurinen moniosaaminen nyt jäi tästä yhtälöstä? Eikös näiden pikku kultamunien pitänyt olla todellisia kulttuurienvälisen huippuosaamisen sujuvia ammattilaisia jo hetikohta synnyttyään?
Vai onko niin, että lapsiperheiden muuttaminen kulttuuri/kielialueelta toiselle pitää kieltää lailla, koska lasten tunnekielisten ihmisoikeuksien toteutumista ei voida turvata ja seuraukset ovat tavattoman traagiset? Muuttolupa vain sellaisille, jotka pystyvät todistamaan, että tunnekielen, äidinkielen, tunneälyn ja kulttuurikompetenssin kehitys on jo täydellisellä tasolla. Hä?
Ihan vilpitön neuvo kaikille siirtolaisuutta harkitseville: jos haluatte lapsenne kasvavan esim. eskimokielen ja -kulttuurin parissa aidoksi 100% eskimoksi, niin älkää muuttako eskimomaasta yhtään minnekään. Mutta jos suuret hyljesodat pakottavat teidät ihan pakolla pakolaisuuteen Saharaan, niin siinä vaiheessa voisin kuvitella, että huolistanne kaikkein pienin on se, että lapsi ei opi sujuvasti käytännössä kaikkia 550 nimitystä lumen eri olomuodoille.
Tottahan somalian- ja muidenkin kielten opettamisessa on tämä työllistävä vaikutuskin otettava huomioon. Onhan se mukavaa, kun taas yksi somali poistuu työttömyyskortistosta opettaessaan lapsille somalin kieltä. Ja mitä tulee kustannuksiin, verorahoistahan ne menee, mutta menee niitä rahoja moneen turhempaankin hommaan. Sitä en tajua miksi Suomessa syntyneelle lapselle pitäisi opettaa jotain vierasta kieltä äidinkielenään, vaikka perheen tausta olisikin muualta.
Ja puheet "tunnekielestä" menee kyllä huuhaa-osastolle, jos ei asiaa faktoilla osata perustella.
Oli miten oli niin muun kuin suomen, saamen tai ruotsin opettaminen suomalaisissa kouluissa äidinkielenä on sulaa hulluutta.
Quote from: Uuno on 02.01.2009, 13:16:58Olen tätä mieltä sen takia, että jos nämä ongelmat olisivat ratkaistavissa, joku olisi se jo tehnyt.
Maahanmuuttokysymyksissä on turha olettaa, että kaikki ongelmat olisivat ratkaistavissa. Valittavana on ainoastaan erilaisia polkuja, joita kukin etenee oman arvomaailmansa ja käsityksensä mukaan.
Eräs italiassa asuva suomalainen totesi, että jos täällä ei jokin asia hoidu, niin ei siitä kannata murehtia, koska ei se todennäköisesti tule hoitumaankaan. Tämä on se asenne, jolla minä lähestyn maahanmuuttokysymystä. En luota siinä suomalaiseen järjestelmällisyyteen, vaan uskon, että asiat lutviutuvat kaikkine huonoine piirteineenkin, kunhan niistä ei stressaa.
Auton polton voi nähdä osana inhimillistä kaaosta tai tehdä siitä poliittisen ja järjestelmää uhkaavan kysymyksen. Minua autonpoltto siellä tai toinen täällä ei niin hirveästi häiritse. Mielelläni matkustelenkin kulttuureissa, joissa esiintyy inhimillistä huojuntaa ja möyrintää.
Quote from: Peltirumpu on 02.01.2009, 13:33:06Ja puheet "tunnekielestä" menee kyllä huuhaa-osastolle, jos ei asiaa faktoilla osata perustella.
http://en.wikipedia.org/wiki/Mother_tongue
Kokeile hakea tuolta löytyvillä termeillä, jos asia kiinnostaa.
Quote from: IDA on 02.01.2009, 13:37:38
Oli miten oli niin muun kuin suomen, saamen tai ruotsin opettaminen suomalaisissa kouluissa äidinkielenä on sulaa hulluutta.
Mites sitten kun maassa on saamelaisia tai ruotsinkielisiä kooltaan vastaava uusi vähemmistöväestö ? Tulisiko näiden kieli virallistaa? Venäjä varmaan ensimmäisenä..
Mutta entä jos tunnekielenä on kirkkoslaavi?
http://reinoblog.blogspot.com/2007/04/vpm-ja-kirkkoslaavi.html (http://reinoblog.blogspot.com/2007/04/vpm-ja-kirkkoslaavi.html)
...inhimillistä huojuntaa ja möyrintää... khi hi hi...
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:07:07
Aiheesta on näköjään turha keskustella Hommassa, koska täällä tiedon korvaa asenteellisuus.
Perustelisit "tunnekielen" merkitystä edes hiukan.
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 13:38:59
Auton polton voi nähdä osana inhimillistä kaaosta tai tehdä siitä poliittisen ja järjestelmää uhkaavan kysymyksen. Minua autonpoltto siellä tai toinen täällä ei niin hirveästi häiritse. Mielelläni matkustelenkin kulttuureissa, joissa esiintyy inhimillistä huojuntaa ja möyrintää.
Mitä muuta suostuisit näkemään liekeissä? Tehtaita? Taloja? Sairaaloita? Ihmisiä?
Liittyykö poltto-myönteisyytesi tähän?
Quote from: Hautausurakoitsija
Ajatteluni taustalla ei ole vihaa vaan linkolalaisuuden ydinajatuksiin perustuva järki, joka vaatii länsimaisuuden tuhoamista.
Lähestyvä lukuvuoden alku nuivistaa, ja tämä aihe suorastaan kiihottaa.
Täydellisessä maailmassa ihmiset pysyvät tunnekotimaassaan oppimassa tunnekielensä oman tunnekulttuurinsa piirissä kunnes ovat tarpeeksi isoja mennäkseen ulkomaille jonkin oppimansa kansainvälisen kielen turvin, tasavertaisina muun kansainvälisen yhteisön kanssa. Lapset kasvatetaan omassa maassa, omankielisiksi ja -kulttuurisiksi.
Tässä täydellisessä maailmassa ne, jotka eivät pysy omassa maassaan oman kulttuurinsa ja kielensä parissa, huolehtivat lastensa tunne- ja äidinkielentarpeista itse, joko vapaaehtoisvoimin yhdistyksien kautta (kuten lukuisat Suomi-koulut ympäri maailmaa) tai omilla rahoillaan ylläpitämällä omaa opetusta ammattilaisvoimin. Nämä vaihtoehdot, yhdessä kotona perheen ylläpitämien kieli- ja kulttuurisiteiden kanssa, varmistavat että lapsi pystyy hyödyntämään vanhempiensa verorahoillaan kustantamaa "ilmaista" suomalaista korkeampaa koulutusta (tai oman kotimaansa vastaavaa järjestelmää.)
Kaikki muut vaihtoehdot ovat vastaanottavan maan harjoittamaa hyväntekeväisyyttä. Kukaan tai mikään ulkopuolinen tekijä ei voi määritellä kuinka paljon toisen maan tulee käyttää rahaa hyväntekeväisyyteen.
Hyväntekeväisyyttä ei ole historiallisten kielivähemmistöjen huomiointi. Suomenruotsalaisten ja ruotsinsuomalaisten kohtelu ja huomioiminen ovat paljon puhuvia esimerkkejä.
Tässähän on selvä bloggauksen paikka. Kiitos inspiraatiosta!
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:36:10
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 12:25:51
Lopeta tuo aseenteellisuus, alkaa vaikuttamaan väsyneeltä trollaamiselta tuo syyttely aseenteellisuudesta.
Olen opiskellut aiheesta eri oppiaineissa (mm. psykologiassa, kielitieteessä ja suomen kielessä) kymmeniä opintoviikkoja. On kieltämättä turhauttavaa tulla foorumille ja huomata, että tunnekielen merkitys kumotaan asenteellisuudella ilman tietoa aiheen perustasta.
On myös hyvin vaikea yrittää selvittää asiaa linkillä tai parilla, koska aihe liittyy laajemmin yksilön ja kielen kehitykseen.
Vaikka ette tunnekieleen uskokaan, niin silti kehotan lukemaan lapsillenne satuja, käyttämään heidän kanssaan kieltä monipuolisesti sekä kannustamaan heitä lukemaan ja opiskelemaan suomea koulussa samalla vakavuudella kuin muitakin aineita. Oman äidinkielen hallinta on sekä ajattelun, ilmaisun että oppimisen perusta. Eikö Halla-ahokin ole osoittanut, millainen vaikutus on ajattelun ja kielen hallinnalla?
Tunnekieltä ei taida ainakaan psykologiassa olla olemassakaan. Jos on, voinet tieteenalan alkeisiin perehtyneenä kertoa edes vähän siitä. Äidinkieli lienee kuitenkin asiallisempi ilmaisu.
Miten olet aikonut rahoittaa Suomeen muuttaneiden 80 eri kielen "tunnekielen" opetuksen? Mistä luulet löytyvän päteviä opettajia? Miten takaat tasapuolisuuden; jos somaleille järjestyy opetus, se pitänee järjestää myös farsin, urdun, katalaanin ja kaikkien muidenkin kielten puhujille?
Näin minä ymmärrän 'tunnekielen':
Tunnekieli on kieli, jolla ihminen ilmaisee tunteitaan. Esim. kun minä sanon muijalleni 'rakastan sinua', niin tarkoitan sillä jotain. Jos sanon hänelle 'I love you', niin en tarkoita oikeastaan mitään.
Toinen esimerkki: tiedän tapauksen, jossa suomenkielinen poika pakotettiin puhumaan kotona englantia (kunnon kielikylpy nääs). Meni jonkin aikaa (siis kuukausi, ehkä vuosi) kunnes huomattiin että poika on alkanu häiriintymään, häiritsee koulussa, yms. Psykiatri totesi suoraan, että poika ei osaa kertoa tunteistaan millään kielellä. Palattiin suomen kieleen ja pojasta tuli taas 'normaali', kun vanhempienkin kanssa taas juttu luisti.
Jotain tällasta se tarkoittaa. Tunteita ei pysty ilmaisemaan vieraalla kielellä.
Ja mitä tälle voi tehdä on se mitä Reino ehdotti. Ehkäistä ongelman syntyminen valikoivalla maahanmuutolla, eikä tosiaankaan nostaa käsiä pystyyn.
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 13:40:37
Quote from: Peltirumpu on 02.01.2009, 13:33:06Ja puheet "tunnekielestä" menee kyllä huuhaa-osastolle, jos ei asiaa faktoilla osata perustella.
http://en.wikipedia.org/wiki/Mother_tongue
Kokeile hakea tuolta löytyvillä termeillä, jos asia kiinnostaa.
Vaikka kuinka koitin etsiä, niin ei englanninkielisestä artikkelista löytynyt termiä "tunnekieli". Ehkä olen vain vähän tyhmä tai jotain. En kyllä löytänyt samasta artikkelista suomeksikaan sanaa "tunnekieli"..
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 13:38:59
Quote from: Uuno on 02.01.2009, 13:16:58Olen tätä mieltä sen takia, että jos nämä ongelmat olisivat ratkaistavissa, joku olisi se jo tehnyt.
Maahanmuuttokysymyksissä on turha olettaa, että kaikki ongelmat olisivat ratkaistavissa. Valittavana on ainoastaan erilaisia polkuja, joita kukin etenee oman arvomaailmansa ja käsityksensä mukaan.
Eräs italiassa asuva suomalainen totesi, että jos täällä ei jokin asia hoidu, niin ei siitä kannata murehtia, koska ei se todennäköisesti tule hoitumaankaan. Tämä on se asenne, jolla minä lähestyn maahanmuuttokysymystä. En luota siinä suomalaiseen järjestelmällisyyteen, vaan uskon, että asiat lutviutuvat kaikkine huonoine piirteineenkin, kunhan niistä ei stressaa.
Auton polton voi nähdä osana inhimillistä kaaosta tai tehdä siitä poliittisen ja järjestelmää uhkaavan kysymyksen. Minua autonpoltto siellä tai toinen täällä ei niin hirveästi häiritse. Mielelläni matkustelenkin kulttuureissa, joissa esiintyy inhimillistä huojuntaa ja möyrintää.
Tämä oli hyvin kiteytetty. Monikultturistin uskontunnustus.
On aivan selvää, että sellainenkin yhteiskunta toimii, jossa tasa-arvo, ihmisten kunnioittaminen, työnteon arvostaminen, yrittäminen, terve luontosuhde ja rehellisyys ovat tuntemattomia käsitteitä.
Näitä yhteiskuntia, joissa on tätä inhimillistä
huojuntaa ja möyrintää kutsutaan Paskastanioiksi.
Kuulut niihin harvoihin, jotka oikeasti haluavat asua sellaisessa. Onnitteluni Sinulle ja valitsemallesi tielle.
Tunnekieli on erään määritelmän mukaan kieli, jolla voi "ilmaista rakkauden tunteita, runoilla ja tanssia" (http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1542).
Saattaa olla hyvinkin tarpeellisia taitoja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen ja sitä varmasti vastuulliset perheet opettavat omalla ajallaan.
Onhan hieman villiä, että tänne tulevia maahanmuuttajia opettavat toiset saman maan maahanmuuttajat. Opitaanko nyt yhteiskunnan varoilla taitoja, joista ei varsinaisesti ole maksajalle mitään hyötyä?
Vastaava tilanne on aikuisilla tulkkauksen suhteen. Ei kyseisen äidinkielen opettaminen esikouluikäisenä ainakaan vähennä tulkkauksen tarvetta aikuisena.
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 13:40:37
Quote from: Peltirumpu on 02.01.2009, 13:33:06Ja puheet "tunnekielestä" menee kyllä huuhaa-osastolle, jos ei asiaa faktoilla osata perustella.
http://en.wikipedia.org/wiki/Mother_tongue
Kokeile hakea tuolta löytyvillä termeillä, jos asia kiinnostaa.
Pirjo, tuo ei mene enää läpi. Äidinkieli on aivan eri termi kuin käyttämäsi tunnekieli. Sinulta on toistuvasti kysytty käyttämällesi käsitteelle perusteluja. Tarjoat wikitason lähdettä eri käsitteestä. Ei hyvä, trolli.
Quote from: Peltirumpu on 02.01.2009, 13:40:57
Mites sitten kun maassa on saamelaisia tai ruotsinkielisiä kooltaan vastaava uusi vähemmistöväestö ? Tulisiko näiden kieli virallistaa? Venäjä varmaan ensimmäisenä..
Nimenomaan tuota tarkoitin sillä, että on sulaa hulluutta opettaa suomalaisissa kouluissa äidinkielenä muita kieliä. Mitään rajaa ei voi oikein vetää. Somalialaisilla on täsmälleen sama oikeus omaan kulttuuriinsa ja äidinkieleensä, kuin rantaruotsalaisillakin.
Terkkuja vaan Pyttikseen 8)
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 13:38:59
Quote from: Uuno on 02.01.2009, 13:16:58Olen tätä mieltä sen takia, että jos nämä ongelmat olisivat ratkaistavissa, joku olisi se jo tehnyt.
Maahanmuuttokysymyksissä on turha olettaa, että kaikki ongelmat olisivat ratkaistavissa. Valittavana on ainoastaan erilaisia polkuja, joita kukin etenee oman arvomaailmansa ja käsityksensä mukaan.
Eräs italiassa asuva suomalainen totesi, että jos täällä ei jokin asia hoidu, niin ei siitä kannata murehtia, koska ei se todennäköisesti tule hoitumaankaan. Tämä on se asenne, jolla minä lähestyn maahanmuuttokysymystä. En luota siinä suomalaiseen järjestelmällisyyteen, vaan uskon, että asiat lutviutuvat kaikkine huonoine piirteineenkin, kunhan niistä ei stressaa.
Auton polton voi nähdä osana inhimillistä kaaosta tai tehdä siitä poliittisen ja järjestelmää uhkaavan kysymyksen. Minua autonpoltto siellä tai toinen täällä ei niin hirveästi häiritse. Mielelläni matkustelenkin kulttuureissa, joissa esiintyy inhimillistä huojuntaa ja möyrintää.
Aito suomalainen asenne on se että asiat
pannaan hoitumaan eikä pyöritellä peukaloita hyödyttömänä
manjana-asenteella. Mielelläni asuisin rauhallisissa oloissa mutta jos joku tahtoo sotaa, niin saa sen ja kantaa siitä kaiken vastuun. Autojen ja kiinteistöjen polttaminen ei ole mitään inhimillistä luovaa toimintaa vaan tuhoa ja anarkiaa. Samaan kategoriaan kuuluu seinätöhertely. Kapinaa seuraa kurinpalautus,
nollatoleranssi. >:(
QuoteMaahanmuuttajien oman äidinkielen opetus
Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta.
Se ei ole perusopetuslain 12 §:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen
valtionavustuksen turvin. Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten
suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä
kasvua. Yhdessä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan
oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa
monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen
opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti
kaikkia perusopetuksen oppiaineita.
Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää maahanmuuttajien äidinkielen
opetusta. Mikäli kunta järjestää opetusta, sillä on mahdollisuus saada
opetuksen järjestämiseen erillistä valtionavustusta. Valtionavustusta suoritetaan
enintään 2,5 viikkotunnista taloudellisesti muodostettua opetusryhmää
kohden. Ryhmään tulee kuulua opetuksen alkaessa vähintään neljä oppilasta.
Opetuksessa noudatetaan maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen laadittuja
opetuksen perusteita. Vaikka opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää
maahanmuuttajien äidinkielen opetusta, opetukseen osallistuneiden määrä
on suunnilleen sama kuin suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen osallistuneidenkin määrä. Jos opetusta ei ole voitu järjestää, syynä on ollut yleensä
joko se, että opetusryhmää (vähintään neljä oppilasta)ei ole saatu muodostettua
tai että ei ole löytynyt opettajaa
Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistui syyslukukaudella 2006
yhteensä 11 013 oppilasta tai opiskelijaa 50 eri kielessä. Opetusta järjestettiin
tuolloin yhteensä 81 kunnassa. Tähän opetukseen voivat osallistua esi- ja
perusopetuksen oppilaat sekä lukiokoulutuksen opiskelijat.
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT JA KOULUTUS
- tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf (http://www.oph.fi/julkaisut/2008/maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf)
Sivulta 24
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 14:08:07
QuoteMaahanmuuttajien oman äidinkielen opetus
Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta.
Se ei ole perusopetuslain 12 §:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen
valtionavustuksen turvin. Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten
suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä
kasvua. Yhdessä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan
oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa
monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen
opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti
kaikkia perusopetuksen oppiaineita.
Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää maahanmuuttajien äidinkielen
opetusta. Mikäli kunta järjestää opetusta, sillä on mahdollisuus saada
opetuksen järjestämiseen erillistä valtionavustusta. Valtionavustusta suoritetaan
enintään 2,5 viikkotunnista taloudellisesti muodostettua opetusryhmää
kohden. Ryhmään tulee kuulua opetuksen alkaessa vähintään neljä oppilasta.
Opetuksessa noudatetaan maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen laadittuja
opetuksen perusteita. Vaikka opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää
maahanmuuttajien äidinkielen opetusta, opetukseen osallistuneiden määrä
on suunnilleen sama kuin suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen osallistuneidenkin määrä. Jos opetusta ei ole voitu järjestää, syynä on ollut yleensä
joko se, että opetusryhmää (vähintään neljä oppilasta)ei ole saatu muodostettua
tai että ei ole löytynyt opettajaa
Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistui syyslukukaudella 2006
yhteensä 11 013 oppilasta tai opiskelijaa 50 eri kielessä. Opetusta järjestettiin
tuolloin yhteensä 81 kunnassa. Tähän opetukseen voivat osallistua esi- ja
perusopetuksen oppilaat sekä lukiokoulutuksen opiskelijat.
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT JA KOULUTUS
- tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf (http://www.oph.fi/julkaisut/2008/maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf)
Sivulta 24
Tässä siis näkyy se harkintavalta, jota esimerkiksi Helsingin opetuslautakunnan jäsen ja kaupungnvaltuutettu Juss Halla-aho voi käyttää. Järjestetäänkö peruskouluissa täydentävänä verorahoin rahoitettuna opetuksena maahanmuuttajien monien kielien kieltenopetusta vai käytetäänkö rahat muihin tarkoituksiin. Valtiolta saatu avustus on verorahaa sekin.
Kyllä tuo "tunnekieli" kuulostaa lähinnä hölynpölyiseltä muka-uuskieleltä, jolla verorahoilla kustannettavia elintasopakolaisten eritystarpeita pyritään personoimaan koskettaviksi ihmisoikeuskysymyksiksi. Sen puitteissa tähänkin asiaan nuivasti suhtautuvia voidaan aina arvostella empatian puutteesta, jolloin on suvaitsevan diskurssin mukaan jo automaattisesti väärässä aisassa kuin aisassa ;)
_0/
Mä ainakin olen törmännyt termiin "tunnekieli" siellä-täällä ja pidän ajatusta itsessään ihan järkevänä. Faijankin hurripuoli pääsee aina pintaan jos sillä palaa hermot, vaikka muuten puhutaan aina suomea.
Quote from: etnis on 02.01.2009, 14:29:42
Kyllä tuo "tunnekieli" kuulostaa lähinnä hölynpölyiseltä muka-uuskieleltä, jolla verorahoilla kustannettavia elintasopakolaisten eritystarpeita pyritään personoimaan koskettaviksi ihmisoikeuskysymyksiksi. Sen puitteissa tähänkin asiaan nuivasti suhtautuvia voidaan aina arvostella empatian puutteesta, jolloin on suvaitsevan diskurssin mukaan jo automaattisesti väärässä aisassa kuin aisassa ;)
Tuli mieleen että mitenkähän laaja kaupan ja tekniikan sanavarasto piilee noissa "tunnekielissä". Ne kun ovat avaimia työnsaantiin täkäläisessä yhteiskunnassa. Kamelikuskeja ja karjapaimenia kun aika vähän tarvitaan vaikka olisi miten rikas tunnekieli sillä saralla. ;)
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 11:26:06
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 11:22:05
Tämä on juuri sellainen asia jota en pysty ymmärtämään. Miksi tarvitsee opettaa somaliaa suomalaisessa koulussa?
Siksi että ihmisellä on yleensä vain yksi tunnekieli, joka on omaksuttu lapsena. Tämän kielen hallinta ja kehittäminen on suorassa yhteydessä henkiseen hyvinvointiin, ajattelukykyyn ja tunne-elämän tasapainoon. Tunnekieltä ei voi korvata omaksumisiän jälkeen opetellulla vieraalla kielellä. Siksi on tärkeää, että lapset saavat tunnekielensä opetusta.
Homman nimi on se, että kun niillä somali vanhemmilla ei tunnu olevan muutakaan tekemistä, niin kotiopetusta vaan. Ja ne mukulat kyllä jo osaa. Tarkoitus on näemmä kuormittaa suomalaisten maksumioesten taakkaa. Ei somalin opetusta kouluihin.
Vantaalla vuonna 2005 ansiokkaasti tehty Somalin kielen opetuksen suunnitelma määrittelee sisällöllisesti mm. seuraavia asioita kieli-identiteetistä ja kulttuurintuntemuksesta, jotka tulisi osata:
- Tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista
- Tuntea kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua
tarina- ja tietoperinnettä.
Puhumisesta ja kuuntelemisesta:
- Pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa äidinkielellään.
Kielentuntemuksesta:
- Osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan
- Tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuusuhteita
- On kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan.
Kirjoittamisesta:
- Osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen.
Lukeminen ja kirjallisuus:
- Osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja.
Lähde:
http://www.vantaa.fi/redirect.asp?path=1;216;6276;6415;6254;6532;10670;46465;46495&guid=0EC03433-DEEF-4A3A-A501-D5F781D91772&site=4&appendvoucher=true.
Nähtävästi lähtökohdat suomenkieliseen perusopetukseen näiden taitojen oppimisen jälkeen ovat oleellisesti paremmat, kuin ennen koulutusta. Mielestäni tässä puhutaan paljon muustakin, kuin vain kielen oppimisesta. Liittynee ns. tunnekieleen.
Lapset oppivat luonnostaan mitä kieltä tahansa, uusikin kieli tarttuu nopeasti, muutamassa kuukaudessa, jos sitä ympärillä puhutaan. Tämän tietävät omakohtaisten kokemustensa kautta mm. suomalaiset sotalapset.
Koulu ei siis ole ainoa eikä välttämätönkään laitos pienten lasten vieraiden kielten oppimiselle.
Siksi ne somalivanhemmat, jotka haluavat lastensa oppivan suomea Suomessa, sallivat lastensa leikkiä suomalaislasten kanssa. Ja sitten kouluun mentäessä somalilapsillkin on suomen kielen taito jo valmiina.
Jotenkin vaikuttaa siltä, että tätä yksinkertaista ratkaisua ei ole juurikaan hyödynnetty. Miksiköhän?
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:36:10
Olen opiskellut aiheesta eri oppiaineissa (mm. psykologiassa, kielitieteessä ja suomen kielessä) kymmeniä opintoviikkoja. On kieltämättä turhauttavaa tulla foorumille ja huomata, että tunnekielen merkitys kumotaan asenteellisuudella ilman tietoa aiheen perustasta.
Voinet kertoa missä kirjoissa asiaa käsitellään. Ties vaikka foorumilla on joku psykologian opiskelija joka on voinut lukea samasta, tai jos jaksaa, jopa tarkistaa kurssikirjastosta kyseisen opuksen ja sisällysluettosta etsiä kohdan.
Quote from: Hautausurakoitsija on 02.01.2009, 12:36:10
Olen opiskellut aiheesta eri oppiaineissa (mm. psykologiassa, kielitieteessä ja suomen kielessä) kymmeniä opintoviikkoja. On kieltämättä turhauttavaa tulla foorumille ja huomata, että tunnekielen merkitys kumotaan asenteellisuudella ilman tietoa aiheen perustasta.
Minulla on tutkinto kielitieteestä (BA, Bostonin yliopisto), ja vaikka en ole mikään ensimmäisen kielen oppimisen asiantuntija olen kyllä käynyt kursseja siitä ja kuunnellut konferenssiesitelmiä. En ollut koskaan kuullutkaan koko "tunnekieli"-käsitettä, eikä nytkään sen googlaaminen heti antanut mitään kielitieteellisä lähteitä. Silloin Bostonin alueella noin 25% lapsista puhui äidinkielenä jotain muuta kuin englantia, ja koulut eivät tarjonneet heille mitään äidinkielenopetusta. Luulen, että jos se olisi merkittävästi haittanut niiden kehitystä, edes joku paikallinen kielitieteilijä olisi huomannut.
Ainakin Euroopassa siirtolaisten jälkikasvu on identiteetiltään oletettavasti aika pihalla, mikä on varmasti yksi osatekijä levottomuuksiin. Ensimmäisellä sukupolvellahan oli vielä ne juuret selvemmin (toki olisi hyvä jos siksi identiteetiksi tulisi yksinkertaisesti esim. suomalaisuus, mutta samalla tavalla olisi mukavaa, että islam olisi oikeastikin se rauhan uskonto). Kieli on varmaan yksi tekijä, olettaisin, että Bostonissa saattoi se 25% olla muuten tasaisemmista oloista? Sehän tuossa tulikin jo ilmi, että kaupungit ihan tarpeen mukaan noita palveluita voivat tarjota ja nyt kun tosiaan on nuivia perussuomalaisiakin valtuustoissa, niin en näe näitä parin somalinkielen opettajan paikkaa oikein edes oireena.
Pohjimmiltaan olen tässä asiassa junakohtauksen linjalla, eli mahdollisimman hyvin pitäisi hoitaa se mahdollisimman pieni joukko.
Somalien ja monien muidenkin kunniakansalaisten ylistettyyn yhteisöllisyyteen tässä asiassa ei ilmeisesti voi luottaa. On aivan varmaa, että näissä vähemmistöissä on paljon työttöminä olevia lukeneita, sivistyneitä ja verbaalisesti lahjakkaita ihmisiä, jotka pientä korvausta vastaan olisivat aivan valmiita pitämään yhteisön lapsille jonkun tunnin viikossa äidinkielen ja islamin opetusta. Varmaa tietysti on myös, että opettaja nauttisi samaan aikaan sosiaalietuuksia, ja maksut hoidettaisiin perinteiseen islamilaiseen tapaan lahjoina, mutta tuota en jaksaisi nähdä ongelmana tai edes erityisemmin paheksua.
Jotenkin masentavaa. Eivät nämä ongelmavähemmistömme mitään avuttomia surkimuksia ole, koska kotimaissaan heillä ei kerta kaikkiaan ollut varaa olla sellaisia, mutta täällä heidät on systemaattisesti passivoitu tuomalla kaikki perustoimeentulosta pitkälle eteenpäin tarjottimella eteen. Reilu meininki.
Ihminen, hei, on laskelmoiva eläin. "Laskelmoin, olen siis olemassa", olisi tämä Descartes tänään sanonut vuosaarelaisessa baarissa.
- Abdi tee tunnekieli,
möyri ja hyöri
- Minä olen karambola
hedelmä kuin kypsä viisaus!
Noin muuten olen sitä mieltä, että kyllä se Haudankaivajan himoitsema länsimaisen kulttuurin tuhoaminen alkaa noilla eväillä jo pikkuhiljaa onnistua.
Omakohtaisen kokemukseni perusteella totean, että kun minut lähetettiin neljävuotiaana Malmö-nimiselle (sic!) paikkakunnalle puhuin vain suomea. Kauan ei kulunut kun puhuin myös ruotsia. Ei ollut sosiaaliministeriön kuraattoreita, opetusministeriön virkamiehiä, vähemmistövaltuutettuja tai muita huolekkaita parveilemassa ympärillä. Toki hyvät ruotsalaiset "vaihtoehtovanhemmat", joita vieläkin muistelen kiitollisena. Samoin kuin ruotsalaista veljeäni ja siskoani.
En ollut liikkellä ankkurilapsena ja palasin aikaa myöten Suomeen, jonne ankkuroiduin. Sotatilassa olleesta Suomesta ei muuten aikuisväestöä haihtunut, toisin kuin eräistä muista maista nykyään.
Quote from: ihminen on 02.01.2009, 11:22:05
Tämä on juuri sellainen asia jota en pysty ymmärtämään. Miksi tarvitsee opettaa somaliaa suomalaisessa koulussa? Mitkä on ne perusteet joilla tämä katsotaan tarpeelliseksi? Veroja maksavana kansalaisena en halua kustantaa tälläistä toimintaa ennenkuin minulle on esitetty aukottomat todisteet opetuksen hyödyllisyydestä.
Samaa mieltä. Enoni perhe, jossa vanhempien lisäksi oli 4 alle 10-vuotiasta poikaa, muutti vuonna -68 Australiaan. Siellä pojat laitettiin heti australialaiseen kouluun, jossa he oppivat nopeasti englannin kielen. Ei puhettakaan, että siellä olisi heille suomen kieltä opetettu. Niinpä pojat sopeutuivatkin hyvin maan kulttuuriin ja ovat pärjänneet mainiosti uudessa kotimaassaan. Kotona heillä puhuttiin suomea, jota pojat edelleen puhuvat ja ymmärtävät, mutta kirjoittaminen alkaa tuottaa jo vaikeuksia. Heidän lapsistaan kasvaa ja on jo kasvanut australialaisia, mutta niin kai on ollut tarkoituskin.
Kyllähän tämä alkaa mennä jo mahdottomuuksiin, jos kaikille maahanmuuttajille pitää opettaa vielä heidän omaa äidinkieltäänkin. Ei minun verovaroillani.
Entäpä kielikylpy? Sehän on niin muodikasta nykyään, kun suomenkieliset lapset kylvetetään ruotsiin tai englantiin esikoulusta alkaen. Eikö se sitten tuhoa tätä 'tunnekieltä' eli tässä tapauksessa suomea?