Michèle Tribalat'in kirja Les Yeux grands fermés käsittelee maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia, etenkin julkisen talouden kannalta. Kirjan kappaleessa Maahanmuutto ja julkinen talous (Immigration étrangère et finances publiques, s. 88 alkaen) esitellään eri Euroopan ja Amerikan maissa aiheesta tehtyjä tutkimuksia.
Kun argumentoidaan liberaalimman maahanmuuttopolitiikan puolesta, niin kaksi kysymystä nousee keskeiseksi.
1) Parantaako nykyinen maahanmuutto julkisen talouden tasetta?
2) Minkälainen maahanmuutto parantaa parhaiten julkisen talouden tasetta?
Tribalatin kirjassa esitellään 12 tutkimusta, joissa näihin kysymyksiin etsitään vastausta. Tutkimuksia referoin Tribalatin kirjassa esitetyn pohjalta pyrkien tuomaan esiin keskeisen sisällön mahdollisimman selkeässä muodossa.
----
Michèle Tribalat, Les Yeux grands fermés, L'immigration en France, Édititions Denoël, 2010.
Michèle Tribalat on INED'in (Institut national d'études démographiques) tutkimusjohtaja, joka on julkaissut lukuisia tutkimuksia ja muita teoksia.
EDIT typo
EDIT2 täsmennetty tekstiä
SISÄLTÖ
1. TUTKIMUKSET
2. MICHÈLE TRIBALATIN JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSISTA
3. LÄHTEET
1. TUTKIMUKSET
Xavier Chojnicki [1] tutki Ranskassa vuonna 2006 maahanmuuttajien koko elinkaaren mittaista panosta/hyötyä yhteiskunnalle, ja heidän koulutuksensa ja ikänsä vaikutusta tähän.
Tutkimuksessa havaittiin, että Ranskassa toteutuneen maahanmuuton rakenteella maahanmuuttajien nettohyöty yhteiskunnalle oli negatiivinen. Maahanmuutolla ei voida kamppailla väestön ikääntymistä vastaan. Oleellisinta maahanmuutossa ovat maahanmuuttajan ominaisuudet ja ammattitaito. Mitä enemmän koulutusta maahanmuuttajalla on, sitä enemmän hän yleensä myös maksaa veroja.
Maahanmuuttajien osaamista parantavalla koulutuksella on myönteinen vaikutus julkiseen talouden budjettiin. Maahanmuuttajien kvalifikaatiot ovat tärkeämpiä, kuin heidän määränsä, koska ne helpottavat väestön ikääntymisen johdosta valtion budjetissa väistämättä vaadittavia mukauttamistoimenpiteitä. Vuonna 1999 Ranskaan saapuneiden maahanmuuttajien ominaisuuksien perusteella todettiin heidän panoksensa yhteiskunnalle olleen pikemminkin negatiivinen. Siten budjetissa joudutaan tekemään veroja ja tulonsiirtoja koskevia mukauttamistoimia maahanmuutosta huolimatta.
Olivier Monso [2] on myös käyttänyt sukupolvia kattavan kirjanpidon metodeja arvioidessaan maahanmuuttajien nettopanosta tai hyötyä. Hän otti huomioon myös maahanmuuttajien iän näiden tullessa Ranskaan. Monso osoittaa, että 15-35 –vuotiaat maahanmuuttajat hyödyttävät eniten tai rasittavat vähiten julkista taloutta. Tätä nettohyötyä heikentää voimakkaasti maahanmuuttajien heikko työllisyys.
Nettohyötylaskelmiin vaikuttavat voimakkaasti eräiden julkisen talouden menoerien [esim. puolustusmenot] vaihtuvuutta tai kiinteyttä koskevat oletukset maahanmuuton lisääntyessä. Jos nämä kulut jaetaan henkeä kohden, niin keskimääräistä maahanmuuttajaa koskeva julkisen talouden nettotase muuttuu huonommaksi.
Nettohyödyn profiilien soveltaminen vuoden 2004 puolivälin maahanmuuttajaväestöön maahantuloikä huomioiden antoi tulokseksi negatiivisen nettohyödyn. Tulos oli paljon heikompi, kuin vuotta aiemmin maahanmuuttaneilla, joilla ikärakenne oli suotuisampi.
Kaikella maahanmuuttajien koulutustason tai työllisyysasteen paranemisella on positiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Kuitenkin skenaariosta riippumatta tämän vaikutus julkiseen talouteen oli vähäistä.
Alan J. Auerbach ja
L.J. Kotlikoff ovat kehittäneet useita sukupolvia kattavan tilinpidon menetelmää (generational accounting) [3]. Auerbach on yhdessä
P. Oreopoulos'in [4] kanssa laatinut kahta sukupolvea kattavan kirjanpidon mallin testatakseen erilaisilla hypoteeseilla maahanmuuton kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten muutosten vaikutusta USA:ssa. Erityisesti tarkasteltiin budjettivajeiden vaikutusta tulevien sukupolvien kohdalla, sekä kiinteitä kustannuksia (puolustus) koskevia eri oletuksia.
Heidän tutkimustensa lopputulos oli, että edes maahanmuuttopolitiikan jyrkkä suunnanmuutos (esim. koko maahanmuuton loppuminen vuonna 2000) ei vaikuttaisi merkittävästi budjettivajeisiin. Lisäksi, budjettivastuun periaatteen ulottaminen kaikkiin sukupolviin, eikä pelkästään vain tuleviin (tulevat budjettivajeiden vaikutukset), heikensi maahanmuuton hyötyjä, jos budjettivaje oli jo olemassa, tai tämä pahensi maahanmuuttoon liittyviä tappioita. Kun eräitä valtion menoja oletettiin kiinteiksi (puolustus), niin maahanmuutto saatiin julkista taloutta keventäväksi tekijäksi. Myös tämä tutkimus osoitti, että maahanmuuttajien koulutustaso oli huomattavasti tärkeämpää, kuin heidän määränsä.
Lainaus Auerbachin ja Oreopoulos tutkimustuloksista [4]:
QuoteWe may summarize our results with three findings: 1. Because new immigrants represent a larger fraction of future generations than of present ones, shifting the burden onto future generations also shifts it, relatively, onto new immigrants. Thus, if the entire fiscal imbalance currently estimated for the United States is placed on future generations, then the presence of new immigrants reduces the burden borne by natives. 2. When a policy of fiscal responsibility' is followed, whether there is a fiscal gain from immigration depends on the extent to which government purchases rise with the immigrant population. 3. The impact of immigration on fiscal balance is extremely small relative to the size of the overall imbalance itself. Thus, immigration should be viewed neither as a major source of the existing imbalance, nor as a potential solution to it."
Ronald Lee ja
Timothy Miller [5] tutkivat vuonna 1998 USA:han saapuneita maahanmuuttajia huomioiden tutkimuksessa myös kaksi seuraavaa sukupolvea (lapset ja lapsenlapset). Tutkimus indikoi maahanmuuttajan panoksen olevan alussa negatiivinen 15 vuoden ajan ja sen jälkeen positiivinen, kun lapset ja sitten lapsenlapset tulevat tilalle. 100.000 maahanmuuttajan vuosittaisen lisäyksen vaikutus on aina negatiivinen paikallistasolla, kun taas valtion tulopuoli ja eläkerahastot (OASDI - Old-Age Survivors, and Disability Insurance) hyötyvät. Maahanmuuttajista valtiontaloudelle koituva hyöty on suurempi, kun tulijat ovat koulutettuja ja saapuvat maahan ollessaan vielä aktiivi-iässä. Kuitenkin nämä hyödyt ovat laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisiä: "Ehkä tärkein johtopäätös, josta suurin osa analyytikoista on samaa mieltä on, että maahanmuuton volyymin muutoksen kautta julkisen talouden taseisiin vaikuttamaan pyrkivällä politiikalla ei voi olla valtakunnallisessa politiikassa merkittävää roolia."
Kjetil Storesletten [6] tutki 2000-luvun alussa USA:n maahanmuuttoa yleisen tasapainon mallin avulla. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki kansantaloudelle koituvat kustannukset. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä tyyppistä maahanmuuttoa (koulutustaso, ikä ja määrät) olisi tarvittu, nojautuen vuoden 1990 väestölaskennan tietoihin, että maan suurten ikäluokkien ikääntymisen valtiontaloudelle aiheuttama rasite olisi voitu korvata tällä maahanmuutolla verojenkorotusten ja/tai julkisen talouden menoleikkausten sijaan.
Yksikään ammattitaidoton maahanmuuttajavirta ikärakenteesta riippumatta ei tutkimuksen perusteella johtanut kohti budjettitasapainoon. Ainoastaan keskitason koulutuksen saaneet tai korkeasti koulutetut maahanmuuttajat pystyivät jonkin verran lieventämään budjettipolitiikassa tarvittavia muutoksia.
Jos maahanmuutolla pyrittäisiin korvaamaan tarvittavat budjettipolitiikan uudistukset ja samalla tavoitteena olisi pitää tulijoiden määrä minimissä, niin maahan olisi tarvittu vuosittain 1,6 miljoonaa korkeakoulutettua 40-44 -vuotiasta maahanmuuttajaa. Jos maahanmuuttajat toisivat lapsensa mukanaan, niin maahanmuuttajavanhempien ideaalinen ikä olisi ollut 45-49 –vuotta ja heidän vuosittainen määränsä pitäisi olla 2,8 miljoonaa. Jos maahanmuuttajat ovat aktiivisessa iässä (25-49 –vuotta) ja ilman perheenjäseniä, niin vuosittain tarvittavien korkeakoulutettujen määrä olisi ollut 1,8 miljoonaa. Vertauskohde: Vuonna 1990 USA:han maahanmuuttaneiden määrä oli 160.000.
Samankaltainen tutkimus tehtiin Ranskassa:
Bonin, Raffelhüschen, Walliser [7]. Tutkimuksen kohdemaa oli Saksa, jossa indikoitu ikääntyminen on merkittävää. Tutkimuksen mukaan tässä intensiivisen ikääntymisen kontekstissa maahanmuutto keventää tarvittavia fiskaalisia mukauttamistoimenpiteitä. Kuitenkin tutkimuksessa oletetaan vuonna 1996 ja sen jälkeen saapuneiden maahanmuuttajien fiskaalinen profiili samanlaiseksi, kuin Saksassa jo oleskelevien maahanmuuttajien profiili. Nämä ovat olleet maassa jo mahdollisesti vuosikymmeniä ja he saapuivat työmarkkinoille, jotka olivat silloin poikkeuksellisen suotuisat. Samoin projektiossa oletetaan perusvuoden jälkeen uusille muuttajille syntyneiden lasten profiili samaksi, kuin Saksassa saksalaisille vanhemmille syntyneillä lapsilla. Myös tämä tutkimus toteaa Saksalle olevan eduksi valita hyvin kvalifioituneita työntekijöitä.
Espanjalainen tutkimus
Collado, Iturbe-Ormaetxe, Valera [8] tehtiin 2000-luvun alussa. Tutkimuksen puutteena oli kuitenkin se, että tiedot maahanmuuttajien ja kantaväestön saamien ansiotulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen eroista puuttuivat. Tämän johdosta kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä keskimääräistä tuloeroa kuvaavaa suhdelukua 0,75 sovellettiin tutkimuksessa veroihin ja saatuihin sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Maahanmuuttajat saivat siis tutkimuksessa suhteessa siihen, mitä ansaitsivat. Oletus ei ole kovin uskottava, kun huomioidaan että sosiaalisilla tulonsiirroilla jaetaan uudelleen veroina kerättyä varallisuutta, etenkin korkeista tuloista kerättyä matalatuloisimmille.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien fiskaalinen kontribuutio on tutkimuksen oletuksilla positiivinen ja sen merkitys kasvaa maahanmuuttoa lisättäessä.
Tutkijat selittävät eron vastaaviin amerikkalaisiin tutkimuksiin johtuvan siitä, että Espanjassa väestön ikääntyminen on erittäin voimakasta. Kantaväestön ikääntymisen suhdeluku on suurempi kuin maahanmuuttajilla. Lisäksi Espanjassa maahanmuuttajien ja kantaväestön väliset koulutuserot ovat pienempiä kuin muualla.
Hollannissa
Roodenburg, Euwals, Rele [9] käyttivät sukupolvia kattavaa tilinpitoa arvioidakseen maahanmuuton vaikutuksia Hollannin budjetin tasapainoon. Maahanmuuttajan iällä ja sosioekonomisella asemalla hänen saapuessaan oli merkittävä rooli. Kuitenkin iästä riippumatta maahanmuuttajat, joiden sosioekonominen profiili vastasi "ei-länsimaista" jo maahan muuttaneen profiilia, olivat taakka julkiselle taloudelle. Maahanmuuttajat, joiden sosioekonominen profiili vastasi Hollannissa asuvan hollantilaista alkuperää olevan hollantilaisten profiilia, vaikuttivat positiivisesti julkiseen talouteen. Mitä parempi maahanmuuttajan sosioekonominen profiili oli, niin sitä parempi oli kontribuutio.
Maahanmuuttajan sosioekonomisen profiili oli erityisen merkittävä julkisen talouden tulojen kannalta. Tämä heijastaa eroja työttömyysluvuissa ja tuloissa. Hollannissa 15-65 –vuotiaiden työllisyysaste on marokkolaisilla 49%, "ei-länsimaisilla" 54% ja hollantilaisilla 68%. "Ei-länsimaisten" maahanmuuttajien negatiivisen nettopanoksen kääntöpuoli on nettohyöty, jonka ryhmä saa, etupäässä Hollannin sosiaaliturvajärjestelmältä. Tämä voi olla vetovoimatekijä.
Kuten
Borjas [10] esittää, niin mailla, joiden sosiaaliturva on antelias, on taipumus houkutella maahanmuuttajia, joilla on suurempia alttius päätyä riippuvaisiksi sosiaaliturvasta. Tämä taas tekee sosiaaliturvajärjestelmän entistä kalliimman.
Maahanmuuttoa ei Hollannissa kuitenkaan nähdä mahdollisuutena keventää julkisen talouden rasitusta. Maassa ei juurikaan kannateta EU-komission kehotuksia maahanmuuton helpottamiseksi: "Kun kyse on ikääntymisen aiheuttamista budjettivaikutuksista, niin prioriteetin tulee olla työllisyysasteen nostamisessa, työkyvyttömyyden (käytetään nykyään yleisesti työnteon välttelyyn) vähentämistä ja tuottavuuden parantamisessa."
Norjassa
Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta assimiloitua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta. Tämä kysymys kosketti erityisesti maahan runsain määrin vastaanotettuja pakolaisia, jotka saivat valtion tukea asuinkunnissaan viiden vuoden ajan saapumisestaan. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki mahdolliset tukimuodot, joita maahanmuuttajat saattoivat saada elinkaarensa aikana. Norjalaisten hallinnollisten rekisterien avulla voitiin seurata maahanmuuttajien taivalta näiden Norjaan saapumisesta lähtien alkuperämaan mukaan jaotellen.
Ekhaugen tutki vuosina 1992-1996 saapuneita maahanmuuttajia ja havaitsi, että heillä oli voimakkaampi taipumus assimiloitua tukien varaan, kuin niistä riippumattomiksi. Siten "63% keskivertopakolaisista oli todennäköisyys vielä 3 vuoden kuluttua saapumisestaan elää tukien varassa. 8 vuoden kuluessa tämä todennäköisyys laski 55%:iin.
Norjasta pois muuttavat maahanmuuttajat ovat Norjaan jääviä maahanmuuttajia useammin päässeet irti tukiriippuvuudesta. Maahanmuuttajat, joiden todennäköisyys päästä riippumattomaksi tuista on heikompi, hyötyvät Norjan anteliaista sosiaalieduista. Sosiaalituista riippumattomat voivat muuttaa muualle paremman palkan perässä.
Heikommassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat lisäksi hyvin haavoittuvia taloudellisille suhdanteille, mikä edelleen vähentää heidän merkitystään talouselämässä. Maahanmuuttajista ei synny vakaata tulonlähdettä julkiselle taloudelle. Useat maahanmuuttajat tulevat sotaakäyvistä maista ja heidän koulutustasonsa on riittämätön, joten heidän panoksensa on hyvin rajallinen: "Tällaisen maahanmuuton vaikutuksia tulee ehkä enemmänkin arvioida humanitaariselta, kuin taloudelliselta kannalta".
(Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Norjan työllisyysaste oli 71,6%. Euroopan muista maista tulleiden, erityisesti Itä-Euroopasta saapuneiden työllisyysaste oli tätä korkeampi - 75,9%. Aasiasta tulleiden työllisyysaste oli heikompi - 56,6% ja afrikkalaisten oli heikoin – 49%.)
Xavier Chojnicki ja
Lionel Ragot [12] ovat tehneet yleisen tasapainon mallin mukaan uuden tutkimuksen (v. 2009). Malli sisältää demografisten profiilien, fiskaalisen nettopanoksen ja saatujen sosiaalitukien lisäksi myös säästämisasteen, kulutuksen, koulutuksen ja tuotetun varallisuuden ja sen uudelleenjaon. Tutkimus arvioi valikoivan ja valikoimattoman maahanmuuton vaikutuksia. Tutkimus ei kuitenkaan ota erikseen huomioon uusien maahanmuuttajien mahdollisesti mukanaan tuomia lapsia. Heitä kohdellaan tutkimuksessa kuin keskivertoranskalaisia. Tämän johdosta tutkimus ei sisällä erityiskustannuksia, joita on tarvittu maahanmuuttajien lapsien integroimiseksi paremmin työelämään, etenkin koulutussektorilla. Tämä on vaatinut huomattavia sosiaalisia tulonsiirtoja nuoremmille ikäluokille.
Tutkimuksen johtopäätös oli seuraava: "Maahanmuuttopolitiikalla, jolla pyritään rajoittamaan demografisen ikääntymisen negatiivisia vaikutuksia, voidaan saadaan aikaan vain suhteellisen vaatimattomia tuloksia. Politiikka, joka suosii ammattitaitoisia maahanmuuttajia voi lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä vahvistaa näitä hyötyjä, mutta kuitenkin vain marginaalisesti. Lisäksi tämä tilanteen paraneminen on vain tilapäistä."
2. MICHÈLE TRIBALATIN JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSISTA
Kaikissa maissa tehdyissä tutkimuksista tulee esiin tietty samankaltaisuus. Kun tutkimuksen kohteena ovat puhtaasti kvantitatiiviset tekijät, jotka vaikuttavat demografisiin epätasapainotiloihin, tai kun mukaan liitetään myös työllisyysaste, tai kun tutkitaan vielä mutkikkaampien mallien avulla maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen, niin maahanmuutolla ei näytetä voitavan vastata ikääntymiseen ja sen taloudellisiin seurauksiin.
Tarkalleen ottaen yleistä maahanmuuttoa ei ole olemassa, vaan on olemassa erilaisia ominaispiirteitä omaavien erilaisten ihmisten maahanmuuttoa eri kanavia pitkin, jolla seikalla on erittäin suuri merkitys. Vain korkeasti koulutetut henkilöt voivat keventää julkisen talouden kuormaa, mutta ei kuitenkaan siinä määrin riittävästi, että syntyvät budjettirasitteet katoaisivat nopeasti tai edes hyvin pitkällä tähtäimellä, sillä mitä koulutetumpia he ovat, niin sitä korkeampia ovat heidän eläkkeensä.
Lisäksi edellytyksenä on, että maahanmuuttajat työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä, eikä heidän takiaan tulla vähentämään investointeja koulutukseen tai kanta-asukkaiden mielenkiinto korkeakoulututkinnon hankkimiseen lopu. On todettava, että suurimmassa osassa tutkimuksista on kuitenkin mukana myös maahanmuuttovirtojen nettotase, joka huomioi siten korkeasti koulutetun kantaväestön maastamuuton vetovoimaisempiin maihin.
Näiden maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen koskevien empiiristen tutkimusten valtava meriitti on siinä, että ne ovat olemassa ja tuovat esiin unohdetut asiat. Yksinkertaiset ja mekaaniset "demografisia tarpeita" koskevat pohdinnat tarvitsevat niitä. Virsi maahanmuuton välttämättömyydestä eläkkeidemme maksamiseksi menettää merkitystään. Tulee vaikeammaksi huutaa avuksi maahanmuuttoa huomisen eläkkeiden maksajaksi ja samalla loukkaantua kaikista sellaisista poliittisista pyrkimyksistä, joiden tavoitteena on valita maahanmuuttajat niiden kriteerien mukaan, jotka ovat hyödyllisiä tämän tavoitteen kannalta. Samoin myös militantit, jotka ajavat maahanmuuttajien kvalifikaatioista piittaamatonta maahanmuuttopolitiikkaa, joutuvat loogisten syiden takia hylkäämään argumenttinsa maahanmuutosta väestörakenteen ja julkisen talouden pelastajana.
3. LÄHTEET
[1] Chojnicki X., "Vieillissement démographique et immigration: un modèle de comptabilité générationnelle appliqué à la France",
Économie et prévision, no 174, 2006 (3).
[2] Monso O., "L'immigration a-t-elle un effect sur les finances publiques?",
Revue francaise d'economie, XXIII(2), octobre 2008.
[3] Auerbach A. J., Kotlikoff L. J., "Generational Accounting: A New Approach to Understanding the Effects of Fiscal Policy on Saving",
Scandinavian Journal of Economics, 91, 1992.
[4] Auerbach A. J., Oreopoulos P., "Generational Accounting and Immigration in the United States",
NBER Working Paper No. 7041, Issued in March 1999. http://www.nber.org/papers/w7041.pdf
[5] Lee R., Miller T., "Immigration, Social Security, and Broader Fiscal Impacts",
American Economic Review, 90 (2), May 2000.
[6] Storesletten K., "Sustaining Fiscal Policy through Immigration",
Journal of Political Economy, 108 (2), 2000.
[7] Bonin H., Raffelhüschen B., Walliser J., "Can Immigration Alleviate Demographic Burden?",
FinanzArchiv, 57 (1), 2000.
[8] Collado D., Iturbe-Ormaetxe I., Valera G., "Quantifying the Impact of Immigration on the Spanish Welfare State",
International Tax and Public Finance, 11, 2004.
[9] Roodenburg H., Euwals R., Rele T.H, Immigration and the Dutch Economy,
CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, june 2003.
[10] Borjas G. J., "Immigration and Welfare Magnet",
Journal of Labor Economics, vol. 17 (4), October 1999.
[11] Ekhaugen T., "Immigrants on Welfare: Assimilation and Benefit Substitution",
Memorandum, no 18, Department of Economics, University of Oslo, 2005.
[12] Chojnicki X, Ragot L., "Vieillissement démographique, immigration selective et financement des retraites",
in Saint-Paul G., Immigration, qualifications et marché du travail.
EDIT koottu kaikki tutkimukset samaan kohtaan
MUITA AIHEESEEN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA
UK:
House of Lords 2008 raportti. linkki raporttiin (http://www.publications.parliament.uk/pa/ld200708/ldselect/ldeconaf/82/8202.htm)
"We do not support the general claims that net immigration is indispensable to fill labour and skills shortages. Such claims are analytically weak and provide insufficient reason for promoting net immigration. Vacancies are, to a certain extent, a sign of a healthy economy. Immigration increases the size of the economy and overall labour demand, thus creating new vacancies. As a result, immigration is unlikely to be an effective tool for reducing vacancies other than in the short term."
Telegraphin juttu (v. 2008) (http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1583500/Limit-immigration-warns-House-of-Lords.html) kokoaa House of Lords raportin päähavainnot näin:
- There is little or no economic benefit to Britain from the present high level of immigration. The immigrants are not needed to fill labour shortages or help fund the state pension for retiring Britons.
- High levels of immigration threaten to price millions of Britons out of the housing market over the next 20 years.
- Government statistics on immigration are "seriously inadequate" ...
- Certain groups, including the low-paid, some ethnic minorities and young people seeking to get on the jobs ladder may suffer because of competition from immigrants.
- Immigrants have an "important economic impact" on public services with some schools struggling to cope with the rapidly-rising number of children who do not speak English as a first language.
NORJA:
Makroøkonomi og offentlige finanser i ulike scenarioer for innvandring. linkki tutkimukseen (http://www.ssb.no/emner/09/90/rapp_201215/index.html)
QuoteTilastokeskuksen laskelmat: Maahanmuutto ei ole kannattavaa
Dagbladet 24.5.2012 juttu norjaksi (http://www.dagbladet.no/2012/05/24/nyheter/politikk/innvandring/ssb/21745394/)
Maahanmuutto tuo ensimmäisinä vuosina julkistaloudelle tuloja, mutta sitten tase muuttuu negatiiviseksi. Tämän osoittavat Tilastokeskuksen laskelmat (Statistisk sentralbyrå (SSB)).
SSB:n tutkimus osoittaa, että matalan palkkatason maista tulevat maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän kuluja kuin tuottavat tuloja, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Pääasiallisena syynä tähän on matalampi työllisyysaste, matalammat verotettavat tulot ja tulonsiirrot, joita he saavat enemmän kuin muut, kirjoittaa Dagens Næringsliv -lehti.
Edes työperäinen maahanmuutto ei ole kannattavaa julkiselle taloudelle pitemmällä tähtäimellä, todetaan SBB-raportin "Makroøkonomi og offentlige finanser i ulike scenarioer for innvandring" laskelmissa. ...
Lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajat Länsi- ja Itä-Euroopasta toki vaikuttavat positiivisesti. He ovat valmiiksi koulutettuja ja menevät suoraan töihin, kun he saapuvat Norjaan. Pitemmällä tähtäimellä heidän panoksensa on kuitenkin negatiivinen, sillä ajanmittaan heistä tulee keskivertonorjalaisten kaltaisia.
- Ongelmaa lykätään eteenpäin, jos koko ajan hankitaan lisää väkeä. Lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajat eivät rasita julkisen talouden budjettimenoja, jotka liittyvät lapsiin ja vanhuksiin. Siksi voi syntyä vaikutelma, että nämä ryhmät voisivat antaa meille liikkumavaraa. Mutta myös he saavat lapsia ja vanhenevat. Tämä tarkoittaa, että asetelma muuttuu ajanmittaan, kertoo tutkimusjohtaja Erling Holmøy SSB:stä.
Holmøyn mukaan keskivertonorjalainen tuottaa valtiolle vähemmän tuloja, kuin mitä hän saa hyvinvointipalveluina ja tulonsiirtoina. Tämän mahdollistavat maan öljytulot. Koska maan asukkaiden määrä kuitenkin kasvaa maahanmuuton johdosta, niin öljyrikkauksien jakajia on yhä enemmän. Tämän johdosta maahanmuutto aiheuttaa alijäämää pitemmällä tähtäimellä.
- Kun jokainen henkilö aiheuttaa enemmän kuluja kuin tuottaa tuloja, niin se ei ole kestävä ratkaisu, sanoo Holmøy.
SUOMI:
-
Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde. linkki (http://hommaforum.org/index.php/topic,84733.msg1359775.html#msg1359775)
-
Suomalaisia tutkimuksia maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. linkkejä suomalaisiin tutkimuksiin (http://hommaforum.org/index.php/topic,84975.msg1369628.html#msg1369628)
EDIT lisätty tutkimuksia
Quote from: alussaolisana on 06.07.2013, 01:16:54
odir34r55 missaa totaalisesti pointin. Meille kerrotaan joka tuutista tauotta, että "Suomi tarvitsee maahanmuuttajia". Fakta on se, että tämä väite on emävalhe. Suomi ei "tarvitse" heitä yhtään mihinkään. Sitten kun tämä fakta osoitetaan, alkaa juuri sinun tyylisesi epälooginen höpinä: "Onhan täälläkin ryhmiä, jotka tulevat kalliiksi." Nii-in. Kaikissa yhteiskunnissa on. Miten se aikuisten oikeasti liittyy tähän? "Natsit sitä ja natsit tätä." Katso edellinen kysymys. "Pitäähän hädänalaisia auttaa." a) Meille valehdellaan - mamujenhan piti olla talouden vetureita. Jo pelkästään näin likainen valehtelu tekee minusta jyrkän maahanmuuttokiiman vastustajan. b) Uskotko sinä ihan oikeasti, että Suomen portille tulevat kolkuttelemaan ne oikeasti hädänalaiset? Minä teen töitä maahanmuuttajien parissa. Yleensä he ovat luokkaa kyläpäällikkö. Pitäisikö Euroopan ottaa nyt puoli Syyriaa "turvaan" vai pitäisikö heitä sittenkin auttaa paikan päällä? Oletko muuten tietoinen että Suomi elää velkarahalla? Oletko tutustunut varsinkin muslimimaahanmuuttajien rikostilastoihin Suomessa ja muualla tai toisen polven muslimimamujen asenteisiin Euroopassa? Tiedätkö mikä prosentti mamuista on oikeasti "pakolaisia"? Onko Husby tai Malmö tuttuja? Entäpä islam? Tiedätkö jotain Oslon raiskaustilastoista? Niin arvelinkin.
Miksi sekoitat pakolaisia ja maahanmuuttajia? 90% maahanmuuttajista on ei-pakolaistaustaisia ja tosiaan maahanmuuttajia tarvitaan. Sen lisäksi otamme vastaan pienen määrän pakolaistaustaisia.
Miksi olet niin kiinnostunut raiskauksista?
Oletko itse käynyt Malmössa tai Husbyssa? Moskeijassa?
Quote from: Katarina.R on 06.07.2013, 02:13:13
Ihan yhtälailla maahanmuuttajat ovat jo täällä.
Teidän, että olet vaan threadiä paskomassa, mutta saivarrellaan nyt sitten. Maahan
muuttaneet ovat jo täällä. Maahan
muuttavat eivät vielä ole. Maahanmuuttavia voidaan olettaa olevan moninkertainen määrä maahanmuuttaneisiin nähden, joten he ovat selvästi merkittävämpi ryhmä joka suhteessa.
Quote from: Katarina.R on 06.07.2013, 02:13:13
Miten voidaan vaikuttaa maahanmuuttavien ryhmien keskimääräisiin ominaisuuksiin?
Valikoimalla keiden annetaan muuttaa maahan.
Quote from: tietotyöläinen on 06.07.2013, 02:20:41
Quote from: Katarina.R on 06.07.2013, 02:13:13
Ihan yhtälailla maahanmuuttajat ovat jo täällä.
Teidän, että olet vaan threadiä paskomassa, mutta saivarrellaan nyt sitten. Maahanmuuttaneet ovat jo täällä. Maahanmuuttavat eivät vielä ole. Maahanmuuttavia voidaan olettaa olevan moninkertainen määrä maahanmuuttaneisiin nähden, joten he ovat selvästi merkittävämpi ryhmä joka suhteessa.
Quote from: Katarina.R on 06.07.2013, 02:13:13
Miten voidaan vaikuttaa maahanmuuttavien ryhmien keskimääräisiin ominaisuuksiin?
Valikoimalla keiden annetaan muuttaa maahan.
Maahanmuuttajien määrä ei kasva kovinkaan paljon, voidaan varmaan sanoa että jo puolet on jo täällä.
Millä tavalla maahanmuuttajia pitäisi valikoida? Onhan meillä nyt suhteellisen tiukat kriteerit kuka saa oleskeluluvan.
Sittenhän sinulla ei ole mitään sitä vastaan että ne säännökset alistetaan julkiselle poliittiselle keskustelulle? Ja että sinä keskustelussa määritellään rajat paljonko on paljon ja että kuinka paljon hyödytöntä saakka tänne otetaan kansalaisten hyvän tahdon eleenä. Ja että ketä me suomalaiset haluamme naapureiksemme. Ja voidaan myös selvittää kuinka paljon se maksaa. Kun kerran tiukkoja sääntöjä on, niin ne voidaan avata ja niistä voidaan puhua äänen!?
Jatkot ketjun aiheesta.
Ymmärrän hyvin, että kaikilla ei ehkä ole sanottavaa maahanmuuttoa koskevista tutkimuksista.
Odirilla onkin jo oma ketjunsa:
Kohti parempaa Suomea odir34r55:n kanssa! (http://hommaforum.org/index.php/topic,80992.0.html)
Osa viesteistä muutti sinne.
Suomalaisia tutkimuksia maahanmuuton taloudellisista vaikutuksistaMaahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012
Otteita:
- 2.1 Talousteoria: Vaikutukset kumpuavat maahanmuuttajien ja kantaväestön osaamisen suhteutumisesta (http://hommaforum.org/index.php/topic,76931.msg1160006.html#msg1160006)
- 2.2 Empiiriset tutkimukset: Yksimielisyys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista puuttuu (http://hommaforum.org/index.php/topic,76931.msg1160741.html#msg1160741)
Quote from: mietinen on 06.11.2012, 10:06:12
Quote
Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012 (http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c2a081d0-c409-44d8-829b-757194bc7855)
RAPORTTI 12/2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähdeluettelosta (sivu 81) löytyvät kaikki lähteet, alla pari keskeistä.
- NOU (2011) (http://www.regjeringen.no/pages/16413697/PDFS/NOU201120110007000DDDPDFS.pdf) Velferd og migrasjon. Den norske modellens framtid. Norges offentlige utredninger 2011: 7.
- Saarela, J. (2011) (http://www.magma.fi/images/stories/reports/ms1102_invinv.pdf) Invandringens samhällsekonomiska konsekvenser - med fokus på Svenskfinland. MAGMA-STUDIE 2/2011.
- Sarvimäki, M. (2010) (http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32010/kak32010sarvimaki.pdf) Maahanmuuton taloustiede: lyhyt johdatus. Kansantaloudellinen aikakauskirja (3/2010) 106:253-270.
- Sarvimäki, M. (2009) (http://taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32009/kak32009sarvimaki.pdf) Esseitä muuttoliikkeistä. Kansantaloudellinen aikakauskirja (3/2009) 105:376-379.
- Sarvimäki, M. ja Karvinen, A-M. (2008) (http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/794) Maahanmuuttajien työttömyyden ja työllistymisen kustannusvaikutukset Helsingin kaupungille. VATT-keskustelualoitteita 456. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Helsinki.
Matti Sarvimäen (http://www.vatt.fi/matti-sarvimaki) Vatt:in ja Jan Saarelan (http://www.vasa.abo.fi/users/jsaarela/js_publications.html) Åbo Akademin sivuilta löytyy runsaasti lisää tutkimuksia. Kannattaa tutustua.
Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta assimiloitua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta. Tämä kysymys kosketti erityisesti maahan runsain määrin vastaanotettuja pakolaisia, jotka saivat valtion tukea asuinkunnissaan viiden vuoden ajan saapumisestaan. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki mahdolliset tukimuodot, joita maahanmuuttajat saattoivat saada elinkaarensa aikana. Norjalaisten hallinnollisten rekisterien avulla voitiin seurata maahanmuuttajien taivalta näiden Norjaan saapumisesta lähtien alkuperämaan mukaan jaotellen.
Ekhaugen tutki vuosina 1992-1996 saapuneita maahanmuuttajia ja havaitsi, että heillä oli voimakkaampi taipumus assimiloitua tukien varaan, kuin niistä riippumattomiksi. Siten "63% keskivertopakolaisista oli todennäköisyys vielä 3 vuoden kuluttua saapumisestaan elää tukien varassa. 8 vuoden kuluessa tämä todennäköisyys laski 55%:iin.
Norjasta pois muuttavat maahanmuuttajat ovat Norjaan jääviä maahanmuuttajia useammin päässeet irti tukiriippuvuudesta. Maahanmuuttajat, joiden todennäköisyys päästä riippumattomaksi tuista on heikompi, hyötyvät Norjan anteliaista sosiaalieduista. Sosiaalituista riippumattomat voivat muuttaa muualle paremman palkan perässä.
Heikommassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat lisäksi hyvin haavoittuvia taloudellisille suhdanteille, mikä edelleen vähentää heidän merkitystään talouselämässä. Maahanmuuttajista ei synny vakaata tulonlähdettä julkiselle taloudelle. Useat maahanmuuttajat tulevat sotaakäyvistä maista ja heidän koulutustasonsa on riittämätön, joten heidän panoksensa on hyvin rajallinen: "Tällaisen maahanmuuton vaikutuksia tulee ehkä enemmänkin arvioida humanitaariselta, kuin taloudelliselta kannalta".
(Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Norjan työllisyysaste oli 71,6%. Euroopan muista maista tulleiden, erityisesti Itä-Euroopasta saapuneiden työllisyysaste oli tätä korkeampi - 75,9%. Aasiasta tulleiden työllisyysaste oli heikompi - 56,6% ja afrikkalaisten oli heikoin - 49%.)
[11] Ekhaugen T., "Immigrants on Welfare: Assimilation and Benefit Substitution", Memorandum, no 18, Department of Economics, University of Oslo, 2005.
EDIT täsmennetty tekstiä
Quote from: akez on 09.07.2013, 10:09:02Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta kotoutua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta.
"Kotoutua sosiaaliturvajärjestelmän kautta"? Eihän sellainen edes ole mitään "kotoutumista", vaan sitä L-kirjaimella alkavaa olemista.
Quote from: gloaming on 09.07.2013, 10:16:44
Quote from: akez on 09.07.2013, 10:09:02Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta kotoutua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta.
"Kotoutua sosiaaliturvajärjestelmän kautta"? Eihän sellainen edes ole mitään "kotoutumista", vaan sitä L-kirjaimella alkavaa olemista.
Tarkalleen ottaen ranskankielisessä alkutekstissä on assimiloitumista tarkoittava "s'assimiler" (par le système des transferts sociaux ou par travail). Koska lähes synonyymeinä käytetään sanoja assimiloitua - integroitua - kotoutua, niin valkkasin tähän sen Suomessa tunnetuimman sanan. Assimiloitumisen ja integroitumisen välillä kuitenkin on vissi ero ja kotoutuminen taas on aivan oma virityksensä. Riippuen puhujasta kaikki nämä voivat tarkoittaa samaa tai eri asiaa.
Assimiloituminenkin muuten tässä yhteydessä tarkoittaisi sitä L-kirjaimella alkavaa.
EDIT Asiaa mietittyäni havaitsin, että paras sittenkin käyttää assimiloitua sanaa tutkimuksen referaatissa. Teen korjaukset tekstiin.
Quote from: mietinen on 07.07.2013, 11:38:49
- 2.2 Empiiriset tutkimukset: Yksimielisyys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista puuttuu (http://hommaforum.org/index.php/topic,76931.msg1160741.html#msg1160741)
Lainaus linkin kappaleesta: "Nykyisessä keskustelussa korostuu maahanmuuton vaikutukset hyvinvointivaltioiden kuluihin ja sosiaaliturvaan.
Toistaiseksi on heikoiten tutkittu, mikä on maahanmuuton vaikutus julkiselle taloudelle ja etenkin julkisen talouden rahoitukselle. Syynä tähän lienee aiheen vaikeus ja haastavuus."
No, tuolla edellä niitä tutkimuksia aiheesta on kohtuullisen runsaasti ja samansuuntaisia tuloksia niistä näyttää löytyvän. Ehkäpä teemasta löytyy sittenkin enemmän konsensusta, kuin mitä lainattu kappaleen otsikko implikoi.
Tämäpä loistava ketju, jollaista todella kaivataan. Kvantitatiivista, järjen käyttöön perustuvaa tilasto- ja taloustieteellistä keskustelua ja analyysia eri maahanmuuttajaryhmistä on maailmalla näköjään tehtykin, ymmärrettävistä syistä kauemmin ja enemmän kuin Suomessa.
Voi tosin olla, etteivät näidenkään tulokset riitä niille, jotka haluavat pitää rajoja auki humanitaariselle ja teleport-maahantunkeutumiselle. Kas kun eivät suvikset jo ole alkaneet moralisoida, että taloudellisen hyödyn edellyttäminen humanitaariselta maahanmuutolta on jo sellaisenaan epäeettistä, tai jotain. Että Suomen pitäisi päästää humanitaarisia maahanmuuttajia tänne asumaan tietoisina siitä, että heistä ja heidän jälkeläisistään tulee aiheutumaan enemmän taloudellista rasitetta kuin hyötyä myös pitkällä aikavälillä. Taannoisesta OECD:n raportista voi jo saada sen käsityksen, että humanitaarisen maahanmuuton negatiiviset vaikutukset jo nyt kutakuinkin täydellisesti neutraloivat sen hyödyn, mitä saadaan muusta maahanmuutosta. Seuraavaksi he varmaan vaativat hyväksymään humanitaarisen maahanmuuton taloudellisen haitallisuuden ja irrottamaan humanitaariset maahanmuuttajat tällaisesta tilasto- ja hyötykeskustelusta.
On hyvä, että maahanmuuttoa ilmiönä eritellään. Se sisältää tosiaankin useita erilaisia ryhmiä, joilla on omat ominaispiirteensä.
Edellisen valossa lienee aika selvää, että humanitaarista maahanmuuttoa ei voida perustella taloudellisilla tekijöillä. Siksi saattaisi olla ihan hyvä, että se irroitetaan tarkasteluun täysin omana maahanmuuton lajinaan. Silloin keskeiseksi nousevat ainakin seuraavat kysymykset:
1) Mitä on humanitaarinen maahanmuutto?
2) Voidaanko humanitaarisella maahanmuutolla ratkaista humanitaarisia ongelmia?
3) Moraaliset ja eettiset kysymykset:
- Onko humanitaarista, jos humanitaarisen maahanmuuton johdosta syntyy vastaanottavassa maassa suuria ongelmia: eri kulttuurit törmäävät yhteen, lähiöt palavat, kantaväestö joutuu lisääntyneen rikollisuuden uhreiksi ... ?
- Onko humanitaarista, että autetaan vain harvoja valtavin kustannuksin, kun voitaisiin auttaa kaikkia konfliktin lähialueilla vaatimattomammissa oloissa, mutta tasapuolisemmin?
Ruotsidemokraatit esittelivät maanantaina laskelmansa maahanmuuton kustannuksista ja toisenlaisella maahanmuuttopolitiikalla saatavista säästöistä.
Sverigedemokraterna: SD presenterade invandringskostnader (https://sverigedemokraterna.se/2013/09/30/sd-presenterade-invandringskostnader/) 30.9.2013
Lehdistötiedote: SD presenterade beräkning om invandringsbesparing (http://www.mynewsdesk.com/se/sverigedemokraterna/pressreleases/sd-presenterade-beraekning-om-invandringsbesparing-911241)
Besparing på invandring och integration (http://sverigedemokraterna.se/wp-content/uploads/2013/09/Bilaga-A-Besparingar-p%C3%A5-invandring-och-integration-2013.pdf) (pdf)
Laskelmat ja ylipäätään Ruotsidemokraattien tapa käydä maahanmuuttokeskustelua teilattiin ruotsalaisessa mediassa totaalisesti. Centrum mot rasism -järjestön puheenjohtaja Kalle Larssonin mukaan Ruotsidemokraattien esitys "ei ole vain väärää matematiikkaa vaan rasistista matematiikkaa". Larsson uskoo, että säästöt edellyttäisivät kansainvälisten sopimusten rikkomista ja olisivat muutenkin väärä signaali ulkomaalaisille. Larsson ei erittele sen tarkemmin laskemien virheitä tai kansainvälisten sopimusten rikkomisia, mutta toteaa painokkaasti, että Ruotsidemokraattien koko politiikka perustuu yhteen kysymykseen, ja se on rasismi.
Expo: "SD presenterar en rasistisk matematik" (http://expo.se/2013/sd-presenterar-en-rasistisk-matematik_6171.html)
Larssonia kuohuttaa jo siksikin, että SD:n varjobudjetissa leikattaisiin hänen putiikkinsa rahoitusta voimakkaasti. Onhan se "rasismia".
Quote from: Roope on 02.10.2013, 13:31:14
Ruotsidemokraatit esittelivät maanantaina laskelmansa maahanmuuton kustannuksista ja toisenlaisella maahanmuuttopolitiikalla saatavista säästöistä.
Sverigedemokraterna: SD presenterade invandringskostnader (https://sverigedemokraterna.se/2013/09/30/sd-presenterade-invandringskostnader/) 30.9.2013
Linkistä:
"Sven-Olof Sällström, ekonomiskpolitisk talesperson, kommenterar:
- Vi visar med all önskvärd tydlighet att det går att möjliggöra såväl sänkta skatter till låg- och medelinkomsttagare som kraftfulla förstärkningar av välfärden om man prioriterar annorlunda vad gäller invandringspolitiken. Samtidigt kommer vi i partiets kommande budgetmotion att kraftigt förstärka stödet till UNHCR."
Sven-Olof Sällström, talouspoliittinen tiedottaja kommentoi:
- Me osoitamme kaikinpuolin riittävällä selkeydellä, että on mahdollista laskea pieni- ja keskituloisten veroja, sekä vahvistaa voimakkaasti hyvinvointia, jos maahanmuuttopolitiikan prioriteetteja muutetaan. Samalla tulemme puolueen tulevassa budjettiesityksessä voimakkaasti vahvistamaan tukea UNHCR:lle [YK:n pakolaisjärjestö].
Norjalaisen Dagbladet-lehden juttu.
Quote6,7 miljardia euroa* maahanmuuttajien kurssittamiseen
Monet maahanmuuttajat syrjäytyvät kalliista valmentavista kursseista ja työohjelmista huolimatta.
Dagbladet 10.5.2013 juttu norjaksi (http://www.dagbladet.no/2013/05/10/nyheter/okonomi/hegnarno/innvandring/innvandrer/27104811/)
(http://gfx.dagbladet.no/labrador/222/222006/22200644/jpg/active/978x.jpg)
Maahanmuutto: Tuhansia maahanmuuttajia syrjäytyy vuosittain kalliista valmennuskursseista huolimatta.
Finansavisen on paljastanut "maahanmuuttolaskelmaksi" kutsutussa viime kuukausien reportaasisarjassa, että integroiminen maksaa kymmeniä miljardeja kruunuja ja tulokset ovat järkyttäviä.
Rahaa kuluu ja silti monet maahanmuuttajat syrjäytyvät kalliista valmennuskursseista huolimatta, kirjoittaa Finansavisen.
Lehti on aiemmin paljastanut, että jokainen ei-länsimainen maahanmuuttaja maksaa Norjalle 487 000 euroa ja 7 vuoden aikana maahanmuutto on maksanut maalle 8,3 miljardia euroa.
Keskiviikkona lehti kertoi, että valtio on käyttänyt 238 000 euroa jokaista uutta ei-länsimaista maahanmuuttajaa kohden saadakseen heidät töihin tai opiskelemaan. Samalla Statistisk sentralabyrån (SSB) luvut osoittavat, että yhä harvempi aloittaa työnteon tai opiskelun.
Vain puolet valmentavan norjan, yhteiskuntaopin ja muiden aineiden kurssin vuonna 2010 päättäneistä tekee jotakin yhteiskunnan kannalta hyödyllistä 2 vuotta kurssin päättymisen jälkeen, osoittaa SSB:n seuranta.
6,7 miljardia euroa
Valtio on käyttänyt sosiaalitukina ja kurssimaksuina yhteensä 6,7 miljardia euroa yhteensä 56 000 maahanmuuttajan kouluttamiseen ajanjaksolla 2004-2010.
Lopputulos oli, että 33 000 maahanmuuttajaa oli töissä tai koulutuksessa vuosi kurssin päättymisen jälkeen. Ja trendi on laskeva, paljasti Finansavisen.
Valmennuskurssien varjopuoli on, että valtio on käyttänyt 2,7 miljardia euroa 23 000 henkilöön, jotka nykyään eivät tee mitään yhteiskunnan kannalta hyödyllistä.
Lisäksi hallitus on satsannut "Jobbsjansen'iin" (työmahdollisuus), johon hallitus on käyttänyt 34,5 miljoonaa euroa saadakseen 360 ei-länsimaista maahanmuuttajaa töihin.
Vertailun vuoksi Opetusministeriön (Kunnskapsdepartementet) budjetti on 6,5 miljardia euroa ennen lainatransaktioita.
Tämä tarkoittaa, että hallitus on käyttänyt 6 vuoden aikana 33 000 ei-länsimaisen maahanmuuttajan työllistämiseen ja kouluttamiseen yhtä paljon rahaa, kuin mitä valtiolta meni budjetista koko väestön lastentarhojen, koulujen, koulutuksen ja tutkimuksen kuluihin vuonna 2013.
Ja tulevina vuosina kulut kasvavat, sillä maahanmuutto ja kurssiohjelmat jatkuvat kuten ennen. Maahanmuutto Norjaan oli ennätyskorkealla vuonna 2012. Ja tämä tapahtuu samaan aikaan, kun mm. Sveitsi rajoittaa maahanmuuttoa.
Integrointi ontuu
Tuloksia ei ole vielä vuonna 2011 kurssinsa lopettaneiden osalta. Kunnilta kestää vuoden ajan raportoida tuloksista Integrerings- og mangfoldsdirektoratet'ille (Integrointi- ja moninaisuusdirektoraatti).
Vuonna 2011 kursseihin osallistui 12 800 henkilöä. Kustannukset tästä olivat yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.
Vaikka SSB:n luvut osoittavat, että määrä on mennyt laadun ohi, niin valtiosihteeri Ahmed Ghanizadeh Barne- likestillings- og inkluderingsdepartementet'ista (Lapsi- tasa-arvo- ja integrointiosastolta) puolustaa silti asiaa.
- Sisäänpääsy norjalaiseen yhteiskuntaan on välttämätöntä ja tärkeää, sillä emme voi olla sen ulkopuolella, kertoi Ghanizadeh tänään Finansavisenille.
Samalla hän on sitä mieltä, että valmennusohjelma ei ole riittävä ja hän vaatii lisää resursseja. Hän protestoi myös tuloksia vastaan, jotka eivät hänen mielestään ole niin pahoja, kuin mitä SSB:n luvut antavat ymmärtää.
Nykyisin siirtyminen peruskouluun ei näy nopeasti tilastoissa, mutta jos se näkyisi, niin meillä olisi huomattavasti suurempi määrä menestystarinoita valmennuskursseilta, hän painotti.
SSB ei siis saa tilastoitua menestystarinoita, jotka liittyvät henkilöihin, joihin on käytetty 119 000 euroa, että hän seuraavaksi aloittaisi peruskoulun.
Hallituksen on saatettava valmennuskurssit ja peruskoulu paremmin yhteen. Tähän liittyy se, että yli 60 prosentilla somalitaustaisista ei ole lainkaan koulutusta takanaan, kun he aloittavat valmennuskurssin, sanoo Ghanizadeh Finansavisen-lehdelle.
------
* Valuuttakurssina käytetty päivän kurssia. 1 Norjan kruunu = 0.118791 euroa.
Norjalaisen ABC Nyheter -lehden artikkeli aiheesta.
QuoteFinansavisenin uusi maahanmuuttolaskelma
Jokainen somali maksaa valtiolle 1.000.000 euroa*
Norjaan tulevan somalin elinikäiset kustannukset ovat paljon suuremmat kuin tamileilla (107.000 euroa), intialaisilla (190.000 euroa) ja pakistanilaisilla (606.000 euroa).
ABC Nyheter 09.09.2013 artikkeli norjaksi (http://www.abcnyheter.no/nyheter/2013/09/07/hver-somalier-koster-staten-9-millioner-kroner)
Maahanmuuttajista valtiolle syntyvät kustannukset vaihtelevat suuresti – eikä pelkästään positiivisen taseen omaavien maahantulevien valmiiksi koulutettujen ruotsalaisten ja ei-länsimaisista kulttuureista tulevan väen välillä.
Myös kaukomaista tulevien maahanmuuttajien välillä on suuria eroja integroitumisessa ja työn saannissa, joka samalla vaikuttaa valtion tuloihin ja menoihin.
Asia ilmenee Finansavisenin maanantaina julkaisemista luvuista, jotka perustuvat Statistisk sentralbyrån SSB (Tilastokeskus) lukuihin työllisyydestä maahanmuuttajien tulomaan mukaan jaoteltuna.
Aiemmin Finansavisen on julkaissut lukuja ei-länsimaisista maahanmuuttajista yhdistettynä.
Suuri ero Intia - Pakistan
Finansavisenin mukaan keskiverto somali ja hänen jälkeläisensä maksavat nettona 1.000.000 euroa.
Luku olettaa, että kyseisen henkilön lapsi integroituu täydellisesti Norjaan. Lehti painottaa, että tämä on keskivertoluku ja että somalien, kuten myös muiden ryhmien, keskuudessa on suuria eroja yksilöiden välillä.
Ei-länsimaisista maahanmuuttajiasta menestyvät parhaiten kansalaissodan runtelemasta Sri Lankasta tulleet. Heidän kohdallaan kustannukset ovat vain 107.000 euroa työnteon johdosta.
Finansavisen havaitsi suuren eron naapurimaiden Intian ja Pakistanin välillä. Keskiverto maahan tuleva intialainen maksaa valtiolle 190.000 euroa.
Vastaavasti pakistanilainen maksaa 606.000 euroa.
(...)
---------
* 9 miljoonaa Norjan kruunua. Valuuttakurssina käytetty kurssia 1 Norjan kruunu = 0.118791 euroa.
Laajempi käännös artikkelista ketjussa 2013-12-31 HS:Maahanmuuton kustannuksia on lähes mahdotonta laskea (http://hommaforum.org/index.php/topic,90652.msg1522173.html#msg1522173)
Aiheeseen liittyvä Talouselämä-lehden (Nro 1/2014) juttu Paul Collierin kirjasta "Exodus: Immigration and Multiculturalism in the 21st Century".
QuoteOnko maahanmuutto hyvä vai paha asia?
Matti Aaltola
Talouselämä 11.1.2014 kirja-arvio (http://www.talouselama.fi/kirjat/onko+maahanmuutto+hyva+vai+paha+asia/a2225096)
(http://www.talouselama.fi/kirjat/article2225043.ece/BINARY/)
Paul Collier: Exodus: Immigration and Multiculturalism in the 21st Century, Penguin 2013, 320 sivua, 24 euroa
Oxfordin yliopiston kansantaloustieteen ja talouspolitiikan professori Paul Collier on yksi maailman johtavista kehitysmaiden ja kehitysavun vaikutusten tutkijoista.
Uudessa kirjassaan Collier analysoi käynnissä olevaa globaalia muuttoliikettä, joka suuntautuu köyhistä rikkaisiin maihin. Asia on ajankohtainen varsinkin Britanniassa, jossa kysymys maahanmuutosta on erityisen polttava. Siellä hallitus pyrkii rajoittamaan jopa EU:n sisällä tapahtuvaa työvoiman liikkuvuutta pelätessään maahanmuuttoaaltoa Romaniasta ja Bulgariasta.
Collierilla ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, onko maahanmuutto hyvä vai paha. Aihe on liian monimutkainen. Liberaaleja asenteita perinteisesti kannattava The Economist –lehti ei ole hyväksynyt Collierin kaikkia johtopäätöksiä. Lehti katsoo, että kirja vähättelee maahanmuuton positiivisia vaikutuksia.
Kysymys, onko maahanmuutto hyvästä vai pahasta, on Collierin mielestä väärä. On kysyttävä, kuinka paljon maahanmuuttoa erilaiset yhteiskunnat sietävät. Tunnetusti Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat tässä täysin erilaisia. Collier sanoo haluavansa vastustaa mustavalkoista ajattelua ja vähentää ennakkoluuloja.
Collier väittää, että maahanmuutto kasvaa kiihtyvästi, jos mitään ei tehdä. Vastaanottavilla mailla on oltava maahanmuuttopolitiikka ja rajoituksia. Kunkin maan täytyy löytää omiin oloihinsa sopiva maahanmuuton taso ja optimaalinen kasvuvauhti. Ylitys aiheuttaa pysyvää vahinkoa maalle ja väestölle.
Naapurimaat Suomi ja Ruotsi ovat tässä suhteessa täysin erilaisia. Ruotsin maahanmuuton taso ja kasvuvauhti (esimerkiksi vuonna 2013 pakolaiset Syyriasta) olisi ilmeisesti Suomelle painajainen.
Lihavoinnit mun.
Linkki (http://www.amazon.co.uk/Exodus-Immigration-Multiculturalism-21st-Century/dp/1846142245) kirjan selattavaan versioon Amazon uk:n sivuilla.
Bulgarialaislehdessä juttua Bulgarian tiedeakatemian tekemästä tutkimuksesta.
QuoteEdes maahanmuuttajat eivät voi pelastaa maata väestön vanhenemiselta
Sega 23.3.2014 juttu bulgariaksi (http://www.segabg.com/article.php?id=691491)
Maahanmuuttajat saattavat hidastaa väestön vanhenemista keskipitkällä tähtäimellä, mutta he eivät voi kääntää tendenssiä. Tämä on Bulgarian tiedeakatemian maan demografista tilaa koskevan raportin eräs johtopäätös. Kansallisiin tilastoihin nojaavan realistisen ennusteen mukaan Bulgariaan muuttaa keskimäärin 15.000 ulkomaalaista vuosittain vuoteen 2060 mennessä. Optimistisen ennusteen mukaan maahanmuuttajia tulee vuosittain 20.000 henkeä ja pessimistisen ennusteen mukaan 10.000. Koska he ovat etupäässä nuoria henkilöitä, niin he voivat hidastaa väestön vanhenemista ja vähentää sosiaaliturvajärjestelmään kohdistuvaa rasitetta, jota pahentaa se, että työikäisiä bulgarialaisia on yhä vähemmän. "Tämä tietenkin edellyttää, että työnantajat alkavat pitää maahanmuuttajia työvoimana, mitä tilanne ei ole nykyään", kertovat asiantuntijat.
Ennusteiden mukaan vuoteen 2060 mennessä maahanmuuttajat ovat kasvattaneet väestöämme lähes puolella miljoonalla hengellä. Ilman maahanmuuttajia väestön määrä kutistuu siihen mennessä vajaaseen 5,1 miljoonaan henkeen. Tilastokeskuksen realistisen ennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden bulgarialaisten määrä tulee silloin olemaan noin 30% väestöstä.
Maahanmuuttajien vaikutus ulottuu kuitenkin vai keskipitkälle tähtäimelle. "Tämä tarkoittaa, että jos hallitus ei määrittele kategoriaa "toivottava maahanmuuttaja", niin maahanmuutto ei tule olemaan käyttökelpoinen väline torjumaan syntyvyyden laskun ja väestön vanhenemisen aiheuttamia osittain kielteisiä seurauksia", kommentoivat tutkijat. Siksi he ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimiin oikeanlaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen omaavien ulkomaalaisten houkuttelemiseksi ja että se rajoittaa rikollisten ja uskonnollisesti fanaattisten maahanmuuttajien määrää.
Viimeiset yhdeksän vuotta kattavan (vuoteen 2011 asti) väestölaskennan tietojen mukaan maahan on muuttanut 131.539 henkeä, joka on keskimäärin 14.615 henkeä vuodessa. Joka toinen maahan pysyvästi muuttanut ulkomaan kansalainen tuli EU:n ulkopuolelta. Heistä enemmistö oli venäläisiä – lähes 12.000, eli 65% kokonaismäärästä.
PALUU
Asiantuntijat arvioivat, että myös bulgarialaisia pitää houkutella takaisin kotimaahan paremmilla palkoilla. Eurostatin ja kansallisen tilastokeskuksen arvion mukaan maasta muuttaa pois vuosittain 20.000-25.000 iältään 25-39 –vuotiasta henkilöä. Maailmanpankin tekemän tutkimuksen mukaan vuodesta 2011 lähtien aktiivisimmassa iässä olevan (30-35 –vuotias) väestön määrä on kutistunut eniten Bulgariassa - 15 prosenttia - verrattuna muihin tutkittuihin maihin.
Lihavoinnit mun.
Aiheesta juttua ketjussa 2014-03-23 Bulgaria: Edes maahanmuuttajat eivät torju väestön vanhenemista (http://hommaforum.org/index.php/topic,92609.msg1590128.html#msg1590128)
Maahan muuton talousvaikutuksissa kannattaa huomioida myös tämä.
koripalloja myyvän liikkeen liikevaihto kasvanut rajusti.
http://yritys.taloussanomat.fi/y/top-pick-oy/helsinki/2217628-5/
Ketjun aiheeseen liittyvä norjalaistutkimus kopioituna toisesta ketjusta ...
Quote from: akez on 22.06.2015, 23:05:00
Syyrialaispakolainen maksaa Norjalle 800.000 euroa* - 8.000 pakolaista taas maksaa useita miljardeja euroja
- Me voimme auttaa miljoonaa ihmistä paikan päällä sen sijaan, että autamme 0,1% lotossa onnekasta.
Hegnar.no 18.6.2015 juttu norjaksi (http://www.hegnar.no/okonomi/artikkel551578.ece)
Høyren parlamenttiryhmän johtaja Trond Helleland esitti eilen Stortingetissä, että Norjaan otettaisiin 8.000 syyrialaista pakolaista lisää ja hätäapuun paikan päällä myönnettäisiin noin 29 miljoonaa euroa lisää rahaa, kirjoittaa Finansavisen.
Høyren, Arbeiderpartin, Venstren, KrF.n, Senterpartin ja MDG:n yksimielisyys vastaanotettiin viime viikolla pettymyksellä Pakolaisavussa ja Norjan turvapaikkahakijajärjestössä (NOAS). He olivat toivoneet 114 miljoonaa euroa lisäapuun paikan päällä.
29 ja 114 miljoonan euron välisellä erolla on meille lähialueilla huomattavasti suurempi merkitys kuin sillä, että he ottaisivat 8.000 kiintiöpakolaista 10.000 sijaan, sanoi NOAS-johtaja Ann-Magrit Astenå Dagbladetille perjantaina.
Nyt FrP haluaa antaa pakolaisjärjestöjen haluamat rahat järjestöille sen sijaan, että otettaisiin 8.000 syyrialaista pakolaista lisää Norjaan.
- Me kannatamme 114 miljoonan euron lisärahoitusta koskevaa ehdotusta, sillä me haluamme auttaa huomattavasti useampia ihmisiä kuin mitä Stortingetin enemmistö aikoo. Tämä 114 miljoonaa euroa tulee niiden satojen miljoonien eurojen päälle, jotka hallitus on jo myöntänyt, sanoi Christian Tybring-Gjedde Finansavisen-lehdelle.
114 miljoonan euron lisärahoituksella arvioidaan voitavan auttaa miljoonaa henkilöä paikan päällä.
- 8.000 lisäkiintiöpakolaisen ottaminen Norjaan olisi aika tehoton toimi ja se olisi vielä hyvin kallista, hän lisäsi.
Hallitus: 11 miljardia euroa
Tybring-Gjedden ja Mazyar Keshvarin eilen iltapäivällä FrP-puolueen nimissä parlamentissa jättämä esitys perustuu 8.000 syyrialaisen lisäpakolaisen Norjaan ottamisen koko elinkaaren mittaisiin kustannuksiin.
- Suorat vastaanottokustannukset yhtä pakolaista kohden ovat 5 vuoden aikana 114.000 euroa, eli 8.000 pakolaisen kohdalla yhteensä 912.000.000 euroa, osoittaa Oikeus- ja valmiusosaston laskelma.
- Samanaikaisesti UDI:n tilasto osoittaa, että keskimääräinen syyrialainen pakolainen saa tuotua Norjaan perheenyhdistämisen perusteella mukanaan vielä 0,7 henkilöä.
"Kyse on siten todellisuudessa vähintään 13.600 syyrialaisesta pakolaisesta ajanjaksolla", todetaan Finansavisenin mukaan esityksessä.
- SSB:n [Norjan tilastokeskus] mukaan keskimääräisen syyrialaisen pakolaisen aiheuttamat elinkaaren mittaiset kustannukset ovat 800.000 euroa, jos integroituminen onnistuu kuten naapurimaasta Irakista tulleiden pakolaisten kohdalla. Mainittujen 8.000 pakolaisen ja 5.600 perheenyhdistämisen kautta tulleen aiheuttamat kustannukset tulevat nousemaan siten yhteensä 11 miljardiin euroon.
- Kuinka kustannukset voivat olla näin suuret?
- Pakolaiset käyvät töissä huomattavasti harvemmin kuin väestö keskimäärin ja he käyttävät sosiaalitukia huomattavasti muuta väestöä enemmän. SSB:n arviota 800.000 euron elinikäisistä kustannuksista voidaan pitää varovaisena arviona, koska siinä oletetaan, että pakolaisen jälkeläiset integroituvat täydellisesti, sanoi Tybring-Gjedde Finansavisenille.
--------------------------------------------------------------------------------
* Jutun luvut on muutettu euroiksi kurssilla 1 NOK = 0.1141 EUR
Pakolaiskriisin kustannuksista Saksassa kertova saksalaislehden juttu ...
Quote from: akez on 22.08.2015, 11:56:23
Uudet ennusteet:
Turvapaikanhakijat tulevat maksamaan jopa 10 miljardia euroa
Saksaan ennustetaan saapuvan tänä vuonna jopa 800.000 pakolaista. Osavaltioiden kulut ovat siksi jyrkässä nousussa. Finanssiministeri vaatii korkeampia veroja.
Frankfurter Allgemeine Zeitung 20.8.2015 juttu saksaksi (http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/wirtschaftspolitik/asylbewerber-kosten-bis-zu-10-milliarden-euro-13758770.html)
(http://media0.faz.net/ppmedia/aktuell/wirtschaft/3742718533/1.3759102/article_multimedia_overview/fuer-immer-mehr-menschen-wird.jpg)
Rosenheimin rautatieasemalla: Saksa on toivekohde yhä useammalle henkilölle
Turvapaikanhakijoiden majoitus- ja ylläpitokustannukset tulevat kasvamaan tänä vuonna edelleen dramaattisesti. Syynä on se, että ennustetta saapuvasta tulvasta on korjattu vahvasti ylöspäin. Saksaan odotetaan nyt saapuvan tänä vuonna 800.000 turvapaikanhakijaa - lähes neljä kertaa enemmän kuin 2014. Ennusteen esitti Saksan sisäministeri Thomas de Maizière (CDU) keskiviikkona Berliinissä. Sosiaalidemokraattien (SPD) parlamenttiryhmän johtaja Thomas Oppermann arvioi määräksi 700.000 - 800.000 pakolaista.
Erään laskelman mukaan tulisivat osavaltioiden kulut turvapaikanhakijoista nousemaan jopa 10 miljardiin euroon, jos pakolaiset viipyvät täällä yhden vuoden. Tämä tulos saadaan kertomalla ennusteen pakolaismäärällä osittain kustannukset kattava kokonaissumma 12.000 - 13.000 euroa /pakolainen, jonka eräät osavaltiot maksavat piirikunnille ja kunnille. Osavaltioiden ja kuntien vaatimukset liittovaltion suuremmasta rahoitusosuudesta ovat käyneet yhä kovaäänisimmiksi. On esitetty jo ensimmäisiä veronkorotusvaatimuksia turvapaikkakulujen kattamiseksi.
Tähän mennessä osavaltiot olivat suunnitelleet majoitukseen, ylläpitoon, kielikursseihin, terveydenhoitoon ja sosiaalihuoltoon menevän kuluina vähintään 5-6 miljardia euroa. Saksan hallitus oli vielä äskettäin laskenut pakolaisten määräksi 450.000 henkilöä ja vuoden alussa luvuksi oli arvioitu vain 300.000 henkilöä. Viime vuonna osavaltioiden suorien pakolaiskulujen arvioitiin olleen 2,2 miljardia euroa. Useat osavaltiot joutuivat lisäbudjeteissaan jo kaksinkertaistamaan - osa jopa kolminkertaistamaan - kulunsa.
"Meillä ei ole enää aikaa keskustella kuukausikaupalla"
Vain Baijerissa saavat kunnat kulunsa melkein täysin korvatuksi. Muissa osavaltioissa rahat riittävät, kuten pormestarit valittavat, kattamaan vain 20-80% kokonaiskuluista. Baden-Württembergin piirikunnassa korvaussumma pakolaista kohden on nykyisin 13.260 euroa. Berliinissä se on noin 12.000 euroa, Bremenissä 12.500 euroa. Muissa osavaltioissa on käytössä sekajärjestelmä. Jos lähtökohdaksi otetaan 12.000 - 13.000 euron summa ja pakolaisten määräksi nyt ennustettu jopa 800.000 henkeä, niin kustannukset nousevat yli 9 miljardista eurosta jopa 10,5 miljardiin euroon. Tällaisiin kuluihin osavaltioiden on varauduttava, jos pakolaisia joudutaan ylläpitämään vuoden verran. Jo kuukausien ajan osavaltiot ovat vaatineet lisää rahaa liittovaltiolta. "Liittovaltion on nyt kerrottava hyvin nopeasti, kuinka he aikovat osallistua pysyvästi ja rakenteellisesti pakolaisten ylläpitokustannuksien kattamiseen. Meillä ei ole enää aikaa keskustella asiasta kuukausikaupalla", sanoi Nordrhein-Westfalenin ministeripresidentti Hannelore Kraft (SPD) keskiviikkona. Tähän mennessä liittovaltio on luvannut antaa osavaltioille vain yhden miljardin euron verran rahaa.
Joissakin osavaltioissa vaaditaan jo kovaan ääneen veronkorotuksia. Schleswig-Holsteinin finanssiministeri Monika Heinold (Vihreät) vaatii, että valtion on "parannettava tulopuoltaan", eli otettava käyttöön uusia veroja tai on korotettava vanhoja veroja. Pakolaisavun rahat tulee ensisijaisesti ottaa rikkailta. Heinold haluaisi korottaa perintöveroa. Hän näkee mahdollisuuksia myös finanssitransaktioverossa. Lisäksi solidaarisuusvero (Solidaritätszuschlag) säilytettäisiin ja tulot käytettäisiin turvapaikkakulujen kattamiseen. Schleswig-Holstein on nostanut pakolaismenonsa tänä vuonna melkein 300 miljoonasta eurosta yli kolminkertaisiksi.
Erityisen suuria kustannuksia aiheuttavat yksintulleiden alaikäisten majoitus ja ylläpito. Suurin osa näistä nuorista turvapaikanhakijoista tulee Baijeriin, joka sijaitsee pakolaisten pääreitin varrella. Tällä hetkellä heitä on Baijerin sosiaaliministeriön mukaan yli 11.000 tuhatta ja heitä tulee kuukausittain noin 1.200 henkeä lisää. ...
Kustannusten "räjähdysmäistä kasvua"
Yksintulleista alaikäisistä syntyy suuria kustannuksia. Kotipaikka alaikäiselle pakolaiselle maksaa noin 60.000 euroa vuodessa, kertoi Baijerin maapäivien (Landkreistags) presidentti Christian Bernreiter. Muut viranomaisarviot ovat matalampia, keskimäärin 40.000 euroa. Bernreiter puhuu kustannusten "räjähdysmäisestä kasvusta". Hänen arvionsa mukaan pelkästään tänä vuonna alaikäisten majoitus- ja ylläpitokulut tulevat nousemaan Baijerissa yli puolen miljardiin euroon. "Me emme yksinkertaisesti selviä enää", sanoi Bernreiter, joka on kotoisin Daggendorfista Itä-Baijerin rajan lähistöltä, jonne ihmissalakuljettajat dumppaavat paljon siirtolaisia. ...
(...)
http://www.soininvaara.fi/2015/10/10/kaupunkien-voitto-1-aluksi/ (http://www.soininvaara.fi/2015/10/10/kaupunkien-voitto-1-aluksi/)
Soininvaaran kirjoitus ei käsittele niinkään maahanmuuttoa vaan muuttoliikettä kaupunkeihin. Maahanmuutosta kuitenkin seuraa kaupunkien väkiluvun kasvu ennen pitkää. Soininvaara arvioi kuntien infraan investointitarpeeksi 30 000 euroa per uusi asukas. Kommenteissa hän toteaa että tämä kustannus menisi uuden asunnon ostajan piikkiin. Maahanmuuttajan kyseessä ollen asunnon ostaa veronmaksaja, joka kustantaa myös 15000 euron vuotuisen elatuksen. Tästä infran kustannuksesta ei ole julkisesti paljon puhuttu. Asunnon vaatima investointi on myös suuri mutta se sisältynee pääosin tuohon 15000 euroon josta sitä maksetaan vuokrana takaisin. Maahanmuuttokriisin todellinen hinta on aivan järkyttävä. Uuden tulijan myötä kunnalle siis lankeaa 45000 euron miinusmerkkinen jättipotti joka jatkuu vuosittain 15000e maksulla. Irak/Somalia-lähtöisistä mamuista jää työttömäksi lähes 90%, loput 10% kustantavat vain tuon 30000e kertaluonteisesti. Onnea Suomi.
Tutkimukset osoittaa, että jos maahanmuuttajat työllistyvät, niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa kansantaloudelle. Nyt puhutaan siis kansantaloudesta lyhyellä aikavälillä, ei sosiaalisista ja kulttuurillisista eroista, jotka on valtavia, ja joissa kuilu kantasuomalaisten ja tunkeutujien välillä tulee vain levenemään tunkeutujamäärien kasvaessa suuriksi.
Ongelmana on, että ne ei työllisty, varsinkaan Irakilaiset ja somalit, ja ne on suurimmat tunkeutujaryhmät tälläkin hetkellä.
Jatkossa työllistyminen tulee olemaan vielä hankalampaa, eli työllisyysprosentit tulee vain laskemaan, myös kantasuomalaisten osalta, ollaan pirullisessa negatiivisessa kierteessä, eikä maahanmuuttajista ole sen paikkaajiksi, päinvastoin.
Quote from: turjake on 11.10.2015, 12:02:10
http://www.soininvaara.fi/2015/10/10/kaupunkien-voitto-1-aluksi/ (http://www.soininvaara.fi/2015/10/10/kaupunkien-voitto-1-aluksi/)
Soininvaaran kirjoitus ei käsittele niinkään maahanmuuttoa vaan muuttoliikettä kaupunkeihin. Maahanmuutosta kuitenkin seuraa kaupunkien väkiluvun kasvu ennen pitkää. Soininvaara arvioi kuntien infraan investointitarpeeksi 30 000 euroa per uusi asukas. Kommenteissa hän toteaa että tämä kustannus menisi uuden asunnon ostajan piikkiin. Maahanmuuttajan kyseessä ollen asunnon ostaa veronmaksaja, joka kustantaa myös 15000 euron vuotuisen elatuksen. Tästä infran kustannuksesta ei ole julkisesti paljon puhuttu. Asunnon vaatima investointi on myös suuri mutta se sisältynee pääosin tuohon 15000 euroon josta sitä maksetaan vuokrana takaisin. Maahanmuuttokriisin todellinen hinta on aivan järkyttävä. Uuden tulijan myötä kunnalle siis lankeaa 45000 euron miinusmerkkinen jättipotti joka jatkuu vuosittain 15000e maksulla. Irak/Somalia-lähtöisistä mamuista jää työttömäksi lähes 90%, loput 10% kustantavat vain tuon 30000e kertaluonteisesti. Onnea Suomi.
Onnea Suomen lapset. He taman perseilyn maksavat ja karsivat multikultipaskan negatiivisista vaikutuksista. Ei kovasti epailyta, etta jossain vaiheessa veri virtaa. Kuka helvetin aalio ryhtyy hanelle pedattuun asemaan maksumiehena ja lypsylehmana vapaamatkustajille? Siis tyyliin, sina maksat oman ja joidenkin toisien maahan omin luvin valssanneiden elamisen. Alistut turvallisuuden katoamiseen kaduilta ja kuuntelet raistisyyllistamista paivasta toiseen. Yhteiskunta rakentaa tietoisesti pommia. Minuakin vituttaa ajatus maksaa fahad firasten elatus ja menettaa iso siivu omasta elakkeesta seka alistua elakeian nostamiseen lahelle 80-vuotta. Lasten kohtalo orjina, joiden odotetaan maksavan tama paska vituttaa vielakin enemman.
Tuskin olen ainut joka kokee naita tunteita? Lisaa Sipilan pullanaamaa televisioon jauhamaan paskaa ja YLE:n selkeaa propagandaa, jonka maksamme. Ihanko tahallaan ne rassaavat ihmisia? Ymmartavatko nama pellet, mita tasta lopulta seuraa?
EU-Komission tutkimus maahanmuuton vaikutuksista. Artikkeli kopioitu tänne ketjusta 2015-11-08 Sanandaji: Euroopan komission ennuste pakolaisten talousvaikutuksista (http://hommaforum.org/index.php?topic=107681.msg2082091#msg2082091). Vaikka BKT kasvaa, niin BKT/henkilö laskee kaikissa skenaarioissa.
Quote
8.11.2015 Tino Sanandaji
Euroopan komission ennuste pakolaismaahanmuuton vaikutuksista BKT:hen verrattuna BKT:hen per henkilö
Euroopan komission syksyllä julkaisema talousennuste (http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/eeip/pdf/ip011_en.pdf) analysoi sivulla 48 pakolaismaahanmuuton vaikutusta EU:n makrotalouteen. Raportti sisältää jopa erityisosion Saksaa varten. Raportti korostaa, että ennuste on erittäin epävarma, osittain siksi, että lähtökohtana käytetty data on puutteellista, ja osittain siksi, että EU:ta kokonaisuutena käsittelevä ennuste on vähemmän mielenkiintoinen koska pakolaisvirta jakautuu EU-maihin epätasaisesti. Euroopan komissio olettaa, että pakolaismaahanmuutto vuonna 2015, 2016 ja 2017 yhteensä vastaa koko EU:n 0,4 %:n väestönkasvua. Huomaa, että kyseessä on koko EU:n keskiarvo ja Ruotsin osa voi olla kymmenkertainen.
Euroopan komissiolla ei ole tarkkoja tietoja pakolaisten koulutustasosta ja siksi se olettaa kaksi skenaariota, ensimmäisessä oletetaan koulutustason olevan sama kuin EU:n nykyisellä väestöllä, toisessa oletetaan pakolaisten olevan vähänkoulutettuja. "Reliable data on the education level of the people in the current migration wave are still scarce, but information gleaned so far suggests it may be comparatively low. To understand the importance of skill distribution, two extreme cases are considered. In one scenario, migrants are assumed to have a skill distribution that is proportional to the existing one within the EU (high). With the limited information available so far suggesting a lower skill level than the native population, in a second scenario (low), all migrants are assumed to be low skilled".
Makrosimulaatio [alkuperäisessä tekstissä makrostimuleringen p.o. makrosimuleringen?] on kiinnostava ennen kaikkea siksi, että se erottaa kokonais-BKT:n ja BKT:n per henkilö. Kun lyhyen aikavälin suhdanteista keskustellaan Ruotsin-kaltaisisten maiden suhteen, puhutaan nimenomaan BKT:stä, koska väestönmuutos on pieni ja tasainen. Kun keskustellaan maahanmuuttolähtöisestä väestönkasvusta, on kohtuutonta mainita vain kokonais-BKT:n muutos ja jättää BKT per henkilö huomiotta. Jälkimmäinen on nimittäin se, joka määrittää maiden hyvinvoinnin ja voimavarat per asukas.
(http://www.tino.us/wp-content/uploads/2015/11/aaaaa.png)
Pakolaismaahanmuutto kasvattaa BKT:tä mutta vähentää BKT:tä per henkilö, koska pakolaisten oletetaan olevan vähemmän tuottavia. Suurempi väestö tarkoittaa sitä, että talous kasvaa, mutta voimavarat per asukas pienenevät koska vähemmän tuottavien osuus väestöstä kasvaa. Ruotsalaisessa keskustelussa mainitaan lähes yksinomaan vaikutus kokonais-BKT:n kasvuun, siitä huolimatta että BKT:llä per henkilö on ratkaiseva vaikutus maan hyvinvointiin ja elintasoon. Esimerkiksi DN (http://www.dn.se/nyheter/varlden/eu-raknar-med-tre-miljoner-flyktingar/) ei edes mainitse ennustetta BKT:n per henkilö:
"Jos vastasaapuneilla olisi sama koulutustaso kuin kantaväestöllä, voidaan Euroopan komission mukaan laskea, että BKT kasvaa 0,2 % tänä vuonna, 0,4 % vuonna 2016 ja noin 0,7 % vuonna 2020. Jos kyseessä olisikin yksinomaan kouluttamaton työvoima, vähenee BKT:n kasvu 0,4 - 0,5 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä Euroopan komission mukaan."
Aloitusjutussa viitataan taloustieteilijä Bernd Raffelhüschenin tutkimuksiin. Hän on laatinut myös nykyisen EU-pakolaiskriisin yhteydessä laskelman Saksalle koituvista kustannuksista. Ote pitemmästä saksalaislehdessä julkaistusta Hans-Werner Sinnin kirjoituksesta.
Quote(...)
Yksityisen keskinäisen vakuutuslaitoksen tavoin myös hyvinvointivaltio kuormittuu köyhien vapaan maahanmuuton johdosta, koska se joutuu vakuuttamaan lisääntyvässä määrin huonoja riskejä. Teoriassa tietenkin voi olla mahdollista, että maahamme tulee nuoria ja koulutettuja maahanmuuttajia, jotka valtion kuormittamisen sijaan tukevat sen finanssitaseita.
Näin ei kuitenkaan tapahdu käytännössä. Bernd Raffelhüschen Freiburgin yliopistosta on osoittanut tämän tutkimuksissaan. Raffelhüschen on ns. Generational Accounting -järjestelmän (sukupolvia kattava tilinpito) saksalainen asiantuntija. Se on ainoa luotettava tapa - myös USA:n kongressin hyväksymä menetelmä - mitata näitä vaikutuksia.
Bernd Raffelhüschen on laskenut, että miljoona pakolaista tulee maksamaan Saksalle nettona ja pitemmällä tähtäimellä 450 miljardia euroa. Tässä laskelmassa hän olettaa, että he ovat kuuden vuoden kuluessa integroituneet samalla tavoin, kuin Saksaan tähän mennessä tulleet aiemmat maahanmuuttajat keskimäärin. Jo aiemmat maahanmuuttajat aiheuttavat nettona paljon kustannuksia valtiolle, sillä he ansaitsevat keskimääräistä vähemmän ja hyötyvät siksi hyvinvointivaltion tulonsiirtojärjestelmistä. Lisäksi uudet maahanmuuttajat tulevat maksamaan enemmän, kuin aiemmin tulleet, koska heidät on ensiksi integroitava.
Saksan liittopäivien tulee päättää asiasta
Professori Raffelhüschen osoittaa integraation tärkeyden kuvitteellisella laskelmalla. Olettaen, että Saksaan tähän mennessä tulleilla miljoonalla pakolaisella olisi sama ikärakenne ja keskimääräinen koulutus, kuin mitä maassa jo asuvalla väestöllä on ja he olisivat siten suoraan käytettävissä, niin he tuottaisivat Saksan valtiolle pitkällä tähtäimellä tuloylijäämän, joka vastaisi 300 miljardin euron vakuutusarvoa (Versicherungswert).
Pakolaisten humanitaarinen auttaminen ei siis ole kannattava liiketoimi Saksan valtiolle, sillä nykyisin Saksaan tulvivat maahanmuuttajat eivät ole sellaisia, joita me valitsisimme kanadalaisen mallin mukaisen pistejärjestelmän perusteella.
(...)
Prof. Hans-Werner Sinn: Miksi suljetut rajat tarkoittavat myös vapautta (http://hommaforum.org/index.php/topic,110728.msg2181130.html#msg2181130)
Lisäyksenä ketjuun Raffelhüschenin uudempi arvio.
Quote from: akez on 26.11.2015, 14:13:49
Die Weltin juttu (http://www.welt.de/wirtschaft/article149234485/Fluechtlingskrise-koennte-fast-eine-Billion-Euro-kosten.html) (25.11.2015) turvapaikkakriisin kustannuksista Saksalle.
Quote"Pakolaiskriisi voi maksaa lähes biljoona euroa"
Maahanmuutto maksaa Saksalle 17 miljardia euroa per vuosi. Näin laskee taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen. Pitemmällä tähtäimellä kustannukset voivat kohota kauhistuttaviin summiin.
Saksan taloustieteilijät varoittavat pakolaiskriisin aiheuttamista korkeista kustannuksista. Münchenin IFO-instituutin Hans-Werner Sinnin ja ZEW:in (Zentrum für Europäische Wirtschaftsforschung) Clemens Fuestin lisäksi myös Bernd Raffelhüschen (Forschungszentrum Generationsverträge) on esittänyt Stiftung Marktwirtschaftin toimeksiannosta tehdyn laskelmansa.
Raffelhüschen laskee veronmaksajiin kohdistuvan pysyvän fiskaalisen kuormituksen olevan 17 miljardia euroa per vuosi, jos pakolaiset integroituvat nopeasti työmarkkinoille. Hänen arvionsa on matalampi, kuin kilpailevien kollegoiden. Nykyarvo-menetelmän mukaan laskien, kattaen kaikki kulut ja sosiaaliturvan pakolaisen elinaikana, päädytään Raffelhüschenin mukaan kauhistuttavaan summaan: Vaikka maahanmuuttajat onnistuttaisiin integroimaan työmarkkinoille 6 vuoden sisällä, niin "pitkän tähtäimen lisäkustannukset ovat 900 miljardia euroa", sanoo hän.
900.000.000.000 - eli lähes biljoona euroa. Noin kolmannes Saksan talouden tuotannosta [bkt]. Näin paljon Saksa joutuu laittamaan sivuun kattaakseen pakolaiskriisin kustannukset. Ja nämä ovat vielä lukuja, jotka perustuvat siihen, että kaikki sujuu suhteellisen hyvin, painottaa Raffelhüschen. Hän pitää tätä "epärealistisen positiivisena skenaariona." Eli, että pakolaismäärät laskisivat taas ensi vuodesta lähtien ja pakolaiset löytäisivät 6 vuoden sisällä työpaikan työmarkkinoilta. Kyse on ahdistavasta määrästä rahaa.
Varoitus ja epävarmuus
Ennen Raffelhüscheniä IFO-instituutin puheenjohtaja Hans-Werner Sinn ja kuulu hallituskriitikko laski lisäkustannusten olevan pelkästään tänä vuonna noin 21 miljardia euroa. Näiden jättisummien tulisi varoittaa poliitikkoja, mutta ne saivat kansalaiset pelästymään. ...
(...)
USA:ssa viime vuoden lopulla julkaistussa tutkimuksessa (Center for Immigration Studies) on selvitetty Lähi-idästä tulevien pakolaisten USA:han sijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia. Vaikka sosiaaliturvan taso on siellä heikompi, kuin esim. pohjoismaissa, niin tulos oli sama. Yhden maahantuodun kustannuksilla voidaan auttaa lähialueilla huomattavasti useampaa. Pohjoismaisilla kustannuksilla vieläkin useampaa.
Artikkelista käännetty osa esipuhetta ja johtopäätökset. Liitteenä artikkelin laskelma.
QuoteLähi-idän pakolaisten korkeat uudelleensijoituskustannukset
Karen Zeigler, Steven A. Camarota (http://cis.org/High-Cost-of-Resettling-Middle-Eastern-Refugees) November 2015
Kun amerikkalaiset jatkavat keskustelua siitä, miten menetellä Lähi-idän humanitaarisen kriisin suhteen, niin tämä analyysi pyrkii arvioimaan alueelta tulevien pakolaisten uudelleensijoittamiskustannuksia USA:ssa. Vaikka emme huomioi kaikkia kustannuksia, niin paras arviomme on, että Lähi-idästä tulleen pakolaisen veronmaksajille koituvat kustannukset viiden ensimmäisen vuoden aikana ovat 64.370 dollaria - kustannus on 12 kertaa enemmän, kuin mitä YK arvioi pakolaisen ylläpidon maksavan Lähi-idän naapurimaissa. Uudelleensijoituskustannuksissa on huomioitu Lähi-idästä tulleiden pakolaisten runsas sosiaaliturvan käyttö: 91% saa ruokakuponkeja (food stamps) ja 68% saa rahallista tukea. Kustannuksissa huomioidaan myös pakolaishallinnon kustannukset, uusille pakolaisille annetut avustukset ja vastaanottaville yhteisöille annetut tuet. Kun huomioidaan pakolaisten USA:han sijoittamisen korkeat kustannukset, niin heidän ylläpitonsa Lähi-idän naapurimaissa saattaa olla kustannustehokkaampi tapa auttaa heitä.
(..)
Johtopäätös
Amerikalla on pitkä perinne toimia turvapaikkana sotaa ja vainoa pakeneville, mutta nykyinen pakolaisten uudelleensijoitusjärjestelmä aiheuttaa erittäin korkeita kustannuksia. Tämä analyysi pyrkii hallituksen julkaisemien tietojen pohjalta varovaisesti arvioimaan Lähi-idästä tulevien pakolaisten aiheuttamia kustannuksia. Voidaan argumentoida, että pakolaisten kohdalla ei ole syytä puhua kustannuksista, koska heitä otetaan vastaan humanitaarisista syistä. Tämä näkemys ei ole kuitenkaan vaikuta kovin järkevältä. Varat, joilla pakolaisia voidaan sijoittaa USA:han tai auttaa heitä lähtöalueillaan ovat aina rajallisia, ja julkisiin varoihin kohdistuu aina kilpailevia vaateita. Vuonna 2015 liittohallituksen budjettivaje oli 400 miljardia dollaria ja 47 miljoonaa USA:n asukasta elää köyhyydessä. Köyhiin kuuluu 20% kansakunnan lapsista. Resurssit, joita voidaan kohdistaa Lähi-idän humanitaarisen kriisin hoitamiseen eivät ole rajattomia.
Turvapaikanhakijoiden hallintokulut, pakolaisia palvelevien hyväntekeväisyysjärjestöjen avustukset, pakolaisia vastaanottavien paikkakuntien valtion- ja paikallishallintojen tuet, ja sosiaaliturvan, sekä julkisen koulutuksen tarjoaminen aiheuttaa Lähi-idästä saapuvaa pakolaista kohden noin 64.370 dollarin kustannukset saapumista seuraavan ensimmäisen viiden vuoden aikana. Kustannukset ovat merkittävät ja ne on huomioitava kaikissa keskusteluissa, joissa puntaroidaan parasta tapaa hoitaa Lähi-idän pakolaiskriisiä.
YK käyttää vuodessa 1.057 dollaria pakolaisten auttamiseen lähialueilla[1]. Verrattaessa yhden pakolaisen viiden vuoden kustannuksia USA:ssa kustannuksiin, jotka aiheutuvat yhden henkilön ylläpidosta lähialueilla, niin osoittautuu, että yhtä tänne sijoitettua henkilöä kohden voidaan auttaa vuoden ajan 61 henkilöä, jotka ovat pysyneet turvallisissa naapurimaissa, kuten Turkissa, Jordaniassa tai Libanonissa. Tällä hetkellä YK on ilmoittanut 2,5 miljardin dollarin rahoitusvajeesta. Tämä summa puuttuu maiden antamista lahjoituksista, joilla ylläpidetään noin 4 miljoonaa syyrialaispakolaista Lähi-idän alueilla. Sama summa koituu 39.000 USA:han saapuneen Lähi-idän pakolaisen kustannuksista viiden vuoden aikana.
Vauraat maat, kuten USA, joilla on kalliita pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia, joutuvat valintatilanteeseen: Ne voivat auttaa suhteellisen pientä määrää ns. "pakolaislotossa" voittaneita ja tänne päässeitä, tai ne voivat suunnata rajoitetut resurssit huomattavasti useamman pakolaisen auttamiseen kriisin lähialueilla kustannusten ollessa samat. Jos tavoitteena on auttaa mahdollisimman montaa ihmistä, niin silloin käytetyille julkisille varoille saadaan huomattavasti suurempi teho ja hyöty auttamalla Lähi-idän pakolaisia heidän kotialueillaan.
Pakolaisten elintaso USA:ssa on toki, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, parempi kuin lähialueilla pysyneillä. Pakolaisten avustamisella heidän lähialueillaan on kuitenkin kustannustehokkuuden lisäksi myös kaksi muuta etua. Ensinnäkin lähialueen maiden kulttuuri on samankaltainen, kun taas sopeutuminen USA:han voi olla haastavaa henkilöille, jotka ovat jo kärsineet sodasta ja puutteesta. Toiseksi, jos pakolaiset pysyvät lähialueella, niin he palaavat paljon suuremmalla todennäköisyydellä takaisin kotimaihinsa sodan loputtua. Toisaalta jos heidät sijoitetaan maapallon toiselle puolelle USA:han, niin kotimaihin palaamisen todennäköisyys on huomattavasti pienempi.
Lähi-idän pakolaiskriisissä ei ole yksinkertaisia vastauksia. Jos USA haluaa auttaa, niin sen on harkiten arvioitava, mitä rajallisilla varoilla tehdään. Analyysi osoitti, että pakolaisten sijoittaminen USA:han on hyvin kallista, joka ei ollut kovin yllättävä tulos. Tämä tosiasia on huomioitava jokaisessa keskustelussa, jossa pohditaan miten nykyisen humanitaarisen kriisin aikana tulee toimia.
[1] The UN High Commissioner for Refugees (UNHCR) has requested $1,057 to care for each Syrian refugee annually in most countries neighboring Syria.
Lihavoinnit mun.
EDIT typo
Tallennetaan tämä juttu toisesta ketjusta valaisevana esimerkkinä myös tänne.
Quote from: akez on 17.10.2016, 20:10:23
Saksan työnantajajärjestön sivuilla julkaistussa jutussa lasketaan maahantulijoiden sosiaalitukia. Vertailukohteena käsityöläisen palkka. Käsityöläinen (Handwerker (https://de.wikipedia.org/wiki/Kategorie:Handwerker)) voi Saksassa tarkoittaa useita erilaisia ammatteja aina suutarista muurariin ja parturiin jne.
Quote4 vaimoa, 23 lasta
Hubert Königstein, Diplom-Finanzwirt, 3.10.2016 juttu saksaksi (http://www.deutscherarbeitgeberverband.de/klartextfabrik/2016_10_03_dav_klartextfabrik_frauen-kinder.html)
Montabaurissa nousi äskettäin esiin tapaus, jossa eräälle syyrialaiselle myönnettiin perheenyhdistämislupa 4 vaimolle ja 23 lapselle.
Riippumatta siitä, miten asiaa moraalisesti arvioi, niin aina on hyvä olla perillä luvuista. Jokainen toki tietää, että kyse on hyvin käytetyistä rahoista.
Tein tästä tapauksesta sosiaalitukia koskevien säädöksien mukaisen arvion ja vertailukohteeksi valitsin Saksan 20 matalapalkkaisimman ammatin listalta sijalta 20. olevan käsityöläisen (Handwerker).
Jos laskelmassa esiintyy joitakin epätarkkuuksia turvapaikkahakijoiden tukia koskevien lakien johdosta, niin nämä poikkeamat ovat marginaalisia, varsinkin koska laskelmassa on kyse taloudellisia vaikutuksia koskevan yleiskuvan luomisesta. Ja viimeistään turvapaikkahakemuksen hyväksymisen jälkeen - syyrialaisen kohdalla pelkkä muodollisuus - alkaa päteä yleinen sosiaaliturvaa koskeva laki.
Ministeri Nahlensin äidineläkettä ei oteta tässä huomioon, vaikka 23 lapsesta voisi jo jotakin koitua.
On varsin mielenkiintoista, että Syyriassa voi pitää näin suurta perhettä ilman mitään valtion tukia - kun taas Saksassa 4 vaimolla ja 23 lapsella hankkii rahaa ja tavaraetuuksia 30.030 euron edestä kuukaudessa (vuodessa 360.360 euroa) tekemättä yhtään mitään.
Ennen kuin jatkan, niin totean, että voin lähettää asiasta kiinnostuneille lukijoille kyseisen laskelman. Olkaan hyvä ja huomioikaan kuitenkin, että sosiaaliturvasalaisuuden takia yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen, joten asioiden tilaa ja kustannuksia on osittain arvioitu yleisen elämänkokemuksen perusteella.
Edellä mainittua 30.030 euron kuukausituloa vastaan joutuu 12,2 käsityöläisammatissa toimivaa tekemään kuukauden verran töitä 2.461 euron keskimääräisellä palkalla. Käsityöläisen nettopalkka veroluokassa 1 on 1.596 euroa. Silloin tarvitaan jo 18,8 käsityöläisen nettoansiot. Laskelman 30.030 euroa on taas puhdasta nettotuloa.
Vielä toinen laskelma: Palkastaan maksamillaan 314,33 euron veroilla menee yhteensä 95,5 käsityöläisen koko palkkaverotus syyrialaisen suurperheen kustannuksiin.
Kuinka paljon työaikaan näihin lukuihin sisältyy? Mainitun nettopalkan ansaitsee 146 työtunnilla kuukaudessa.
[... Laskelmia ...]
Nämä 95,5 käsityöläistä "lahjoittavat" siis syyrialaiselle suurperheelle joka kuukausi 2.292 työtuntia, eli 458 työpäivää.
Samalla paljastuu saksalaisen hyvinvointivaltioksi muuttuneen sosiaalivaltion vääristynyt verotuskäytäntö. Tapaus osoittaa järjestäytynyttä vastuuttomuutta ja suoriteperiaatteen rikkomista (voitot on yksityistetty ja kustannukset on sosialisoitu).
Tähän asti kyse on ollut pelkistä luvuista. Lisäksi on huomioitava, että nämä 95,5 tuntematonta lahjoittajaa nousevat ylös aamuisin, menevät työpaikalleen, leimaavat kellokortin, joutuvat arvioiduiksi tuulessa, sateessa, kylmässä ja helteessä tehdyn työn perusteella. He palaavat iltaisin töistä kotiin hoitamaan perhettään. Ja valtio aikoo pakolla puolittaa työnantajien välityksellä vielä heidän palkkansa. Jäljelle jäävästä he joutuvat vaivoin säästämään rahaa "elämän pieniä iloja" varten.
Minun mielestäni ei voi olla oikein, että joku voi saada vastikkeettomia etuja, joita muut joutuvat pakolla ja heiltä mitään kysymättä rahoittamaan. Kellään ei ole oikeutta rahoittaa elämäänsä muiden kustannuksella. Tämä ei ole vetoomus avun lakkauttamiseksi ja omaan apuun palaamisesta - kyse on tietopohjasta, että voisimme päättää, minkälaisia elämänsuunnitelmia me haluamme ja pystymme jatkossa rahoittamaan.
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE 2018—2021 (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_4+2017.pdf) (pdf, 86 sivua)
Quotesivut 28-29
Turvapaikanhakijatilanteen edellyttämään opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen sekä osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalvelujen kehittämiseen panostetaan. Maahanmuuttajien henkistä hyvinvointia, toimintakykyä, yhteisöllisyyttä ja kotouttamista tuetaan myös kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpitein.
Summa puuttuu. Mutta eihän tuokaan ilmaista ole.
Quotesivu 33
Turvapaikan saaneiden määrän kasvusta johtuen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla määrärahatarpeeksi on arvioitu n. 112 milj. euroa v. 2018 ja n. 211 milj. euroa kehyskauden lopussa. Kustannukset jakaantuvat lapsilisä-, asumistuki-, työmarkkinatuki-, sairausvakuutus- ja perustoimeentulotukimomenteille.
Rapsakka kasvuprosentti >:(
Quotesivu 85
Taulukko 9. Lisääntyneen maahanmuuton vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokustannukset 2015 - 183.000.000 euroa / 2016 - 627.000.000 euroa / 2017 - 242.000.000 euroa
Verrokkivuotena pitäisi pitää 2014 tai aiempia. 2016 oli yksittäistapaus. Silti jo 2015 > 2017, kahdessa vuodessa +32% on täysin kestämätöntä.
QuoteTurvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tilanteen kehitykseen ja eri maiden toimenpiteisiin perustuvassa ennusteessa Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten määrän arvioidaan laskevan keskimäärin n. 7 000 hakijaan vuodessa. Tämä vähentää määrärahatarvetta vastaanottomenoissa 30 milj. eurolla vuosittain kehyskaudella
Myös pieni 12 miljardin korjaus on ujutettu mukaan.
QuoteSivut 18-19
Vuoden 2019 osalta rakenteellinen korjaus nostaa menokehyksen tasoa 12 004 milj. eurolla johtuen erityisesti maakuntauudistuksesta sekä siihen liittyvistä verotuksen ja menojen muutoksista.
Eduskunta keskustelee aiheesta huomenna klo 14:00 alkaen.
Aiheeseen liittyvä OECD-tutkimus. Saksalaisen Die Weltin juttu siitä, kuinka myös työperäinen maahanmuutto voi muodostua rasitteeksi yhteiskunnalle.
2017-09-15 OECD-tutkimus: Työperäinen maahanmuutto voi aiheuttaa ongelmia (https://hommaforum.org/index.php/topic,123043.msg2730503.html#msg2730503)
Bertelsmann säätiön tutkimus Saksasta.
Quote from: akez on 23.10.2017, 14:41:34
Talous Köyhyysraportti
Saksaan on syntymässä uusi alaluokka
Bertelsmann säätiön tutkijat pyrkivät selvittämään minkälaisissa olosuhteissa lapset ja nuoret varttuvat.
- Köyhyys oli pysyvä seuralainen viidesosalle (21%) kaikista Saksan lapsista.
- Jatkuvassa köyhyydessä eläneet lapset omaksuivat nopeasti eräänlaisen alaluokkamentaliteetin koko elämänsä ajaksi.
Die Welt 23.10.2017 juttu saksaksi (https://www.welt.de/wirtschaft/article169930663/In-Deutschland-bildet-sich-eine-neue-Unterschicht.html)
(...)
Köyhyyden periytyvyyttä koskeva päähavainto kohdistuu kuitenkin niihin 21% nuorista, jotka kokevat pitkäaikaista puutetta. "Köyhät lapset ovat pysyvä ilmiö Saksassa. Kerran köyhä pysyy kauan köyhänä. Liian harvat perheet kykenevät vapautumaan köyhyydestä", sanoo Bertelsmann säätiön pääjohtaja Jörg Dräger. Tulevaisuudessa perhe- ja sosiaalipolitiikan pitää kyetä katkaisemaan köyhyyden periytyminen, vaatii Dräger.
(...)
Köyhyyden uhka keskittyy neljään riskiryhmään: Yksinhuoltajat, vähintään kolmilapsiset perheet, vähän koulua käyneet ja maahanmuuttajat. Huomattava osa köyhyysvaaran uhkaamista lapsista asui maahanmuuttajaperheessä: Maahanmuuttajataustaisista kotitalouksista 46% oli ilman vakaita tuloja ja näissä on kyse perheistä, joille on vahvimmin tunnusmerkillistä taloudellisista syistä johtuva puute. Kaikista tutkituista kotitalouksista yhteensä 24% oli sellaisia, joissa vähintään yksi vanhemmista ei ollut saksalainen tai Saksassa syntynyt.
Toinen selkeästi erottuva malli on koulutusköyhyys. Jos toisella vanhemmista on korkeakoulututkinto, niin hänen lapsilla oli vain 1,5% todennäköisyys päätyä huonoimpaan "jatkuvasti epävarmojen tulojen" luokkaan, jossa köyhyysvaara on suurinta. Sitä sijaan näistä perheistä 20% kuului kategoriaan "pysyvästi turvatut tulot". Yhteensä noin 15% vanhemmista oli vähintään yksi korkeakoulututkinto suoritettuna.
Koulumenestys on ratkaisevaa Saksassa
Koulun päästötodistusta vailla olevilla kotitalouksilla tilanne oli täysin erilainen. Ne edustivat vähempää kuin 3% koko väestöstä mukaan lukien lapset, mutta samaan aikaan kuitenkin viidesosaa "jatkuvasti epävarmojen tulojen" -kategorian perheistä. Tutkijat tunnistivat tämän koulutusta karttaneiden (Bildungsferne) ryhmän olevan kanava köyhyyden siirtämisessä seuraavalle sukupolvelle: "Sosioekonomisen taustan vahva merkitys lasten koulumenestykselle on osoitettu moneen kertaan, erityisesti Saksassa", sanoo kansantaloustieteilijä ja yksi Euroopan johtavista koulutusekonomeista Ludger Wößmann Münchenin Ludwig-Maximilians yliopistosta.
(...)
2017-10-23 Saksa: Bertelsmann-tutkimus - Saksaan on syntymässä uusi alaluokka (https://hommaforum.org/index.php/topic,123576.msg2755745.html#msg2755745)
Olisiko muuten nyt hyvä aika uudestaan toteuttaa jotain mamupoliittista mielipidekyselyä, kuten vuosia sitten? Ennen ensi ek-vaaleja tarvittaisiin potkua asialle, koska ongelma ei ole esillä tarpeeksi tällä hetkellä. Eikö Homman ja siihen suhteita omaavien PS-aktiivien (Suomen Perusta tms.) olisi mahdollista toteuttaa samantyylinen mamukysely, ehkä jopa laajemmassa muodossa, kuin vuosia sitten. Nyt ei pitäisi laiskistua, nyt pitäisi aktivoitua.
Quote from: DuPont on 04.11.2017, 22:21:40
Olisiko muuten nyt hyvä aika uudestaan toteuttaa jotain mamupoliittista mielipidekyselyä, kuten vuosia sitten? Ennen ensi ek-vaaleja tarvittaisiin potkua asialle, koska ongelma ei ole esillä tarpeeksi tällä hetkellä. Eikö Homman ja siihen suhteita omaavien PS-aktiivien (Suomen Perusta tms.) olisi mahdollista toteuttaa samantyylinen mamukysely, ehkä jopa laajemmassa muodossa, kuin vuosia sitten. Nyt ei pitäisi laiskistua, nyt pitäisi aktivoitua.
Oli jäsen juge, silloin toimija. Ei ole näkynyt enää? Talkooporukkaan voisi kyllä lähteä.
Norjan tilastokeskus on tehnyt tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen vuoteen 2100 mennessä. Englannin kielinen tiivistelmä alkaa sivulta 6. Muu on norjaksi.
http://www.ssb.no/nasjonalregnskap-og-konjunkturer/artikler-og-publikasjoner/_attachment/327853?_ts=15f779396d0 (http://www.ssb.no/nasjonalregnskap-og-konjunkturer/artikler-og-publikasjoner/_attachment/327853?_ts=15f779396d0)
Quote
This report analyses the contribution to the long term growth in national income
per capita and fiscal sustainability from migration to Norway throughout this
century. The study is a part of a project carried out for the Norwegian Ministry of
Finance as well as the government appointed committee Long Term Consequences
of High Immigration (NOU 2017:2). It applies an updated version of the model
DEMEC (described in chapter 3) to simulate and compare two types of scenarios
for the Norwegian economy. The assumptions underlying the scenarios are
identical except for those on migration:
1. The Migration Scenario assumes the same immigration and emigration as
in the "Main Alternative" in the population projections published in 2016
by Statistics Norway. We regard this as the most realistic among the
published projections. Here, the annual net immigration equals about
26 000 from 2020. An increasing share of immigrants is assumed to come
from Africa and Asia.
2. In our alternative "0-Scenario" neither immigration nor emigration takes
place after 2015.
Studies of economic growth have typically not emphasized the size of the
population. However, compared to most other countries Norway receives
substantial income from production of crude oil and natural gas, as well as returns
to the accumulated savings of these petroleum revenues. These revenues are
completely independent of demography. Thus, excess of births and net immigration
will reduce their value in per capita terms. Moreover, most of these revenues
accrue to the public through the central government. Thus, net immigration
implies, cet. par, that parts of the petroleum wealth are transferred from natives to
the extra immigrants. This takes place by raising the tax burden when more
inhabitants are entitled to a given standard of tax financed services and cash
transfers within the government budget constraint imposed by the fiscal rule for
spending the petroleum wealth. Chapter 2 shows that realistic rather than no
migration implies that the petroleum wealth in some decades has to be shared by
a much larger number of residents. From the present 5.3 million, realistic
migration causes the Norwegian population to pass nearly 8.5 million in 2100,
which is nearly twice the 2100-level in the 0-scenario. From 2016 till 2100 the
population share of residents with background from countries outside the EEA,
North-America, Australia and New Zealand grows steadily from 10 to 29
percent, whereas the share of natives with at least one parent born in Norway
declines from 83 to 64 percent.
In addition to the effects of population growth, migration affects living standards
and government finances through changes in the composition of the population.
Although realistic migration mitigates the growth in the demographic old-age
dependency ratio, realistic migration reduces the average annual growth rate of
real national income per capita from 0.5 to 0.3 percent in the period 2016-2060
and from 0.6 to 0.5 percent in the period 2061-2100. The slow growth in both
scenarios is due to prolongation of the slow productivity growth experienced since
2005. If growth were about 2 percent – the average over the last four decades - we
would have judged the growth effect of migration to be small, especially compared
to the large population effect. However, with the bleak general growth prospects
in our projections, realistic versus no migration makes a large difference in
relative terms. For example, reducing annual growth from 0.5 to 0.3 percent raises
the doubling time from 139 to 231 years. (It is 35 years with 2 percent annual
growth.) In 2060 real income per capita is 47 000 2013-NOK (7.8 percent) lower
than in the 0-scenario. The corresponding reduction in 2100 is 72 000 2013-NOK
Rapporter 2017/31 Betydningen for demografi og makroøkonomi av innvandring mot 2100
Statistisk sentralbyrå 7
(9.6 percent). The share of the income reduction that can be attributed to lower per
capita value of incomes which are independent of demography, increases from 17
percent in 2016 to 45 percent in 2060 and to 59 percent in 2100. The income
generated by production in the non-petroleum industries depends mainly on the
population size through employment. Measured in 2013-NOK per capita, this
income is lowered by 27 000 in 2060 and by 33 000 in 2100 due to realistic rather
than no migration. The main reason is that the age- and gender specific average
labour income per person is lower for immigrants from Africa and Asia than for
natives.
Independent of migration Norway faces a fiscal sustainability problem, mainly
caused by population ageing: The deficient tax revenue needed to meet the budget
constraint implied by the current fiscal rule grows over time in both scenarios, also
as a share of GDP for the mainland economy. However, realistic migration
enlarges this measure of the fiscal gap in each year after 2025 by approximately
10 500 2013-NOK per capita, or 2.5 percent of the Mainland-GDP. The most
important reason is that the return to the Government Pension Fund is shared by
more residents. With respect to the population dependent budget components,
migration reduces both incomes and expenditures in per capita terms. Net income
falls until 2047 and increases thereafter. From 2016 till 2060 the fiscal gap has
increased to 4 percent of Mainland-GDP, of which 2.4 points can be attributed to
realistic migration. However, this effect is nearly constant, whereas population
ageing causes a wider fiscal gap year by year, passing 11 percent of Mainland-GDP
in 2100. Thus, realistic migration reinforces the fiscal sustainability problems
facing Norway due to population ageing, but the relative importance of migration
declines over time.
Boldaukset tutkimuksesta.
Asiaan liittyy vielä sellainen käänne, että tilastokeskuksen johtaja yritti pimittää tutkimuksen ja sai sen takia kenkää.
https://www.vg.no/nyheter/innenriks/ssb/dette-er-ssb-saken/a/24184153/ (https://www.vg.no/nyheter/innenriks/ssb/dette-er-ssb-saken/a/24184153/)
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 16.11.2017, 20:02:22Asiaan liittyy vielä sellainen käänne, että tilastokeskuksen johtaja yritti pimittää tutkimuksen ja sai sen takia kenkää.
Suomessa olisi varmaankin saanut ylennyksen.
Yllä on jo puhetta Norjan tilastokeskuksen tutkimuksesta, josta norjalaislehden artikkeli kertoo seuraavasti.
QuoteSSB:n kiistelty raportti maahanmuutosta neljällä kaaviolla esitettynä. Voi maksaa 10.000 lisää veroina.
Maahanmuutto Norjaan voi maksaa yksittäiselle kansalaiselle noin 10.000 kruunua lisää veroina, kertoo Tilastollisen keskustoimiston (SSB) uusi raportti.
Aftenposten 3.11.2017 juttu norjaksi (https://www.aftenposten.no/norge/i/4nQPe/SSBs-omstridte-rapport-om-innvandring-i-fire-grafer-Kan-koste-10000-ekstra-i-skatt)
Tilastollisen keskustoimiston raportti "Betydningen for demografi og makroøkonomi av innvandring mot 2100" (Maahanmuuton demografinen ja makrotaloudellinen merkitys vuoteen 2100 mennessä) julkaistiin torstaina. Siitä tuli kuuma aihe jo kauan ennen sen julkaisua.
(...)
Loput jutusta:
2017-11-14 Norjan tilastokeskus tutki - Maahanmuutto köyhdyttää maata (https://hommaforum.org/index.php/topic,123853.msg2773210.html#msg2773210)
Maahanmuutto on sitten taas kerran todettu valtavan kannattavaksi
QuoteRaportti: Maahanmuutolla iso merkitys Pohjoismaiden taloudelle – Suomi erottuu joukosta
...
Suomessa maahanmuutto estää väestön rajun supistumisen
Maahanmuutto on väestönkasvun tärkeä ajuri Ruotsille, Tanskalle ja Norjalle tulevina vuosina.
Suomelle maahanmuutto on olennainen tekijä väestön pienenemisen hillitsemisessä. Suomen väestönkasvun odotetaan kääntyvän negatiiviseksi 2030-luvulla, eikä maahanmuutto nykyisen arvion mukaan riitä kääntämään väestöä kasvuun, mutta se kuitenkin hidastaa supistumista.
Moody's huomauttaa, että Suomessa on sekä matalin syntyvyys että pienin osuus maahanmuuttajia kaikista Pohjoismaista.
Maahanmuutolla on lyhyellä aikavälillä negatiivinen vaikutus tulokehitykseen kansalaista kohti, mikäli maahanmuuttajia ei saada nopeasti integroitua työvoimaan.
Pitkällä aikavälillä maahanmuutto kasvattaa taloutta pääosin tuottavuuden paranemisen kautta, raportissa kerrotaan viitaten IMF:n kehittyneitä talouksia koskeneeseen arvioon.
IMF ei löytänyt merkittävää eroa tuottavuuden parantamisessa korkean osaamisen ja matalan osaamisen maahanmuuttajien välillä. Matalan osaamisen maahanmuuttajat parantavat tuottavuutta, jos heillä on kantaväestöä täydentävää osaamista. Jos he esimerkiksi alkavat tehdä matalan osaamistason töitä, kantaväestöä vapautuu tekemään korkeamman osaamistason ja tuottavuuden töitä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005676198.html
QuoteMatalan osaamisen maahanmuuttajat parantavat tuottavuutta, jos heillä on kantaväestöä täydentävää osaamista. Jos he esimerkiksi alkavat tehdä matalan osaamistason töitä, kantaväestöä vapautuu tekemään korkeamman osaamistason ja tuottavuuden töitä.
Täydentävä osaaminen? Autogrillit, taharrus gamae ja serkusavioliitot? Profit?
Kaikki eivät voi, osaa tai halua esimerkiksi koodaamaan. Miksi tuo päättelyketju haisee halpatyövoimapropagandalta kättelyynsä. Minusta tuossa sanotaan, että kantasuomalaisilla ilman huipputietoja ja taitoja, niin kohtalo on pitkäaikaistyöttömyys. >:(
Toisenlaista tutkimusta, jossa kaikesta maahanmuutosta on saatu kovin kannattavaa.
Quote from: akez on 23.06.2018, 13:33:12
QuoteTurvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus
Tutkijat analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.
Suomen kuvalehti 20.6.2018 21:01 linkki artikkeliin (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/)
Vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi on repinyt Euroopan politiikkaa jo useiden vuosien ajan ja siivittänyt maahanmuuttoon ja EU-politiikkaan kriittisesti suhtautuvia oikeistopopulistisia puolueita vallan kamareihin.
Yksi nykyistä turvapaikkapolitiikkaa vastustavien yleisimmistä argumenteista on taloudellinen; suuren tulijamäärän uskotaan romuttavan julkisen talouden ja sosiaaliturvajärjestelmät ympäri Eurooppaa.
Vasta julkaistu ranskalainen makroekonominen analyysi ei kuitenkaan tue tätä väitettä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin turvapaikanhakijoiden vaikutusta isäntämaan julkisten palveluiden rahoitukseen, verotuloihin, bruttokansantuotteeseen ja työttömyystilastoihin.
Tutkijat havaitsivat, että turvapaikanhakijat eivät heti saapumisensa jälkeen tuo sen enempää merkittäviä tappioita kuin voittojakaan vastaanottajamaalleen, eli puheet tulijoiden aiheuttamasta taakasta kansantaloudelle olisivat liioiteltuja.
(...)
Luin tuon alkuperäisen artikkelin. Olivat tehneet tutkimusta näin (referaatti keskeisistä kohdista):
QuoteTutkimuksessa käytetään 15 Länsi-Euroopan maan tilastoja ajalta 1985-2015 (Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Ireland, Iceland, Italy, the Netherlands, Norway, Spain, Sweden, Portugal, and the UK).
Tutkimuksessa on mukana kaksi kv. muuttoliikkeeseen liittyvää muuttujaa (Eurostat):
1. Turvapaikanhakijat mitattuna vuoden lopussa käsittelyssä olevien ensimmäisten hakemusten määrällä.
2. Nettomaahanmuutto: Nettomaahanmuutto tuhatta asukasta kohden. Data väestötilastoista, joissa ei ole mukana tilapäisiä asukkaita, kuten turvapaikanhakijoita.
Tutkittiin kuinka talouden muuttujat reagoivat edellisiin maahanmuuttomuuttujiin. Käytössä reaali BKT per henkilö ja työttömyysaste. Lisäksi käytetään samoja julkisen talouden indikaattoreita, joita käytetään fiskaalisten shokkien kerroinvaikutuksia selvittävissä tutkimuksissa. Käytössä on kaksi tärkeintä: Julkiset menot (yleiset valtion kulut ja investointimenot) ja nettoverot (valtion yleiset verotulot miinus siirtomenot). Näiden lukujen lähteenä OECD. Lisäksi on laskettu julkisen talouden tase vähentämällä julkiset menot nettoveroista ja jakamalla tulos BKT:llä.
Konstruoitiin ja estimoitiin "a panel vector autoregressive (VAR) model". Tämä poikkeaa staattisista ja dynaamisista kansantalouden tilinpidon malleista, sillä metodi sisältää muuttujien välisiä vuorovaikutuksia, eikä se tee oletuksia taloudellisten muuttujien kasvusta. Poikkeaa myös yleisen tasapainon malleista. VAR-menetelmät perustuvat vain dataan, eivätkä ne määritä teoreettista mallia; näitä ominaisuuksia arvostetaan varmasti kun käsitellään tieteellisesti maahanmuuttoa ja turvapaikkoja koskevia sensitiivisiä aiheita.
Datan kattavuus ei mahdollista analyysin tekemistä kullekin maalle erikseen.
Malli rakennettiin kahdessa vaiheessa. Ensin arvioitiin tilastollinen malli ilman maahanmuuttomuuttujia ja analysoitiin talouden reaktiot keynesiläisiin ärsykeshokkeihin. Sitten arvioitiin koko malli lisäämällä mukaan turvapaikanhakijat ja muuttoliikevirrat.
Arviomme osoittavat, että näillä shokeilla (turvapaikanhakijat/nettomaahanmuutto) on positiivinen vaikutus Euroopan talouksiin: Ne lisäävät merkittävästi bruttokansantuotetta per henkilö, ne vähentävät työttömyyttä ja parantavat julkisen talouden taseita; lisääntyneet julkiset menot, joita tavallisesti kutsutaan "pakolaistaakaksi", eivät vain palaudu täysin takaisin, vaan jopa ylittyvät kasvaneiden verotulojen johdosta. Maahanmuuton nettovirran shokkivaikutus on positiivinen jo shokkia koskevasta vuodesta lähtien ja se pysyy merkittävänä vähintään kaksi vuotta. Turvapaikanhakijoiden virralta menee pitempi aika vaikuttaa merkittävästi talouteen; merkittäviä positiivisia vaikutuksia on havaittavissa BKT:ssä 3-7 vuoden kuluttua shokin jälkeen. Havaittujen vaikutusten laajuudet myös vaihtelevat: Maahanmuuton nettovirrasta aiheutuvan shokin vaikutukset ovat vahvoja. BKT per henkilö kasvaa merkittävästi seuraavan 4 vuoden aikana kasvaen +0,32% kahdessa vuodessa shokin jälkeen; työttömyysaste laskee noin 0,14 prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa; julkisen talouden tase paranee 0,11 prosenttiyksikköä huippuarvoonsa, joka koittaa vuosi shokin jälkeen.
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full
Eli VAR-menetelmä kaatuu jos data tai malli on poskellaan. Opiskeluajoilta muistan erään tapauksen, jossa USA:lle oli rakennettu kaksi massiivista ekonometristä mallia ja kun kumpaankin syötti saman shokin/ärsykkeen niin toisesta tuli ulos jotakin 2% kokonaisvaikutus ja toisesta 6% kokonaisvaikutus (luvut kuvaavat suuruusluokkia, detaljeja en enää muista). Ilmeisen aiheellisesti eräs opintovaatimuksiin silloin kuulunut artikkeli oli nimeltään jotakin sellaista kuin "Ekonometriset mallit - tiedettä vai alkemiaa".
Kansantaloudessa oli se mielenkiintoinen puoli, että vaikka kirjan sivulla olisi tullut vastaan mikä tahansa kaava- ja yhtälöviidakko, niin kun sitä oli aikansa perannut, niin sen takaa paljastui yleensä hämmästyttävän yksinkertainen ja maalaisjärjellä ymmärrettävissä oleva ajatus. Tuon VAR-menetelmän heikkous taas on se, että tutkijat pystyvät kyllä pyörittelemään dataansa, mutta he eivät kykene ikinä kertomaan ja kuvaamaan eksplisiittisesti millä ihmeellä luku-, kirjoitus-, kieli-, kulttuuri- ja ammattitaidoton turvapaikanhakija (joita suurin osa) kykenisi tuottamaan tuon kaiken mallin postuloiman hyvän vastaanottavalle yhteiskunnalle. Lisäksi kansantalouden tilinpidon tuottama konkreettinen ja reaalinen data osoittaa turvapaikanhakijoiden osalta jotakin aivan muuta kuin profittia.
Pari tutkimuksen dataa koskevaa huomautusta:
- Jos tutkimuksessa on huomioitu vain valtion budjetista löytyvät Suomen maahanmuuttoon liittyvät kulut, niin sitten en enää ihmettele tutkijoiden tuloksia. Tosiasiassa pitäisi ottaa huomioon kaikki kulut.
- Vuoden viimeisenä päivän käsiteltävänä olevien turvapaikkahakemusten määrä ei ole sama kuin maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden määrä. Maassa voi oleskella kielteiselläkin päätöksellä.
- Töihin tullut puolalainen sinkkuputkimies on yleensä profit, sillä maksaa veroja, mutta ei juuri tarvitse sossua, kunnes tuo perheensä perässään. Korkeasti koulutettu on myös yleensä profit, jos töissä. Maahanmuutto koostuu monista virroista, joiden profiilit voivat olla hyvin erilaisia. Siksi virtoja on syytä analysoida erikseen.
Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle (https://hommaforum.org/index.php/topic,126113.msg2900011.html#msg2900011)
QuoteSuomeen mahtuisi selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttoa. Ihmisten liikkumista ei pitäisi liikaa hillitä. Jo järkiperustein eli käytännössä väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän. Sekä Suomi että suomalainen maahanmuuttopolitiikka kaipaisi pientä ravistelua
Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käsittele maahanmuuttoa arvovalintana, vaan pohdin kysymystä ennen kaikkea eläkejärjestelmän talouden kautta. Mihin suuntaan eläkejärjestelmämme talous osoittaisi korkeamman maahanmuuton tapauksessa?
Eläketurvakeskus on laskenut maahanmuuton vaikutuksia eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Tulokset ovat puhuttelevia.
Eläketurvakeskuksen (ETK) PTS-malli on pitkän aikavälin laskentamalli, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa liittyen esimerkiksi eläkemenoihin ja eläkkeiden rahoitukseen. Laskelmaprojektioissa lasketaan ns. perusura sekä lukuisia herkkyyslaskelmia, joissa yhtä kriittistä oletusta muutetaan ja näin tuloksia vertaamalla perusuraan nähdään tuon kyseisen tekijän vaikutus lopputuloksiin.
ETK:n perusolettaman mukaan vuosittainen nettomaahamuutto on 17 000 henkilöä. Ainakin aikaisemmin esim. Tilastokeskuksen väestöennusteessa nimenomaan tämä oletus on ollut konservatiivinen. Toteutunut maahanmuutto on monena vuonna osoittautunut oletettua korkeammaksi. Siitä huolimatta nykytila lienee ihan hyvä pohjaoletus pitkän aikavälin projektioille.
ETK:n yhdessä herkkyyslaskelmassa oletetaan, että nettomaahanmuutto olisi 50 prosenttia perusoletusta suurempi eli 8 500 henkilöä enemmän vuosittain vuodesta 2017 alkaen. Oletuksena on myös, että maahanmuuttajien työllisyys olisi kantaväestöä matalampaa, mutta työllisyysasteiden ero pienenee ajan myötä puolittuen 30 vuodessa.
Vuositasolla 8 500 lisää maahanmuuttoa ei ole mitään - työllisiä Suomessa kun on yhteensä yli kaksi miljoonaa. Pitemmällä aikavälillä vaikutus kuitenkin kumuloituu, kun joka vuosi nettomaahanmuutto on tuon 8 500 henkilöä korkeampi.
Kuvasta 1 nähdään kuinka työllisten lukumäärä kasvaa, kun työmarkkinoille tulee lisää väkeä. Hieman pidemmässä juoksussa myös eläkkeen saajien lukumäärä kasvaa väestön kasvun myötä. Näillä oletuksilla työllisiä olisi 311 000 ja eläkkeen saajia 171 000 henkilöä enemmän vuonna 2085.
Ensiksi on alun perinkin selvää, että suurempi väestö tarkoittaa ennen pitkää korkeampia kokonaiseläkemenoja. Toisaalta keskieläke alenisi hieman, koska maahanmuuttajaväestöllä on keskimäärin matalampi eläketaso kuin kantaväestöllä.
Mielenkiintoisin kysymys eläkejärjestelmän talouden kannalta kuuluu kuinka eläkemeno -ja maksu kehittyisi suhteessa perusuraan. ETK:n laskelma tuottaa alla olevan taulukon mukaisen lopputuloksen.
Eläkemaksun muutos maahanmuuton lisäämisen johdosta
Vuosi Eläkemaksu (muutos perusuraan)
2015 -
2020 0,0
2025 -0,2
2030 -0,4
2045 -0,9
2065 -1,2
2085 -1,2
Lähde: ETK:n PTS-laskelmat
Eläkemaksu alenee siis tasaisesti vuoteen 2085 asti. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys paranee. Tämä ei sinänsä ole uutinen ja olisi ollut jo ennalta arvattavissa.
Mutta se todella mielenkiintoinen tieto on vaikutuksen suuruusluokka – nettomaahanmuuton kasvattaminen 8 500 henkilöllä vuositasolla madaltaisi eläkevakuutusmaksua 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2085 mennessä. Tämä ei todellakaan ole ihan mitätön luku – vuoden 2015 rahassa se vastaa noin kahta miljardia euroa vuositasolla.
Eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta maahanmuuton lisääminen vaikuttaa kerrassaan erinomaiselta ratkaisulta.
Nettomaahanmuuton lisääminen on vähän epäselvästi sanottu ja sillä voi olla monia merkityksiä. Otan tässä esiin pari esimerkkiä mitä se voisi käytännössä tarkoittaa. En tietoisesti käsittele humanitaarista maahanmuuttoa vaan pitäydyn työperäisessä maahanmuutossa.
Maahanmuuton rakenteellisia esteitä olisi mahdollista ja syytäkin purkaa. Maahanmuuttoviraston kotisivuilta saa esimakua siitä, kuinka vaikea ja monimutkainen järjestelmä maahanmuuttajille on luotu. Seuraavassa lyhyesti kaksi mielestäni purettavaksi joutavaa maahanmuuttoon liittyvää sääntöä.
Ensinnäkin Suomessa on voimassa maahanmuuton saatavuusharkinta. EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevien tiettyjen alojen työntekijöiden kohdalla suoritetaan erillinen saatavuusharkinta ennen kuin työskentely Suomessa on sallittua. Jos siis TE-toimiston työntekijä arvioi, että johonkin työpaikkaan olisi mahdollista kohtuullisessa ajassa saada työvoimaa Suomesta tai muualta Euroopan talousalueelta, niin kyseistä työsuhdetta ei välttämättä synny.
Saatavuusharkinnan realisoituessa häviäjän saappaissa ovat sekä potentiaalinen maahanmuuttaja, että hänen mahdollinen työnantajansakin. Liberaalissa ja avarakatseisessa yhteiskunnassa soisi työntekijän palkkaamisen olevan mahdollisia ilman viranomaisleimaakin.
Toinen kummallinen yksityiskohta maahanmuutossa liittyy opiskeluun. Suomalaisissa korkeakouluissa on entistä enemmän ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä kouluttaa jokaisen niistä henkilöistä suurella rahalla.
Mutta mitä tapahtuu tutkinnon valmistumisen jälkeen? Sitä voisi luulla, että näin suuren investoinnin myötä suomalainen yhteiskunta haluaisi käyttää hyväksi tätä karttunutta inhimillistä pääomaa esimerkiksi myöntämällä vastavalmistuneelle ulkomaalaiselle automaattisesti pysyvä oleskelulupa. Näin ei kuitenkaan ole. Tie vie maahanmuuttoviraston luukulle siinä missä muillakin. Huonossa tapauksessa henkilö tympääntyy pitkään ja byrokraattiseen hakuprosessiin ja epävarmuuteen ja lähtee maasta.
Työperäistä maahanmuuttoa olisi mahdollista lisätä siis esimerkiksi purkamalla nykyisiä, jokseenkin jäykkiä säädöksiä. Toisaalta mitä houkuttelevampi paikka Suomi on asua ja elää, sitä enemmän tänne olisi tulijoita. Pidetään siis huolta, että Suomi on tulevaisuudessakin kansainvälinen ja asukeilleen houkutteleva paikka olla ja yrittää.
https://www.taloustaito.fi/blogit/mauri-kotamaki/mista-vauhtia-elakejarjestelmaan-vastaus-on-maahanmuutto/
https://twitter.com/search?q=Mauri%20Kotam%C3%A4ki&src=typd
Suomalaisten syntyvyys on tällä hetkellä noin 50 000, josta ulkomaalaistaustaisten osuus on noin 13 %. Ekonomisti Mauri Kotamäen mukaan nykyinen nettomaahanmuutto on 17 000 henkilöä. Jos tähän kokonaismäärään tulisi 8 500 uutta muuttajaa lisää, tulijoita eli "uusia suomalaisia" olisi vuosittain yhteensä noin 25 000.
Maahanmuutto on todellakin aina myös arvovalinta ja etenkin, jos merkittävä osa Suomeen muuttajista edustaa mahdollisimman erilaista kulttuurillista ja uskonnollista taustaa etnisiin suomalaisiin verrattuna. Silloin ei olisi liioiteltua puhua väestön vaihtamisesta. Pelkästään jo 2030-luvulla suurten ikäluokkien siirtyessä ajasta ikuisuuteen demografinen muutos on iso.
En kyllä ole täysin varma, miten Mauri Kotamäen laskelmia pitää tulkita. Jatkuisiko nettomaahanmuutto aina vuoteen 2085 saakka, vai olisiko tarkoitus laittaa lappu luukulle jossain vaiheessa?
Yritin etsiä viitettä ulkomaalaistaustaisten osuudesta syntyvyyteen, mutta en näin äkkiä löytänyt. Jostain on kuitenkin jäänyt luku noin 13 % mieleen.
Quote from: Golimar on 18.08.2018, 10:12:41
(...)
[Kotamäki:] Mutta se todella mielenkiintoinen tieto on vaikutuksen suuruusluokka – nettomaahanmuuton kasvattaminen 8 500 henkilöllä vuositasolla madaltaisi eläkevakuutusmaksua 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2085 mennessä. Tämä ei todellakaan ole ihan mitätön luku – vuoden 2015 rahassa se vastaa noin kahta miljardia euroa vuositasolla.
Eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta maahanmuuton lisääminen vaikuttaa kerrassaan erinomaiselta ratkaisulta.
(...)
Tuossa lihavoidussa kohdassa on sisällä oletuksia, joita ei jutussa näemmä avata. Yleensä maahanmuutto on saatu kannattavaksi sillä, että on tehty vahvoja positiivisia olettamia. Esim. Norjassa eräs tutkija sai kaiken maahanmuuton kannattavaksi, kun hän laittoi aikaperspektiiviksi sata vuotta ja oletti, että maahantulijoiden jälkeläiset ovat profiililtaan heti samanlaisia kuin norjalaiset keskimäärin. Mikä ei tietenkään pidä paikkansa. Lisäksi kuka hankkisi itselleen kultamunia munivan hanhen, joka pyöräyttää ensimmäisen munansa vasta sadan vuoden kuluttua?
Kannattaa olla aina varuillaan liian yksinkertaistavien ja epärealististen laskelmien varalta. Ihmisten siirtely paikasta toiseen ei ole mikään ihmelääke. Kannattavuuteen kietoutuu aina monia tekijöitä, arvovalintoja ja maan kansalaisten preferenssifunktiota myöten (kts. ketjun aloitusjutun yhteenveto).
Ensimmäisenä ja ratkaisevana kysymyksenä kaiken kannattavuuden osalta on se, että mitä sieltä tulee. Onko kyse valtiolle nettotuloa tuottavasta tai edes omillaan pärjäävästä (esim. sinkku puolalainen aivokirurgi) vai persnettotyöntekijästä (esim. Lähi-Idän "aivokirurgi", eli kebabin paloittelija).
Seuraava kysymys on, että löytääkö hän koulutustaan vastaavaa työtä, tai onko työpaikka jo valmiina. Jos ei, niin koko "työperäisten maahanmuuttajien" kööri on silloin jo pelkkää persnettoa.
Edelleen on syytä kysyä, että tuleeko maahanmuuttajan perhe mukana? Kuinka suuri se on? Mitä nyt tapahtuu kalkyylille?
Samoin on vielä eräs merkittävä muuttuja. Kun lama sitten väistämättä tulee joku päivä ja maahanmuuttaja menettää työpaikkansa (etenkin heikosti koulutetut), niin jääkö hän tänne meidän elätettäväksi, vai lähteekö kotiinsa?
Asiassa on siis useita oleellisia tekijöitä, joita ei ole mukana Kotamäen laskelmassa. Siitä syystä kannattaa suhtautua sopivalla varovaisuudella myös työperäiseen maahanmuuttoon. Se ei nimittäin pelasta mitään valtiota vajeilta ja muilta sisäisiltä taloudellisilta ja rakenteellisilta ongelmilta.
Lopuksi voi vielä todeta, että Suomessa monella taholla on liian ruusuinen kuva maahanmuutosta. Se on rankempi ja raskaampi prosessi kuin mitä moni kuvittelee ja siksi sen yhteiskuntaan repimät arvet saattavat näkyä vielä satojen vuosien jälkeen. Maahanmuuton puolestapuhujien kannattaisi perehtyä ja tutustua itse tarkemmin siihen ilmiöön, jota he niin kovasti pitävät ratkaisuna kaikkeen.
Hollantilaisen maahanmuuttotutkija Paul Schefferin näkemys:
Quote from: Roope on 05.12.2014, 15:09:06
Maahanmuutto merkitsee maahanmuuttajille tutun maailman menettämistä. Samoin tapahtuu kohdemaiden yhteisöille. Maahanmuuton historia on siten laajalti myös vieraantumisen ja sen seurauksien historiaa. ...
Monikulttuurisuuden määritelmä (https://hommaforum.org/index.php/topic,78473.msg1755711.html#msg1755711)
Kävin vilkaisemassa ETK:n laskelmaa, johon Kotamäki viittaa (linkki alla). Maahanmuuttoa käsitellään prujun kappaleessa 5.2. Työllisyysoletukset ovat sittenkin melko realistiset, dataan perustuvat, mutta mutta. Laskelma onkin tehty vain, siis vain eläkejärjestelmän näkökulmasta. Rajusti kantiksia alhaisempi työllisyysaste on nimittäin koko julkisen talouden rahoitusaseman kannalta valtavaa persnettoa.
Laskelmassa oletetaan matu-miesten työllisyysasteen olevan 20% kantaväestöä pienempi, matunaisilla 30% piempi (kantiksilla työllisyysaste n. 70%). "Eron oletetaan kuitenkin puolittuvan 30 vuodessa." ;D
Eli täysin veronmaksajien piikkiin eläviä on tässäkin some-peukutuksia keränneessä laskelmassa työikäisistä matuista lähes puolet. :facepalm:
Ja päälle ne, jotka eivät palkallaan elä eli ovat nettosaajia hekin.
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Lakisaateiset_elakkeet_pitkan_aikavalin_laskelmat_2016-1.pdf
Quote from: Golimar on 18.08.2018, 10:12:41
[Kotamäki:] Suomeen mahtuisi selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttoa. Ihmisten liikkumista ei pitäisi liikaa hillitä. Jo järkiperustein eli käytännössä väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän. Sekä Suomi että suomalainen maahanmuuttopolitiikka kaipaisi pientä ravistelua
Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käsittele maahanmuuttoa arvovalintana, vaan pohdin kysymystä ennen kaikkea eläkejärjestelmän talouden kautta. Mihin suuntaan eläkejärjestelmämme talous osoittaisi korkeamman maahanmuuton tapauksessa?
Tässä yhteydessä on hyvä tutustua myös maahanmuuton käytäntöön, siihen puoleen, joka usein jää huomaamatta. Se panee ajattelemaan. Matemaattiset mallit hihasta varistettujen positiivisten oletusten ryydittäminä jäävät helposti kauas todellisuudesta. Tässä eräs artikkeli asiasta. Ruusuiset ennakkoluulot saattavat karista sen myötä. Ainakin tulee lihaa luiden ympärille.
Quote from: akez on 21.08.2018, 20:25:25
Sisäpiirin raportti Maahanmuuttovirastosta
"Monet naiset ovat hämmästyneitä, kun kysyn heidän ammattiaan"
Kahden vuoden aikana hänellä oli kolme työpaikkaa turvapaikkasektorilla. Ensin hän oli työnvälittäjä, sitten Maahanmuuttoviraston puhuttelujen pitäjänä ja lopulta lehtorina. Alexandra Beilharz kertoo kokemuksistaan.
Die Welt 20.8.2018 juttu saksaksi (https://www.welt.de/vermischtes/plus181216234/BAMF-Insiderreport-Viele-Frauen-sind-erstaunt-wenn-ich-sie-nach-ihrem-Beruf-frage.html)
Pakolaisten työnvälittäjänä hän huomasi nopeasti, että kaikkialla kohdattiin jatkuvasti väärinkäsityksiä. Jotkut sanoivat "I've studied English" tai "J'ai étudié économie", mikä usein tarkoitti sitä, että he olivat oppineet englantia tai käyneet myyjäkurssin. Pakolaiskriisin alkuvaiheissa sellaiset ilmoitukset käännettiin toisinaan väärin sanoilla "olen opiskellut" ja sitten tieto vietiin henkilön CV:hen.
Saksan työmarkkinoille pääsy ei ole helppoa monelle pakolaiselle. Esimerkiksi Afganistanissa työttömyysaste on erittäin korkea, satunnaistyöt ovat sääntö ja hyvinkoulutetut ammattityöntekijät tai korkeakouluista valmistuneet taas sitä vastoin poikkeuksia. Lisäksi hyvin koulutetut ovat jo kauan sitten lähteneet maasta.
Kun kysyin naisilta heidän ammattiaan, niin vastaus oli melkein aina sama - "kotirouva". Jotkut harvat naiset, pääosin Afrikan maista tulleet, olivat pitäneet omaa pientä liikettä, kampaamoa tai tekstiilikauppaa. Arabimaista tulleet naiset taas nauroivat toisinaan hölmistyneinä, kun kysyin heidän ammattiaan. Jotkut sanoivat lähes anteeksipyytäen, että he eivät kykene oppimaan tai heillä ei ole lupa oppia mitään.
Muistan erään murheellisen tilanteen. Vastapäätäni istui turvapaikanhakijamies Nigeriasta. Hän puhui kohtalaisesti englantia, ei kovin sujuvasti, mutta riittävästi keskustelua varten. Kysyin hänen ammatistaan Nigeriassa. Hän vastasi tehneensä töitä tietyömaalla. Mitä tarkalleen? No, niitä teitä rakentanut, mutta ajokorttia hänellä ei ollut. Koitin selittää hänelle, että Saksassa ei voinut noin vaan lähettää henkilöitä työmaille. Kun kysyin häneltä, miksi hän ei puhu puolentoista vuoden Saksassa oleskelun jälkeen vielä ollenkaan saksaa, kohautti hän harteitaan ja sanoi: "Please, Madam, give me a job."
Minulla on se vaikutelma, että tätä poliittista munausta ja möhläystä ei haluttu myöntää pitkiin aikoihin, eikä haluttu kertoa, että suurin osa heistä ei ole mitään ammattityövoimaa. Monen ammattialan työnantajat selvisivät nopeasti harhaluuloista. He joutuivat toteamaan, että monet töihinpyrkijät olivat parhaimmillaankin vain saksankielen A1-tasolla, he eivät olleet kovin tarkkoja täsmällisyydestä ja joskus he eivät hallinneet edes peruslaskutehtäviä. Aitoa ammattiväkeä kohtasin vain harvoin niiden kuukausien aikana, jolloin työskentelin Agentur für Arbeitin työnvälityksessä.
"Halusin tappaa itseni, koska olen homo"
Myös maahanmuuttajat ovat jo selvinneet harhaluuloistaan. He ajattelivat, että he saavat helpommin työtä ja he tulevat toimeen englannilla. Ehkä he myös kuvittelivat saksan oppimisen olevan helpompaa. Viranomaiset sulkivat silmänsä siltä tosiasialta, että kaikki monikielisiin esitteisiin, uusiin työntekijöihin ja vapaaehtoisiin uponneet kustannukset eivät olleet missään järkevässä suhteessa siihen, että Saksa ei juurikaan tarvitse heikosti koulutettua työvoimaa.
(...)
2018-08-20 Saksa: Sisäpiirin raportti Maahanmuuttovirastosta (https://hommaforum.org/index.php/topic,125372.msg2925448.html#msg2925448)
Quote from: akez on 20.08.2018, 22:31:54
Samoin on vielä eräs merkittävä muuttuja. Kun lama sitten väistämättä tulee joku päivä ja maahanmuuttaja menettää työpaikkansa (etenkin heikosti koulutetut), niin jääkö hän tänne meidän elätettäväksi, vai lähteekö kotiinsa?
Jahas, se on sitten tämä Sipilä, Orpo, Soini -tuhotyötroikka ratkaissut tämänkin kysymyksen maan kansalaisille ja veronmaksajille vahingollisella tavalla. Kaikki jäävät, vaikka työt loppuisivat, sillä rahaa tulee vaikka eläkeikään asti. Tuosta et yhteiskunnalle profittia väännä enää millään tempulla.
Quote from: akez on 16.01.2019, 18:28:39
Hallituksen 696 e/kk -lakimuutos voimaan: Ulkomailta Suomeen muuttavien Kela-tukia helpotetaan – Suomesta ulkomaille muuttavien turvaa leikataan
Keski-Uusimaa 16.1.2019 linkki juttuun (https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/736905-hallituksen-696-ekk-lakimuutos-voimaan-ulkomailta-suomeen-muuttavien-kela-tukia)
Hallituksen viime syksynä valmistelema lakimuutos Suomeen saapuvien työntekijöiden Kela-tuista astuu voimaan huhtikuun alussa.
Kela kertoi keskiviikkona, että jatkossa työntekijöiltä ei enää vaadita neljän kuukauden työsuhdetta Kela-tukien saamiseksi. Myöskin työsuhteessa tehdyt viikkotuntimäärät pudotetaan laista pois.
Kela-tukien ainoa edellytyksenä on, että työntekijän palkka on vähintään 696,60 euroa kuukaudessa.
Työntekijän asema paranee myös työsuhteen päättyessä. Jatkossa työttömäksi jäänyt työntekijä saa oikeuden Kela-tukiin, jos työsuhde on jatkunut 6 kuukautta.
(..)
Aikarajan poistoa hallitus on perustellut halulla parantaa työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja lisätä Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohteena.
Oppositiosta lakiesitystä on arvosteltu, sillä sen pelätään lisäävän halpatyövoiman tuloa Suomeen.
(...)
2018-11-20 EK haluaa Suomeen 35 000 moniosaajaa ja 70 % palkkatuen tp-hakijoille (https://hommaforum.org/index.php/topic,127129.msg2998358.html#msg2998358)
Quote
Ulkomaalaistaustaisen väestön sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seurantaa ja ehkäisyä tehostettava
[...]
TtM Natalia Skogberg tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä Suomen venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä.
Tutkitut riskitekijät, kuten lihavuus, tupakointi, tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, vaikuttavat myös muiden kansantautien ja kroonisten sairauksien, kuten syöpien ja muistisairauksien, esiintyvyyteen.
Erityisen merkittäviä eroja koko Suomen väestöön verrattuna löytyi somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä – heillä tyypin 2 diabetes oli koko väestöä yleisempää. Lisäksi lihavuus oli yleistä somalialais- ja kurditaustaisilla naisilla.
Venäläistaustaisten riskitekijät sen sijaan olivat melko samanlaisia kuin koko Suomen väestöllä. Kuitenkin somalialaistaustaisia miehiä lukuun ottamatta, vähintään kolmen metabolisen riskitekijän samanaikainen esiintyvyys oli yleisempää ulkomaalaistaustaisella väestöllä kuin tutkimuspaikkakuntien koko väestössä.
– Ulkomaalaistaustaisen väestön sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seuranta tulisi integroida selkeämmin osaksi koko väestön terveydenseurantaa, Skogberg toteaa.
[...]
Skogbergin tutkimuksen perusteella terveydenedistämistoimissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn somalialais- ja kurditaustaisilla sekä näihin väestöryhmiin kuuluvien naisten lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon.
[...]
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/ulkomaalaistaustaisen-vaeston-sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijoiden-seurantaa-ja-ehkaisya-tehostettava
Uuden väitöstutkimuksen mukaan Suomen terveydenhoidon pitäisi torjua pontevammin somalien ja kurdien lihavuutta sekä diabetesriskiä. Budjetista löytynee helposti muutama miljoona seurantaan, kun muistaa mainita rahoitusesityksissä taikasanat maahanmuuttaja ja monikulttuuri.
Pauli Vahteran selvitys maahanmuuton kustannuksista Suomen osalta löytyy näistä linkeistä:
Quote from: kilohauli on 05.03.2019, 08:49:09
Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa - 1/3 Taustaa
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/ (https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/)
Quote
Suomessa on kymmeniä tuhansia hyväpalkkaisia virkamiehiä, jotka eivät ole pystyneet laskemaan yhteiskunnallisesti näin tärkeän asian, maahanmuuton, aiheuttamia kustannuksia julkiselle taloudelle. Eivät edes silloin kun selvittämisestä on sovittu hallitusohjelmassa.
...
Selvitykseni perustuu kylmiin numeroihin. Jokainen voi numeroiden avulla tykönänsä pohtia sitä onko maahanmuutto hintansa väärti eli käytetty raha on pieni sen rinnalla, mitä Suomi humanitäärisestä maahanmuutosta saa. Kaikki hyvä kompensoi niin rahat kuin rikollisuuden haitat. Parhaimillaan maahanmuuttajat hoitavat niin Suomen talouden, eläkejärjestelmän kuin laitoksissa olevat vanhukset. Jos he työllistyvät.
Ylen toimittaja Sannikka tammikuussa 2019: "Heidän mukanaan tulee rikollisuutta mutta heidän mukanaan tulee myös ystävyyttä, tulee kivoja pelihetkiä, tulee naapuruussuhteita, tulee kulttuurin tuntemusta, tulee esimerkiksi kivoja ruuanlaittohetkiä."
Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa - 2/3 eurot
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-2-3-eurot/ (https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-2-3-eurot/)
Quote
Valtion talousarviossa on eriteltyinä vain pieni osa maahanmuuton menoista. Useimmat menot sisällytetään eriin, joissa on mukana myös kantaväestön aiheuttamat menot sekä työperäisten ulkomaalaistaustaisten aiheuttamat menot. Teknisillä kikkailuilla hämärretään lisää menojen määrää. Esimerkiksi oikeusministeriön talousarvio esittää vain maahanmuuttajien aiheuttamien menojen muutoksia edelliseen vuoteen, mutta ei itse menojen määrää.
Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa - 3/3 Velkaantumisen kierre
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-3-3-velkaantumisen-kierre/ (https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-3-3-velkaantumisen-kierre/)
Quote
Suomen valtionvelka on lisääntynyt 9,6 miljardista eurosta (1990) 105 miljardiin euroon (2018), vaikka valtion yhtiöiden omistusta on myyty19???miljardilla eurolla. Samaan aikaan valtio on antanut kehitysapua 20,4 miljardia euroa – velaksi. Jos tälle velalle lasketaan 2 prosentin korko, ovat kehitysavun korkojen aiheuttama valtiovelan kasvu ollut 5,0 miljardia euroa. Kehitysapu on pahentanut Afrikan köyhien maiden asukkaiden elämää, koska apu on tehostanut väestöräjähdystä.
Pauli Vahteran blogi - Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa (https://hommaforum.org/index.php/topic,42076.msg3019953.html#msg3019953)
Tutkimustuloksia Suomesta. Elinkaarikustannukset näyttävät olevan jutussa mainituilla ryhmillä Suomessa karkeasti ottaen samaa tasoa kuin Norjassa, jossa tehdyistä tutkimuksista on puhetta ketjun alkupuolella.
Quote from: Pullervo on 18.03.2019, 11:19:38
Koko TUTKIMUS (https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-Elinkaarivaikutukset-pdf.pdf) (673 s.) sekä TIIVISTELMÄ (https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-elinkaarivaikutukset-tiivistelm%C3%A4-pdf.pdf) (6 s.).
https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkinen-talous-osa-2-elinkaarivaikutukset/
Quote from: Suomen PerustaMaahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset (18.3.2019)
Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salmisen tutkimuksessa 'Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia' tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulevien maahanmuuttajien julkisen talouden elinkaarivaikutuksia verrattuna suomalaisiin. Tutkimuksessa tuodaan ensimmäistä kertaa esiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkiset palveluiden muuttajan koko elinkaaren aikana Suomen julkiselle taloudelle aiheuttama vaikutus.
Tutkimus osoittaa, että 20-24 vuotiaana Irakista tulevan muuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on -690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen -844 000 euroa. Keskimääräisen Somaliasta tulevan muuttajan elinkaarivaikutukset ovat taas -951 000 euroa ja lasten vaikutukset huomioiden mukaan -1 343 000 euroa.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että julkisuudessa paljon esillä olevat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamiseen liittyvät kulut, ovat vain noin 4 – 6 % siitä negatiivisesta julkisen talouden vaikutuksesta, minkä Irakista tai Somaliasta tuleva maahanmuuttaja aiheuttaa koko elinkaarensa aikana.
Tutkimuksessa tuodaan myös esiin uutta tietoa toisen polven irakilais- ja somalialaistaustaisista nuorista aikuisista, jotka ovat käyneet Suomessa peruskoulun. Tuloksista ilmenee, että kyseisillä ryhmillä on kantaväestöön nähden 6 – 8 -kertainen todennäköisyys syrjäytyä.
Tutkimuksen päätöksentekoa ohjaavana lopputuloksena todetaan, että julkisen talouden näkökulmasta tarkasteltuna, Irakista ja Somaliasta tulevia ihmisiä ei tulisi valita muuttavaksi Suomeen lainkaan.
Henkilötason rekisteriaineistoihin (Tilastokeskus, THL) perustuvassa tutkimuksessa on otettu huomioon muun muassa muuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkisten palveluiden vaihtelu maassaoloajan ja iän mukaan, keskimääräinen eliniänodote, poismuuton todennäköisyys sekä toisen polven maahanmuuttajien vaikutukset.
Tutkimuksen tiivistelmä (6 s.): https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-elinkaarivaikutukset-tiivistelm%C3%A4-pdf.pdf
Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset (673 s.): https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-Elinkaarivaikutukset-pdf.pdf
Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset (https://hommaforum.org/index.php/topic,128174.msg3027313.html#msg3027313)
Iltalehti (https://www.iltalehti.fi/talous/a/41aab476-c182-4169-a02a-357bfa256b01) (14.5.2019) kertoo ETLA:n tutkimuksesta:
QuoteETLA: Maahanmuuttajien yritysten vaikutus talouden kasvuun "toivottua vähäisempi"
"Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen," ETLAn tutkimuksesta ilmenee.
Maahanmuuttajien yritykset luovat uusia työpaikkoja, mutta niiden tuottavuus ja palkkataso ovat matalia, mistä syystä niiden vaikutus talouden kasvuun on toivottua vähäisempi. Joidenkin työntekijäryhmien työllistämisessä maahanmuuttajien yrityksillä voi kuitenkin olla merkittävä rooli, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tiistaina julkistamasta tutkimuksesta.
– Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen. Niihin on syntynyt suhteellisen paljon uusia matalan tuottavuuden työpaikkoja, millä on ollut kansantalouden tuottavuuskasvua hidastava vaikutus.
– Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vaikutus on hyvin rajallinen, koska maahanmuuttajien yritykset kattavat vain muutaman prosentin yrityssektorin yrityksistä ja prosentin verran työvoimasta, ETLAn tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo ETLAn tiedotteessa.
Keskikoko 4,4 henkilöä
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien yritykset ovat keskimäärin pienempiä (keskikoko 4,4 henkilöä) ja palkkakulut työntekijää kohti (36 000 euroa) ovat matalammat kuin paikallisissa kotimaisissa yrityksissä.
– Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovatkin luoneet suhteellisen paljon matalan palkkatason ja tuottavuuden työpaikkoja. Yritysten työllisyyden kasvu on ollut nopeampaa kuin paikallisten kotimaisten yritysten, samalla työpaikkojen tuhoutumisaste on myös ollut jonkin verran korkeampi, tutkimuksessa todetaan.
Vuonna 2016 maahanmuuttajataustaisia yrityksiä oli tutkimuksen aineistossa vajaa 4 000 kappaletta, mikä on 4,6 prosenttia kaikista yrityksistä. Palkkatason ero vuonna 2016 oli maahanmuuttajien yrityksissä paikallisiin kotimaisiin yrityksiin verrattuna -23 prosenttia ja yksityisissä palveluissa -22 prosenttia.
Lihavoinnit mun.
Samoja tuloksia on havaittu jo aiemmissakin tutkimuksissa. Rajoittamaton maahanmuutto kehitysmaista lisää lähinnä hanttihommiin soveltuvan halpatyövoiman määrää ja aiheuttaa laskupainetta matalapalkka-aloilla. Tämä johtaa sitten väistämättä köyhien määrän ja yleisen köyhyyden lisääntymiseen maassa. Tästä aiheutuu vuorostaan niitä hyvin tunnettuja ongelmia, joita yleensä yritetään lievittää veronmaksajien rahoilla. Ei tule tuosta uutta sampoa, sillä ei tuolla tuottavuus parane ja high tech innovaatiotkin jää tekemättä. Tilanne on päinvastoin - rahareikä tuo on ja yhteinen kirstu vuotaa sitä enemmän mitä enemmän tänne haalitaan lisää kouluttamatonta sakkia kehitysmaista. Miksiköhän melkein kaikki puolueet ajavat muuten täällä lähes vimmalla kaikkien ovien levälleen jättämistä? Eivätkö käsitä?
Quote from: akez on 14.05.2019, 19:53:17
– Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen. Niihin on syntynyt suhteellisen paljon uusia matalan tuottavuuden työpaikkoja, millä on ollut kansantalouden tuottavuuskasvua hidastava vaikutus.
– Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vaikutus on hyvin rajallinen, koska maahanmuuttajien yritykset kattavat vain muutaman prosentin yrityssektorin yrityksistä ja prosentin verran työvoimasta ...
Tuossa kannattaa kuitenkin muistaa vielä se, että jos/kun perhe ja suku tulee mukana - mitä muuten moni puolue haluaa kovasti helpottaa - niin kokonaistaseiden ja -saldon osalta tilanne vain pahenee edelleen. Saksan turkkilaiset on hyvä esimerkki siitä, kuinka "työperäinen" maahanmuutto voi mennä mönkään.
Aiheeseen liittyvä Suomen Uutisissa (https://www.suomenuutiset.fi/tutkimus-maahanmuuttajille-maksetun-toimeentulotuen-maara-nousee-mita-pidempaan-maassaolo-jatkuu/) 6.2.2020 julkaistu Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimus. Sen tiedot on kerätty Tilastokeskuksen, THL:n ja Kelan rekisteritiedoista. Tutkimus sisältää
kaikki maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet vuosina 2007–2018. Data on lisäksi jaoteltu syntymävaltion mukaan.
QuoteTutkimus: Maahanmuuttajille maksetun toimeentulotuen määrä nousee, mitä pidempään maassaolo jatkuu
Suomen Perustan tuore tutkimus osoittaa, että kaikissa maahanmuuttajaryhmissä saatu keskimääräinen toimeentulotuki nousee verrattuna kantaväestöön, kun maahanmuuttajan maassaoloaika pitenee. Tutkimuksen perusteella edes Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat eivät kotoudu.
Kaikkien maahanmuuttajien keskimäärin saamat toimeentulotuet yhteensä kasvavat noin viisinkertaisiksi kantaväestöön nähden 20 vuoden maassaoloajan jälkeen. Tämä tieto ilmenee Suomen Perustan tänään julkaistusta tutkimuksesta Maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet. Tutkimuksessa on huomioitu kaikki toimeentulotuen muodot.
Maahanmuuttajille maksettiin vuonna 2018 jo noin 200 miljoonaa euroa toimeentulotukia, mikä on suurin piirtein neljännes kaikista Suomessa maksetuista toimeentulotuista.
Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja: pakolaismaista, erityisesti Irakista ja Somaliasta saapuneilla keskimääräinen toimeentulotuki on vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeen yli 15-kertainen verrattuna kantaväestöön.
Kaksi kolmesta Somaliassa syntyneestä sai toimeentulotukea
Suomen Perustan tutkimuksesta ilmenee, että pakolaismaissa, kuten Somalia, Irak, Afganistan ja Syyria syntyneistä 18–64-vuotiaista jopa 60–70 prosenttia sai jotain toimeentulotuen muotoa vuonna 2017.
– Suurin osuus vuonna 2017 oli Somaliassa syntyneillä, heistä 67,5 prosenttia sai toimeentulotukea. Kantaväestöllä tämä osuus on ollut vuosittain noin 7 prosenttia, Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoi tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.
– Somaliassa, Irakissa, Syyriassa ja Afganistanissa syntyneillä saatujen toimeentulotukien keskiarvot yhteensä olivat vuonna 2017 yli 2 300 euroa per henkilö. Korkein keskiarvo oli Syyriassa syntyneillä: jopa 3 190 euroa henkilöä kohti vuodessa.
Syntymäalueiden mukaan tarkasteltuna ainoastaan Itä-Aasiassa syntyneillä tuet ovat 20 maassaolovuoden jälkeen pienempiä kuin kantaväestöllä.
– Kaikilla muilla syntymäalueittain määritellyillä maahanmuuttajaryhmillä saadut keskimääräiset toimeentulotuet ovat siis kantaväestöä suurempia vielä 20 maassaolovuoden jälkeen, Salminen sanoo.
Toinenkaan maahanmuuttajasukupolvi ei kotoudu
Tutkimus osoittaa myös, että suurimpien maahanmuuttajaryhmien lapset saavat tukia enemmän kuin saman ikäiset kantaväestön nuoret, monessa ryhmässä jopa moninkertaisesti.
Salmisen mukaan tämä viittaa erityisesti siihen, että kotoutumista ei tapahdu toisessakaan maahanmuuttajasukupolvessa, vaikka nämä henkilöt ovat jo syntyneet Suomessa.
– Suurin yksittäinen luku on Somalia-taustaisilla 19-vuotiailla: heistä 75 prosenttia on saanut toimeentulotukea vuosittain. Kantaväestön samanikäisillä osuus on vain noin 13–14 prosenttia.
Sama toistuu, jos tarkastellaan harkinnanvaraisia toimeentulotukia: kaikissa isoissa maahanmuuttajaryhmissä toinen sukupolvi saa harkinnanvaraisia tukia jopa moninkertaisesti samanikäiseen kantaväestöön verrattuna, Salminen kertoo.
(...)
Lihavoinnit mun.
Tutkimuksen tulokset ovat yhteneviä muualla Euroopassa tehtyjen tutkimusten kanssa. Maahanmuuton taloudellista aspektia koskevaa tietoa alkaa nykyään olemaan jo varsin kattavasti. Tutkimustulosten nojalla mikään ei implikoi sen puolesta, että maahanmuutto
yleisesti olisi ratkaisu mihinkään maan sisäiseen ongelmaan, oli kyse sitten ikääntymisestä, huoltosuhteesta, julkisesta taloudesta, verotuottojen kasvattamisesta tai työvoimapulasta.
Tukea saaneiden osuudet kertovat käsittääkseni lähinnä kotoutumisesta ja työllistymisestä. Jos toimeentulotukea saa vuosikausia, käytännössä on oltava työtön tai enintään pätkätöissä.
Sensijaan tukisummat suhteutettuna tukea saaneisiin kertovat miten matuja kohdellaan toimeentulotukiasiakkaina verrattuna kantaväestöön. Jos saisivat yhtä paljon tukia suhteessa tukea saaneiden määrään, silloin kohtelu olisi tasapuolista. Jos näin ei ole, selityksenä voivat olla käytänössä vain matuille rajatut tukimuodot (kuten tulkkaus) tai ohjeiden vastainen rakenteellinen rasismi.
Tarkastellaan vaikkapa somaleita.
Kaikissa ikäryhmissä he saavat toimeentulotukea todennäköisemmin kuin suomalainen (osuus väestöstä). Kuitenkin keskimääräiset tukisummat verrattuna kantaväestöön ovat tutkimuksen liitteen A mukaan vielä suurempia seuraavasti:
perustoimeentulotuki 12,8 x summat / 8 x osuus väestöstä = 60 % enemmän tukea kuin kantaväestölle
täydentävä toimeentulotuki 17,7 / 12,5 = 41 % enemmän tukea
ehkäisevä toimeentulotuki 12 / 7 = 71 % enemmän tukea
Miksi kuntavaalien lähestyessä tätä teemaa ei pidetä enempää esillä?
PS:n kuntavaaliohjelmassa tulisi olla tarpeeksi selkeät laskelmat siitä, että maahanmuutto aiheuttaa suuria veronkorotuksia, eikä se ole tarpeen edes sen kuvitellun työvoimapulan vuoksi.
Maahanmuuttoa haluavat ovat usein itse talous edellä, koska he tienaavat yhteiskunnan muuttumisella. Monikulttuurialan työpaikkojen lukumäärä ei ole aivan vähäinen.
Quote from: Supernuiva on 31.01.2021, 16:19:19
Miksi kuntavaalien lähestyessä tätä teemaa ei pidetä enempää esillä?
PS:n kuntavaaliohjelmassa tulisi olla tarpeeksi selkeät laskelmat siitä, että maahanmuutto aiheuttaa suuria veronkorotuksia, eikä se ole tarpeen edes sen kuvitellun työvoimapulan vuoksi.
Maahanmuuttoa haluavat ovat usein itse talous edellä, koska he tienaavat yhteiskunnan muuttumisella. Monikulttuurialan työpaikkojen lukumäärä ei ole aivan vähäinen.
Muut puolueet, tästä on jo merkkejä somessa:
Ei ole kuntavaalien asia, näistä ei päätetä kuntavaaleissa, yhden asian puolue, ei persuilla ole mitää oikeaa asiaa, ei persuilla ole parannuksia kuntien asioihin, hädässä olevia pitää auttaa yms
Tähän voi jatkoksi kirjoittaa melekei mitä vaan.....
Tanskassa tehty tutkimus osoittaa taas kerran miksi maahanmuutto kulttuurisesti vieraista kehitysmaista Eurooppaan ei ole järkevää ja kannattavaa, eikä sillä kyetä mitenkään kohentamaan kohdemaan julkista taloutta. Jollakin vastaavalla virityksellä ovat Saksassa onnistuneet saamaan turkkilaisten alun perin työperäisen maahanmuuton jo yhteiskunnalliseksi rasitteeksi, sillä työssäkäyvien turkkilaisten prosenttiosuus koko Saksan turkkilaispopulaatiosta on laskenut jo alle työtätekevien saksalaisten vastaavan osuuden. "Ne tulevat hoitamaan vanhuksemme ja paikkaavat kestävyysvajeemme" ei onnistu mitenkään tuollaisilla virityksillä.
QuoteMaahanmuuttajanaiset lopettavat työnteon ja opiskelun mentyään naimisiin
Integraatioministeri katsoo, että maahanmuuttajanaisten naimisiinmenon jälkeisen työnteon ja opiskelun lopettamisen torjunta vaatii muutosta kulttuurissa ja perhekäsityksissä.
Jyllands-Posten (https://jyllands-posten.dk/indland/ECE12908265/indvandrerkvinder-falder-fra-job-og-uddannelse-efter-aegteskab/) 17.4.2021
Samaan aikaan kun ei-länsimaisen maahanmuuttajataustan omaavat naiset saavat yhä enemmän korkeampaa koulutusta, niin Rockwool-säätiön uusi raportti tuo esiin asiantuntijoita huolestuttavan tendenssin.
Naisten osallistumisessa työelämään ja opiskeluun tapahtuu huomattavaa laskua heidän mentyään naimisiin. Tämä koskee erityisesti niitä naisia, jotka menevät naimisiin saman kulttuuritaustan omaavien miesten kanssa.
80% ensimmäisen maahanmuuttajasukupolven naisista osallistuu ennen avioitumistaan työelämään tai koulutukseen. 5 vuotta naimisissa olleilla tämä luku on laskenut 64%:iin. Miehet taas tekevät työtä tai opiskelevat samassa määrin kuin ennenkin, kertoo sunnuntaina julkaistu raportti.
Luvut perustuvat Tanska tilastokeskuksen tilastoihin, joissa on seurattu yli 27.000 maahanmuuttajan ja heidän jälkeläistensä avioliittomalleja vuosina 1994-2018.
Rockwool-säätiön tutkimusyksikön tutkija Marie Louise Schultz-Nielsen painottaa, että raportti ei pysty yksityiskohtaisesti selittämään miksi naiset jättävät työn ja opiskelun avioiduttuaan. Eräs selitys olisi, että syynä ovat sukupuoliroolimallit.
"Joissakin lähtömaissa on vahvempi traditio, että naiset jäävät kotiin, kuin Pohjoismaissa", sanoo Marie Louise Schultz-Nielsen. Hän mainitsee esimerkkinä sukupuoleen liittyvät mallit mm. Turkissa, Irakissa ja Afganistanissa. Nämä saattavat olla niitä tekijöitä, jotka selittävät nämä luvut.
(...)
Referaattia loppujutusta:
- Integraatioministeri Mattias Tesfaye on ilahtunut siitä, että raportin mukaan maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä menevät naimisiin yhä vanhempina, mutta häntä harmittaa se, että monille naisille tämä avioliitto "käy kalliiksi", kun he luopuvat työnteosta ja opiskelusta.
- Mattias Tesfayen mukaan muinaiset kulttuurimallit panevat naiset edelleen vahtaamaan pannuja ja kattiloita keittiössä. Tätä ei korjata laeilla, vaan muuttamalla eräiden maahanmuuttajaryhmien kulttuuria ja perhekäsityksiä.
---
Paras ratkaisu toki olisi, jotta mukautumiseen ja sopeutumiseen kykenemättömät pysyisivät siellä omien kulttuuriensa piirissä ja vaikutusalueilla. Ongelma vaan Lännessä on, että lähes jokainen pääsee aina asyylillä pesiytymään länsimaihin, ainakin EU:ssa. Siten erityistä huomiota tulee kiinnittää asyylin tilapäiseen luonteeseen ja tulijavirran kääntämiseen lähtijävirraksi. Samoin on syytä miettiä jo heti alkuvaiheessa asyylimaahantulijan sijoittamista jonnekin muualle kuin tulomaahan. Mieluummin tälle tuttuun ja turvalliseen kulttuuripiiriin. Tämä on linjassa myös kv. sopimusten kanssa.
EDIT typo
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) toimitusjohtaja Aki Kangasharju on kirjoittanut kolumnin (https://www.etla.fi/ajankohtaista/kuka-surffaa-ja-miksi/) (27.8.2021) nimeltään "Kuka surffaa ja miksi?". Se sisältää mielenkiintoisia väitteitä, joka kovasti poikkeavat siitä reaalitodellisuudesta, mitä täällä on havainnoitu. Koitan purkaa ja kommentoida tuota kirjoitusta ainakin joidenkin osien kohdalta.
QuoteKuka surffaa ja miksi?
Afganistanin kriisi on nostanut maahanmuuton jälleen kaikkien huulille. Puhuminen elintasosurffareista ja haittamuutosta johtaa keskustelun pahasti harhaan. Pakolaisia on vähän ja vähän koulutettujen muuttajien työllisyys on suomalaistaustaisia korkeampi, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Korkeasti koulutetut muuttajat nopeuttavat tutkitusti talouskasvua lisäämällä osaamista, yrittäjyyttä, innovaatioita ja talouden rakennemuutosta (Burchardi ym. 2020). He säästävät yhteiskunnan varoja tuomalla muualla hankitun koulutuksen mukanaan (Blau ja Mackie 2016). He eivät syrjäytä työmarkkinoilla suomalaistaustaisia, koska korkeasti koulutetut eivät kilpaile vähemmän koulutettujen kanssa samoista työpaikoista (Beerli ym. 2021), ja suomalaistaustaisista korkeasti koulutetuista on muutoinkin pulaa työmarkkinoilla.
Tuosta voinee olla samaa mieltä siltä osin, että ulkomaalaiset korkeasti koulutetut ovat usein komplementti suomalaisille työntekijöille. Tosin voi todeta, että korkeasti koulutetuista suomalaisista ei ole pulaa työmarkkinoilla, eräitä poikkeuksellisia aloja lukuun ottamatta (lääkärit yms.). Moni on saanut omakohtaisesti havaita tämän hakiessaan Suomessa työpaikkaa. Hakijoita voi olla satoja yhtä korkeakoulututkintoa edellyttävää työpaikkaa kohden.
QuoteVaikka pakolaistaustaisten työllisyys on suomalaistaustaisia vähäisempää, he eivät surffaile lainkaan vaan pakenevat henkensä edestä. Heitä on Suomessa myös hyvin vähän, YK:n määritelmän mukaan vain 0,4 prosenttia väestöstä. Euroalueella pakolaisia on 0,7 prosenttia ja Ruotsissa lähes 2,5 prosenttia väestöstä.
Suurin osa tänne asyylillä pyrkivistä on kehitysmaista tulleita. Suurimpia ryhmiä ovat somalit, irakilaiset, afganistanilaiset ja vastaavat. Jopa kotimaassaan vainotuksi joutunut oli jo turvassa naapurimaissa, ellei peräti jo maan sisäinen pako olisi ollut mahdollista. Tällaisten asyylihakemuksia ei tarvitse Geneven pakolaissopimuksen mukaan edes ottaa vastaan muissa maissa. Siten on osoitettu, että JOKAINEN kaukomailta Suomeen tullut aasialainen ja afrikkalainen on elintasosurffari. Tämän tietää myös jokainen noiden asioiden parissa työtä tehnyt. Usean turvallisen maan kautta tänne saapunut ei ole muuta kuin nimenomaan elintasosurffari.
Kangasharjun toinen väite on, että pakolaistaustaisia on Suomessa vähän, vain 0,4% väestöstä. Tuo voi pitää paikkansa jonkin YK:n määritelmän mukaan, mutta oleellisempaa ja relevantimpaa on katsoa kaikkien Suomeen asyyliperustein tulleiden määrää. Tällaisten henkilöiden määrän voidaan arvioida (https://hommaforum.org/index.php/topic,124828.msg3297263.html#msg3297263) olevan suuruusluokkaa 200 000 henkilöä, eli noin puolet Suomessa oleskelevista ulkomaalaisista. Määrä ei ole vähäinen. Se on noin 4% Suomen väestöstä. Samalla se on syy Suomen krooniselle kestävyysvajeelle ja monille muille ongelmille. Tuon väen keskimääräisen nettovuosikustannuksen voi arvioida olevan luokkaa 6,7 miljardia euroa (nettoelinkaarikustannus per hlö miljoona euroa, väkimassa on kerätty Suomeen vuodesta 1990 lähtien). Kts. ketjun muut artikkelit.
Seuraavaksi Kangasharju päätyy ETLA:n jonkin oman tutkimuksen perusteella (lähdettä ei anneta) siihen, että "EU:ssa syntyneiden vähemmän koulutettujen työllisyysaste Suomessa oli koronakriisin alla 18 prosenttia korkeampi kuin vähemmän koulutettujen Suomessa syntyneiden. Myös EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi. ..."
Väitetään siis, että vähemmän koulutettujen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyysaste oli korkeampi kuin vastaavien suomalaisten. Olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin tuohon tutkimukseen, jotta näkisi mistä kyse. Useimmiten tuollaiset intuition vastaiset tulokset perustuvat juksaukseen. Miten lie tässä?
ETLA:n toimitusjohtajan antamissa lähteissä on Tilastokeskuksen raportti "Nieminen, Sutela ja Hannula (2015). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskus, Väestö." Sen 6 luvun esipuheessa todetaan:
"Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuonna 2014 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaistaustaisella väestöllä, mutta yli kymmenen vuotta maassa-asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Parhaiten olivat työllistyneet korkeakoulutetut, virolais-, EU-, Efta- tai Pohjois-Amerikka-taustaiset, työn tai opiskelun takia muuttaneet ja suomea vähintään edistyneellä tasolla puhuvat. Vaikka työllisyystilanne oli vaikein pakolaistaustaisilla, yli kymmenen vuotta Suomessa asuneista pakolaisistakin jo joka toinen oli työssä."
Tämä ei nyt oikein natsaa Kangasharjun väitteiden kanssa. Millähän konstilla EU:n ulkopuolelta tulleesta vähemmän koulutetun väen työllisyysasteesta saatiin ETLA:ssa suomalaisten työllisyysastetta parempi?
Quote from: akez on 30.08.2021, 16:12:23
(...)
Seuraavaksi Kangasharju päätyy ETLA:n jonkin oman tutkimuksen perusteella (lähdettä ei anneta) siihen, että "EU:ssa syntyneiden vähemmän koulutettujen työllisyysaste Suomessa oli koronakriisin alla 18 prosenttia korkeampi kuin vähemmän koulutettujen Suomessa syntyneiden. Myös EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi. ..."
Väitetään siis, että vähemmän koulutettujen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyysaste oli korkeampi kuin vastaavien suomalaisten. Olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin tuohon tutkimukseen, jotta näkisi mistä kyse. Useimmiten tuollaiset intuition vastaiset tulokset perustuvat juksaukseen. Miten lie tässä?
Olisiko hra Kangasharju unohtanut mainita tutkimuksensa sen vuoksi, että se olisi paljastanut valtaisan julkishallinnon tukityöllistettyjen armeijan? Osaisiko hra Kangasharju vastata, tulevatko nämä omalla palkallaan toimeen ilman sosiaalisia tulonsiirtoja?
Hyvin valikoivastihan hra Kangasharju oli valinnut myös nuo "pakolaistaustaiset" rajaamalla po. kohderyhmän nimenomaan ja vain WHO:n leireiltä poimituiksi - siis ohittamalla jäsen @akezkin mainitsemat pohjolaan turvallisten maiden läpi tunkeutuneet kansainvaeltajat.
Kovin oli tarkoitushakuinen ja yksioikoinen suomalaisten syyllistäminen jälleen hra Kangasharjulta.
Jos verrataan esimerkiksi aikuista maahanmuuttajaa, jolla on vähemmän kuin 9 vuotta koulua (siis vähemmän kuin suomalainen peruskoulu) sellaiseen aikuiseen kantasuomalaiseen, jolla ei ole peruskoulun päästötodistusta, eli sekin on jäänyt kesken.
Mikähän on työllisyysaste kantasuomalaisilla, joilla on jäänyt peruskoulu kesken?
Ne kantasuomalaiset taitavat olla suurelta osin juoppoja, narkkareita, pikkurikollisia tai lievästi kehitysvammaisia.
Oma intuitio sanoo että näitä ryhmiä verrattaessa (alle 9 v koulua tai ei peruskoulua suoritettuna), maahanmuuttajien työllisyys saattaa hyvinkin olla korkeampi?
Quote from: akez on 30.08.2021, 16:34:31
...
Tämä ei nyt oikein natsaa Kangasharjun väitteiden kanssa. Millähän konstilla EU:n ulkopuolelta tulleesta vähemmän koulutetun väen työllisyysasteesta saatiin ETLA:ssa suomalaisten työllisyysastetta parempi?
Voisiko johtua siitä että maahanmuuttajat on nuorta, vasta muutamien vuosien aikana lähinnä pääkaupunkiseudulle tullutta ja siellä asuvaa väestöä. Heillä on hyvä mahdollisuus työllistyä työpaikkoja lähellä ja työllistämisen tukitoimet apunaan.
Vertailun kantaväestön puolella tilastossa on Suomen kaikki heikosti koulutetut työikäiset 18- 65v Hangosta Utsjoelle. Heillä työllistymisen mahdollisuus huonompi. Joukossa on paljon tuota vanhemman pään väkeä.
Lisäys: Tarkemmin ajateltuna loistavasti onnistunut ryhmävalinta, millä muulla valinnalla voisi saada likimain kaikki Suomen työttömät miehet samaan ryhmään. ;)
Quote from: akez on 30.08.2021, 16:34:31
Millähän konstilla EU:n ulkopuolelta tulleesta vähemmän koulutetun väen työllisyysasteesta saatiin ETLA:ssa suomalaisten työllisyysastetta parempi?
Ei tuo mikään suuri ihme ole, kun työllisiksi lasketaan kaikki, jotka ovat tehneet yhdenkin tunnin työtä viikossa. Tällaisilla tilastoilla ei ole juuri mitään arvoa, mutta todellisuus niillä saadaan kyllä näyttämään millaiselta tahansa.
HS yllättää julkaisemalla artikkelin, jonka mukaan Ruotsin jengirikollisuus on jo uhka talouskasvullekin. Tämän rikollisuuden kytkös maahanmuuttoon tosin sivutetaan täysin. Suurin osa lukijoista on kuitenkin nykyään jo niin hyvin kartalla, että tietää missä mennään ja mihin tämä liittyy.
QuoteTalous | Jengirikollisuus
Ruotsin keskuspankin pääjohtaja: Jengirikollisuus on uhka talouskasvulle
Väkivallan leviäminen rapauttaa yhteiskunnan keskinäistä luottamusta.
HS (https://www.hs.fi/talous/art-2000010036755.html) 5.12.2023
PAHENEVA jengirikollisuus uhkaa heikentää Ruotsin talouskasvua, varoittaa maan keskuspankin pääjohtaja Erik Thedéen.
Hän sanoo Financial Timesin haastattelussa, että luottamus kansalaisten ja viranomaisten välillä on yksi maan suurimmista voimavaroista. Jos jengirikollisuuteen liittyviä lieveilmiöitä ei saada kuriin, uhkaa tämä luottamus rapautua.
"Tämä voi muodostua uhaksi Ruotsin kasvupotentiaalille. Siksi tästä olisi tärkeää saada ote. Jos katsotaan maita joissa keskinäinen luottamus on alhainen, niin ne eivät tyypillisesti ole maita joissa talouskasvu on voimakasta", Thedéen sanoi.
Vahva luottamus toimii pääjohtajan mukaan taloudessa puskurina ja on erittäin tärkeä voimavara tuottavuuden ja talouskasvun tukena. ...
(...)
Loppujutussa mainitaan vielä, että ampumiset, räjäytykset ja kranaatti-iskut ovat olleet Ruotsissa kasvava ongelma viime aikoina ja puolustusvoimilta on jo pyydetty apua.
---
Taitaa olla ensimmäisiä kertoja, kun suomimediassa - tosin epäsuorasti - annetaan ymmärtää, että tietynlainen maahanmuutto ei olekaan voimavara ja rikkaus, kuten on ollut tapana toitottaa. Alkaisiko jonkinlainen realismi jo voittaa niissäkin Euroopan maissa, joissa maahanmuuton ongelmat ja lieveilmiöt on pyritty piilottamaan maton alle?
Quote from: akez on 05.12.2023, 10:55:24
Quote from: HSVäkivallan leviäminen rapauttaa yhteiskunnan keskinäistä luottamusta.
Yhteiskunnan keskinäistä luottamusta kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi. Monikulttuuri tuhoaa sitä, ja tämä on ollut - tai olisi pitänyt olla - päättäjien tiedossa alusta lähtien.
Paras tapa vähentää rikollisuutta ja korruptiota on vähentää monikulttuuria. Huomaatteko miten helppoa tämä olisi, jos pääättäjillä olisi yhtään järkeä päässä?
Quote from: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_p%C3%A4%C3%A4omaSosiaalinen pääoma tarkoittaa sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta.
...
Robert Putnamin mukaan yhteisön sosiaalinen pääoma vähentää rikollisuutta ja korruptiota ja parantaa oppimistuloksia ja elinikää.
Quote from: Lalli IsoTalo on 05.12.2023, 11:04:46
Quote from: akez on 05.12.2023, 10:55:24
Quote from: HSVäkivallan leviäminen rapauttaa yhteiskunnan keskinäistä luottamusta.
Yhteiskunnan keskinäistä luottamusta kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi. Monikulttuuri tuhoaa sitä, ja tämä on ollut - tai olisi pitänyt olla - päättäjien tiedossa alusta lähtien.
Jeps. Luottamusyhteiskunta syntyy vain homogeenisissa populaatioissa. Heterogeenisissa populaatioissa sitä ei voi edes olla. Syykin on selvä: heterogeeninen eli ns. monikulttuurinen väestö löytää helposti kitkapintoja juuri eroavaisuuksissaan.
Ihmisillähän on tapana etsiä ulkoisia syyllisiä ongelmilleen koska oman vastuun tunnustaminen on aina psykologisesti hankalampaa kun muiden syyttäminen. Jos kuuluu samaan sisäryhmään muun väestön kanssa, syyllisen löytäminen on vaikeampaa koska samalla tulee syytettyä itseään. Ei siis voi vedota mihinkään ulkoryhmään ongelmiensa selitykseksi.
Monikulttuurisessa yhteiskunnassa syyllinen eli ulkoryhmä on helppo löytää ja kitkapinnat syntyvät helposti juuri ilmiselvien eroavaisuuksien kuten etnisyyden ja uskontojen välillä: mustat syyttävät valkoisia sorrosta, muslimit syyttävät kristittyjä ja juutalaisia viheliäisyydestä jne.
Ongelmaa korostaa se, että maahanmuutto asettaa eri ihmisryhmien intressit vastakkain. Esim. yksi maksaa veroja ja toinen elää hänen rahoillaan. Maahanmuutto ei siis pelkästään luo
potentiaalisia kitkapintoja luomalla sisä- ja ulkoryhmiä, vaan se luo myös suoria konflikteja intressiristiriitojen takia. Ts. mahanmuutto sekä luo ongelman että sen syylliset.
Monikulttuurinen yhteiskunta on tämän myötä rakenteellisesti konfliktialtis eikä se voi koskaan muodostua luottamusyhteiskunnaksi.
Maahanmuuton problematiikka pohjautuu siis ihmisluonteeseen ihan samalla lailla kun kommunismin toistuvat epäonnistumiset. Vasemmiston naiivi käsitys, että kaikki voivat olla kavereita keskenään (monikulttuurisuus) tai kaikki haluavat tehdä työtä yhteiseksi hyväksi (kommunismi) ei yksinkertaisesti ole todellisuutta.
Luottamusyhteiskunnassa on valtavasti etuja. Se mm. vähentää korruptiota kun voidaan luottaa ihmisten sanomisiin ja siihen, että väärintekijät paljastuvat ja rangaistaan. Se tehostaa kaupantekoa, kun luotetaan, että sopimuksista pidetään kiinni ja kaikki ovat vilpittömästi mukana pelissä. Se vähentää rikollisuutta kun ihmiset noudattavat lakeja ja sääntöjä eli luottavat lainvalvontaan jne. jne. jne.
Pohjoismaat olivat aika köyhiä vielä 100-150 vuotta sitten, mutta juuri luottamusyhteiskunta nosti ne maailman kärkeen kun monikulttuurin tuomat kaikki häiriöt, rasitteet ja konfliktit puuttuivat. Kun vasemmisto alkoi luomaan kaaosta maahanmuutolla, luottamusyhteiskunta alkoi rapautumaan.
Ruotsi on malliesimerkki siitä miten pieni maa pääsi maailman kärkisijoille lähes joka mittarilla mitattuna mutta alkoi tuhoutumaan kun luottamusyhteiskunta romuttui maahanmuuton myötä. Ruotsissa ei nykyään pohdita seuraavaa globaalia innovaatiota vaan sitä, miten selviäisi päivästä saamatta luodin selkäänsä.
^ tuo vasemmiston kuvitelma "kaikki kavereita keskenään" kumoutuu jo heidän päänsä sisällä. Kun miettii vassarien vihaa persuja kohtaan (funtsikaa Jussin kohtelua, poliittisia oikeudenkäyntejä esim Sebua kohtaan), rikkaita kohtaan, nyt juutalaisia kohtaan (osallistumiset terroristijärjestöä käytännössä tukeviin mielenilmaisuihin), perinteinen jenkkiviha (Trumpin pilkkaaminen jokaisella ihmiselämän osa-alueella) jne. niin juuri vasemmisto on LUOMASSA vastakkainasetteluja. Niin, ne oli vassarit, jotka aloittivat sen sisällissodan ja kun saivat takkiin, niin seurauksena pysyvä porvariviha lahtariprovosoimisineen.
Eli "kaikki kansat veljiä keskenään" porukka kylmästi haluaa eliminoida ison osan ihmiskunnasta pois tästä "veljeydestä".
Suomessa tutkimuksia maahanmuuton haittavaikutuksista ei ole tai ne on vaiettu kuoliaaksi. Eivät koske meitä. Suomessa osataan monikulttuurinen talous. Julkinen hallintomme on tottunut alusmaana laittamaan kantasuomalaiset nöyristelemään Ruotsille, Venäjälle, EUlle, USAlle, jne. Lista on loputon.
Maahanmuuton todelliset kulut ja Neuvostoliitolle maksetut sotakorvaukset, kummastakin on "tutkimuksia" eli propagandaa paskinta lajia.
Veronmaksajaa kiinnostaa oma elintasonsa ja yhteiskuntarauha, ei asenteelliset pseudotutkimukset.
Tuore tutkimus Saksan maahanmuuton kustannuksista ja sen yhteiskunnalle aiheuttamasta kestävyysvajeesta. Tilanne pahenisi edelleen, vaikka maahanmuutto loppuisi kokonaan tänä päivänä. Syynä, että jo aiemmin maahan muuttaneet vanhenevat ja kuluttavat yhä enemmän sosiaalijärjestelmän varoja. Edes ammattitaitoisen työvoiman massiivinen lisääminen vuositasolla ei paranna yhteiskunnan fiskaalista kokonaistilannetta, vaan aiheuttaa sekin pelkästään miinusta.
Maahanmuutto ei ole edelleenkään mikään ratkaisu jonkin maan sisäisten ongelmien ja kestävyysvajeiden ratkaisemiseksi. Sama seikka on havaittu jo useissa tutkimuksissa ympäri maailmaa.
QuoteRaffelhüschen: Maahanmuutto maksaa Saksalle 5 800 000 000 euroa
Eläke- ja sosiaalisektorin asiantuntija Raffelhüschen on selvittänyt maahanmuuton kokonaistaloudellisen hinnan. Hän kumoaa myytin ja kuvailee harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa "tyhmäksi kuin saapas".
Junge Freiheit (https://jungefreiheit.de/politik/deutschland/2024/raffelhueschen-zuwanderung-kostet-58-billionen-euro/) 11.1.2024
Taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen on tehnyt laskelman siitä, kuinka kallista maahanmuutto on Saksan väestölle. Selvityksen mukaan massamaahanmuutto aiheuttaa 5 800 000 000 euron (5,8 biljoonaa) kokonaistaloudellisen loven.
Freiburgilaisprofessori kumosi kaikkien vakiintuneiden puolueiden propagoiman myytin siitä, että maahanmuutto pelastaa eläke- ja sosiaaliturvarahastot. Raffelhüschenin mukaan jo nyt ikääntyvässä saksalaisessa yhteiskunnassa on suuri vaje sen välillä, mitä työnantajat ja työntekijät maksavat veroina, sairaanhoito-, eläke- ja sairasvakuutusmaksuina ja mitä näistä rahastoista tullaan jakamaan tulevaisuudessa.
Raffelhüschenin mukaan tämä kestävyysvaje tulee kasvamaan 19,2 biljoonaan euroon, jos Saksa ottaa edelleen vuosittain vastaan 300 000 ulkomaalaista. Jos maahan ei sen sijaan otettaisi enää yhtään maahanmuuttajaa, niin vaje olisi vain 13,4 biljoonaa. Raffelhüschen toteaa, että "tämä on maahanmuuton hinta nykyisessä järjestelmässämme".
Raffelhüschen: Maahanmuuttajat eivät juuri tuo tuloja
Maahanmuuttajan integroituminen saksalaisille työmarkkinoille kestää keskimäärin 6 vuotta. Tänän aikana he eivät juurikaan tuoneet tuloja sosiaalitukijärjestelmälle. Kuitenkaan edes tämän jälkeen tilanne ei juurikaan parantunut, selviää Raffelhüschenin Markkinataloussäätiölle tekemästä tutkimuksesta. Syynä on se, että he ansaitsevat osaamis- ja pätevyysvajeidensa takia huomattavasti vähemmän kuin saksalaiset kollegansa. Siten he maksoivat huomattavasti vähemmän veroja ja sosiaaliturvamaksuja. He saivat kuitenkin samat sairaus-, hoito- ja eläke-etuudet kuin muutkin.
Raffelhüschen: "Vaikka maahanmuuttajien ikärakenteeseen liittyy potentiaalisesti demografista nuorentumistekijää, niin tämä ei kuitenkaan johtanut yhdessäkään tarkastellussa maahanmuuttoskenaariossa positiiviseen fiskaaliseen taseeseen."
(...)
Jopa ammattitaitoisen työvoiman maahanmuutto aiheuttaa miinusta
Aikoinaan myös Saksan hallitusta ns. Rürup-komissiossa neuvonut Raffelhüschen toteaa: "Se ei kannata. Tuo kaikki on liian kallista". Pelkästään tänä vuonna on Saksan hallitus varannut jo budjetissaan 50 miljardia euroa maahanmuutolle - huomioimatta vielä sosiaaliturvajärjestelmän kustannuksia.
Jopa maahanmuuton lisääminen 100 000 ammattitaitoisella työntekijällä per vuosi jättäisi Saksan edelleen miinukselle, laskee Raffelhüschen. Kestävyysvaje pysyisi yhä 14,2 biljoonassa eurossa. Lisälaskua kertyisi siis 800 miljardia euroa verrattuna siihen, että maahanmuutto olisi loppunut kokonaan.
(...)
Saksan tapaan, myös Suomen kestävyysvaje ja krooninen velkaantuminen on seurausta maahanmuutosta. Asian kykenee hahmottamaan jo maalaisjärjellä. Etenkin jos tiedossa ovat ne valtamediassa hyvin piiloon jääneet seikat, että Suomessa oleskelevista ulkomaalaisista noin puolet on tullut maahan jollakin asyyliperusteilla, sekä se, että pahimmillaan tällaisen asyylimaahanmuuttajan nettoelinkaarikustannukset yhteiskunnalle ovat miljoonan euron luokkaa. Suomeen tulvivat maahanmuuttajat (parhaillaan juuri siellä itärajan takana) edustavat juuri näitä pahimpia profiileja.
Yhtälö on sellainen, että jäljelle jää lääkkeeksi lähinnä vain maastamuutto, jonka asyylin tilapäinen luonne mahdollistaa, tai sitten sosiaaliturvajärjestelmän alasajo kaikkien osalta.
Kumman vaihtoehdon suomalaisena haluaisit valita?
EDIT typo
Saksan valtamediassa on uutisoitu laajalti prof. Raffelhüschenin maahanmuuttotutkimuksesta. Suomi-mediassa ei ole asiasta tainnut kuulua pihahdustakaan? Alla Bild-lehden juttu.
QuotePoliittisesti arkaluontoinen maahanmuuttotutkimus
Näin paljon maahanmuutto maksaa meille
Bild (https://www.bild.de/politik/inland/politik-inland/brisante-migrationsstudie-so-viel-kostet-uns-die-zuwanderung-86695788.bild.html) 10.1.2024
Varoitus eläke- ja sosiaaliasiantuntija professori Bernd Raffelhüscheniltä: Maahanmuutto ei tule pelastamaan talouttamme, eikä eläke- ja sosiaalijärjestelmiämme!
Tähän asti asiantuntijat ovat hokeneet yhtä mantraa: Me saksalaiset kykenemme varmistamaan hyvinvointimme tulevaisuuden vain niin, että humanitaarisen maahanmuuton (asyyli) lisäksi hankimme työvoimaa ja ammattitaitoisia työntekijöitä ulkomailta.
Prof. Raffelhüschen tyrmää nyt tämän käsityksen uudessa tutkimuksessaan. Hän toteaa: "Maahanmuuton jatkuminen samanlaisena kuin tähän asti, tulee maksamaan meille yhteensä 5,8 biljoonaa euroa".
(...)
Loppujutussa mainitaan samat seikat, jotka jo edellä olivat esillä. Lisäksi Bild käsittelee myös tilanteen korjaamiseksi vaadittavia keinoja.
Quote(...)
Ulkomaiset ammattitaitoiset työntekijät EIVÄT kykene pelastamaan hyvinvointivaltiotamme!
Mikä avuksi?
- Eläkkeiden, sosiaalitukien ja terveydenhoitopalvelujen merkittävät leikkaukset. Tämä tarkoittaa: Työntekoa pitempään, pienempiä eläkkeitä ja enemmän omavastuuta sairaustapauksissa.
- Vaihtoehto: Sosiaalituki- ja eläkejärjestelmä VAIN kanta-asukkailla. (Maahanmuuttajien ylläpito muilla tavoin).
- TAI: Eläke- ja sosiaaliturvamaksuosuuksien korottaminen.
Tutkimus osoittaa selvästi: Saksalla ei ole enää tulevaisuudessa varaa nykyisenkaltaiseen hyvinvointivaltioon, ei edes vielä ammattitaitoisempien ulkomaalaisten avulla!
(...)
Uskoisin, että kaikkia edellä mainittuja keinoja joudutaan käyttämään tulevaisuudessa. Myös Suomessa. Samoin maastamuutto joudutaan myös ottamaan väistämättä tarkastelun kohteeksi asyylin juridisen tilapäisyyden nojalla (Saksassa kyse miljoonista henkilöistä laittomasti ja aiheetta maassa oleskelevat mukaan huomioiden). Siitä huolimatta, vaikka tämä olisi kuinka arkaluontoinen asia ja kuuma peruna, sekä poliittisesti, että ideologisesti, ja merkitsisi samalla melkoista takinkääntöä vuosikymmeniä jo harjoitetun politiikan ja propagandan osalta, joihin kumpaankaan meillä ei jatkossa yksinkertaisesti ole enää varaa.
Nyt Hollannissa tutkimus maahamuuttajien kustannuksista:
Explosive study from Holland: Unlimited migration is destroying the welfare state
https://www.bild.de/politik/2024/politik/brisante-studie-aus-holland-unbegrenzte-migration-zerstoert-den-sozialstaat-86678708.bild.html
Quote
Renowned migration researchers from the Netherlands led by Gerrit Kreffer have examined the "consequences of immigration for public finances" (title of the study). Your calculations leave no doubt about what unlimited mass migration means!
Namely: "the end of the welfare state as we know it today," write the experts.
...
The most expensive are refugees from Africa. On average, they have a negative impact of 625,000 euros per person. This is contrasted by immigrant workers from Japan and the USA: they pay an average of 625,000 euros to the tax authorities (on balance). Contrary to what is often said in Germany, asylum seekers on average do not bring any positive effects for the state treasury - on the contrary, they cause costs of an average of 475,000 euros.
Beek, Jan & Roodenburg, Hans & Hartog, Joop & Kreffer, Gerrit. (2023). Borderless Borderless Welfare State The Consequences of Immigration for Public Finances.
https://www.researchgate.net/publication/371951423_Borderless_Borderless_Welfare_State_The_Consequences_of_Immigration_for_Public_Finances
Quote
Summary
The report "Borderless welfare state" deals with the consequences of immigration for Dutch public finances. It focuses on the fiscal costs and benefits of immigration, that is, the costs and benefits of immigration for the Dutch treasury. It answers the following questions:
• What are the fiscal costs and benefits of immigration by immigration motive (labour, study, asylum and family immigration) and by region of origin?
• To what extent can immigration provide a solution to population ageing in the Netherlands?
The current report is an update of the Public Sector chapter of the report Immigration and the Dutch Economy (2003) by the CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis (CPB). Both reports deploy the method of generational accounting to calculate the net contribution – revenues minus expenses – of immigrants to public finances, measured from the moment of their immigration to the time of repatriation or death. This net contribution is the key concept of the current study.
The study uses microdata from 2016 provided by Statistics Netherlands. These are very detailed, anonymized data of all 17 million Dutch residents, including about two million people with a firstgeneration immigration background and almost two million people with a second-generation immigration background. These microdata are combined with a economic projection to 2060 for the
CPB Update Medium-Term Forecast 2018-2021
...
Perspective
Immigrants that make on average a significantly negative contribution to Dutch public finances are mainly those who exercise the right to asylum, especially if they come from Africa and the Middle East. The latest UN population forecast shows that the total population in these areas will increase from 1.6 billion to 4.7 billion by the end of this century. It is not implausible that the immigration potential will at least keep pace. Immigration pressure, in particular on the welfare states in Northwest Europe, will therefore increase to an unprecedented degree. This raises the question of whether maintaining the open-ended arrangement enshrined in the existing legal framework is a realistic option under these circumstances.
The current cabinet recently indicated to the House of Representatives how it views the existing legal framework. This was in response to a report on an "investigation into the question of whether, and if so how, the 1951 Refugee Convention can be updated to provide a sustainable legal framework for the international asylum policy of the future".
This response shows that the Dutch cabinet wants to maintain the existing legal framework for asylum immigration – despite the large-scale abuse identified by the cabinet. The calculations in this report leave no doubt about what this means in the long term: increasing pressure on public finances and ultimately the end of the welfare state as we know it today. A choice for the current legal framework is, therefore, implicitly a choice against the welfare state.
Quote from: akez on 17.01.2024, 17:04:30
Raffelhüschen: Maahanmuutto maksaa Saksalle 5 800 000 000 euroa
Eläke- ja sosiaalisektorin asiantuntija Raffelhüschen on selvittänyt maahanmuuton kokonaistaloudellisen hinnan. Hän kumoaa myytin ja kuvailee harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa "tyhmäksi kuin saapas".
Junge Freiheit (https://jungefreiheit.de/politik/deutschland/2024/raffelhueschen-zuwanderung-kostet-58-billionen-euro/) 11.1.2024
Taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen on tehnyt laskelman siitä, kuinka kallista maahanmuutto on Saksan väestölle. Selvityksen mukaan massamaahanmuutto aiheuttaa 5 800 000 000 euron (5,8 biljoonaa) kokonaistaloudellisen loven.
Freiburgilaisprofessori kumosi kaikkien vakiintuneiden puolueiden propagoiman myytin siitä, että maahanmuutto pelastaa eläke- ja sosiaaliturvarahastot. Raffelhüschenin mukaan jo nyt ikääntyvässä saksalaisessa yhteiskunnassa on suuri vaje sen välillä, mitä työnantajat ja työntekijät maksavat veroina, sairaanhoito-, eläke- ja sairasvakuutusmaksuina ja mitä näistä rahastoista tullaan jakamaan tulevaisuudessa.
Raffelhüschenin mukaan tämä kestävyysvaje tulee kasvamaan 19,2 biljoonaan euroon, jos Saksa ottaa edelleen vuosittain vastaan 300 000 ulkomaalaista. Jos maahan ei sen sijaan otettaisi enää yhtään maahanmuuttajaa, niin vaje olisi vain 13,4 biljoonaa. Raffelhüschen toteaa, että "tämä on maahanmuuton hinta nykyisessä järjestelmässämme".
(...)
Samaan aikaan US marssittaa areenalle "asiantuntijan", joka saa nollan ykköseksi, miinuksen plussaksi ja tappion profitiksi. No ei tuossa mitään uutta. Samaa kampanjaa hoilotetaan jatkuvasti, vaikka jo tavallisella maalaisjärjellä tavallinen pulliainenkin kykenee hahmottamaan mikä se tilanne tosiasiassa on.
QuoteMaahanmuuttajien määrä nousi korkeimmilleen sitten vuoden 2016 – Väestötieteilijä: "Meillä ei ole enää muita vaihtoehtoja"
"Maahanmuuton vastaanottajamaana oleminen on menestyksen edellytys. Se on syytä hyväksyä kaikissa EU-maissa", väestötieteilijä Francesco Billari sanoo.
Uusi Suomi (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/maahanmuuttajien-maara-nousi-korkeimmilleen-sitten-vuoden-2016-vaestotieteilija-meilla-ei-ole-enaa-muita-vaihtoehtoja/16485f50-74f0-4fec-a650-05aafea350da) 20.1.2024
Maahanmuutto. Italialainen väestötieteilijä sanoo, että maahanmuutto on rakenteellinen ilmiö, ei hätätilanne.
Johtava maahanmuuttoa tutkiva eurooppalainen ajatushautomo Kansainvälinen siirtolaispolitiikan kehittämiskeskus (ICMPD) ennakoi maahanmuuton ja siirtolaisuuden nousevan eurooppalaisen poliittisen keskustelun keskeiseksi teemaksi tänä vuonna.
(...)
Juttu on maksumuurin takana, joten ei pääse katsomaan millä tempulla tässä yritetään tappiosta ja haitoista veivata profittia.
Wikipedia osaa kertoa tästä elimestä seuraavaa.
QuoteThe International Centre for Migration Policy Development (ICMPD) is an international organisation which makes policy recommendations on migration-related issues to governments and intergovernmental agencies. Founded by Austria and Switzerland as a think tank in 1993, and headquartered in Vienna. As of May 2023 ICMPD was composed of 20 member states.
In 2015 its budget was 16.8 million euros, in 2022 it was already 74.5 million, 56 percent of which came from the European Commission. Also, as an international organization, ICMPD has hardly been subject to financial transparency obligations.
Taustalta löytyy sylttytehtaana itse EU-politbyroo ja enpä olisi yllättynyt, jos myös George Soros.
Quote from: akez on 21.01.2024, 20:33:30
Wikipedia osaa kertoa tästä elimestä seuraavaa.
Tuttu putiikki (https://www.icmpd.org/publications?country=&topic=44957&contentType=&author=&authorId=), jolle muun muassa EU-maiden pakottaminen turvapaikanhakijoiden siirtoihin EU:n ulkorajoilta jäsenmaihin on vain pieni matemaattinen harjoitus.
Quote from: Roope on 26.03.2015, 22:32:50
Tuo 3,37 prosenttia tarkoittaisi viimevuotisella EU:n turvapaikanhakijamäärällä Suomeen 21 000 turvapaikanhakijaa. Jos jakokriteeriksi liitettäisiin myös Halla-ahon mainitsemat aiemmin vastaanotetut turvapaikanhakijat viiden vuoden aikaikkunalla, se laskettaisiin esimerkiksi tuosta 21 000:sta, joten Suomi ryhtyisi lisäksi sakkokiintiöllä kuromaan umpeen noin 90 000 turvapaikanhakijan "vajetta", eli Suomen kiintiö tuplattaisiin heti aluksi noin 40 000 turvapaikanhakijaan.
Mutta hys, käydään ensin vaalit, ja keskustellaan niissä vaikka työlupien tarveharkinnasta.
Tuolta jakokaavoja:
The International Centre for Migration Policy Development: An Effective Asylum Responsibility-Sharing Mechanism (http://www.icmpd.org/fileadmin/ICMPD-Website/ICMPD_General/Publications/2014/ICMPD_TP_Responsiblity_Sharing_October_FINAL.pdf) 10/2014 (pdf)
jugen freiheit vs george soros : kaikkien aikojen megataistelu
@akez Kummallisella tavalla Saksassakin on päädytty lähes samaan eurolukemaan rikkaudesta kuin muissakin maissa. 5,8 miljardia per 300000 rikkautta on hyvin tarkkaan 20000€/vuosi.
Tämä kerrottuna 45 vuodella, oletuksella, että saapuneiden keski-ikä on 20 ja elinaika 65 vuotta saamme kustannukseksi 900000€.
Erityisesti nuorten kannattaa tarkkaan miettiä, onko Roopen linkkaama EU:n jakotavoite omissa intresseissä äänestyskopilla. 10:nen työvuoden jälkeen maksettavaa per nuppi on noin 1500 euroa vuodessa ja kolmenkymmenen vuoden kuluttua juuri sinulta kynitään 4500€/a pelkästään elintasopakolaisten kuluihin tuolla menolla.
QuoteSelvitys tarjoaa uutta tietoa Suomeen eri syistä muuttaneiden pärjäämisestä työmarkkinoilla
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan eri perusteilla Suomeen saapuneiden työllisyysaste ja keskitulot vaihtelevat etenkin asumisen alkuvaiheessa voimakkaasti. Erot maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten työllisyysasteessa ja tuloissa kapenevat Suomessa asutun ajan myötä.
Selvityksen mukaan kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat.
Ryhmien väliset erot työllisyydessä pienenevät merkittävästi Suomessa asutun ajan myötä. Kymmenen ensimmäisen Suomessa asutun vuoden aikana kansainvälisen suojelun ja perheenyhdistämisen perusteella sekä EU-maista saapuneilla työllisyys paranee, kun taas työluvalla saapuneiden työllisyys heikkenee. Kymmenen vuoden jälkeen työllisyysaste on
- työluvalla saapuneilla ja EU-kansalaisilla noin 80 prosenttia
- perheen tai opiskelun perusteella saapuneilla noin 70 prosenttia ja
- ja kansainvälistä suojelua saavilla noin 60 prosenttia.
Ansiotuloissa on kuitenkin huomattavia eroja vielä kymmenen Suomessa asutun vuoden jälkeen. Kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleiden ansiotulot ovat kymmenen vuoden oleskelun jälkeen alle puolet työluvalla tulleiden tuloista.
Saatujen tulonsiirtojen ja nettotulonsiirtojen kehitys heijastelee työllisyyden ja tulojen kehitystä. Kansainvälisen suojelun perusteella maahan saapuneet saavat varsinkin ensimmäisinä Suomen vuosinaan huomattavasti enemmän tulonsiirtoja kuin muut maahanmuuttajaryhmät. Työn ja opiskelun perusteella muuttaneiden sekä EU-kansalaisten nettotulonsiirrot asettuvat kymmenessä vuodessa suomalaistaustaisten tasolle.
Selvitys vertailee myös maahanmuuttajien työmarkkinamenestystä suomalaistaustaisiin
Työluvalla tulleiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaistaustaisilla samana vuonna, mutta laskevat kymmenessä vuodessa hieman suomalaistaustaisten alapuolelle.
Kymmenen vuoden asumisen jälkeen EU-kansalaisten ja opiskelijan oleskeluluvalla tulleiden keskitulot ovat reilut 80 prosenttia samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista. Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset. Kymmenen vuoden jälkeenkin työtulot ovat vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista.
Selvitys tarkastelee lisäksi maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen Suomessa sekä maastamuuttoa. Opiskeluluvalla tulleita lukuun ottamatta harva osallistuu tutkintoon johtavaan koulutukseen heti maahan saavuttuaan, mutta ensimmäisten vuosien jälkeen esimerkiksi noin 40 prosenttia kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleista osallistuu toisen asteen koulutukseen. Noin 17 prosenttia aineiston maahanmuuttajista on muuttanut maasta kymmenen vuoden kuluessa.
Selvityksen toteutti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Selvitys perustuu Maahanmuuttoviraston tietoihin oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen laajoihin rekisteriaineistoihin.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote (https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/selvitys-tarjoaa-uutta-tietoa-suomeen-eri-syista-muuttaneiden-parjaamisesta-tyomarkkinoilla) 4.2.2024
Selvitys: Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165475) (pdf)
Helsingin Sanomien tulokulma tänään julkaistuun selvitykseen on, että perussuomalaiset ovat olleet väärässä.
QuoteUusi selvitys: Työn perässä Suomeen muuttaneet maksavat enemmän veroja kuin saavat tukia
Selvityksen tulokset ovat ristiriidassa perussuomalaisten takavuosien väitteiden kanssa.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010269496.html) 4.2.2024
Quote from: HSTYÖN perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttaneiden työllisyys laskee ensimmäisten vuosien jälkeen mutta pysyy yhtä suurena kuin kantaväestön työllisyys.
Vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet keskimäärin maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.
Asia selviää työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä selvityksestä. Sen ovat tehneet Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Sarvimäki sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkijat Hanna Pesola ja Tuomo Virkola.
Selvityksessä tutkijat ovat ensi kertaa yhdistelleet Tilastokeskuksen ja Maahanmuuttoviraston aineistoja.
TYÖPERÄISEN maahanmuuton hyödyllisyys on ollut viime vuosina poliittisen väittelyn kohteena.
Nykyinen hallituspuolue perussuomalaiset on arvioinut oman ajatuspajansa selvityksiin vedoten, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti ja he päätyvät tyypillisesti elämään tukien varassa. Vattin tutkijoiden selvityksen perusteella näin ei ole.
Parhaiten työmarkkinoilla menestyvät erityisasiantuntijan työluvalla Suomeen muuttaneet. Heitä on pieni osa kaikista työn perässä Suomeen muuttaneista.
Kuitenkin myös työntekijän työluvalla eli tyypillisesti matalapalkka-aloille muuttaneet maksavat vielä kymmenen vuoden jälkeenkin keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Maksettujen verojen ja saatujen tulonsiirtojen suhde on heillä suurin piirtein sama kuin kantaväestöllä.
Siitä sitten selvittämään, onko maahanmuuttaja-aines Tilastokeskuksen aineistossa muuttunut vai onko tutkittu eri asiaa tai eri ryhmiä. En nyt jaksa syventyä.
Ainakaan tulokset eivät tee halpatyövoimasta ja saatavuusharkinnan piirissä olevista nettoveronmaksajia, vaikka tulokset epäilemättä tulkitaan pääkirjoituksissa juuri niin.
Quote from: HSTutkijat kiinnittävät huomiota myös seikkaan, joka "saattaa olla monelle keskusteluun osallistujalle yllättävä".
"Suomeen opiskelemaan tulleet eivät saavuta keskimääräisen samanikäisen suomalaistaustaisen tulotasoa siitä huolimatta, että he opiskelevat pääosin korkeakouluissa ja asuvat Suomen elinvoimaisimmilla alueilla", selvityksessä todetaan.
TUTKIJAT korostavat, ettei raportin tarkoituksena ole arvioida Suomen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan vaikutuksia vaan tuoda faktoja keskusteluun.
"Maahanmuuttoviraston rekisteriaineistojen saattaminen tutkijoiden käyttöön avaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia maahanmuuttopolitiikan arvioinnissa ja kehittämisessä. Tämän raportin tuloksia onkin mielekkäintä pitää vasta ensimmäisenä pintaraapaisuna tämän aineiston aikanaan tuottamasta tiedosta."
Quote from: VATT – LopuksiToinen huomionarvoinen havainto koskee ryhmien välisten erojen kaventumista ensimmäisen Suomessa asutun vuosikymmenen aikana. Etenkin työllisyysasteet lähestyvät toisiaan ajan kuluessa. Kymmenen vuotta maahantulon jälkeen työluvalla ja suojelun tarpeen takia tulleiden välinen ero työllisyysasteessa on enää 20 prosenttiyksikköä, kun se ensimmäisenä vuonna oli yli 80 prosenttiyksikköä.
Työllisyysaste on yksi asia, tulotaso/verot toinen ja maahanmuuttajan aiheuttamat muut kustannukset (esim. perheenyhdistäminen) kolmas.
Quote from: Roope on 04.03.2024, 19:43:32
Selvitys: Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165475) (pdf)
Helsingin Sanomien tulokulma tänään julkaistuun selvitykseen on, että perussuomalaiset ovat olleet väärässä.
QuoteUusi selvitys: Työn perässä Suomeen muuttaneet maksavat enemmän veroja kuin saavat tukia
Selvityksen tulokset ovat ristiriidassa perussuomalaisten takavuosien väitteiden kanssa.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010269496.html) 4.2.2024
Ainakaan tulokset eivät tee halpatyövoimasta ja saatavuusharkinnan piirissä olevista nettoveronmaksajia, vaikka tulokset epäilemättä tulkitaan pääkirjoituksissa juuri niin.
Kuten arvata saattoi, Helsingin Sanomien pääkirjoitus antaa ymmärtää, että kaikki työperäinen maahanmuutto on Suomelle taloudellisesti kannattavaa, joten sitä pitää helpottaa vielä nykyisestäänkin. Niin, ja perussuomalaiset ovat kaikessa väärässä ja valehtelevat.
VATT:n selvitys ei tue tällaista käsitystä, mutta harva Hesarin lukija viitsii perehtyä siihen.
Quote from: Pääkirjoitus HSPääkirjoitus: Suomi tarvitsee välttämättä työntekijöitä ulkomailta
Mikään ei kerro, että Suomen tuottavuus tai "kantasuomalaisten" syntyvyys kasvaisi.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010272115.html) 6.3.2024
Ei kasva niin, joten ei ainakaan kannata pahentaa tilannetta haittamaahanmuutolla.
Pääkirjoituksen kuvituksena on osuvasti "Afganistanista Suomeen tullut" naisbussikuski, peittävästä huivista päätellen muslimi, joka saa edustaa Hesarin kaipaamaa "työperäistä" maahanmuuttoa, jota Suomi siis välttämättä tarvitsee.
Quote from: Pääkirjoitus HSHallitusten poliittisten linjausten tulisi perustua tutkittuun tietoon. Yksi tämän hallituksen suurista teemoista on ollut maahanmuutto, mutta sitä koskevia linjauksia on ajettu tiedon ohella oletuksien ja poliittisten puolitotuuksien voimin.
Mitä maahanmuuttolinjauksia ja minkä oletusten ja puolitotuuksien voimin?
Quote from: Pääkirjoitus HSTaloustiede sanoo, että bruttokansantuote tarvitsee kasvaakseen lisää työpanosta ja tuottavuutta. Ainakin toista näistä. Hyvinvointivaltio taas tarvitsee kasvua, jotta hoivakulut saataisiin katettua. Suomalaiset ikääntyvät, kuten syntyvyyslukemista ja elinajanodotteista huomaa. Kulut kasvavat, ja niitä kantamaan tarvittaisiin väkeä. Suomessa syntyneistä – niin sanotuista kantasuomalaisista – ei näillä väestölukemilla työn kasvua puristeta. Tuottavuuskin on heikkoa, eikä muutosta ole näkyvissä.
Yhtälö tuottaa yksinkertaisen tuloksen: tarvitaan työvoimaa ulkomailta.
Yhtälö tuottaa väärän tuloksen, sillä se on oletuksiltaan viallinen. Pelkkä sokea bruttokansantuotteen kasvun tavoittelu johtaa helposti vahingolliseen politiikkaan. Bruttokansantuote kyllä kasvaa vaikka liittämällä Somalia Suomeen, mutta eihän sellainen tuota suomalaisille hyvinvointia vaan pahoinvointia. Sama yleisemminkin valikoimattoman maahanmuuton kanssa.
Quote from: Pääkirjoitus HSTarjolla on liikaa huokailua ja linjauksia, joita taloustieteen valossa voi pitää epärealistisina, epävarmoina tai hitaina. Varsinkin perussuomalaiset ovat kunnostautuneet tässä. Puolueen politiikan kantava rakenne muodostuu maahanmuuton vastustamisesta, jota on mahdotonta yhdistää vastuulliseen taloudenhoitoon.
Mitä ne "epärealistiset, epävarmat tai hitaat linjaukset" sitten ovat olleet?
Maahanmuuttopolitiikan liberaalit valinnat ovat tuottaneet suomalaisille miljardimenot, joista suurin osa lankeaa maksettavaksi vasta tulevina vuosikymmeninä, joten haittamaahanmuuton vastustaminen on mitä suurimmassa määrin vastuullista taloudenhoitoa, siinä missä Suomen maailman liberaalein turvapaikkapolitiikka on ollut vaarallista haihattelua. Nyt sitä samaa kouluttamattomien massamaahanmuuttoa halutaan tänne "työperäisen maahanmuuton" ja subventoidun "opiskelumaahanmuuton" nimikkeillä.
Quote from: Pääkirjoitus HSValtiovarainministeriön virkamiehet tunnustavat Suomen talouskasvun pudonneen Ruotsin vauhdista pitkälti siksi, että Ruotsin väestörakenne on paljon parempi – lähinnä maahanmuuton ansiosta. Jos Suomi olisi finanssikriisin jälkeen kasvanut samaa tahtia kuin Ruotsi, Suomen bruttokansantuote olisi nyt 70 miljardia euroa suurempi, eikä valtionvarainministeri Riikka Purran (ps) tarvitsi esitellä jättiläissaksiaan. Sen sijaan hän voisi jakaa rahaa tarvitseville isolla kakkulapiolla.
Juuri tämän vuoksi bruttokansantuote on väärä mittari. Ruotsin suuri Euroopan ulkopuolinen humanitaarinen maahanmuutto on tuottanut ruotsalaisille jättimenot, jotka kyllä näkyvät bkt:ssä kasvuna, mutta kasvu on ollut vääränlaista. Tällainen bkt:n kasvu ei muutu valtiolle tuloiksi, joilla maahanmuuton kustannukset katetaan. Jotkut harvat tienaavat ja lobbaavat lisää maahanmuuttoa, suuri enemmistö maksaa.
Quote from: Pääkirjoitus HSPerussuomalaiset on hellinyt väitteitä, joiden mukaan tulijat ottavat hyvinvointivaltiolta enemmän kuin antavat, päätyvät kortistoon ja painavat Suomen palkkatasoa alas. Työ- ja elinkeinoministeriö oikoi näitä linjauksia maanantaina julkistetussa selvityksessään.
Ei, vaan perussuomalaisten mukaan
halpatyövoima ottaa hyvinvointivaltiolta enemmän kuin antaa, päätyy kortistoon ja painaa Suomen palkkatasoa alas.
VATT:llä teetetty selvitys ei ottanut kantaa tähän, sillä se ei erotellut työntekijän oleskeluluvan saaneita toisistaan esimerkiksi juuri tulotason perusteella.
Quote from: Pääkirjoitus HSMinisteriön tilaama selvitys kertoo, että työn perässä Suomeen tulleiden työllisyys ei romahda, kuten perussuomalaiset ovat väittäneet. He päätyvät töihin, ja vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.
Selvityksen mukaan työllisyysaste lähtee ensimmäisen vuoden jälkeen aika jyrkkään laskuun (s. 24, kuvio 4). Romahtamisen kieltäminen antaa ymmärtää, että näin ei tapahdu.
Selvityksen mukaan kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen työluvalla Suomeen muuttaneet maksavat
keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Selvityksessä ei tarkasteltu erikseen halpatyövoimaa tai esimerkiksi niitä, joiden maahanmuuttoa puolueet haluavat helpottaa saatavuusharkinta poistamalla.
Selvityksessä ei muutenkaan tarkasteltu kaikkia maahanmuuton kustannuksia esimerkiksi perheiden kautta vaan vain oleskeluluvan saaneiden nettotulonsiirtoja.
Quote from: Pääkirjoitus HSKansainvälisen suojelun kautta tulleiden työllisyys on alussa alhainen, mutta nousee vuosien mittaan.
Niin? Tämä on ollut tiedossa aina. Siksi maahanmuuttajien taloudellista vaikutusta onkin mielekkäintä tarkastella elinkaarimallin kautta. Humanitaaristen maahanmuuttajien hidas työllisyyden kasvu maassaolovuosien karttuessa ei likimainkaan ehdi kuitata jättimäisiä kustannuksia.
Quote from: Pääkirjoitus HSHallitukselle olisi nyt tarjolla huokailun ja puolitotuuksien sijaan tutkittua tietoa maahanmuutosta. Uusi selvitys vahvistaa asiantuntijoiden jo tunteman faktan: Suomi tarvitsee ihan välttämättä lisää työperäistä maahanmuuttoa ja tukea tulijoiden entistä parempaan työllistämiseen.
Selvitys ei anna minkäänlaista tukea tahojen lobbaamalle käsitykselle, että kaikkein vähiten tienaava, veronmaksajien subventoima halpatyövoima olisi Suomelle taloudellisesti kannattavaa. Joku kyllä tienaa sillä, mutta vain koska muut maksavat kulut.
Myös Kalevan pääkirjoituksen kärki on perussuomalaisten maahanmuuttokriittisyyden kyseenalaistamisessa.
Kaleva: Pääkirjoitus: Maahanmuuttajat työllistyvät hyvin ajan kanssa – heistä tulee yleisesti myös veronmaksajia
toisin kuin perussuomalaiset väittävät (https://www.kaleva.fi/maahanmuuttajat-tyollistyvat-hyvin-ajan-kanssa-hei/6250865) 8.3.2024
Maahanmuuttajat eivät työllisty edes ajan kanssa tarpeeksi hyvin, että halpatyövoimasta tulisi elinkaarikustannusmallissa nettomaksajia. Selvitys ei tosin kerro tästä mitään, sillä siinä tarkastellaan pelkkiä työllisyyden ja tulonsiirtojen keskiarvoja.
Quote from: Pääkirjoitus, KalevaMaahanmuuttajat työllistyvät sitä paremmin, mitä kauemmin he asuvat Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä ilmenee, että maahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla aluksi heikosti, mutta kymmenessä vuodessa heidän työllisyysasteensa ja työtulonsa nousevat.
Ei ilmene. Selvityksessä ei kerrota, miten keskimääräisen maahanmuuttajan työllisyysaste ja tulot kehittyvät vaan ainoastaan kehitys ryhmittäin. Keskimääräisen
työperäisen maahanmuuttajan työllisyys laskee ensimmäisen vuoden ja tulotaso toisen vuoden jälkeen.
Quote from: Pääkirjoitus, KalevaEU:n tilastotoimiston Eurostatin mukaan ulkomailla syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2022 oli Suomessa 73,4 prosenttia, mikä oli korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ulkomailla syntyneiden miesten työllisyys Suomessa oli EU:n keskitasoa ja naisten EU-tasoa korkeampi.
Tätä tietoa hieman ihmettelen, mutta toisaalta Ruotsissa on uutisoitu olleen OECD:n suurin ero kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteessa. Ei siis varmaankaan kannata seurata Ruotsia maahanmuutossa, kuten Hesari pääkirjoituksessaan suositteli.
Quote from: Pääkirjoitus, KalevaMaahanmuuttajien työllisyystilanne vaihtelee huomattavasti sen mukaan, onko Suomeen tultu kansainvälisen suojelun, perhesiteen, opiskelun tai työluvan perusteella. Työn perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys pysyy hyvin Suomen kantaväestön työllisyyden tasolla.
Myös työperusteisesti EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys painuu suomalaistaustaisten työllisyyden alle kuudennen maassaolovuoden jälkeen.
Quote from: Pääkirjoitus, KalevaMaahanmuuttajat myös maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja kymmenen vuoden ajanjaksolla. Maksettujen verojen ja tulonsiirtojen suhde vastaa kantaväestön tilannetta.
Olennaista tässä onkin sana "keskimäärin". Jotkut maksavat veroja enemmän ja jotkut vähemmän niin, että nettovaikutus on jonkin tulorajan alla negatiivinen.
Lisäksi selvityksessä ei huomioitu muita maahanmuuton kustannuksia tai esimerkiksi perheen vaikutusta.
Quote from: Pääkirjoitus, KalevaTyöllistymisestä on vaikea saada kirkasta kuvaa, sillä sitä tutkitaan erilaisilla mittareilla, joissa tutkittavat asiasisällöt sekä tutkimusmenetelmät vaihtelevat. Maahanmuuttajien työllistyminen on joka tapauksessa kehittynyt suotuisasti jo pitkään.
Tämäkin selvitys tosiaan harhauttaa luulemaan maahanmuuttajien työllisyyttä hyväksi, koska siinä työllistyneeksi katsotaan, jos on tehnyt yhdenkin tunnin työtä viikossa.
Maahanmuuttajien työllistymisen kehityksestä en muista kuulleeni aikoihin mitään. Tämä selvitys ei kerro siitä.
Quote from: Pääkirjoitus, KalevaViime vuosien tutkimustulokset eivät tue varsinkin perussuomalaisten toistamia väitteitä, että maahanmuuttajat päätyisivät yksinomaan yhteiskunnan tukien varaan.
Olkiukko. Kukaan ei ole väittänyt, että kaikki maahanmuuttajat päätyisivät yhteiskunnan tukien varaan.
Olennaistahan on, että tarpeeksi suuri osa halpatyövoimasta ei tule toimeen omillaan ja käyttää yhteiskunnan palveluita, joten käytännössä halpatyövoiman käyttöä ja maahanmuuttoa tuetaan verovaroin.
Quote from: Pääkirjoitus, KalevaMaahanmuuttoa pidetään liki yksimielisesti yhtenä ratkaisuna ikääntymisestä aiheutuvaan työvoimapulaan. Viime vuonna 2023 maahanmuuttajien määrä kasvoi eniten Suomen tilastohistoriassa. Samaan aikaan syntyvyys vähenee ja eläkeläisten määrä nousee, joten maahanmuutto osaltaan voi olla pelastamassa Suomen hyvinvointivaltiota.
Valikoimaton subventoitu maahanmuutto ei tietenkään voi olla ratkaisu työvoimapulaan. Se ei nykyisellään rahoita hyvinvointivaltiota vaan aiheuttaa valtiolle ylimääräisiä kustannuksia, kun tarkastellaan kokonaiskuvaa.
Hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta olisikin olennaista minimoida miljardikustannukset aiheuttava haittamaahanmuutto.
Quote from: Pääkirjoitus, KalevaPetteri Orpon (kok.) hallitus kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta samalla se ohjelmansa mukaisesti haluaa vahvistaa työperäisessä maahanmuutossa korkeasti koulutettujen osuutta. Jo nykyään työmarkkinoilla menestyvät parhaiten erityisasiantuntijan työluvalla Suomeen muuttaneet.
Eipä tule mieleen, miten Orpon hallitus "vahvistaa työperäisessä maahanmuutossa korkeasti koulutettujen osuutta", kun esimerkiksi perussuomalaisten vaatimasta työperäisen maahanmuuton 2500 euron tulorajasta jäätiin kauas taakse. Maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat jäämässä minimaalisiksi vaikutuksiltaan.
Quote from: Pääkirjoitus, KalevaOulun tilastotietojen mukaan Oulussa asuu liki kymmenen tuhatta ulkomaalaista. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät ovat Kiinasta, Intiasta, Venäjältä, Ukrainasta, Pakistanista, Sri Lankasta ja Bangladeshista. Lähtömaiden lista kertoo siitä, että Oulussa suurin osa maahanmuuttajista työskentelee tai opiskelee korkean teknologian parissa.
Tilastot ja uutiset kertovat, että suuri osa maahanmuuttajista, esimerkiksi bangladeshilaisista, opiskelee täällä suomalaisten veronmaksajien subventoimina.
Quote from: Pääkirjoitus, KalevaTyöpaikkojen määrän on kasvanut Suomessa 2000-luvulla paljolti maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä ansiosta. Ulkomaalaiset perustavat myös yrityksiä useammin kuin suomalainen kantaväestö. Vuokratyövoima- sekä alustatalous pyörii paljon ulkomaalaistaustaisten voimin. Näkyvimmin heidän osuus on lisääntynyt siivoojina sekä taksin- ja bussinkuljettajina. Tärkeintä on, että eritaustaiset maahanmuuttajat saadaan luontevasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
"Alustatalous" eli käytännössä kahden kerroksen työmarkkinat. Emme tarvitse Suomeen ainuttakaan bussikuskia ulkomailta, mutta jotenkin nykyiset työelämän rakenteet johtavat näidenkin työpaikkojen päätymiseen ulkomaalaisille (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010272115.html), vaikka samoja töitä jonottaa myös työttömiä suomalaisia. Mitä taksinkuljettajiin tulee, maahanmuuttajat tuhosivat ministeri Anne Bernerin avustuksella hetkessä turvallisen ja luotettavan suomalaisen taksikulttuurin.
'Maahanmuuttajista tulee veronmaksajia'
No toki.
Ihminenhän tulee maksaneeksi veroja vaikka jos ostaa viinapullon, ajaa autolla kolarin tai saa vankina päivärahaa.
ˆˆ Minulla on tuohon ratkaisu.
Jos tutkijat tutkivat maahanmuuttajien keskimääräistä tuloa ja näkevät sen nettopositiivisena, niin eikö maahanmuuttajien tulonsiirrot voitaisi maksaa toisten maahanmuuttajien maksamista veroista?
En siis vakavissani esitä tätä, mutta kunhan pohdin, että jos jotain keskiarvoa käytetään perusteena sille, että pari aladesiiliä ei eläisikään pelkillä tulonsiirroilla ja kunnon nettoa tekee vain ylädesiili tai jotain, niin eikö intialaiset koodarit voisi maksaa wolttikuskien asumistuet ja kaapuväestön täydet ostoskärryt? Saataisiin maahanmuuton nettohyöty laskettua konkreettisesti.
-i-
Quote from: Roope on 09.03.2024, 17:56:52
Tämäkin selvitys tosiaan harhauttaa luulemaan maahanmuuttajien työllisyyttä hyväksi, koska siinä työllistyneeksi katsotaan, jos on tehnyt yhdenkin tunnin työtä viikossa.
Itse asiassa siinä TEMmin rapsassa, johon tässä viitataan, työllisen määritelmä on eri. Ao. sitaatti ko. rapsan kuvatekstistä, s. 45.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165475/TEM_2024_9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Quote
Pääanalyysissamme määrittelemme henkilön työlliseksi, jos hänellä on työtuloja vuoden aikana (ylä vasen). Hieman vaativammassa työllisyysmääritelmässä henkilö määritellään työlliseksi, jos hän ansaitsee yli 10 % kyseisen vuoden työikäisten mediaanitulosta. (ylä oikea). Tilastokeskuksen pääasiallisen toiminnan perusteella ansiotyössä vuoden lopussa olevat (ala vasen) ja yli 6 kuukautta kestäneen työskentelyn perusteella työllisten (ala oikea) tiedot ovat saatavissa lyhyemmälle
ajanjaksolle.
Kalevan pääkirjoitukseen ja muihin oleellisesti samanlaisiin kirjoituksiin kannattaa nokittaa tutkimuksella. Samuli Salmisen tutkimus Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous (https://www.suomenperusta.fi/tutkimus/) käsittelee juuri tuota asiaa.
Tutkimusta voisi nokittaa paremmalla tutkimuksella jo sellainen olisi olemassa.
Quote from: Econ101 on 09.03.2024, 20:47:32
Quote from: Roope on 09.03.2024, 17:56:52
Tämäkin selvitys tosiaan harhauttaa luulemaan maahanmuuttajien työllisyyttä hyväksi, koska siinä työllistyneeksi katsotaan, jos on tehnyt yhdenkin tunnin työtä viikossa.
Itse asiassa siinä TEMmin rapsassa, johon tässä viitataan, työllisen määritelmä on eri. Ao. sitaatti ko. rapsan kuvatekstistä, s. 45.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165475/TEM_2024_9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Quote
Pääanalyysissamme määrittelemme henkilön työlliseksi, jos hänellä on työtuloja vuoden aikana (ylä vasen). Hieman vaativammassa työllisyysmääritelmässä henkilö määritellään työlliseksi, jos hän ansaitsee yli 10 % kyseisen vuoden työikäisten mediaanitulosta. (ylä oikea). Tilastokeskuksen pääasiallisen toiminnan perusteella ansiotyössä vuoden lopussa olevat (ala vasen) ja yli 6 kuukautta kestäneen työskentelyn perusteella työllisten (ala oikea) tiedot ovat saatavissa lyhyemmälle
ajanjaksolle.
Eli työllisyys määritellään työtulojen saamisen eikä työajan mukaan. Käytännössä työaika voi siis olla miten pieni ja epäsäännöllinen tahansa, ei välttämättä edes tuntia viikossa.
^Mielestäni työllisyyden voi niin halutessa määritellä myös työtulojen mukaan, mutta tulojen pitää olla riittävän suuret. Kuinka suuret, se vaatisi pähkäilyä. Nämähän eivät ole mitään pläkkiselviä asioita. Esim. henkilö on ollut vuonna xxyy 6 kk töissä ja 6 kk työttömänä. Onko hän työllinen vai työtön? Pitääkö olla koko vuosi töissä että on työllinen vai riittääkö, että on enemmän töissä kuin sos.turvalla vuoden aikana?
Pääanalyysissään TEM oli määritellyt työllisen henkilöksi, jolla oli työtuloja vuoden aikana. Eli henkilö katsottiin työlliseksi, jos hän oli ansainnut edes euron vuoden aikana. Tämä menee pelleilyn puolelle.
Työllisyys on sen verran hämärä käsite että siihen ei välttämättä tarvitsisi edes viitata. Mutta onko henkilö nettomaksaja vai nettosaaja, sehän on kohtuullisen helposti osoitettavissa, ja vaikka sen mittaamisessa nousisikin esille joitain kysymyksiä, samaa mittausmenetelmää voidaan silti soveltaa kantaväestöön ja maahanmuuttajaryhmiin.
Hollantilaistutkimus: Maahanmuutolla rajut kustannukset – Tätä Suomessa ei ole selvitetty
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d9403997-b5cc-4315-9957-46e42a3edf56
Quote
Maahanmuutto on käynyt erittäin kalliiksi Hollannin julkiselle taloudelle, ilmenee Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun tutkimuksesta (https://demo-demo.nl/wp-content/uploads/2023/06/Borderless_Welfare_State-2.pdf) (Borderless Welfare State – The Consequences on Immigration for Public Finances).
Tutkimuksen mukaan maahanmuuton nettokustannus oli 400 miljardia euroa Hollannin julkiselle taloudelle vuosina 1995–2019.
Tutkimuksessa ennustetaan, että aikajaksolla 2020–2040 maahanmuuton hintalappu hollantilaisille veronmaksajille on 600 miljardia euroa.
Tutkimuksessa viitataan mm. yhdysvaltalaiseen nobelistiin Milton Friedmaniin, joka on sanonut, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltio ovat samanaikaisesti mahdoton yhtälö.
Tutkimuksessa tuodaan esiin se, ettei Hollanti kansainvälisten säännösten ja EU:n takia juuri pysty valikoimaan siihen, keitä maahan tulee.
...
Viime vuonna julkaistu hollantilaistutkimus nousi esiin X-viestipalvelussa viikonloppuna, kun Turun yliopiston taloustieteen professori (emeritus) Matti Virén esitteli tutkimuksen tuloksia.
...
– Suomessa argumentoidaan usein, että maahanmuutossa on ongelmia, mutta että ne ovat ohimeneviä. Voisi kysyä, miksi ongelmat eivät ole menneet ohi Hollannissa, jossa kehityskulku on paljon vanhempaa, Virén sanoo.
Hollantilaistutkimuksen mukaan vain länsimaista ja muutamasta Itä-Aasian maasta suuntautunut maahanmuutto on julkisen talouden kannalta positiivista. Tutkimus käsittää kaikki maahanmuuton muodot, kuten esimerkiksi työperäisen, humanitäärisen, perheen tai opiskelun perusteella tapahtuvan maahanmuuton.
...
Vastaavanlaisia tutkimuksia on Virénin mukaan tehty paljon myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, ja tutkimustulokset ovat yleensä samansuuntaisia kuin hollantilaisessa tutkimuksessa.
Suomessa on toisin. Aiheesta ei juuri ole tehty akateemista tutkimusta.
...
Hän viittaa tapahtumiin hollantilaistutkimuksen yhteydessä. Professori (emeritus) Joop Hartog, joka on Hollannin arvostetuimpia taloustieteilijöitä ja yksi tutkimuksen neljästä tekijästä, sai kokea kovia.
– (Amsterdamin) yliopisto reagoi sanomalla, ettei yliopisto voi julkaista tutkimusta ja hänen työsopimustaan yliopiston kanssa oltiin jo katkaisemassa, mutta nämä toimet sitten peruttiin, Virén kertoo.
Tutkijanelikko kertoo kohtaamistaan hankaluuksista tutkimuksen esipuheessa. Ei olisi muka saanut tutkia, koska ihmisarvoa ei voi mitata rahalla.
– Tämä on se ongelma. Emme halua käsitellä joitakin asioita ollenkaan, ja sitten ne leimataan juridisiksi kysymyksiksi tai ihmisoikeuskysymyksiksi.
...
– Tämä on minusta aika kammottava tilanne. Kuitenkin joka paikassa me joudumme tekemään arvovalintoja, kuten paljonko laitetaan rahaa syöpähoitoihin.
– Emme me voi rajata yhteiskunnan valintoja sillä tavalla, että julistamme jotkut valinnat sellaisiksi, joita emme voi tehdä moraalisista syistä. Työvoimapolitiikka ja maahanmuutto ovat kuitenkin pääsääntöisesti taloudellinen kysymys, Virén jatkaa.
...
Virén toivoo, että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tarttuisi härkää sarvista.
[tweet]1832738917306536018[/tweet]
Quote from: Matti Viren, 8.9.2024 kello 14.13.03, Linkki
Uudessa hollantilaistutkimuksessa osoitetaan, että maahanmuuton kustannukset/v. ovat 3.8 % BKT:stä. Suhteutettuna Suomen BKT:hen summa olisi 10.5 Mrd. €. Olisi kiva kuulla @SuomenEkonomit & @Elinkeinoelama, mikä tutkimuksessa on väärin, kun eri etumerkki.https://demo-demo.nl/wp-content/uploads/2023/06/Borderless_Welfare_State-2.pdf...
Welfare State
The Consequences of Immigration for Public Finances
https://demo-demo.nl/wp-content/uploads/2023/06/Borderless_Welfare_State-2.pdfQuote
An earlier version of this book sparked debate in the Netherlands. The Dutch government stated that they did not need this type of information. One could only guess the underlying reason for this position. Is it the inconvenient message from Borderless Welfare State that, if immigration continues by the current numbers and composition, welfare states like the Dutch one become unsustainable?
...
There are large differences between western and non-western immigrants. On average, western immigrants make positive contributions of €25,000 and non-western immigrants cost €275,000. Within the western and non-western categories, however, there is a lot of variation.
Immigration from most western regions is positive for the treasury. In particular, immigrants from Japan, North America, Oceania, the British Isles, Scandinavia and Switzerland make a substantial positive contribution of around €200,000 per immigrant. Immigration from Central and Eastern European countries costs €50,000, excluding former Yugoslavia and the former Soviet Union. The latter two areas of origin mainly involve asylum migrants who make a substantial negative contribution of €150,000.
Immigration from non-Western regions tends to be negative for the treasury. This is especially true for the regions Caribbean, Middle East (including Pakistan and Turkey) and North, Central and West Africa (net costs of €200,000 to €400,000), Morocco (€550,000) and the Horn of Africa and Sudan (€600,000).
There are substantial differences between groups with different immigration motives. Only labour immigration generates a positive average net contribution of €125,000 per immigrant. Study migration costs a net €75,000 on average. Family migration costs the treasury €275,000 per immigrant on average. The net cost of asylum migration averages €475,000 per immigrant.
...
For all immigration motives, Western immigrants seem to 'perform better' than non-Western immigrants. The difference is approximately €125,000 for labour and study immigrants, and €250,000 for asylum and family immigrants. The largest positive net contribution – €625,000 – is made by migrant workers from Japan, North America and Oceania. The largest net cost – also €625,000 – is for asylum migrants from Africa.
In isolation, only two categories seem favourable for Dutch public finances: study immigration from the EU, and labour immigration from Western countries (except Central and Eastern European countries), Asia (except the Middle East) and Latin America. However, if one takes into account the cost of family migration (chain migration), only labour migration from North America, Oceania, the British Isles, Scandinavia, Belgium, Luxembourg, France, Germany, Austria, Switzerland, Italy, Spain, Israel, India, Singapore, Taiwan, South Korea and Japan is unambiguously positive from a treasury perspective. Study migration from the EU and EFTA, taking into account chain migration, is likely to be roughly budget-neutral or slightly positive. Study and labour migration from the rest of the world is at best budget-neutral and mostly negative, surprisingly sometimes very negative, given the motive reported to the Dutch Immigration and Naturalisation Service (IND). Family migration also, almost without exception, represents an often substantial drain on the Dutch treasury. Asylum migration is very costly in all cases.
[tweet]1832875390664110496[/tweet]
Quote from: Matti Viren, 8.9.2024 kello 23.15.20, Linkki
Mistä sinä tiedät, että Ruotsi on hyötynyt? Ai niin seuraat YLE:ä ja HS:a tiiviisti. Et vahingossa lukisi paikallisen talousneuvoston tutkimusta. https://diva-portal.org/smash/get/diva2:1179018/FULLTEXT01.pdf...
Refugee immigration and public sector finances
Longitudinal evidence from Sweden
https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1179018/FULLTEXT01.pdfQuote
This is an analysis of refugee immigration and public sector finances in Sweden. All refugees who were listed in the national population registers from 2005 to 2007 are tracked from 2006 to 2012. We present two measures of the public sector's net costs related to refugee immigration. In the first measure, public revenues are related to all public costs associated with refugee immigration. The second measure relates public revenues to public costs associated with immigration, excluding costs that can be assumed to be fixed in the short run when refugee immigration increases. By presenting these two measures we are able to present an upper and a lower bound for the public net costs of refugee immigration during a refugee´s first years in Sweden. Our results reveal that during a refugee's first year of residency in Sweden after the asylum application has been approved, the public sector net costs for that refugee's immigration are between 95,000 SEK and 190,000 SEK, depending on how public costs are allocated to the refugee population. After seven years in Sweden, the cost for that refugee is between 37,000 SEK and 125,000 SEK. Large differences are found between refugees with different educational attainment as regards the extent to which they incur a cost for the public sector's finances.
...
The striking differences between highly educated refugees and less-educated refugees become even more pronounced when we exclude public costs than can be assumed to be fixed in the short run from the calculations. After seven years in Sweden, the average per capita cost is about 49,000 SEK for a refugee with nine years of compulsory schooling while the net cost for refugees with university education is almost zero.
So what have we learned from these calculations? As far as we know, this is the first study to explore how public revenues and costs associated with refugee immigration evolve as a refugee's time in Sweden increases. Previous research in this area has focused on the redistribution of incomes between natives and refugees during a certain year, or over a certain number of years. In a previous Swedish study, Ruist (2015) uses an approach similar to ours and calculates the public net cost per refugee during the year 2007. Ruist finds that in 2007 each individual with a refugee background incurred a net cost for the public sector of 70,000 SEK. Not surprisingly, our results are consistent with those findings. However, we have also shown that during a refugee's first seven years in Sweden the yearly net cost for the public sector is considerably higher. Against Ruist's findings, and according to the results presented in our study, we have evidence that it takes several years before, if ever, refugee immigration becomes a net gain for the public sector finances in Sweden.
[tweet]1833053039713759486[/tweet]
Quote from: Jari Ikonen, 9.9.2024 kello 11.01.15, Linkki
Tanskassa ja Hollannissa vain EU-maista ja USA:sta tullut maahanmuutto on ollut kannattavaa, kaikki muu aiheuttaa kustannuksia. Maahanmuutto ei ole mikään itseisarvo, ei pidä ottaa ihmisiä maahan vain koska jonkun mielestä on hienoa olla "kansanvälinen"
Perhelehti valistaa suomalaisia maahanmuuton kannattavuudesta.
QuotePaljonko maahanmuuttajia tarvitaan, jotta kestävyysvaje täyttyy? 10 kysymystä työperäisestä maahanmuutosta
Mikä olisi työperäistä maahanmuuttoa tehokkaampi tapa korjata julkista taloutta? Taloustieteilijä, valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila vastaa kysymyksiin.
Apu (https://www.apu.fi/artikkelit/10-kysymysta-tyoperaisesta-maahanmuutosta) 4.11.2024
Quote from: ApuMiten työperäinen maahanmuutto vaikuttaa julkiseen talouteen, jos tarkastellaan pienipalkkaisimpia maahanmuuttajia?
Olemme valtiovarainministeriössä tehneet tällä hallituskaudella monenlaisia laskelmia – esimerkiksi laskeneet, miten tulonsiirrot, verotus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö muotoutuisivat, jos maahanmuuttaja tulee tänne noin 30-vuotiaana, elää ja tekee työtä täällä ja saa lopuksi eläkettä.
Vaikka hän saisi kohtalaisen pientä palkkaa, hänen vaikutuksensa julkiseen talouteen näyttäisi olevan suhteellisen neutraali.
Jos hän tienaa esimerkiksi 1 600 euroa kuukaudessa, vaikutus julkisiin kuluihin on varsin pieni.
Entä jos maahanmuuttaja tienaa enemmän kuin 1 600 euroa kuussa?
Suurempaa palkkaa saavan maahanmuuttajan elinikäiset vaikutukset julkiseen talouteen ovat myönteisiä.
Kuinka paljon työperäistä maahanmuuttoa tarvittaisiin?
Peruslaskelmassa oletetaan, että vuodessa Suomeen muuttaa keskimäärin 15000 ihmistä enemmän kuin täältä muuttaa pois. Jos maahanmuuttajia olisi 7 500 enemmän, kestävyysvaje pienenisi 0,3 prosenttiyksikköä.
Koska vaje suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin kaksi prosenttia, voimme siis karkeasti laskea, että kestävyysvajeen saisi kurottua umpeen vastaanottamalla vuosittain noin 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa enemmän kuin tähän asti.
Se on silti vain luonnehtiva oletus. Laskelmissa ei voi ottaa huomioon maahanmuuttajien erilaisia lähtökohtia ja olosuhteita. Esimerkiksi heidän saamansa koulutus voi olla erilaista kuin keskimääräisen kantaväestön edustajan saama.
Toisin sanoen laskelmissa on luultavasti oletettu tulijat ominaisuuksiltaan keskimääräisiä suomalaisia vastaaviksi kuten niissäkin VVM:n laskelmissa, joilla Pekka Himanen todisteli (http://hommaforum.org/index.php/topic,77170.msg1483916.html#msg1483916) kymmenen vuoden takaisessa kirjassaan kaikkea nettomaahanmuuttoa taloudellisesti kannattavaksi.
Vastaava hiljattain Hesarissa:
QuoteLoppu synnytystalkoille
Syntyvyyttä on yritetty saada vuosikaudet nousemaan. Nyt pitäisi hyväksyä tosiasiat. Syntyvyyden lasku ei ole ongelma, kunhan siihen varaudutaan ajoissa, tutkija Tarmo Valkonen sanoo.
[...]
Uutinen julkaistiin marraskuussa 2023. Petteri Orpon (kok) hallitus ilmoitti, ettei se hyväksy Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) esittämää ohjelmateemaa. Tutkimusohjelma olisi koskenut maahanmuuttoa.
Se oli historian ensimmäinen kerta, kun poliitikot puuttuivat strategisen neuvoston ohjelmavalintaan. Suomen Akatemian yhteydessä toimiva STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa tutkimusta.
"Saimme liian positiivisia tutkimustuloksia maahanmuuton vaikutuksista. Se ei kelvannut perussuomalaisille", Valkonen kertoo ja viittaa Etlan aiempaan pikaselvitykseen maahanmuutosta.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/feature/art-2000010778183.html) 29.10.2024
Yhteistä näille molemmille pulushakkimainen julistus, että maahanmuuton vaikutukset ovat tutkitusti positiivisia, vaikka kummassakin tapauksessa on julkistettu vain johtopäätös, ei itse laskelmia ja niissä käytettyjä oletuksia, joita muokkaamalla lopputuloksesta saadaan mitä tahansa. Tuloksiin vaikuttaa totta kai oleellisesti muun muassa oletus, että mukana ei tule perheitä, eikä tulijoille synny lapsia.
Valtiovarainministerin näkemys on toisenlainen (https://www.suomenuutiset.fi/purra-maahanmuutto-ei-korjaa-vaan-karjistaa-taloutemme-ongelmia/):
QuoteRiikka Purra lyttäsi kasvutoimista puhumisen: "Silkkaa sumutusta"
Puoluevaltuustolleen puhunut Purra sanoi, ettei maahanmuutto ole ratkaisu Suomen talouden ongelmiin.
[...]
PURRA kertoi pitävänsä "kaistapäisenä" keskustelua siitä, että Suomeen kohdistuva maahanmuutto voisi korjata Suomen talouden ongelmat.
Purran mukaan mikään tosiasia ei tue sitä, että maahanmuutto voisi korjata talouden ongelmia Suomessa.
"Päinvastoin. Se kärjistää niitä."
Purran mukaan maahanmuutossa kyse on koko yhteiskunnan ja Suomen perustavanlaatuisesta muuttumisesta. Vaikka kyse olisi vain rahasta, keskustelu olisi Purran mukaan silti kaistapäistä.
Purran mukaan julkisen talouden kannalta oleellisinta on se, maksavatko tulijat enemmän veroja kuin käyttävät julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja. Hänen mukaansa eivät maksa.
"Maahan saapuu ennen kaikkea vähän koulutettua tai kouluttamatonta väkeä matalapalkkasektoreille. Ja koska emme ole Yhdysvallat, heidän matalia ansioitaan kompensoidaan voimakkaasti verorahoitteisilla tulonsiirroilla ja palveluilla", Purra sanoi.
"Jos maahanmuutto tuo eläkejärjestelmään tai yksityiseen kulutukseen jotakin, se vie kaksin käsin sen muualta julkisesta taloudesta."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010820527.html) 9.11.2024
Nyt vaan toista todistavat laskelmat oletuksineen kaikkineen suomalaisten arvioitaviksi ja Purralle ja perussuomalaisille pysyvästi jauhot suuhun. Ai, eikö?