Hommaforum Testi

Hei!

Tässä hommalaisillekin luettavaksi maantieteen alan pro gradu -tutkielmani Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde.

Quote
Tiivistelmä

Tässä tutkielmassa selvitän humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Aineistona tutkielmassani on tilastokeskuksen Statfin-tilastotietokannan työssäkäyntitilastot kansalaisuuden ja kieliryhmän mukaan jaoteltuina ja ne koskevat vuotta 2011. Käsittelen kiintiöpakolaisten ja myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden suurimpia kansalaisuusryhmiä.

Pyrin tutkielmallani vastaamaan kysymykseen, miten eri kansalaisuuksien työllisyys eroaa toisistaan ja kantaväestöstä. Selvitän myös, kuinka yleistä yrittäjyys on humanitaaristen maahanmuuttajien joukossa. Esitän lisäksi näkemyksen, jonka mukaan maahanmuuttotutkimus on vahvassa viranomaiskontrollissa, ja että tämä on tieteelle ja sille perustuvalle yhteiskunnan kehitykselle vahingollista.

Aikaisemmissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa on tehty metodisia virheitä, jotka piilottavat eroja eri kansalaisuuksien työllistymisessä. Lisäksi näiden maahanmuuttotutkimusten tuloksia on julkisuudessa tulkittu liian myönteisesti. Viranomaiset ovat myös kieltäytyneet selvittämästä maahanmuuton kustannuksia ja kuluja. Väitän, että nämä johtuvat tutkijoiden, toimittajien ja viranomaisten taipumuksesta poliittiseen korrektiuteen, jonka mukaan tietyille kansanryhmille haitallisen tiedon leviämistä tulee estää.

Karl Popperin falsifikationismiin perustuvalle tieteen kehitykselle tämä on haitallista. Virheellisiä ja vääriä väittämiä esimerkiksi maahanmuuttoa koskien ei voida kumota, mikäli aineistoja ei ole saatavilla, tutkimuksia aiheesta ei leimautumisen tai uhkailun pelon vuoksi tehdä tai jo olemassa olevia tutkimustuloksia ei tuoda julkisuuteen arvioitaviksi.

Tutkielmani tulosten mukaan humanitaarinen maahanmuutto on vastaanottavalle yhteiskunnalle kansantaloudellisesti haitallista. Tämä johtuu humanitaaristen maahanmuuttajien alhaisesta työllisyydestä ja työvoiman ulkopuolisten korkeasta määrästä. Työvoiman ulkopuolisista huomattava osa on lapsia ja opiskelijoita. Humanitaaristen maahanmuuttajien yrittäjyysaste puolestaan vaihtelee kansalaisuuksittain ja kieliryhmittäin. Erityisesti somalialaisten yrittäjyysaste on hyvin matala. Syyt maahanmuuttajien heikkoon työllistymiseen ovat luultavasti moninaiset. Tutkielmani aineiston pohjalta ei kuitenkaan voida vahvistaa tai kumota näitä syitä. Siihen tarvittaisiin monipuolisempaa ja kattavampaa aineistoa ja sen analysointia.

http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201306011421

Linkin takaa ladattavissa koko työ PDF-muodossa (jos näkyy epämääräisiä merkkejä, kokeilkaa eri selaimella tai ladatkaa suoraan koneelle).

Saa väittää vastaan, olla eri mieltä, jakaa ja levittää työtä eteenpäin (ja modet voivat siirtää ketjun tarvittaessa eri alueelle).

-Joona

Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Pitää tutustua joskus paremmalla ajalla. Maahanmuuton vaikutusta julkisen sektorin budjetteihin ja niiden tasapainoon on tutkittu useissa taloustieteellisissä tutkimuksissa. Tulokset olleet hyvin samansuuntaisia ja vastoin vallitsevan propagandan väitteitä. Tutkimukset eivät tue näkemystä, että maahanmuutolla voitaisiin korjata budjetin alijäämiä tai torjua väestön ikääntymisen vaikutuksia. Ikuisuusprojektina olen koittanut työstää koostetta näistä tuloksista. Ehkä nyt olisi aika saattaa homma loppuun.

Quote from: Joona Räsänen on 23.06.2013, 19:37:58
... maantieteen alan pro gradu -tutkielmani Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde.

... Viranomaiset ovat myös kieltäytyneet selvittämästä maahanmuuton kustannuksia ja kuluja.

http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201306011421

Hei Joona,

Tutkielmasi aihepiiriin liittyy oleellisesti sellainen mielenkiintoisuus, että viranomaisten virallisissa laskelmissa keskimääräisen maahanmuuttajan tulotason, työllisyyden ja työuran pituuden oletetaan olevan sama kuin kantasuomalaisilla. Linkkiä ei nyt ole tarjolla.

Näyttää salongin asialta, joten siirrän sinne. Tervetuloa Joona mukaan.

Näyttävän oloinen kattaus, pohdinta ja viimeiset ajatukset olivat parasta antia.

Tervetuloa foorumille!

Rohkea aihe. Oulussa vielä onnistuu valita arkaluontoisia aiheita. Itsekin olutverstas olutensin-lipastolta valmistuneena voi todeta. Tampereella olisi tarkastajan PUNAkynä viuhunut niin, että edes kansilehteä ei olisi tunnistanut. Anteeksi one liner, en ehtinyt tutustua graduun vielä, mutta ajattelin lukaista läpi piakkoin.

Quote from: Lalli IsoTalo on 23.06.2013, 20:45:49
Tutkielmasi aihepiiriin liittyy oleellisesti sellainen mielenkiintoisuus, että viranomaisten virallisissa laskelmissa keskimääräisen maahanmuuttajan tulotason, työllisyyden ja työuran pituuden oletetaan olevan sama kuin kantasuomalaisilla.

Sitä paitsi on mahdotonta olla tyytyväinen, jos maahanmuuttaja työllistyy vieden työpaikan suomalaiselta esimerkiksi positiivisen syrjinnän avulla.

Toisekseen työllistyneidenkin maahanmuuttajien joukossa on ihmisiä, jotka yksityiselämässään tuottavat lähinnä kärsimystä etenkin naisille ja lapsille.

Hieno juttu! Vinkkasin tästä Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtajalle, koska ko pulju on juuri teettämässä tutkimusta maahanmuuton kustannuksista.

Numerot ovat yllättävän vahva ase ja näkisin ihan hyväksi tavaksi sotia niitä käyttäen ikävämpien vaihtoehtojen sijaan.

En elättele toivoa, että näitä numeroita käsitellään asiallisesti edelleen, mutta kun numeroita alkaa joka suunnasta satamaan, niitä ei kaikkia pystyä hiljentämään.

Yksi näkökanta joka tässä asiassa aina tulee murheena eteen on työperäisen maahanmuuton haasteet. Etenkin pienen firman on hyvin vaikea saada paperit viranomaisilta, jotta voisivat tuoda Suomeen ulkomaalaisia apureita. Nääs kun vienti on nähdäkseni se juttu jolla taloutta korjataan ja vienti edellyttää kyseisen maan tuntemista. Venäläinen on vain parempi myymään Venäjälle kun han-suomalainen. Hyvässä lykyssä nämä kaksi asiaa - nyt esitetty ns. turhien maahanmuuttajien työttömyys ja tarpeellisen maahanmuuton ongelmat - voidaan vielä nitoa yhteen yhtä lailla numeroin.

On äärimmäisen vaikeaa sanoa "Suomi tarvitsee maahanmuuttoa" niin, että sen saa kuulostamaan järjelliseltä. Tämän pro gradun luettuani se tuntuu kuitenkin taas himpsun helpommalta.

Julkaistu:     Oulu : J. Räsänen, 2013

Esittely:
Tässä tutkielmassa selvitän humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Aineistona tutkielmassani on tilastokeskuksen Statfin-tilastotietokannan työssäkäyntitilastot kansalaisuuden ja kieliryhmän mukaan jaoteltuina ja ne koskevat vuotta 2011. Käsittelen kiintiöpakolaisten ja myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden suurimpia kansalaisuusryhmiä. (...jatkuu...)

http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201306011421


Gradu:
http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu-201306011421.pdf

Salongissa jo oma ketju aiheesta. Todennäköisesti jopa gradun kirjoittajan itsensä sinne laittamana.

Quote from: Joona Räsänen on 23.06.2013, 19:37:58
Hei!

Tässä hommalaisillekin luettavaksi maantieteen alan pro gradu -tutkielmani Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde.
---

Kiitos. Lataan gradun ja luen sen.

Kiitos Joona! Oikein mainio tutkielma. Tässä oli montakin eri juttua, joista tykkäsin. Ensinnäkin aiheenvalinta on vaatinut sinulta suurta rohkeutta. Tähän liittyen tekstissä on hyvää ja varsin osuvaa tiedekritiikkiä. Poliittinen korrektius on vallannut tiedemaailman ja olikin korkea aika vähän takoa Popperia tiedemaailman lampaiden päähän. Monikulttuurisuuden, raisismin ja maahanmuuton tutkimusta ja sen painotuksia ohjaa varmasti eniten rahoitusohjaus. Kaikenlainen epäkriittinen tutkimus saa rahoituksen. Tämä ei silti tarkoita sitä, että kaikkien tutkijoiden pitäisi tehdä epäkriittistä ja jopa epätieteellistä tutkimusta aiheesta. (Tässä mielessä nykyhallituksen tiedepolitiikka, jonka pyrkimyksenä tuntuu olevan tutkimusrahoituksen haaliminen suoraan VN:n kontrolliin on erityisen vaarallista.) Itse tutkielman aineisto on karussa yksinkertaisuudessaan hyvä. Se, että aineisto on julkista ja melko simppeliä laittaa taulukoihin ja tehdä diagrammeja, ikäänkuin alleviivaa sitä, että miksi tätä ei ole tehty?! Jopa toimittajakin osais tehdä tollasia.

Toinen mainio huomio oli aiheesta käytettävän retorisen kikkailun kritiikki. "Tässä tutkielmassa käytän maahanmuuton käsitettä synonyyminä humanitaariselle maahanmuutolle." Tässä kohdassa piti ihan ääneen hymyillä. Vallalle tieteellä ja medialla ei ole muuta kuin instrumentaalinen arvo. Maahanmuuton suhteen kyseiset instituutiot on kyllä saatu soittamaan pilliä toivotulla tavalla. Erityisesti mua kiukuttaa tämä käsitteellinen tahallinen hämmennys. Maahanmuuttajia on todellakin erilaisia, eikä mikään yksi nippu. Pakolainen ja turvapaikanhakija on todellakin eri kuin muut ns. luonnolliset maahanmuuttajat. Ja pakolainen ja turvapaikanhakija on eri asia. Juuri äsken aamu-tv teki jutun alaikäisistä pakolaisista, vaikka takuulla kyse oli turvapaikanhakijoista. Muutenkin juttu oli taattua tuubaa. Kirjoittelen tätä juuri hospitaalissa ja mua on hoitanut espanjalainen ja turkkilaisperäinen sairaanhoitaja. Molemmat osasivat todella hyvää suomea ja olivat selvästi rautaisia ammattilaisia. Näitten mahtavien ihmisten niputtaminen samaan kategoriaan vaikkapa somalien kanssa on sellaista valheenjulistusta, että pahaa tekee.

Todella rohkea aihevalinta ja lähestymisnäkökulma. Valitettavasti monasti yliopistokin hylkää tieteen poliittisen korrektiuden vaatimuksesta.

Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi jokaiseen graduun pitää tunkea tieteenfilosofisia väärinymmärryksiä jostain 10 vuotta sitten vanhentuneista populaariteoksesta (tiedän, kirjastolla ei ole varaa hankkia uudempia ja parempia teoksia). Myös niiden yhteys varsinaiseen aiheeseen jää varsin hataraksi. Hankamäki tosin on laadukas kirjailija. 

Tämähän ei siis ole kritiikki gradun tekijälle, vaan pikemminkin niille, jotka säätävät, että gradussa pitää olla se pakollinen "tutkimusmetodiikka ja teoreettiset perusteet"-osio.

Jaa ... :facepalm:

Otsikko jo antoi osviitta ja se että kyseessä on maantieteen opiskelijan tekemä.

Gradussa oli tarkoitus käsitellä humanitääristä maahanmuuttoa mutta tilastokeskuksen työllisyystilastoissa ei luokitella maahanmuuttajia sen perusteella. Sen takia on sitten sekoitettu työperäisiä maahanmuuttajia ja humanitäärisiä maahanmuuttajia. Esimerkiksi venäläiset ja turkkilaiset maahanmuuttajat ovat pääosin työperäisiä/puolisoperäisiä maahanmuuttajia ja vain pieni osa on pakolaistaustaisia. Suuri enemmistö täällä asuvista myanmarilaisista on taas muunkielisiä kuin burmankielisiä johtuen siitä että tänne on muuttanut vainottuja vähemmistöjä Myanmarista.

Pakolaistaustaiset työllistyvät toki paljon hitaammin kuin muut maahanmuuttajat. Taustalla on se että heillä ei ole valmiina työpaikkaa odottamassa kuten työperäisillä on, pakolaistaustaisilla on myös usein heikompi koulutustaso kuin muilla maahanmuuttajilla. Pakolaisten työllisyys nousee kuitenkin ajan kanssa samalle tasolle kuin muiden maahanmuuttajien vaikka siihen menee vuosia. Linnanmäki-Koskelan tutkimuksessa kävi ilmi että kaikkien pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyys nousi n 60% (ainoana poikkeuksena oli irakilaiset joiden työllisyys jäi 54%:iin) tasolle joka siis sama kuin muiden maahanmuuttajien. Tässä gradussa kritisoitiin tuota että Linnankoski-Koskela ryhmitteli maahanmuuttajia heidän taustansa mukaan eikä kansalaisuuksittain. Syy miksi tuota ryhmittely tehtiin oli juuri se että hän tunnisti ryhmiä joiden työllisyys käyttäytyi samalla tavalla.

Pohdinta-osiossa kävi ilmi sitten että graduntekijä ei ole edes ymmärtänyt mistä humanitäärisessa maahanmuutossa on kyse. Ehkä maantiedon oppitunneilla ei opetella kovin paljon yhteiskunnallisia aineita. Kyse ei siis ole siitä että yritetään auttaa köyhiä kehitysmaita vaan pakolaisille (joilla ei siis ole asuinmaata) tarjotaan uusi asuinmaa. Jos asia oikeasti kiinnostaa kannattaa tutustua esimerkiksi YK:n julkaisuja koskien pakolaisia.

Otsikossa on ristiriita käsiteltävään aiheeseen nähden.  Kiintiöpakolaiset eivät ole kutsumattomia vieraita, Suomen valtuuskunnat ovat nimenomaan käyneet valitsemassa tänne tulevat pakolaiset pakolaisleireiltä.   Kun monet muut maat pyrkivät valikoimaan sellaisia pakolaisia, joilla on edellytyksiä sopeutua länsimaihin, Suomen "strategiana" on ollut vuodesta toiseen valita sellaista porukkaa, joka ei muualle kelpaa.  Kauniimmin sanottuna "haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia".  Ei ole todellakaan ihme, että tulokset puhuvat puolestaan esim. rikos- ja työttömyystilastoissa.

"Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde."

Haluaisin semanttisen tarkkuuden nimissä kiinnittää hieman huomiota otsikkoon, jonka aloitussana on hieman epätarkka.

a) Suomalaiset nuivat ilmeisesti kokevat humanitaariset maahanmuuttajat kutsumattomiksi vieraiksi, koska heiltä ei ole kysytty haluavatko he kannattaa tätä hidasta väestönvaihtoa ja maksaa sen kustannukset.

b) Suomalainen (ja kansainvälinen) mokuklusteri (monikulttuuria ammatillisesti edistävät henkilöt) ilmeisesti kokee humanitaariset maahanmuuttajat kutsutuiksi vieraiksi, koska he ovat toimillaan tehneet Suomesta humanitaaristen maahanmuuttajia houkuttelevan maan.

c) Humanitaaristen maahanmuuttajat varmaankin kokevat itsensä kutsutuiksi, koska ovat kutsuun vastanneet.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Jaa ... :facepalm:

Otsikko jo antoi osviitta ja se että kyseessä on maantieteen opiskelijan tekemä.

Heti ensimmäisessä kokonaisessa lauseessa mentiin suoraan henkilöön. Näin käy yleensä, kun argumentit ovat lopussa. Jälkimmäinen osa kommentista on tyhjää mutuilua ilman punaista lankaa. Mielestäni gradussa oli hyvät perustelut kansallisuuden ja niiden niputtamisen osalta. Linnanmäki-Koskela tutki hiukan eri joukkoa, kun mitä nykyisin saapuu, joskin tämä asia oli gradussa avattu aivan selvästi.

Ryhmittymä Katariina kuitenkin totesi vastauksessaan, että humanitäärisistä syistä maahan "muuttaneella" on todennäköisyys työllistyä lähes yhtä hyvin kuin muilla maahanmuuttajilla.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Pakolaisten työllisyys nousee kuitenkin ajan kanssa samalle tasolle kuin muiden maahanmuuttajien vaikka siihen menee vuosia.

Tilastomatematiikkaa aika paljon lukeneena sekä yleisestikin puhtaasti luonnontieteitä opiskelleena (en siis ymmärrä yhtään mitään maahanmuutosta, enkä ihmissalakuljetuksesta enkä turvapaikkabisneksestä), näen tässä pienen dilemman. Ensinnäkin humanitääriset maahanmuuttajat ovat osajoukko maahanmuuttajista, jolloin heidän työllisyyteensä vaikuttaa kokonaisuuteen. Tästä seuraa, että huonosti työllistyvä osajoukko laskee kokonaisuuden työllisyysastetta, mikä näin ollen laskee alemmaksi kuin ilman humamuja.
Toinen ongelma on tämän osajoukon aikajana tuon rajapyykin tavoittamiseksi. Muistaakseni joku asioista paremmin perillä oleva humanisti totesi, että siihen kun humamu alkaa olla samalla tasolla kantaväestön kanssa ei mene kuin pari vuotta, niin Linnanmäki-Koskela havainnoi 20 vuoden aikajanaa ja jopa Katarina R. myöntää, että uusilla lukutaidottomilla maahanmuuttajilla jänne on vielä pidempi. En oikein kansantaloudellisesti uskalla miettiäkään millainen pajatso tässä maassa tyhjenee, kun tästä odotellaan pari-kolmekymmentä vuotta ja kaikki rahat saadaan korkoineen takaisin.... mutta... Nämähän maahanmuuttaja ovat kolmenkymmenen vuoden päästä lähes eläkeiässä ja siinä ajassa pitäisi takoa kansantaloudelle edellisen 20-30 vuoden menot. No en matemaatikkona ymmärrä näitä juttuja, mutta onneksi me tienataan tällä.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Pakolaistaustaiset työllistyvät toki paljon hitaammin kuin muut maahanmuuttajat.

Kun saarnaat ja heristelet sormeasi täällä ja avatarisikin näyttää vanhan ajan kansakouluopettajalta, niin eikö sinunkin pitäisi korjata terminologiaa oikeaksi. 

Pakolaistaustaisia ovat ainoastaan sellaiset maahanmuuttajat, joille on myönnetty pakolaisstatus (ja heidän jälkeläisensä):

http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=pakolaisuuteen-liittyvia-kasitteita

QuoteVain pieni osa turvapaikanhakijoista saa YK:n pakolaissopimuksen mukaisen pakolaisstatuksen, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon. Sen sijaan turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella tai humanitaarisin perustein.

Loppujen lopuksi hyvin harvassa tapauksessa on kiistatonta näyttöä tulijan suojelutarpeesta.  Useimmiten tilanne on sellainen, ettei paperinsa hävittäneen tulijan kertomusta voida osoittaa vääräksi, jolloin päätös tehdään tulijan eduksi.  Tämä suosii hyvin valmennettuja tulijoita, siis sellaisia joilla on ollut massia maksaa huippupätevästä ihmissalakuljetuksesta ja siihen liittyvästä opastuksesta.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Jaa ... :facepalm:

Otsikko jo antoi osviitta ja se että kyseessä on maantieteen opiskelijan tekemä.

Ilmeisesti vain Itä-Suomen sosiologiopiskelijoiden päähänpistokset sopivat Katariinalle. Monikultturistipiirien samanmieliseen hymistelyyn ei sovi mitään kriittisiä vastapainoja esittää.

Todella rohkea veto gradun aiheeksi, mutta miten meni arvostelu ja seminaari? Veikkaan, että kanssaopiskelijat olivat hyvinkin järkyttyneitä moisista halla-aholaisesta johtopäätöksistä.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Pakolaistaustaiset työllistyvät toki paljon hitaammin kuin muut maahanmuuttajat.

Nyt on suvakkileirin rivit sekaisin. Johanna Suurpään uskontunnustuksen mukaanhan ...
"Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17Otsikko jo antoi osviitta ja se että kyseessä on maantieteen opiskelijan tekemä.

Muuten, mitä kansantaloustieteellistä kompetenssia Sakine Madonilla ja Anja Fridholmilla on olevinaan? Millä ihmeen auktoriteetilla he tiputtelevat hihastaan tarkemmin perustelematta "korjauksia" esim. Janssonin tutkimukseen.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17Ehkä maantiedon oppitunneilla ei opetella kovin paljon yhteiskunnallisia aineita. Kyse ei siis ole siitä että yritetään auttaa köyhiä kehitysmaita vaan pakolaisille (joilla ei siis ole asuinmaata) tarjotaan uusi asuinmaa. Jos asia oikeasti kiinnostaa kannattaa tutustua esimerkiksi YK:n julkaisuja koskien pakolaisia.

Mitä hitto taas hourit? Siellä samassa paikassa Paskalia, Paskarak ja Paskanistan edelleen ovat. Ne ovat edelleen kyseisten ihmisten koti ja totta vieköön heidän primaari asuinmaansa. Siellä he syntyvät, siellä he kuolevat.

Quote from: Oinomaos on 24.06.2013, 14:38:28
***

Karmeaa, mutta totta.

Totta, mutta niin ei saa sanoa, koska totuus puree perseeseen liian monia hyviä siskoja ja veljiä. Haisee hylsyltä.

Pisteet yrityksestä, sinussa on ainesta.

EDIT: Somppujen mehiläisharrastus olisi kanssa kiva gradun aihe: "Paljon hilloa, ei hunajaa."

Quote from: Mika on 24.06.2013, 14:15:15
Otsikossa on ristiriita käsiteltävään aiheeseen nähden.  Kiintiöpakolaiset eivät ole kutsumattomia vieraita, Suomen valtuuskunnat ovat nimenomaan käyneet valitsemassa tänne tulevat pakolaiset pakolaisleireiltä.

Otsikko kuuluu:  "Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde"

Ei tuossa mainita kiintiöpakolaisia erikseen.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Jaa ... :facepalm:

Otsikko jo antoi osviitta ja se että kyseessä on maantieteen opiskelijan tekemä.

Gradun nimi on todellakin raflaava. Entä jos nimi olisi ollut Tervetulleita vieraita, olisiko silloin maantieteen opiskelijan pro gradu -työ kelvannut? Totta kai. Onhan joku kaupunkimaantieteilijäkin saanut sanasensa keskusteluun, kun kanta on ollut poliittisesti korrekti.

Joka alalla tehdään huonoja, kelvollisia, hyviä ja joskus loistaviakin graduja ja muita tutkielmia.
Lukaisin pikaisesti enkä ota kantaa sisältöön ainakaan vielä. Mutta jo pikasilmäys paljasti ilahduttavan ja yhä harvinaisemmaksi käyvän seikan: gradu on kirjoitettu hyvällä suomen kielellä. Kiitos siitä tekijälle ja kenties myös ohjaajalle sekä kielentarkastajalle.
   

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Kyse ei siis ole siitä että yritetään auttaa köyhiä kehitysmaita vaan pakolaisille (joilla ei siis ole asuinmaata) tarjotaan uusi asuinmaa.

Juu ei ainakaan alun pitäen ollut kyse uuden asuinmaan tarjoamisesta vaan suojasta välitöntä henkilökohtaista vainoa ja uhkaa vastaan.

S. 31:

Quote... mahdollisimman laaja sananvapaus tukee jo itsessään tieteen kehitystä, kun virheelliset ja väärät käsitykset on mahdollista kumota avoimen keskustelun kautta syntyneen argumentoinnin avulla.

Tästä olen täysin samaa mieltä.

Lisään tähän velä seuraavaa: yksi tapa, millä voidaan estää väitteiden virheellisiksi todistaminen, on tuoda keskusteluun uusia termejä määrittelemättä niitä. Yksi tällainen "harmaan alueen" termi on "vihapuhe". Niin kauan kuin sitä ei määritellä tarkasti, sitä voidaan käyttää lyödäaseena väärinajattelijoita vastaan. Heti kun se määritellään (laissa), se menettää käyttökelpoisuutensa vastustajien mustamaalaamisessa.

Quote from: Malla on 24.06.2013, 15:25:35

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Jaa ... :facepalm:

Otsikko jo antoi osviitta ja se että kyseessä on maantieteen opiskelijan tekemä.

Gradun nimi on todellakin raflaava. Entä jos nimi olisi ollut Tervetulleita vieraita, olisiko silloin maantieteen opiskelijan pro gradu -työ kelvannut? Totta kai. Onhan joku kaupunkimaantieteilijäkin saanut sanasensa keskusteluun, kun kanta on ollut poliittisesti korrekti.

Joka alalla tehdään huonoja, kelvollisia, hyviä ja joskus loistaviakin graduja ja muita tutkielmia.
Lukaisin pikaisesti enkä ota kantaa sisältöön ainakaan vielä. Mutta jo pikasilmäys paljasti ilahduttavan ja yhä harvinaisemmaksi käyvän seikan: gradu on kirjoitettu hyvällä suomen kielellä. Kiitos siitä tekijälle ja kenties myös ohjaajalle sekä kielentarkastajalle.
   

Otsikko jo antoi ymmärtää mistä on kyse (maahanmuuttovastaisesta propagandasta) ja se että tekijä oli maantieteen opiskelija ja gradu oli jostain ihan muusta tieteenalasta. Vilkaisemalla läpi tuota niin kävi ilmi että olin oikeassa. Se on totta että gradujen taso vaihtelee eikä kyse yleensä ole mistään suuresta tieteestä. Mutta aika yllättävää että nykyään pystyy yliopistolla tuottaa ihan propagandaa muista tieteenaloista omiin tarkoituksiin. Hyvä asia toki on jos ainakin kieliasu oli huoliteltu.

Se on jo moneen kertaan eri tutkimuksissa ym osoitettu että pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyys on heikompi. Ja sehän on aika itsestäänselvääkin. Näin oli vietnamilaisten osalta, sen jälkeen entisen jugoslavian alueelta tulevilta, somaleilta jne. Tällä hetkellä myanmarilaisten ja irakilaisten työllisyys on heikointa, johtuen siitä että he edustavat näitä juuri maahantulleita pakolaistaustaisia. 90% maahanmuutosta on kuitenkin muuntyyppistä kuin humanitääristä.

Quote from: Oinomaos on 24.06.2013, 16:05:06

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 15:50:46
Tällä hetkellä myanmarilaisten ja irakilaisten työllisyys on heikointa

Ei, vaan somaleiden. Työllisiä somaleista oli vain 8,62% (lähde: Räsäsen gradu s. 49). Lisäksi gradu moneen kertaan muistuttaa siitäkin tosiasiasta, etteivät myanmarilaisten ja somaleiden luvut välttämättä ole vertailukelpoiset.

Niin, kaikki paskastaniat eivät ole tasa-arvoisia.  Osassa on saatu edes jonkinlaiset eväät elämiseen sivistyneessä maailmassa, toisissa ei ollenkaan.

Quote from: Oinomaos on 24.06.2013, 16:05:06

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 15:50:46
Tällä hetkellä myanmarilaisten ja irakilaisten työllisyys on heikointa

Ei, vaan somaleiden. Työllisiä somaleista oli vain 8,62% (lähde: Räsäsen gradu s. 49). Lisäksi gradu moneen kertaan muistuttaa siitäkin tosiasiasta, etteivät myanmarilaisten ja somaleiden luvut välttämättä ole vertailukelpoiset.

Tällä hetkellä myanmarilaisten työllisyys on kaikkein heikointa. Somalinkielisistä 12.03% on työelämässä, myanmarilaisista taas 8.02%. ALhaalla on tilastokeskuksen sivut mistä tuo on laskettu.

Haasteena on että tilastokeskus käyttää joko kansalaisuutta tai äidinkieltä muuttujana. Lähes puolet somalialaisista on Suomen kansalaisia ja sen takia ei voi käyttää kansalaisuutta vaan äidinkieli antaa paremman kokonaiskuvan. Vastaavasti myanmarilaisten kohdalla ei voi käyttää äidinkieltä kun 65% täällä asuvista myanmarilaisista puhuu muuta kieltä kuin burmaa.

Ja kannattaa tosiaan mennä suoraan alkuperäislähteisiin.

http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=027_tyokay_tau_104&ti=V%E4est%F6+kielen%2C+p%E4%E4asiallisen+toiminnan%2C+ammattiaseman%2C+sukupuolen+ja+vuoden+mukaan+2000%2D2011&path=../Database/StatFin/vrm/tyokay/&lang=3&multilang=fi

http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=025_tyokay_tau_103&ti=V%E4est%F6+kansalaisuuden%2C+p%E4%E4asiallisen+toiminnan%2C+ammattiaseman%2C+sukupuolen+ja+vuoden+mukaan+2000%2D2011&path=../Database/StatFin/vrm/tyokay/&lang=3&multilang=fi

Kiitos vinkistä/linkistä Joona, laitoin printterin heti laulamaan! Toivottavasti et pelästy ryhmittymä Katariinaa  :)

Jos asia ei mene turhan henkilökohtaiseksi, minuakin kiinnostaisi vastaus jäsen Suvaitsijan kysymykseen arvioitsijoiden ja seminaarikävijöiden reaktioista :)

Quote from: Suvaitsija on 24.06.2013, 14:37:55
Ilmeisesti vain Itä-Suomen sosiologiopiskelijoiden päähänpistokset sopivat Katariinalle. Monikultturistipiirien samanmieliseen hymistelyyn ei sovi mitään kriittisiä vastapainoja esittää.

Todella rohkea veto gradun aiheeksi, mutta miten meni arvostelu ja seminaari? Veikkaan, että kanssaopiskelijat olivat hyvinkin järkyttyneitä moisista halla-aholaisesta johtopäätöksistä.

Jaa. Näkymä tännepäin ihmeellisiä merkkijonoja ja siellä täällä muutema lause järkevää tekstiä.

Quote from: Teemu Lahtinen on 23.06.2013, 22:41:01
Hieno juttu! Vinkkasin tästä Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtajalle, koska ko pulju on juuri teettämässä tutkimusta maahanmuuton kustannuksista.

"Suomen perusta". Vastapainoajatuspaja smegmalle vai mikä se olikaan?

Pitäisiköhän tämä toinen gradu vihapuheesta laittaa omaan ketjuunsa vai kerätäänkö tähän ketjuun kaikki homma-aiheiset gradut?

https://twitter.com/markoforss/status/349153488292442112
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39871

QuoteOikeus vihapuheeseen? Sananvapauskysymykset maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevassa verkkokeskustelussa

Quote from: P on 24.06.2013, 16:34:24

Quote from: Teemu Lahtinen on 23.06.2013, 22:41:01
Hieno juttu! Vinkkasin tästä Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtajalle, koska ko pulju on juuri teettämässä tutkimusta maahanmuuton kustannuksista.

"Suomen perusta". Vastapainoajatuspaja smegmalle vai mikä se olikaan?

Smegma on täysin vailla substanssia, joten painoa se ei vaatine vastaparikseen. Olankohautus riittänee.

EDIT: Kuka helvetti niille maksaa palkkaa?

Quote from: Bellerofon on 24.06.2013, 14:32:43
Nämähän maahanmuuttaja ovat kolmenkymmenen vuoden päästä lähes eläkeiässä ja siinä ajassa pitäisi takoa kansantaloudelle edellisen 20-30 vuoden menot. No en matemaatikkona ymmärrä näitä juttuja, mutta onneksi me tienataan tällä.

Matemaatikko osuu naulan kantaan, koska argumenttien avaaminen on tässäkin kohdin matemaattisia lainalaisuuksia.  Matemaatikot eivät ymmärtäneet Bernard Madoffin rahaston voittojakaan, ja lopulta selvisi, että se olikin lumetta.


Joskus myyntipuheet ovat vain liian hyviä ollakseen totta.

Quote from: Kyuu Eturautti on 23.06.2013, 22:50:07
Venäläinen on vain parempi myymään Venäjälle kun han-suomalainen. Hyvässä lykyssä nämä kaksi asiaa - nyt esitetty ns. turhien maahanmuuttajien työttömyys ja tarpeellisen maahanmuuton ongelmat - voidaan vielä nitoa yhteen yhtä lailla numeroin.

Natiivi myös tunnistaa täydellisen huuhaahemmon heti. Olen ollut firmassa missä työkavereina syntyperäinen britti ja ranskalainen. Molemmat eivät jostain syystä menestyneet projekteissa jotka myytiin heidän kotimaihinsa.
Miltä meistä tuntuisi, jos joku saksalaisfirma lähettäisi Suomeen tuotteitaan myymään sellaisen josta me huomaamme heti kaverin olevan ihan pihalla.

Quote from: Oinomaos on 24.06.2013, 16:51:25

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 16:15:44

Tällä hetkellä myanmarilaisten työllisyys on kaikkein heikointa. Somalinkielisistä 12.03% on työelämässä, myanmarilaisista taas 8.02%. ALhaalla on tilastokeskuksen sivut mistä tuo on laskettu.
...
Ja kannattaa tosiaan mennä suoraan alkuperäislähteisiin.

Jos oikein ymmärsin, Räsäsen gradun lähteinä ovat nuo samat tilastot vuodelta 2011.

Näin on ja nuo samat luvut löytyy sieltä gradustakin:
- sivu 56 somalialaisten työllisten osuus 12.03, sivu 49 myanmarilaisten työllisten osuus 8.03%

Quote from: Maailmanmies on 24.06.2013, 16:54:33
Natiivi myös tunnistaa täydellisen huuhaahemmon heti. Olen ollut firmassa missä työkavereina syntyperäinen britti ja ranskalainen. Molemmat eivät jostain syystä menestyneet projekteissa jotka myytiin heidän kotimaihinsa.
Miltä meistä tuntuisi, jos joku saksalaisfirma lähettäisi Suomeen tuotteitaan myymään sellaisen josta me huomaamme heti kaverin olevan ihan pihalla.

Meinaatko, että osaamattomuuden voi kätkeä kieliongelmien taakse?

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 15:50:46


Otsikko jo antoi ymmärtää mistä on kyse (maahanmuuttovastaisesta propagandasta)

Gradun lähteet ovat kiistattomia ja varsin tunnustettuja. Itse en lähtisi väittämään tilastokeskuksen tilastoja maahanmuuttovastaiseksi
propagandaksi. Esitit jo taannoin, että muslimioppineet ovat islamofoobikkoja, joten tämä menee älyttömäksi.

Quote from: niemi2 on 24.06.2013, 17:11:39

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 15:50:46


Otsikko jo antoi ymmärtää mistä on kyse (maahanmuuttovastaisesta propagandasta)

Gradun lähteet ovat kiistattomia ja varsin tunnustettuja. Itse en lähtisi väittämään tilastokeskuksen tilastoja maahanmuuttovastaiseksi
propagandaksi. Esitit jo taannoin, että muslimioppineet ovat islamofoobikkoja, joten tämä menee älyttömäksi.

Lue tuo gradu niin ymmärrät mistä puhun. Tuossa vertaillaan työssäkäyvien maahanmuuttajien työllisyyttä pakolaistaustaisten maahanmuuttoryhmien kanssa ja sitten tehdään päätelmä että pakolaistaustaiset työllistyvät huonommin. Really?  :facepalm:

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17

Pakolaistaustaiset työllistyvät toki paljon hitaammin kuin muut maahanmuuttajat. Taustalla on se että heillä ei ole valmiina työpaikkaa odottamassa kuten työperäisillä on, pakolaistaustaisilla on myös usein heikompi koulutustaso kuin muilla maahanmuuttajilla. Pakolaisten työllisyys nousee kuitenkin ajan kanssa samalle tasolle kuin muiden maahanmuuttajien vaikka siihen menee vuosia. Linnanmäki-Koskelan tutkimuksessa kävi ilmi että kaikkien pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyys nousi n 60% (ainoana poikkeuksena oli irakilaiset joiden työllisyys jäi 54%:iin) tasolle joka siis sama kuin muiden maahanmuuttajien.

Quote from: Joona Räsäsen graduLisäksi on mainittava se tärkeä seikka, että 1990-luvun alussa Suomeen pakolaisina saapuneet somalialaiset olivat jo maahan tullessaan suhteellisen hyvin koulutettuja. Esimerkiksi somalialaisista 14 % oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon (Linnanmäki-Koskela 2010: 43) kun taas 2000-luvulla maahantulleista somalialaisista, eräiden arvioiden mukaan (Turvapaikanhakijoita tulvii Suomeen 2009) jopa 90 % on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 17:23:10Lue tuo gradu niin ymmärrät mistä puhun. Tuossa vertaillaan työssäkäyvien maahanmuuttajien työllisyyttä pakolaistaustaisten maahanmuuttoryhmien kanssa ja sitten tehdään päätelmä että pakolaistaustaiset työllistyvät huonommin. Really?  :facepalm:

Tärkeä tieto sinänsä, jonka selvä looginen poliittinen seuraus on, että Suomen tulee minimoida toissijaista ja siihen verrattavaa suojelua nauttivien ja tähän liittyvän perheenyhdistämisen määrä maanmuuttopolitiikan keinoin tekemällä heidän maahan pääsemisensä mahdollisimman vaikeaksi. Tämä on koko EU:n/kehittyneiden maiden tehtävä, siis huolehtia, että kehitysmaaköyhyys ja -kulttuuri jäävät minne ne kuuluvat, eli kehitysmaihin. Tämä lähettää selvän viesti ja tekee selväksi, että "parempaa elämää" ei ole tulossa tälla tavalla, on vain elämä kehitysmaassa, eikä mitään muuta ja siinä se.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17Kyse ei siis ole siitä että yritetään auttaa köyhiä kehitysmaita vaan pakolaisille (joilla ei siis ole asuinmaata) tarjotaan uusi asuinmaa.

Ja milläs helvetin oikeudella sinä jakelet minun maatani yhtään kenellekään?  >:(

Tämä on minun maani ja minä päätän keitä täällä hilluu ja keitä ei.  ;) Hanki oma maa itsellesi Katarina, jossa voit vapaasti sitten harjoittaa multikulttiasi. ;)

Quote from: gloaming on 24.06.2013, 17:37:11

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 17:23:10Lue tuo gradu niin ymmärrät mistä puhun. Tuossa vertaillaan työssäkäyvien maahanmuuttajien työllisyyttä pakolaistaustaisten maahanmuuttoryhmien kanssa ja sitten tehdään päätelmä että pakolaistaustaiset työllistyvät huonommin. Really?  :facepalm:

Tärkeä tieto sinänsä, jonka selvä looginen poliittinen seuraus on, että Suomen tulee minimoida toissijaista ja siihen verrattavaa suojelua nauttivien ja tähän liittyvän perheenyhdistämisen määrä maanmuuttopolitiikan keinoin tekemällä heidän maahan pääsemisensä mahdollisimman vaikeaksi. Tämä on koko EU:n/kehittyneiden maiden tehtävä, siis huolehtia, että kehitysmaaköyhyys ja -kulttuuri jäävät minne ne kuuluvat, eli kehitysmaihin. Tämä lähettää selvän viesti ja tekee selväksi, että "parempaa elämää" ei ole tulossa tälla tavalla, on vain elämä kehitysmaassa, eikä mitään muuta ja siinä se.

Missään ei ole osoitettu että juuri suojeluperusteisen oleskeluluvan saaneiden työllisyys olisi huonompi kuin muiden pakolaistaustaisten työllisyys. Meillehän tulee hyvin vähän pakolaistaustaisia maahanmuuttajia ylipäänsä, yli 90% maahanmuutosta on ihan muunlaista. Suojeluperusteisen oleskeluluvan ei saa sillä perusteella että tulee köyhästä kehitysmaasta.

Ja tosiaan, vuosikymmeniä on ollut tiedossa että pakolaistaustaisten työllisyys on huonompi kuin muiden maahanmuuttajaryhmien.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 17:40:29
Missään ei ole osoitettu että juuri suojeluperusteisen oleskeluluvan saaneiden työllisyys olisi huonompi kuin muiden pakolaistaustaisten työllisyys.

Toissijaista tai siihen verrattava suojelua nauttivalla ei ole pakolaistatusta; Hän ei edelleenkään ole pakolainen, vaan...

QuoteSuojeluperusteisen oleskeluluvan ei saa sillä perusteella että tulee köyhästä kehitysmaasta.

...yleisimmät perusteet, joilla toissijaista ja siihen verrattavaa suojelua on viimeisen vuosikymmen aikana saanut, ovat suoraan seurausta kehitysmaalaisuudesta: köyhyydestä, valtiollisesta epästabiiliudesta - vastaanottavien viranomaisten ja oikeusvaltion (uskottava rule-of-law) puuttuminen.

QuoteJa tosiaan, vuosikymmeniä on ollut tiedossa että pakolaistaustaisten työllisyys on huonompi kuin muiden maahanmuuttajaryhmien.

Pari vuosikymmentä oli "tiedossa", että turvapaikanhakijat tulevat "pelastamaan meidät työvoimapulasta", "pelastamaan eläkkeemme" ja "pyyhkimään pyllymme vanhainkodissa".

Pannaanpa tämä kokonaiskuvio vielä tähän:

Quote from: gloaming on 04.06.2013, 20:23:55

Quote from: Simuli on 04.06.2013, 20:02:16
Fakta 1) Pakolaispolitiikka vie vuosittain x euroa valtion budjetista:

Nuiville on tärkeää, että maahanmuuttopolitiikkaa harjoitetaan vain tuottavasti. "Suvaitsevaisille" on taas tärkeämpää hädänalaisten ihmisten auttaminen käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Meille tärkeämpää olisi keskustella, miten paljon voimme auttaa näitä ihmisiä, kuin otammeko laisinkaan näitä "loisia" elätettäväksemme. Yhtä lailla on tiedossa, että vammaisten ja vanhusten auttaminen vie verovaroja, mutta toiminnan lakkauttamisesta keskusteleminen ei tulisi kenellekään kysymykseen.

1. Hyvin harva puuheena olevien maahanpyrkijäryhmien jäsenistä saa pakolaisstatuksen
2. "Äärimmäisestä köyhyydestä" ja "hädänalaisuudesta" käsin ei makseta sitä 5000-10000 euroa, jonka tänne tuleminen vaatii
3. Reittien varrella on yleensä lukuisia turvallisia maita, kyse ei siis ensisijaisesti ole turvan hausta
4. Kyse on sinänsä ymmärrettävästä halusta parantaa itsen ja tulevien polvien sosioekonomista asemaa
5. Mikään maahanmuuttopolitiikan keino ei pysty vaikuttamaan millään mitattavalla tavalla kehitysmaiden köyhyysongelmaan
6. Jo holtiton väestönkasvu näissä maissa yksin pitää kohdasta 5. huolen (YouTube: Immigration Gumballs, jos tämä tuntuu epäselvältä)
7. Miten köyhyysongelma voi ratketa, selviää esim. Kiinaa tarkastelemalla
8. Kukaan ei ole määritellyt, mitä "resurssien mukaisesti" tarkoittaa, ei edes mittareita
9. Ilman elinkaari- ja sattumatapahtumahallintaa (vammaiset, vanhukset jne.) yhteiskunta ei voi toimia tehokkaasti, jokaisen yhteiskunnan on ratkaistava kyseiset asiat tavallaan
10. Kohdan 9. uunitusintensiivinen ratkaisu ei tunnu kovinkaan viehättävältä, vaikka on toki historian perusteella mahdollinen
11. Jokaisesta tulee joskus vanha tai ainakin sairas
12. Perusongelma, tai ei edes ongelma, vaan asetelma, on yhteiskuntien valtavasti eroavat kehitysasteet
13. Kehitysasteen muuttumiseen liittyvät prosessit ovat hitaita, historiallista mittakaavaa olevia (sukupolvia, ei kvartaaleja)
14. Kehitysmaaihmisen elämän järkevä vertauskohta ei ole länsimainen ihminen, vaan toinen ihminen jossain hieman kehittyneemmässä kehitysmaassa
15. Kukaan ei estä sinua omistamasta koko elämääsi ja (toimeentulon ylitse menevää) omaisuuttasi kehitysmaiden auttamiseen
16. Kyse on siitä, voidaanko tällaisessa valtion normaalien tehtävien ulkopuolella olevasta asiasta tehdä kollektiivinen velvollisuus (siis yhteiskunnan/valtion toimintaa).

QuoteFakta 2) Kansallisuuteen xyz kuuluvat tekevät suhteutettuna 1.25-kertaisesti rikoksia Suomessa kantasuomalaisiin nähden:

Tämä saattaapi olla tilastollinen fakta, mutta nuiville se tarkoittaa, että kyseisestä faktasta johtuen, emme voi ottaa xyz-kansallisuuteen kuuluvia maahamme ikään kuin varotoimenpiteenä. "Suvaitsevaisevat" taas näkevät ihmisen yksilönä, ja ihminen on vastuussa vain omista teoistaan! Täten emme voi rangaista potentiaalisesti autettavia xyz-kansallisia muiden tekemistä virheistään!

1. Riippumatta siitä, mitä yksilö tekee, yhteiskuntana koemme myös ryhmävaikutukset
2. Yksilö- ja ryhmätarkastelut ovat olemassa samaan aikaan itse asiassa siten, että todellisuudessa toista ei ole olemassa ilman toista
3. "Nuivat" nimenomaan kannattavat yksilöllistä vastuunkantamista (vs. samhället har ansvaret)
4. Lisääntyvä rikollisuus on vain yksi seuraus ennustettavasti/empiirisesti vaikeasti integroituvien/syrjäytyvän aineksen yhteiskuntaan ottamisesta (maahanmuutosta)
5. Karsinta tai suosiminen ei voi tapahtua kansallisuuden perusteella, vaan nimenomaan yksilön sosiaalisten parametrisen perusteella
6. Näitä ovat lukutaito, kielitaito, koulutus, varallisuus, ammattitaito, kansalaistaidot, nuhteeton tausta jne.
7. Se, että näillä kriteereillä tietyt ryhmät karsiutuisivat pois, on kyseisten ryhmien ongelma, nämä toki voivat tulevaisuudessa parantaa juoksuaan

Molempiin kohtiin vielä:

Ole vain vaikka millainen Assisin Frasiscus, mutta omilla rahoillasi ja resursseillasi, ja älä tuota toiminnallasi tänne yhteiskunnallisia ongelmia.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 15:50:46
Otsikko jo antoi ymmärtää mistä on kyse (maahanmuuttovastaisesta propagandasta) ja se että tekijä oli maantieteen opiskelija ja gradu oli jostain ihan muusta tieteenalasta.

On Joonan onni ettei Katarina taida olla päättämässä tuo gradun arvosanasta. Katarinaa luettuani Joonan gradu olisi hylätty jo pelkän otsikon perusteella. Arvosana kiitettävä olisi lohjennut välittömästi jos gadussa olisi tultu siihen lopputulokseen että maahanmuutto on Suomelle tavattoman hyödyllistä eikä silloin olisi siunailtu sitä kuuluuko aihe maantieteen piiriin vai ei. Lisäbonuksen olisi saanut vielä siitä jos olisi todennut että Islam on rauhanuskonto ja että Islamin uskoon ei kuulu lapsiavioliitot eivätkä raiskaukset.

Quote from: Suvaitsija on 24.06.2013, 14:37:55

Todella rohkea veto gradun aiheeksi, mutta miten meni arvostelu ja seminaari? Veikkaan, että kanssaopiskelijat olivat hyvinkin järkyttyneitä moisista halla-aholaisesta johtopäätöksistä.

Tästä tuli mieleen, että tällainen olisi tuskin mennyt läpi HY:n mantsan laitoksella. Ymmärtääkseni siellä on aika voimakas kehitysmaantiede- ja monikulttuurisuuseetos. Olisiko sitten Oulussa vapaampi ilmapiiri? Sellainen vinkki vielä tuoreelle maisterille, että koita saada aiheesta artikkelia johonkin tiedejulkaisuun tai ihan populaarijulkaisuun. Sanomalehdetkin julkaisevat ihan mielellään hyviä popularisointeja graduista. Aihe on takuulla ajankohtainen.

Quote from: Panopticon on 24.06.2013, 17:58:08Tästä tuli mieleen, että tällainen olisi tuskin mennyt läpi HY:n mantsan laitoksella. Ymmärtääkseni siellä on aika voimakas kehitysmaantiede- ja monikulttuurisuuseetos. Olisiko sitten Oulussa vapaampi ilmapiiri?

Mitä lienevät rasisteja ja impiwaaralaisia siellä Oulussa, kun tällaisia ohjailevat.

edit:

Muuten Joona, tällaista metodologisesti siedettävää kvantitatiivista tutkimusta ei mahda olla tehty Suomessa aiemmin. Sisäministeriökin luovutti alkukuoppiin. Onneksi olkoon, olet nyt tämän aihepiirin Suomen huomattavin asiantuntija.

Kiitos kommenteista. Hienoa, että kirjoitukseni on herättänyt keskustelua - olen siis ainakin yhdessä tavoitteessani onnistunut.
Vastaan paremmalla ajalla tarkemmin ja kerron myös gradun arvostelusta.

Edit: Minulla ei sitten tosiaankaan ole mitään tekemistä sosialidemokraattien tai sen toisen Joona Räsäsen kanssa.  En voi valitettavasti edes käyttää toista nimeä, sillä sellaista minulla ei ole.

Uskomaton sattuma, että on kaksi samannimistä henkilöä, ei edes ihan kauhean yleinen tuo etunimi heillä, jotka esittävät täysin päinvastaisia näkemyksiä.

Quote from: Panopticon on 24.06.2013, 17:58:08
Tästä tuli mieleen, että tällainen olisi tuskin mennyt läpi HY:n mantsan laitoksella. Ymmärtääkseni siellä on aika voimakas kehitysmaantiede- ja monikulttuurisuuseetos. Olisiko sitten Oulussa vapaampi ilmapiiri?

HY:llä on varsin aktiivista yhteistyötä erinäisten Afrikan mantereella sijaitsevien tutkimuslaitosten ym. kanssa, joten ainakin jonkinlainen kosketuspinta on olemassa. En sitten tiedä, mitä esim. Väinö Auerin kadun olemassaolo kertoo kampuksen mielipideilmastosta noin yleisemmin   ;D

Quote from: Panopticon on 24.06.2013, 17:58:08

Quote from: Suvaitsija on 24.06.2013, 14:37:55

Todella rohkea veto gradun aiheeksi, mutta miten meni arvostelu ja seminaari? Veikkaan, että kanssaopiskelijat olivat hyvinkin järkyttyneitä moisista halla-aholaisesta johtopäätöksistä.

Tästä tuli mieleen, että tällainen olisi tuskin mennyt läpi HY:n mantsan laitoksella. Ymmärtääkseni siellä on aika voimakas kehitysmaantiede- ja monikulttuurisuuseetos. Olisiko sitten Oulussa vapaampi ilmapiiri? Sellainen vinkki vielä tuoreelle maisterille, että koita saada aiheesta artikkelia johonkin tiedejulkaisuun tai ihan populaarijulkaisuun. Sanomalehdetkin julkaisevat ihan mielellään hyviä popularisointeja graduista. Aihe on takuulla ajankohtainen.

Jos opiskelijalla on rahan tarvetta, kannattaa huolehtia myös kirjoituspalkkioista.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 15:50:46

Quote from: Malla on 24.06.2013, 15:25:35

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Jaa ... :facepalm:

Otsikko jo antoi osviitta ja se että kyseessä on maantieteen opiskelijan tekemä.

Gradun nimi on todellakin raflaava. Entä jos nimi olisi ollut Tervetulleita vieraita, olisiko silloin maantieteen opiskelijan pro gradu -työ kelvannut? Totta kai. Onhan joku kaupunkimaantieteilijäkin saanut sanasensa keskusteluun, kun kanta on ollut poliittisesti korrekti.

Joka alalla tehdään huonoja, kelvollisia, hyviä ja joskus loistaviakin graduja ja muita tutkielmia.
Lukaisin pikaisesti enkä ota kantaa sisältöön ainakaan vielä. Mutta jo pikasilmäys paljasti ilahduttavan ja yhä harvinaisemmaksi käyvän seikan: gradu on kirjoitettu hyvällä suomen kielellä. Kiitos siitä tekijälle ja kenties myös ohjaajalle sekä kielentarkastajalle.
   

Otsikko jo antoi ymmärtää mistä on kyse (maahanmuuttovastaisesta propagandasta) ja se että tekijä oli maantieteen opiskelija ja gradu oli jostain ihan muusta tieteenalasta. Vilkaisemalla läpi tuota niin kävi ilmi että olin oikeassa. Se on totta että gradujen taso vaihtelee eikä kyse yleensä ole mistään suuresta tieteestä. Mutta aika yllättävää että nykyään pystyy yliopistolla tuottaa ihan propagandaa muista tieteenaloista omiin tarkoituksiin. Hyvä asia toki on jos ainakin kieliasu oli huoliteltu.

Jaahas, paraskin tiedekriitikko, joka on vilkaisemalla oikeassa eli sitä mieltä, mitä oli jo ennen sitä vilkaisua. Oman tuotoksesi kieliasu on muuten huolimaton. Kielen hallinta on heikohko. Verbien ja välimerkkien käytössä on eniten huomautettavaa. Heikko esitys. Ei voitaisi hyväksyä opinnäytetyössä.

Quote from: Joona Räsänen on 24.06.2013, 18:36:51
Edit: Minulla ei sitten tosiaankaan ole mitään tekemistä sosialidemokraattien tai sen toisen Joona Räsäsen kanssa.  En voi valitettavasti edes käyttää toista nimeä, sillä sellaista minulla ei ole.

Jotenkin minusta tuntuu että tuo sama nimi taitaa haitata enemmän kaimaasi.

Quote from: Michael in memoriam on 24.06.2013, 18:58:45

HY:llä on varsin aktiivista yhteistyötä erinäisten Afrikan mantereella sijaitsevien tutkimuslaitosten ym. kanssa, joten ainakin jonkinlainen kosketuspinta on olemassa. En sitten tiedä, mitä esim. Väinö Auerin kadun olemassaolo kertoo kampuksen mielipideilmastosta noin yleisemmin   ;D

Niin ymmärtääkseni juurikin HY:n mantsanlaitos oli aktiivisena toimijana, kun Ambomaasta meinattiin Suomelle siirtomaata. Nykyisin tämä synkkä menneisyys kielletään kategorisesti. Jotenkin voisin kuvitella, että nykyinen mokutus on ikäänkuin katumusharjoitusta. Väinö Auer oli ymmärtääkseni ihan poliittisista mielipiteistään huolimatta varsin ansioitunut tutkija. Suomi on edelleenkin kai suotutkimuksen kärkimaa maailmassa.

Hyvä ettei Ambomaaprojekti toteutunut. Muuten sikäläiset olisivat nykyään valtavan köyhiä.

QuoteMutta aika yllättävää että nykyään pystyy yliopistolla tuottaa ihan propagandaa muista tieteenaloista omiin tarkoituksiin.

;D ;D ;D Ai nytkö sen vasta huomasit?

Namibian väkiluku on nyt n2m. Jos se olisi ollut joskus Suomen siirtomaa niin heistä ainakin 200000 asuisi nyt Suomessa "koska heillä on siihen oikeus".l

Loistava kirjoitus Joona! Kiva että kaikki siellä tiede-leirissä ei ole punavihreitä maailmanparantajia!

Quote from: -PPT- on 24.06.2013, 21:33:27
Namibian väkiluku on nyt n2m. Jos se olisi ollut joskus Suomen siirtomaa niin heistä ainakin 200000 asuisi nyt Suomessa "koska heillä on siihen oikeus".

Tuskimpa olisivat sen laaduttomampia kuin nykyiset "oikeuden omaavat" elätit.

OT: Somaleita vaan maa täyteen,on nimittäin löytynyt yksi huonommin työllistyvä ryhmä!!

Quote from: Mika on 24.06.2013, 14:15:15
Otsikossa on ristiriita käsiteltävään aiheeseen nähden.  Kiintiöpakolaiset eivät ole kutsumattomia vieraita.

Quote from: Lalli IsoTalo on 24.06.2013, 14:30:38
"Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde."

Haluaisin semanttisen tarkkuuden nimissä kiinnittää hieman huomiota otsikkoon, jonka aloitussana on hieman epätarkka...

Quote from: Malla on 24.06.2013, 15:25:35
Gradun nimi on todellakin raflaava.

Gradun nimi on raflaava. Niin on tarkoituskin. Se on myös tarkoituksella monimerkityksellinen. Itse näen turvapaikanhakijat kutsumattomina, sillä he tulevat Suomeen itsenäisesti toisin kuin kiintiöpakolaiset. Jälkiviisaana voisi todeta, että ehkä olisin voinut käsitellä tutkielmassani vain turvapaikanhakijoita ja jättää kiintiöpakolaiset pois... Kutsumattomat voi ymmärtää myös niin, että ehkä pakolaiset(kaan) eivät ole ainakaan kaikkien suomalaisten mielestä tervetulleita vieraita. Myös muut tulkinnat ovat mahdollisia.

Quote from: Panopticon on 24.06.2013, 17:58:08
Sellainen vinkki vielä tuoreelle maisterille, että koita saada aiheesta artikkelia johonkin tiedejulkaisuun tai ihan populaarijulkaisuun. Sanomalehdetkin julkaisevat ihan mielellään hyviä popularisointeja graduista. Aihe on takuulla ajankohtainen.

Tätä ovat muutkin ehdottaneet. Koen kuitenkin, että graduni on jo populaari ja yleistajuinen. Olen pyrkinyt siihen, että sen voi lukea (ja ymmärtää) melkeinpä kuka tahansa. En tietenkään suorilta hylkää kirjoituskutsuja tai vastaavia aiheeseen liittyen.

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 15:50:46
Se on jo moneen kertaan eri tutkimuksissa ym osoitettu että pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyys on heikompi. Ja sehän on aika itsestäänselvääkin.

Niin... Kritiikkisi voisit kohdistaa ehkä n. 99% graduista ja 90% väitöskirjoista. Ihan "oikeissakin" tutkimuksissa löydetään usein tulos, joka on jo jollain tasolla ollut tiedossa aiemmin ja aika itsestään selväkin. Jos olisit lukenut gradun, ehkä löytäisit sieltä muutakin kiinnostavaa kuin yhden itsestään selvän tuloksen?

Quote from: Suvaitsija on 24.06.2013, 14:37:55
Todella rohkea veto gradun aiheeksi, mutta miten meni arvostelu ja seminaari? Veikkaan, että kanssaopiskelijat olivat hyvinkin järkyttyneitä moisista halla-aholaisesta johtopäätöksistä.

Muilta opiskelijoilta ei oikeastaan kovin paljoa kommentteja tullut. Ne, joiden kanssa pidemmin juttelin, olivat sitä mieltä, että aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Lisäksi jotkut mainitsivat, että ovat itsekin huomanneet, ettei tutkimuksessa juuri sallita maahanmuutosta kuin myönteisiä näkemyksiä.

Graduni olen tehnyt käytännössä ilman ohjausta (tämä oli oma valintani, jonka perustelut ovat liian pitkät tässä käsiteltäväksi). Ainoat neuvot ohjaajalta sain pakollisilla seminaarikerroilla. Sillon kommentit olivat jotakuinkin: "näytät tietävän mitä olet tekemässä, joten jatka samaan malliin" ja "pidän tuosta poliittisesta epäkorrektiudestasi".

Arvostelun aikaan tarkastajien kommentit mielestäni muuttuivat hiukan gradun ohjaajan neuvoista. Gradua moitittiin maantieteellisen viitekehyksen puutteesta, aineiston vajaavaisuudesta, jonka takia vastaukset jäivät hyvin yleiselle tasolle ja kielenkäytöstä. Arvioijien mielestä kirjoitustyylini oli "paikoin yliampuvaa, osittain puhekieltä ja asenteellisen negatiivista".

Huomautin arvioijille, että tämä on tulkintakysymys ja että kieli voitaisiin aivan hyvin nähdä myös yleistajuisena ja mielenkiintoa herättävänä. Huomautin lisäksi, että koska maahanmuuton parissa toimivilla tutkijoilla on taipumus käyttää positiivisen asenteellista kieltä, pienikin poikkeama tästä vaikuttaa negatiivisen asenteelliselta.

Maantieteellisen viitekehyksen puutteesta arvioijat totesivat muun muassa että en käsitellyt tarpeeksi kysymystä siitä, missä määrin tietty ihmisyhteisö ja valtiotila ylipäänsä kuuluvat yhteen.

Olen tarkoituksella rakentanut työni Popperin falsifikationismin ympärille ja käsitellyt maantieteellisiä teemoja sitä kautta. Oulun yliopistossa maantieteen laitos on luonnontieteellisessä tiedekunnassa, Itä-Suomen yliopistossa historia ja maantiede ovat samassa laitoksessa, Helsingissä puolestaan geologia ja maantiede. Tämä jo osoittaa, että ei ole olemassa "yhtä oikeaa maantiedettä." Mielestäni ei ole järkevää tukeutua liian ahtaaseen käsitykseen maantieteestä (jota perustelin työssäni), vaan vaikutteita tulee ottaa myös muista ihmistieteistä.

Keskustelu siitä onko tutkielmani maantiedettä vai ei, ei mielestäni ole kovin tärkeää ehkäpä yliopistossa tapahtuvaa arviointia lukuunottamatta. Eivätkö työssäni esitetyt ajatukset ole järkeviä tai eivät ihan siitä riippumatta, onko gradu kirjastossa maantieteen, filosofian, sosiologian tai jonkun muun alan hyllyssä?

Gradun arvioijat ehdottivat arvostelulomakkeessa useaan otteeseen, että minun olisi kannattanut muuttaa tutkimuskysymykset ja haastatella maahanmuuttajia (esimerkiksi kokevatko he olevan kutsuttuja vai kutsumattomia) tai maahanmuuttotutkijoita (kontrolloidaanko tutkimusta todella). Ensimmäinen tulisi kyseeseen, jos kiinnostuksen kohteeni olisi ollut siinä miten asiat koetaan, ei siinä miten asiat ovat. Toinen olisi ollut järkevää, jos gradu olisi ollut tieteentutkimuksen gradu.

Myöskään lukiomaantiedolla ei ole yliopistomaantieteen kanssa mitään tekemistä kuten Katariina antaa ymmärtää.
Muuten Katariina toi esille huomioita ja ongelmia, joita olen itsekin käsitellyt työssäni (esimerkiksi sitä kuinka hyvin kansalaisuus tai äidinkielen mukaan tehty jaottelu kuvaa ilmiötä).

Gradu arvioitiin arvosanalla tyydyttävä, 2/5. Mikäli olisin kerännyt itse aineistoa ja/tai tehnyt haastatteluja olisin ehkä saanutkin paremman arvosanan. Pidin kuitenkin tärkeämpänä valmistua tavoiteajassa ajankohtaisella gradulla, kuin kerätä aineistoa, hioa gradua professorien mieliksi ja valmistua myöhemmin.

Olet tehnyt ihan fiksua ajatustyötä, vaikka sait miinuspisteitä poliittisen korrektiuden puutteesta, samalla tapaa kuin aikoinaan ihmiset, jotka kyseenalaistivat väitteen maapallon litteydestä. Politiikkaa ei saisi kyseenalaistaa tieteen avulla, ja siksi politiikka on usein ollut jarruna kehitykselle ihmiskunnan historiassa.


Tieteen saralla kun kyseenalaistat vallitsevia teorioita, syyllistyt asenteellisen negatiiviseen mielipiteen esittämiseen, mutta tiede onkin parhaimmillaan teorioiden paikkaansapitävyyden mittaamista ja näkökulmien esiintuomista.


Tuot esiin yhteiskunnallisesti tärkeän aiheen esille, jonka tutkiminen on tehty hämmästyttävän hankalaksi. Yhtä hankalaa oli aikoinaan arvioida Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita. Maahanmuuton onnistumisen arviointi on kuitenkin monella tapaa välttämätön, jotta maahanmuutto olisi onnistunutta.


Minä ymmärsin otsikon niin, etteivät nämä ihmiset alunperin tänne suunnanneet, vaan "kohtalo" heidät tänne toi kun lähtömaasta tuli äkkilähtö. Otsikkoon sisältyy tietty yllätyksellinen momentti kaikkia osapuolia koskevana, ja Suomeen päätyminen olikin monelle tänne tulevalla täysin yllätys. Suomikaan ei ole pysynyt mukana miten porukkaa milloinkin tänne tulee.

Kerrankin oululainen innovaatio, josta voi olla ylpeä: gradu, jossa ei jauheta paskaa.

Pari huomautusta:

- työllisten prosentit lasket koko väestöstä etkä työvoimasta, miksi?

- yrittäjien erottelu oli hyvä idea

-  tempputyöllistämisestä: huomasitko 2005-2008 poikkeuksen somalien työllistymisessä? Noina vuosina somalien työttömyys laski yli 50:stä jonnekin 43 prosentin paikkeille. Noina vuosina ei juuri työttömiä tullut lisää. 2009 alkaen alkoi somalien irtisanomiset. Olisiko kyseessä ollut jokin moku-mokuprojekti (esim. Afro-hanke?) Pisti vaan somaleiden kohdalla silmään, en ole muita ryhmiä yhtä tarkasti tarkastellut. Katso http://dy.fi/mal -- ks. somalinkielisten työllisten määrien muutokset 2005-2008 ja vertaa muihin vuosiin.


- jännä yhteensattuma, että juuri viime viikolla keräsin samat tilastot Tilastokeskuksesta:

Työttömyys kielen mukaan 2000-2011 http://dy.fi/lvl

Työttömyys kansalaisuuden mukaan 2000-2011 http://dy.fi/ik5

Somalinkieliset 2000-2011 http://dy.fi/lmy

Somalien oleskeluluvat http://dy.fi/a7y


Todella hyvää työtä, Joona.

Quote from: Junes Lokka on 25.06.2013, 15:38:29
Kerrankin oululainen innovaatio, josta voi olla ylpeä: gradu, jossa ei jauheta paskaa.

Kysehän oli lähinnä paskanjauhamisesta tai mielipidekirjoituksesta :D

Itselleni heräsi ainakin seuraavia kysymyksiä:
- miksi noitten ryhmien valinta (venäläiset, turkkilaiset, somalialaiset, myanmarilaiset)? Osa siis työperäisiä, osa siis humanitäärisiä maahanmuuttajia. Mikä oli siis pointti? Että työperäiset maahanmuuttajat työllistyvät paremmin?

- Miksi väität että tuo ryhmittely mitä tehtiin Linnakoski-tutkimuksessa oli väärin? Itsehän päädyit samaan tulokseen että pakolaistaustaisten työllisyys noudattaa samaa kaavaa verrattuna muihin maahanmuuttajiin.

- Onko sinulle selvinnyt miksi burmankielisiä niin vähän vaikka myanmarilaisia on noin 1600 Suomessa? (Vinkki- suurin osa heistä tulleet kiintiöpakolaisina viime vuosina)

Quote from: Oinomaos on 24.06.2013, 19:24:13

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 17:00:46

Näin on ja nuo samat luvut löytyy sieltä gradustakin:
- sivu 56 somalialaisten työllisten osuus 12.03, sivu 49 myanmarilaisten työllisten osuus 8.03%

Sivun 56 taulukossa burmaa puhuvien työllisyys on 13,79% vs. somaliaa puhuvien 12,03%. Taulukko sivulla 49 kertoo somalien työllisyyden olevan 8,62%, ja heitä olleen tuolloin reilut 14.000 vs. n. 500 burmaa puhuvaa.

Niin, somalialaisista on työelämässä 12.03% ja myanmarilaisista on 8.03%. Somalialaisia oli noin 13 000 ja myanmarilaisia noin 1500. (Enemmistö täällä asuvista myanmarilaisista eivät ole burmankielisiä)

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Pohdinta-osiossa kävi ilmi sitten että graduntekijä ei ole edes ymmärtänyt mistä humanitäärisessa maahanmuutossa on kyse. Ehkä maantiedon oppitunneilla ei opetella kovin paljon yhteiskunnallisia aineita. Kyse ei siis ole siitä että yritetään auttaa köyhiä kehitysmaita vaan pakolaisille (joilla ei siis ole asuinmaata) tarjotaan uusi asuinmaa. Jos asia oikeasti kiinnostaa kannattaa tutustua esimerkiksi YK:n julkaisuja koskien pakolaisia.

Humanitaarinen maahanmuutto jakautuu lähinnä turvapaikanhakijoihin (asylum seekers) ja heidän omaisiinsa (family reunification) sekä toisaalta kiintiöpakolaisiin (resettlement). Uutta asuinmaata tarjotaan vain kiintiöpakolaisille. Heitä ei enää palauteta takaisin kotimaahansa. Turvapaikanhakijoille on sen sijaan tarjottu tyypillisesti suojaa joltain uhalta. Suojeluntarpeen perusteella oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat on voitu velvoittaa palaamaan kotimaahansa, kun uhka on poistunut tai esimerkiksi liikenneyhteydet on saatu kuntoon, mutta myös toisin voidaan päättää, ja etenkin Pohjoismaat ovat ryhtyneet lepsuilemaan tästä sopimusten sallimasta mahdollisuudesta. Edelleenkään turvapaikanhakijoille myönnettyä oleskelulupaa ei kuitenkaan pidä ymmärtää uuden asuinmaan tarjoamiseksi. Sitä se ei määritelmällisesti ole, vaikka eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tietoisesti juuri siihen (väärin)käytetäänkin.

Ero on tärkeä tehdä siksikin, että eri maiden lait ja käytännöt turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä oleskelulupien myöntämisen sekä käännyttämisten ja karkotusten suhteen poikkeavat merkittävästi toisistaan, vaikka niiden perustana on periaatteessa samat sopimukset. Valtioiden lakeihin ja käytäntöihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös turvapaikanhakijoiden määrään ja laatuun. Sen sijaan valtioiden vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrä ja laatu perustuvat yksinomaan niiden itsenäisesti määrittämiin kriteereihin ja valintoihin.

Molempia humanitaarisen maahanmuuton muotoja on lisäksi väitetty yhteiskuntaa hyödyttäväksi muun muassa työvoimapulan poistajana, syrjäseutujen kuntien elävöittäjänä ja huoltosuhteen korjaajana. Nämä väitteet ovat tietenkin perustelematonta roskaa, mutta ne putkahtelevat silti säännöllisin väliajoin esiin esimerkiksi kuntien tarjoamista pakolaisten kuntapaikoista päätettäessä.

On tärkeää pitää esillä, että humanitaarinen maahanmuutto on aina paitsi itsestään selvä nettokustannus, sen pitkän aikavälin elinkaarikustannukset ovat moninkertaiset pelkkiin valtion budjetin nimettyihin menoihin verrattuina. Humanitaarista maahanmuuttoa kaupitellaan halvempana ja merkityksettömämpänä kuin se oikeasti on. Pitää myös muistaa, että suurin osa Suomeen suuntautuvasta humanitaarisesta maahanmuutosta ei perustu kansainvälisten sopimusten velvoitteisiin vaan Suomen tietoiseen politiikkaan ylittää sopimusten määrittelemä taso ja muun Euroopan taso.

Kun aina esitetää tilastoa somalialaisten työllistymisestä, niin millaisiin hommiin he työllistyvät? nyt en tarkoita niitä valtion tarjoamia suojatyöpaikkoja, pakolaiskoodinaatoreita yms. tällainen puuhastelu ei hyödytä suomalaista yhteiskuntaa eikä näihin hommiin olsi mitään tarvetta yhteiskunnassa ilman somalialaisia humamuja. kuinka monta terveydenhoitoalan ammattilaista, kuinka monta metallialan ammattilaista tai it-alan osaajaa tässä porukassa on?

Quote from: Roope on 25.06.2013, 16:47:53

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Pohdinta-osiossa kävi ilmi sitten että graduntekijä ei ole edes ymmärtänyt mistä humanitäärisessa maahanmuutossa on kyse. Ehkä maantiedon oppitunneilla ei opetella kovin paljon yhteiskunnallisia aineita. Kyse ei siis ole siitä että yritetään auttaa köyhiä kehitysmaita vaan pakolaisille (joilla ei siis ole asuinmaata) tarjotaan uusi asuinmaa. Jos asia oikeasti kiinnostaa kannattaa tutustua esimerkiksi YK:n julkaisuja koskien pakolaisia.

Humanitaarinen maahanmuutto jakautuu lähinnä turvapaikanhakijoihin (asylum seekers) ja heidän omaisiinsa (family reunification) sekä toisaalta kiintiöpakolaisiin (resettlement). Uutta asuinmaata tarjotaan vain kiintiöpakolaisille. Heitä ei enää palauteta takaisin kotimaahansa. Turvapaikanhakijoille on sen sijaan tarjottu tyypillisesti suojaa joltain uhalta. Suojeluntarpeen perusteella oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat on voitu velvoittaa palaamaan kotimaahansa, kun uhka on poistunut tai esimerkiksi liikenneyhteydet on saatu kuntoon, mutta myös toisin voidaan päättää, ja etenkin Pohjoismaat ovat ryhtyneet lepsuilemaan tästä sopimusten sallimasta mahdollisuudesta. Edelleenkään turvapaikanhakijoille myönnettyä oleskelulupaa ei kuitenkaan pidä ymmärtää uuden asuinmaan tarjoamiseksi. Sitä se ei määritelmällisesti ole, vaikka eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tietoisesti juuri siihen (väärin)käytetäänkin.

Tuo ryhmä Katarinan systemaattinen pakolais-termin soveltaminen kaikkeen humanitaariseen maahanmuuttoon kertoo osaltaan huimasta älyllisestä epärehellisyydestä.

Quote from: Roope on 25.06.2013, 16:47:53

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 13:46:17
Pohdinta-osiossa kävi ilmi sitten että graduntekijä ei ole edes ymmärtänyt mistä humanitäärisessa maahanmuutossa on kyse. Ehkä maantiedon oppitunneilla ei opetella kovin paljon yhteiskunnallisia aineita. Kyse ei siis ole siitä että yritetään auttaa köyhiä kehitysmaita vaan pakolaisille (joilla ei siis ole asuinmaata) tarjotaan uusi asuinmaa. Jos asia oikeasti kiinnostaa kannattaa tutustua esimerkiksi YK:n julkaisuja koskien pakolaisia.

Humanitaarinen maahanmuutto jakautuu lähinnä turvapaikanhakijoihin (asylum seekers) ja heidän omaisiinsa (family reunification) sekä toisaalta kiintiöpakolaisiin (resettlement). Uutta asuinmaata tarjotaan vain kiintiöpakolaisille. Heitä ei enää palauteta takaisin kotimaahansa. Turvapaikanhakijoille on sen sijaan tarjottu tyypillisesti suojaa joltain uhalta. Suojeluntarpeen perusteella oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat on voitu velvoittaa palaamaan kotimaahansa, kun uhka on poistunut tai esimerkiksi liikenneyhteydet on saatu kuntoon, mutta myös toisin voidaan päättää, ja etenkin Pohjoismaat ovat ryhtyneet lepsuilemaan tästä sopimusten sallimasta mahdollisuudesta. Edelleenkään turvapaikanhakijoille myönnettyä oleskelulupaa ei kuitenkaan pidä ymmärtää uuden asuinmaan tarjoamiseksi. Sitä se ei määritelmällisesti ole, vaikka eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tietoisesti juuri siihen (väärin)käytetäänkin.

Ero on tärkeä tehdä siksikin, että eri maiden lait ja käytännöt turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä oleskelulupien myöntämisen sekä käännyttämisten ja karkotusten suhteen poikkeavat merkittävästi toisistaan, vaikka niiden perustana on periaatteessa samat sopimukset. Valtioiden lakeihin ja käytäntöihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös turvapaikanhakijoiden määrään ja laatuun. Sen sijaan valtioiden vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrä ja laatu perustuvat yksinomaan niiden itsenäisesti määrittämiin kriteereihin ja valintoihin.

Molempia humanitaarisen maahanmuuton muotoja on lisäksi väitetty yhteiskuntaa hyödyttäväksi muun muassa työvoimapulan poistajana, syrjäseutujen kuntien elävöittäjänä ja huoltosuhteen korjaajana. Nämä väitteet ovat tietenkin perustelematonta roskaa, mutta ne putkahtelevat silti säännöllisin väliajoin esiin esimerkiksi kuntien tarjoamista pakolaisten kuntapaikoista päätettäessä.

On tärkeää pitää esillä, että humanitaarinen maahanmuutto on aina paitsi itsestään selvä nettokustannus, sen pitkän aikavälin elinkaarikustannukset ovat moninkertaiset pelkkiin valtion budjetin nimettyihin menoihin verrattuina. Humanitaarista maahanmuuttoa kaupitellaan halvempana ja merkityksettömämpänä kuin se oikeasti on. Pitää myös muistaa, että suurin osa Suomeen suuntautuvasta humanitaarisesta maahanmuutosta ei perustu kansainvälisten sopimusten velvoitteisiin vaan Suomen tietoiseen politiikkaan ylittää sopimusten määrittelemä taso ja muun Euroopan taso.

Turvapaikanhakija on ihminen joka väittää olevansa pakolainen ja tämä sitten selviää turvapaikkaselvityksessä. Jos hänelle tulee myönteinen päätös hän on samassa asemassa kuin muut pakolaiset. Samoin perheenjäsenet ovat samassa asemassa kuin perheenkokooja. Humanitäärinen maahanmuutto koostuu juuri näistä - siis kiintiöpakolaisista, myönteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista ja näiden perheenjäsenistä. 2000-luvulla on tullut keskimäärin n 1900 ihmistä vuodessa humanitäärisen maahanmuuton mukaan. Pohjoismaissa on jonkinverran leveämpi tulkinta verrattuna EU lainsäädäntöön.

Itse en ole kyllä missään nähnyt että joku perustelisi humanitääristä maahanmuuttoa taloudellisilla seikoilla. Toki pieneltä osin voivat helpottaa huoltosuhdetta jne mutta päämotiivi heidän vastaanottamiseen on ihan muualla. Kyse on hyvin pienestä ihmismäärästä ja näin ollen taloudellinen vaikutus on mitätön.

Quote from: rölli on 25.06.2013, 16:55:49
Kun aina esitetää tilastoa somalialaisten työllistymisestä, niin millaisiin hommiin he työllistyvät? nyt en tarkoita niitä valtion tarjoamia suojatyöpaikkoja, pakolaiskoodinaatoreita yms. tällainen puuhastelu ei hyödytä suomalaista yhteiskuntaa eikä näihin hommiin olsi mitään tarvetta yhteiskunnassa ilman somalialaisia humamuja. kuinka monta terveydenhoitoalan ammattilaista, kuinka monta metallialan ammattilaista tai it-alan osaajaa tässä porukassa on?

Somalialaiset työskentelee ihan niillä samoilla aloilla kuten muutkin. Tuo juttu että työskentelisivät valtion suojatyöpaikoilla on taas noita ikivanhoja propagandamyyttejä mitä liikkuu. Mistä tuo yletön kiinnostus muuten juuri somalialaisiin?

Miksi minulle Katarina.R:sta aina tulee mieleen kuolematon, sankarillinen
Mohammed Saeed al-Sahhaf, kaikkien informaatioministereiden äiti?

http://www.welovetheiraqiinformationminister.com/

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 17:00:41

Quote from: rölli on 25.06.2013, 16:55:49
Kun aina esitetää tilastoa somalialaisten työllistymisestä, niin millaisiin hommiin he työllistyvät? nyt en tarkoita niitä valtion tarjoamia suojatyöpaikkoja, pakolaiskoodinaatoreita yms. tällainen puuhastelu ei hyödytä suomalaista yhteiskuntaa eikä näihin hommiin olsi mitään tarvetta yhteiskunnassa ilman somalialaisia humamuja. kuinka monta terveydenhoitoalan ammattilaista, kuinka monta metallialan ammattilaista tai it-alan osaajaa tässä porukassa on?

Somalialaiset työskentelee ihan niillä samoilla aloilla kuten muutkin. Tuo juttu että työskentelisivät valtion suojatyöpaikoilla on taas noita ikivanhoja propagandamyyttejä mitä liikkuu. Mistä tuo yletön kiinnostus muuten juuri somalialaisiin?

Epäilen suuresti. Kerropa millä aloilla a) muut työskentelevät b) somalit työskentelevät? Jotta et itse osoittaisi yletöntä kiinnostusta, niin jatka c) kohdasta eteenpäin vaikka bhutanilaisiin saakka. Tässä kohdin heitän puhtaasti mutuna (huomaa se on jo ääneen lausuttu, jotta ei tarvi siitä erikseen irviä kuten näemmä tapasi on), että somalien työllistymisen alat ovat bussikuski, siivooja, tulkki tai jokin erikseen rahoitettu suojatyöpaikka mamuklusterissa. Bhutanilaisista toinen on joogan opettaja ja toinen kokkina Nepalilaisessa ravintolassa.

Vaikeaahan se on tajuta miksi somalit ovat tässä suhteessa kiinnostavampia kuin bhutanilaiset. Tosin ei se niin ainutlaatuista ole. Eihän venäläisistäkään tehdä monikulttuurimannekiinijuttuja mediaan samassa suhteessa kuin somaleista.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:57:50
Turvapaikanhakija on ihminen joka väittää olevansa pakolainen ja tämä sitten selviää turvapaikkaselvityksessä. Jos hänelle tulee myönteinen päätös hän on samassa asemassa kuin muut pakolaiset.

Meinaatko "samalla asemalla", että oleskelulupa heltiää?

Myönteisiä päätöksiä on monen tasoisia ja turvapaikanhakijat saavat oleskelupia silloinkin, kun he eivät saa pakolaisasemaa/turvapaikkaa:

http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/paatos/turvapaikka_ja_kansainv%C3%A4linen_suojelu   

On epärehellistä kutsua kaikkia humanitaarisia maahanmuuttajia pakolaisiksi.  Se ei taida ryhmä Katarinaa paljoa painaa.  Johtuisiko tuo epärehellisyys siitä, että antamalla kuva, että Suomeen kohdistuva humanitaarinen maahanmuutto on pääosin pakolaisuutta annetaan samalla myös sellainen kuva, että se on väistämätöntä, kansainvälisiin sopimuksiin sidottua toimintaa.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 17:00:41
Somalialaiset työskentelee ihan niillä samoilla aloilla kuten muutkin. Tuo juttu että työskentelisivät valtion suojatyöpaikoilla on taas noita ikivanhoja propagandamyyttejä mitä liikkuu. Mistä tuo yletön kiinnostus muuten juuri somalialaisiin?

Ei tuo ole mikään propagandamyytti, lainaan itseäni sivuilta 44-45:

QuoteForsanderin tutkimuksessa (2002: 209) havaittiin sekä tilastollisen että laadullisen aineiston perusteella, että monet paremmin koulutetut somalialaiset ovat työllistyneet julkisiin palveluihin – erityisesti maahanmuuttajien kotouttamispalveluihin. Forsander painottaakin, että he ovat työllistyneet juuri siihen yhteiskunnan lohkoon, jossa samaa etnistä ryhmää edustavia maahanmuuttajia autetaan.

Toisessa samankaltaisessa tutkimuksessa (Valtonen 1999: 23) todettiin, että yksikään 24 haastateltavasta somalialaisesta ei osannut nimetä ensimmäistäkään maanmiestään, joka olisi työllistynyt maahanmuuttosektorin ulkopuolelle. Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että nämä maahanmuuttajien palveluihin liittyvät etnospesifit ammatit ovat varsinkin somalialaisten (Paananen 2005) ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien (Haapakorpi 2004) keskuudessa hyvin yleisiä.

Edit: Junes vastasikin noihin muihin Katariinaa askarruttaneisiin kysymyksiin kattavasti alempana.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:37:05
Kysehän oli lähinnä paskanjauhamisesta tai mielipidekirjoituksesta

Pro gradu -tutkielmalta tuo vaikutti.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:37:05
Itselleni heräsi ainakin seuraavia kysymyksiä:
- miksi noitten ryhmien valinta (venäläiset, turkkilaiset, somalialaiset, myanmarilaiset)?

Tämäkin olisi selvinnyt lukemalla gradu.

Quote from: s. 48Tarkasteltaviksi kansalaisuuksiksi valitsin kiintiöpakolaisten ja  myönteisen  oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden  suurimmat kansalaisuusryhmät. Aineistona ovat siten tilastot koskien Afganistanin, Irakin, Iranin, Myanmarin, Somalian, Turkin,  Venäjän  ja Vietnamin  kansalaisia. Suurimmista kiintiöpakolaisryhmistä jätin pois Sudanin, sillä sudanilaisia kiintiöpakolaisia ei ole tullut Suomeen viime vuosina lainkaan.

Syyrialaisten turvapaikkahakemukset ovat viime vuosina olleet hurjassa kasvussa, mutta ilmeisesti Syyrian kansalaisten  lukumäärä Suomessa jää vielä alle 500 henkeen, sillä heitä ei tilastoihin ole eritelty, eivätkä syyrialaiset siksi ole tarkastelussani mukana. Turkkilaiset otin mukaan vertailun vuoksi. Heidän tilanteestaan  kerroin tarkemmin kappaleessa  2.2. Vietnamilaiset ovat mukana, jotta esittämäni kritiikki aikasempia tutkimuksia kohtaan tulee vahvistetuksi – tai kumotuksi.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:37:05Osa siis työperäisiä, osa siis humanitäärisiä maahanmuuttajia. Mikä oli siis pointti? Että työperäiset maahanmuuttajat työllistyvät paremmin?

Tämäkin olisi selvinnyt lukemalla gradu.

Quote from: s. 4
Keskityn tässä tutkielmassa humanitaarisen maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin  maahanmuuttajien työllistymisen kautta. Humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymisestä on  tehty  useita eri tuloksiin päätyneitä tutkimuksia (Hämäläinen ym.  2005 vrt. Linnanmäki-Koskela 2010). Nähdäkseni  näitä  ja muita maahanmuutosta tehtyjä tutkimuksia on myös  tulkittu julkisuudessa väärin ja puheita maahanmuuttajien työllistymisestä on kaunisteltu koristuksin.  Nämä ovat niitä maahanmuuttotutkimuksen hämäriä  halkeamia, joiden olemassaoloa en voi kieltää ja joihin yritän tutkielmallani tuoda valoa.

Tutkijoiden (Hämäläinen ym. 2005: 80) mukaan maahanmuuton vaikutuksia on järkevää arvioida erikseen  humanitaariselle maahanmuutolle, sillä humanitaarisen maahanmuuton tarkoitusperät eroavat selvästi muusta maahanmuutosta. Vaikka taloudellinen aspekti onkin maahanmuutossa vain yksi puoli, ja suurin osa maahanmuuttajista on muista kuin humanitaarisista syistä maahan muuttaneita (Martikainen ym. 2013b),  humanitaarisen maahanmuuton taloudellisten vaikutusten arviointi on mielestäni paitsi tieteellisesti kiinnostavaa, myös yhteiskunnallisesti laajakantoista.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:37:05
- Miksi väität että tuo ryhmittely mitä tehtiin Linnakoski-tutkimuksessa oli väärin? Itsehän päädyit samaan tulokseen että pakolaistaustaisten työllisyys noudattaa samaa kaavaa verrattuna muihin maahanmuuttajiin.

Koska se on tehty väärin.

Quote from: s. 4
Humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymisestä on  tehty  useita eri tuloksiin päätyneitä tutkimuksia (Hämäläinen ym.  2005 vrt. Linnanmäki-Koskela 2010). Nähdäkseni  näitä  ja muita maahanmuutosta tehtyjä tutkimuksia on myös  tulkittu julkisuudessa väärin ja puheita maahanmuuttajien työllistymisestä on kaunisteltu koristuksin.

Quote from: s. 40

5.1.2. Linnanmäki-Koskela: Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio

Yksi uusimmista maahanmuuttajien työllistymistä käsittelevistä tutkimuksista on Suvi Linnanmäki-Koskelan  Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio  – Vuosina 1983–1993 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti (2010), jonka tuloksista muun muassa verkkolehti Uusi Suomi uutisoi erittäin myönteisesti (Iloinen yllätystieto Suomen maahanmuuttajista  2010). Vaikka tutkimuksen otsikosta havaitaan, että tässäkin tutkimuksessa tarkastellaan ainoastaan yhdeksänkymmentäluvun alussa ja kahdeksankymmentäluvun lopulla Suomeen muuttaneita maahanmuuttajia, eikä lainkaan 2000-luvulla maahan muuttaneita, on jo tutkimuksen saaman julkisuuden kannalta syvempi tarkastelu paikallaan.

Quote from: s. 41Merkille pantava tulos tutkimuksessa on, että havaittiin "...erityisesti Somaliasta, Iranista, Irakista, Afganistanista ja Vietnamista tulleiden työllisyysasteen nousseen merkittävästi. (...) Edellä mainituista maista tulleiden työllisyysasteet olivat nousseet hyvin matalilta lähtötasoilta vuoden 2007 loppuun mennessä samalla tasolle kuin muilla maahanmuuttajaryhmillä." (Linnanmäki-Koskela 2010: 63). Nähdäkseni kaksi tärkeää huomiota on tehtävä.

Ensinnäkin, tutkimuksessa useita kansallisuuksia on yhdistetty yhdeksi muuttujaksi, jonka nimi on  pakolaiset  (Linnanmäki-Koskela 2010: 39). AIIS-maiden kanssa samaan ryhmään on näin niputettu myös vietnamilaiset. Linnanmäki-Koskela huomauttaa, että tämä uusi luokkamuuttuja  pakolaiset on muodostettu, jotta tulosten vertaileminen aikaisempaan tutkimukseen (Forsander 2002) olisi helpompaa. Hän muistaa myös mainita (2010: 39), että tämän kaltainen luokittelu on ongelmallista, sillä esimerkiksi entisestä Neuvostoliitosta tulleisiin henkilöihin luetaan sekä venäläiset että virolaiset, joista venäläiset ovat keskimäärin virolaisia heikommin suomalaisilla työmarkkinoilla menestyneitä (Liebkind ym. 2004: 274).  Linnanmäki-Koskela ei kuitenkaan mainitse, että myös vietnamilaisten työllistyminen on yleensä ollut AIIS-maista saapuneita parempaa (esim.  Pohjanpää ym. 2003). Tällä tavalla suoritettu havaintoaineiston aggregointi piilottaa siis mahdolliset työllisyyserot esimerkiksi vietnamilaisten ja AIIS-maista tulleiden väliltä ja saa näin muun muassa somalialaisten työllistymisen näyttämään todellista paremmalta.

Käsittääkseni tällaiselle havaintoaineiston aggregoinnille ei todellisuudessa ole sen enempää metodologista kuin laajempaa filosofistakaan perustaa, eikä Annika Forsanderin väitöskirjassa (2002) tehtyä virhettä tulisi toistaa vain vertailtavuuden takia. Toisin sanoen: jotta lähtömaan ja työmarkkina-aseman yhteys saataisiin selvästi esille, tulisi jokaista kansalaisuutta tarkastella omana yksittäisenä ryhmänään.

Toiseksi, vaikka unohdettaisiin, että  pakolaiset-ryhmän sisäiset työllisyyserot on saatu piilotettua ja näiden maahanmuuttajaryhmien työllisyys näyttääkin näennäisesti parantuneen, ei se silti yllä kuin  muiden

Quote from: s. 42maahanmuuttajaryhmien, ei kantaväestön ts. suomalaisten tasolle. Tutkimuksen mukaan tämäkin vie aikaa 14–17 maassaolovuotta (Linnanmäki-Koskela 2010: 62).

Lisäksi on mainittava se tärkeä seikka, että 1990-luvun alussa Suomeen pakolaisina saapuneet somalialaiset olivat jo maahan tullessaan suhteellisen hyvin koulutettuja. Esimerkiksi somalialaisista 14 % oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon (Linnanmäki-Koskela 2010: 43) kun taas 2000-luvulla maahantulleista somalialaisista, eräiden arvioiden mukaan (Turvapaikanhakijoita tulvii Suomeen 2009) jopa 90 % on luku- ja kirjoitustaidottomia.  Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän johdolla valmistellun maahanmuuttopoliittisen työryhmän väliraportin mukaan (Raportti maahanmuuttopolitiikasta 2009) Somaliasta perheenyhdistämisellä tulevista henkilöistä 70–80 % on lukutaidottomia. 1990-luvun alussa Suomeen tulleiden somalialaisten työllistymisestä ja työmarkkina-asemasta ei siten voida juurikaan päätellä viime vuosina tulleiden somalialaisten tulevaa työllistymiskehitystä. Tämän on huomannut myös Linnanmäki-Koskela, joka muistuttaa (2010: 66) että tulosten yleistämisessä myöhempiin maahanmuuttajakohortteihin tulee tehdä varautumia, sillä erityisesti pakolaistausten kohdalla on osoitettu, että ajallisesti aikaisemmat kohortit ovat lähtöisin vahvemmasta sosioekonomisesta asemasta kuin myöhemmin tulleet (Kunz 1973 Linnanmäki-Koskelan 2010 mukaan).

Palaan vielä hetkeksi siihen dosentti Raittilan väitteeseen, että toimittajien pitäisi kyseenalaistaa voimakkaammin monikulttuurisuutta (ja nähdäkseni myös maahanmuuttoa) puolustavien ihmisten näkökulmia. Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja – ja tutkimuksessa siteeratun väitöskirjan tekijä – Annika Forsander kommentoi Linnanmäki-Koskelan tutkimusta verkkolehti Uuden Suomen uutisessa toteamalla, että hän uskoo työllisyyserojen tämän päivän maahanmuuttajilla tasoittuvan vielä nopeammin (Iloinen yllätystieto Suomen maahanmuuttajista  2010). Verkkouutisille Forsander puolestaan arvioi, tutkimustulosten olevan yleistettävissä myös myöhemmin tulleisiin maahanmuuttajiin  – siitä huolimatta, että itse tutkimuksessa tulosten

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:37:05
- Onko sinulle selvinnyt miksi burmankielisiä niin vähän vaikka myanmarilaisia on noin 1600 Suomessa?

Jospa puhuvat muuta kuin burmaa. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan tuntemattomia/muita kieliä puhuvia. Huvittavaa on, että jopa tämä ryhmä työllistyy paremmin kuin somalit.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:37:05
(Vinkki- suurin osa heistä tulleet kiintiöpakolaisina viime vuosina)

Vinkkisi on täysin irrelevantti. Ymmärrätkö aiheesta mitään?

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:41:07Somalialaisia oli noin 13 000 ja myanmarilaisia noin 1500.

Ei pidä paikkaansa.

2011 luvut olivat 14 045 ja 1 582 ja 2012 luvut 14 769 somalinkielistä ja 1 641 myanmarilaista.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:41:07(Enemmistö täällä asuvista myanmarilaisista eivät ole burmankielisiä)

Mitä ihmeen merkitystä tällä on?

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 17:00:41Somalialaiset työskentelee ihan niillä samoilla aloilla kuten muutkin.

Lähde?

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:57:50
Turvapaikanhakija on ihminen joka väittää olevansa pakolainen ja tämä sitten selviää turvapaikkaselvityksessä.

Eikä selviä. Suomessa ei ole sellaista asiantuntemusta jossa jokaisen kehitysmaan tilanne olisi tiedossa ja se kuka siellä vainoaa ketäkin. Tilanne sekasortoisissa maissa saattaa muuttua nopeastikin ja vainoojasta saattaa tulla vainottu. Koko selvitys on ihan turhaa, ja myönteinen päätös annetaan vain sen vuoksi, että ei jakseta asiaa selvittää.

Quote from: Junes Lokka on 25.06.2013, 17:37:55

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:37:05
Itselleni heräsi ainakin seuraavia kysymyksiä:
- miksi noitten ryhmien valinta (venäläiset, turkkilaiset, somalialaiset, myanmarilaiset)?

Tämäkin olisi selvinnyt lukemalla gradu.

Suurin osa turkkilaisista ja venäläisistä tulee tänne työperäisinä maahanmuuttajina. Silti heidän työllisyyttä verrataan pakolaistaustaisten kanssa  :roll:

Quote from: Junes Lokka on 25.06.2013, 17:37:55

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:37:05
- Miksi väität että tuo ryhmittely mitä tehtiin Linnakoski-tutkimuksessa oli väärin? Itsehän päädyit samaan tulokseen että pakolaistaustaisten työllisyys noudattaa samaa kaavaa verrattuna muihin maahanmuuttajiin.

Koska se on tehty väärin.

Siis millä tavalla väärin? Tuossahan todettiin juuri se että pakolaistaustaisten työllisyyden lähtötaso oli hyvin matala ja toisaalta kaikkien (erikseen laskettuna toki) ryhmien nousi siihen 60% (joka on siis samaa tasoa kuin muut maahanmuuttajat), poikkeuksena irakilaiset jotka nousi vain 54 prosenttiin. Mutta tietysti hompssuille tuli itkupotkuraivareita kun ei erikseen taas kerran otettu esiin somalialaisia.

Quote from: Junes Lokka on 25.06.2013, 17:37:55

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:37:05
- Onko sinulle selvinnyt miksi burmankielisiä niin vähän vaikka myanmarilaisia on noin 1600 Suomessa?

Jospa puhuvat muuta kuin burmaa. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan tuntemattomia/muita kieliä puhuvia. Huvittavaa on, että jopa tämä ryhmä työllistyy paremmin kuin somalit.

Tuossahan tuotiin esiin että somalialaisten työllisyys 50% parempi kuin myanmarilaisten.

Quote from: Junes Lokka on 25.06.2013, 17:37:55

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:37:05
(Vinkki- suurin osa heistä tulleet kiintiöpakolaisina viime vuosina)

Vinkkisi on täysin irrelevantti. Ymmärrätkö aiheesta mitään?

Kuka ei nyt ymmärrä? Tiedätkö miksi niin moni täällä olevista myanmarilaisista eivät puhu maan valtakieltä?

Quote from: Maailmanmies on 25.06.2013, 17:52:28

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:57:50
Turvapaikanhakija on ihminen joka väittää olevansa pakolainen ja tämä sitten selviää turvapaikkaselvityksessä.

Eikä selviä. Suomessa ei ole sellaista asiantuntemusta jossa jokaisen kehitysmaan tilanne olisi tiedossa ja se kuka siellä vainoaa ketäkin. Tilanne sekasortoisissa maissa saattaa muuttua nopeastikin ja vainoojasta saattaa tulla vainottu. Koko selvitys on ihan turhaa, ja myönteinen päätös annetaan vain sen vuoksi, että ei jakseta asiaa selvittää.

Siksipä esimerkiksi somalialaisille turvapaikanhakijoille annetaan oleskelulupa lähes poikkeuksetta "humanitaarisen suojelun" perusteella:

QuoteJos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty, sinulle voidaan myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Oleskelulupa voidaan myöntää, jos et voi palata kotimaahasi tai pysyvään asuinmaahasi siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia. Huono turvallisuustilanne voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.

http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/paatos/turvapaikka_ja_kansainv%C3%A4linen_suojelu   

Tuon pykälän perusteella maailmassa lienee kymmeniä ellei peräti satoja miljoonia ihmisiä, joilla on potentiaalinen oikeus oleskelulupaan Suomessa.

Quote from: Joona Räsänen on 25.06.2013, 17:35:31

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 17:00:41
Somalialaiset työskentelee ihan niillä samoilla aloilla kuten muutkin. Tuo juttu että työskentelisivät valtion suojatyöpaikoilla on taas noita ikivanhoja propagandamyyttejä mitä liikkuu. Mistä tuo yletön kiinnostus muuten juuri somalialaisiin?

Ei tuo ole mikään propagandamyytti, lainaan itseäni sivuilta 44-45:

QuoteForsanderin tutkimuksessa (2002: 209) havaittiin sekä tilastollisen että laadullisen aineiston perusteella, että monet paremmin koulutetut somalialaiset ovat työllistyneet julkisiin palveluihin – erityisesti maahanmuuttajien kotouttamispalveluihin. Forsander painottaakin, että he ovat työllistyneet juuri siihen yhteiskunnan lohkoon, jossa samaa etnistä ryhmää edustavia maahanmuuttajia autetaan.

Toisessa samankaltaisessa tutkimuksessa (Valtonen 1999: 23) todettiin, että yksikään 24 haastateltavasta somalialaisesta ei osannut nimetä ensimmäistäkään maanmiestään, joka olisi työllistynyt maahanmuuttosektorin ulkopuolelle. Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että nämä maahanmuuttajien palveluihin liittyvät etnospesifit ammatit ovat varsinkin somalialaisten (Paananen 2005) ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien (Haapakorpi 2004) keskuudessa hyvin yleisiä.

Edit: Junes vastasikin noihin muihin Katariinaa askarruttaneisiin kysymyksiin kattavasti alempana.

Ja tilanne silloin 10-15 vuotta sitten pitää edelleen paikkaansa? Linnankoski sanoi että kolmasosa työskenteli (näistä jotka tulivat silloin 1989-1993) etnospesifillä alalla. Tänä päivänä näet somaleja bussikuskeina, hoitoalalla, turvallisuusalalla jne.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 18:01:15
Ja tilanne silloin 10-15 vuotta sitten pitää edelleen paikkaansa? Linnankoski sanoi että kolmasosa työskenteli (näistä jotka tulivat silloin 1989-1993) etnospesifillä alalla. Tänä päivänä näet somaleja bussikuskeina, hoitoalalla, turvallisuusalalla jne.

Jaha, katarinamaista maalitolppien siirtelyä.

Vähän aikaa ryhmänne haukkui "propagandamyytiksi" väitettä, jonka taustalla on tutkimusta.  Onko ryhmällä osoittaa tuoreempaa tutkimusta, jossa on todettu tilanteen muuttuneen, vai ratsastatteko (tapanne mukaan) mutulla?

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 18:01:15
. Tänä päivänä näet somaleja bussikuskeina, hoitoalalla, turvallisuusalalla jne.

Viittaatko nyt johonkin tutkimukseen vain epätieteellisen empiiriseen kokemukseen?

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 17:58:17
Suurin osa turkkilaisista ja venäläisistä tulee tänne työperäisinä maahanmuuttajina.

Lähde?

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 17:58:17
Siis millä tavalla väärin?

Siten, että se tapa ei ole oikea, se on väärä.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 17:58:17
Tuossahan tuotiin esiin että somalialaisten työllisyys 50% parempi kuin myanmarilaisten.

Missä? Somalian kansalaisten työttömyys on 66,4 % ja Myanmarin kansalaisten 68,33 %. Myanmarilaisia työttömiä on 274 ja somalialaisia 1 265.

Lähde: http://dy.fi/kxb

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 17:58:17
Kuka ei nyt ymmärrä? Tiedätkö miksi niin moni täällä olevista myanmarilaisista eivät puhu maan valtakieltä?

Olen jo vastannut tähän kysymykseesi (http://hommaforum.org/index.php/topic,84616.msg1360575.html#msg1360575).

Joko heidät on rekisteröity tuntematonta tai muuta kieltä puhuviksi. Oma ilmoitushan tuo äidinkieli on. Voisin itsekin ilmoittaa äidinkielekseni burman tuolla: https://verkkopalvelu.vrk.fi/Omat/SSL_HST/Aidinkieli.aspx


Toinen selitys on, että he puhuvat Myanmarin jotain vähemmistökieltä kuten jingpho, kayah, karen, chin, mon, rakhine ja shan. Tilastokeskuksen mukaan näitä kieliä ei Suomessa puhuta.

Ovatko kaikki kenialaiset suahilinkielisiä, vai voisiko osa heistä olla englanninkielisiä?

Tärkein kysymys: mikä tämän turhanpäiväisen jaarittelun tarkoitus on, etenkään kun et lue, mitä sinulle kirjoitetaan?

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 18:01:15

Ja tilanne silloin 10-15 vuotta sitten pitää edelleen paikkaansa? Linnankoski sanoi että kolmasosa työskenteli (näistä jotka tulivat silloin 1989-1993) etnospesifillä alalla. Tänä päivänä näet somaleja bussikuskeina, hoitoalalla, turvallisuusalalla jne.

Onko tahallista, ettet näe asiaa ajallisesti ja demografisesti jakautuneena? Väitteesi sisältää sisäänrakennetun olettaman, että etnospesifi-työvoiman tarve tai paremminkin keinotekoinen työntö alalle ikäänkuin loppui seinään vuonna 1999 vaikka sen jälkeen somalien määrä on lisääntynyt. Voisit yhtä hyvin väittää että ensimmäinen somali bussikuskina vesittää koko tuloksen etnospesifisistä duuneista. Se olisi sitä absoluuttisten ja suhteellisten lukujen propagandaa se.

Katarina R. Miten tutkimus on tehty väärin, ilemenee joko vihdoin ja viimein lukemalla se gradu tai Juneksen vastaus aiemmin. Siinä oli mielipuolisesti kansalaisuuksia sotkemalla saatu aikaan kulissi että humamujen työllisyys paranisi muiden mamu-ryhmien tasolle, vaikka se ei pidä paikkaansa, lukuunottamatta vietnamilaisia.

Quote from: 1NiitäKelanPoikia on 25.06.2013, 18:29:58
Katarina R. Miten tutkimus on tehty väärin, ilemenee joko vihdoin ja viimein lukemalla se gradu tai Juneksen vastaus aiemmin. Siinä oli mielipuolisesti kansalaisuuksia sotkemalla saatu aikaan kulissi että humamujen työllisyys paranisi muiden mamu-ryhmien tasolle, vaikka se ei pidä paikkaansa, lukuunottamatta vietnamilaisia.

Olen lukenut sen tutkimuksen ja siinä kerrottiin että kaikki pakolaistaustaisten työllisyys nousi siihen 60% tasoon paitsi irakilaisten joka jäi vaan siihen 54%:iin.

Olisi kyllä hyvä tehdä uudestaan tuollainen pitkittäistutkimus. Työllisyystilastoista kun näkee vain sen snapshotin nykytilanteesta missä on siis mukana sekä uusia tulokkaita että myös pitkään maassa asuneita.

Quote from: Boon Choo on 25.06.2013, 18:24:14

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 18:01:15

Ja tilanne silloin 10-15 vuotta sitten pitää edelleen paikkaansa? Linnankoski sanoi että kolmasosa työskenteli (näistä jotka tulivat silloin 1989-1993) etnospesifillä alalla. Tänä päivänä näet somaleja bussikuskeina, hoitoalalla, turvallisuusalalla jne.

Onko tahallista, ettet näe asiaa ajallisesti ja demografisesti jakautuneena? Väitteesi sisältää sisäänrakennetun olettaman, että etnospesifi-työvoiman tarve tai paremminkin keinotekoinen työntö alalle ikäänkuin loppui seinään vuonna 1999 vaikka sen jälkeen somalien määrä on lisääntynyt. Voisit yhtä hyvin väittää että ensimmäinen somali bussikuskina vesittää koko tuloksen etnospesifisistä duuneista. Se olisi sitä absoluuttisten ja suhteellisten lukujen propagandaa se.

En ole nähnyt mitään laajaa selvitystä siitä mihin ammatteihin maahanmuuttajat työllistyvät. Jossain oli että hoitoalalla joku tietty prosentti oli somalitaustaisia mutta en kyllä löytänyt sitä pikaisella hakemisella. Itse asun Helsingissä ja sen takia näen harva se päivä somaleja busseja ajamassa, ravintoloissa töissä, siivojina jne mutta eihän se nyt sinänsä kerro paljon.

Missä siis faktatieto siitä että tänä päivänä somalialaiset olisivat pääosin valtiolla töissä?

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 18:37:17
En ole nähnyt mitään laajaa selvitystä siitä mihin ammatteihin maahanmuuttajat työllistyvät. Jossain oli että hoitoalalla joku tietty prosentti oli somalitaustaisia mutta en kyllä löytänyt sitä pikaisella hakemisella. Itse asun Helsingissä ja sen takia näen harva se päivä somaleja busseja ajamassa, ravintoloissa töissä, siivojina jne mutta eihän se nyt sinänsä kerro paljon.

Meillä on sata somalia huippukoodareina. Onneksi saatiin, koska näistä kosmopoliiteista on maailmalla kova kysyntä!

(Niille joille asia jäi epäselväksi: kyseessä on vitsi.)

Sellaisia maahanmuuttajia jotka eivät kykene nettoveronmaksuun emme kaipaa. Somalien työ- ja varsinkin työnvieroksuntaprofiilista ei ole vaikea päätellä, että he eivät ole nettoveronmaksajia. Vaikka he kaikki olisivat töissä yksityisellä puolella, se ei paljoa lämmitä niin kauan kuin valtio ja kunnat maksavat heille - muiden veronmaksajien kukkarosta - enemmän kuin saavat heiltä verotuloja vähennysten, tukien ja ilmaisten palveluiden jälkeen.

Nykyisellä yhteiskunnan kustannusrakenteella eivät bussikuski, siivooja, kaupan kassa tai vartija ole ammatteja, joiden harjoittajat olisivat verojen nettomaksajia, varsinkaan jos suurperhe asuu Helsingin kaupungin asunnossa siihen kaupungilta tukea saaden. Suomalaisetkaan eivät näillä aloilla ole sitä, vaikka jotenkin saisivat kituutettua ilman palkkiota liiallisesta lisääntymisestä. Ja kaikissa sellaisissa töissä, joissa palkka tulee kokonaan tai merkittävissä osin tuettuna veronmaksajilta ovat käytännössä veronkannon kannalta tappiota. Realiteetit tässä suhteessa on kohdattava. Suomalainen yhteiskunta *ei* nouse menestykseen halpatyöllä (joka on valitettavasti käytännössä kaikkien ei-työperäisten maahanmuuttajien oletusarvoinen kohtalo, koska osaamista muuhun ei ole), vaan maailmanluokan asiantuntemuksella. Jos me emme pyri erikoistumaan, voimme olla varma että kiinalaiset(kin) ajavat meistä ohi. Ajattelemattomuuden lopputulos on kaikkea muuta kuin mukava.

Tämä valtio ottaa velkaa kestämättömään tahtiin jo nyt. Maahanmuuton kannusteet on rakennettava sellaisiksi, että ainoastaan yhteiskunnan kannalta positiivisen kassavirran tuovat maahanmuuttajat kokevat halua muuttaa tänne. Jos edes tätä ei haluta säätää, kaunis ja väriseville Afrikan kulttuureille avoin ja antelias yhteiskunta saa unohtaa olemassaolonsa, koska siihen ei kertakaikkiaan pidemmällä aikavälillä tule olemaan varaa. Olemme jo muutoinkin julkisen sektorin "kestävyysvajeen" vuoksi valtiona - kirjaimellisesti - konkurssin partaalla kymmenessä vuodessa. Myötäymmärrykseen mm. maahanmuuton tappiollisuuden suhteen ei ole varaa. Piste.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 18:37:17

Quote
Onko tahallista, ettet näe asiaa ajallisesti ja demografisesti jakautuneena? Väitteesi sisältää sisäänrakennetun olettaman, että etnospesifi-työvoiman tarve tai paremminkin keinotekoinen työntö alalle ikäänkuin loppui seinään vuonna 1999 vaikka sen jälkeen somalien määrä on lisääntynyt. Voisit yhtä hyvin väittää että ensimmäinen somali bussikuskina vesittää koko tuloksen etnospesifisistä duuneista. Se olisi sitä absoluuttisten ja suhteellisten lukujen propagandaa se.

En ole nähnyt mitään laajaa selvitystä siitä mihin ammatteihin maahanmuuttajat työllistyvät. Jossain oli että hoitoalalla joku tietty prosentti oli somalitaustaisia mutta en kyllä löytänyt sitä pikaisella hakemisella. Itse asun Helsingissä ja sen takia näen harva se päivä somaleja busseja ajamassa, ravintoloissa töissä, siivojina jne mutta eihän se nyt sinänsä kerro paljon.

Missä siis faktatieto siitä että tänä päivänä somalialaiset olisivat pääosin valtiolla töissä?

Olet oikeassa, että oma näkeminen ei kerro asioista tilastollisesti juuri mitään - puoleen tai toiseen. Itse kirjoitin mamuklusterista ja oletan myös etnospesifin alan rahoituksen tulevan muualtakin kuin valtiolta.

Itsearvioisin asiaa varovaisesti (ja maltillisesti) siten, että etnospesifisen alan (eikö tuota voisi korvata jollakin muulla?) työntekijöiden määrä rajoittuu nykyäänvälille: minimi = (määrä v. 1999) ja maksimi = (määrä v. 1999) * (etnisen väestön määrän suhteellinen kasvu - hyvin kotoutuneen etnisen väestön suhteellinen osuus). Näitä voisi jakaa tehokkuuden kasvulla (kai mokuklusterissakin jotain järkeistämistä tapahtuu) ja kertoa panostusten kasvulla (tätäkin varmasti tapahtunut). Jokatapauksessa pienellä räknäämisellä näkee jo että minimikin pyörii kaksinumeroisena (>10%) ja on luultavasti paljon suurempi. Jos se on suhteellisesti yhtä suuri kuin v. 1999 niin jotakin tartteis tehdä. Ei sillä tavalla ainakaan mitään työvoimapulaa paikata. Varsinkin kun meillä on kohta hyvin kotoutuneita mamueläkeläisiä (lue: kotoutuneet katoavat työelämästä ja muuttuvat taakaksi niinkuin suomalaiset).

Aito selvitys olisi mukava saada. Sellaisen kyseleminen on nykyään rasismia kuulemma.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:57:50
Turvapaikanhakija on ihminen joka väittää olevansa pakolainen ja tämä sitten selviää turvapaikkaselvityksessä. Jos hänelle tulee myönteinen päätös hän on samassa asemassa kuin muut pakolaiset.

Oleskelulupa voidaan meillä myöntää KHO:n päätöksellä (http://hommaforum.org/index.php?topic=84576.0) esimerkiksi siitä syystä, että kotiseudulle ei ole kuin epävirallisia kulkuyhteyksiä tai jokin kolmas maa ei suostu ottamaan väkisin palautettavaa vastaan. Tämä on hyvin eri asia kuin pakolaisstatuksen saaminen. Tosin myös pakolaisstatus, jollaisen vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa, voidaan tietyin edellytyksin ottaa pois, mutta tätä ei ole tarkoitus soveltaa kuin harvinaisissa yksittäistapauksissa (petos, lahjonta, sotarikos tjms.).

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:57:50Pohjoismaissa on jonkinverran leveämpi tulkinta verrattuna EU lainsäädäntöön.

Ei Pohjoismaissa ole niinkään erilainen tulkinta sopimuksista, vaan Pohjoismaiden pakolaispolitiikassa (paitsi Tanska) on tietoisesti valittu EU-lainsäädännön ylittävä taso, eikä tätä haluta muuttaa. Tämän myönsi muun muassa Astrid Thors toimiessaan maahanmuuttoministerinä, kun ulkomaalaislakia vaadittiin tiukennettavaksi EU-direktiivien tasolle. Eihän esimerkiksi siitä ole mitään tulkintaepäselvyyttä, että EU-direktiivi sallii perheenyhdistämisessä toimeentulo- ja asuntoedellytyksen käyttöönoton muille kuin pakolaisstatuksen saaneille.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:57:50
Itse en ole kyllä missään nähnyt että joku perustelisi humanitääristä maahanmuuttoa taloudellisilla seikoilla.

Et siis ole koskaan seurannut etenkään kahjoa paikallispolitiikkaa:

QuoteTuottavuutta ei voi kasvattaa rajattomasti. Eläkeiän nostaminen on yksi tekijä, mutta tärkeintä on saada tänne lisää työikäisiä ihmisiä. Vain sitä kautta saamme hyvinvointia lisää, sanoo Muukkonen.

Pakolaisten ottaminen ja kouluttaminen ei ole mikään pikakonsti. Muukkosen mukaan ensimmäiset pakolaiset voisivat tulla Kyyjärvelle jo kesällä, ja olla työmarkkinoilla kolmen vuoden kuluttua.

Yle: Kyyjärvi selvittää pakolaisten vastaanottoa (http://yle.fi/uutiset/kyyjarvi_selvittaa_pakolaisten_vastaanottoa/5770368)

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:57:50Toki pieneltä osin voivat helpottaa huoltosuhdetta jne mutta päämotiivi heidän vastaanottamiseen on ihan muualla.

Humanitaarinen maahanmuutto ei helpota huoltosuhdetta Suomessa sen enempää vähän kuin paljonkaan, sillä se huonontaa huoltosuhdetta.

Quote from: Katarina.R on 25.06.2013, 16:57:50Kyse on hyvin pienestä ihmismäärästä ja näin ollen taloudellinen vaikutus on mitätön.

Suuren alueen kuten koko maan tarkastelu on hämäävää. Humanitaarisen maahanmuuton todellisuuden ymmärtämiseksi on opettavaisempaa tutustua tyypilliseen maahanmuuttajalähiöön kuin vaikkapa Keski-Suomen keskiarvopitäjään. Muutokset ja vaikutukset näkyvät ilmiön luonteen vuoksi ensin tietyillä alueilla. Alueelliset vaikutukset voivatkin olla alueiden muiden asukkaiden kannalta sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti merkittäviä silloinkin, kun puhutaan valtakunnallisesti pikkuruisista määristä. Ei tarvittu kuin parisataa somalia muuttamaan Lieksan kaupungin ja kaupunkilaisten tulevaisuus.

Quote from: Roope on 25.06.2013, 19:22:23
Suuren alueen kuten koko maan tarkastelu on hämäävää. Humanitaarisen maahanmuuton todellisuuden ymmärtämiseksi on opettavaisempaa tutustua tyypilliseen maahanmuuttajalähiöön kuin vaikkapa Keski-Suomen keskiarvopitäjään. Muutokset ja vaikutukset näkyvät ilmiön luonteen vuoksi ensin tietyillä alueilla. Alueelliset vaikutukset voivatkin olla alueiden muiden asukkaiden kannalta sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti merkittäviä silloinkin, kun puhutaan valtakunnallisesti pikkuruisista määristä. Ei tarvittu kuin parisataa somalia muuttamaan Lieksan kaupungin ja kaupunkilaisten tulevaisuus.

Muutosvaikutuksista käy hyväksi esimerkiksi Ishojn kaupunki Tanskasta, jonka elo muuttui täysin. (Wikipedia Ishøj Municipality: total population of 20,687 (2008), many of whom are Pakistani, African, Arab, or Turkish immigrants). Kopsaan koko aiemman viestin toisesta ketjusta, koska siinä on muutakin aiheeseen liittyvää tietoa.

Quote from: akez on 25.07.2011, 23:13:39

Quote from: Vöyri on 25.07.2011, 22:25:25
Kyllä tämä tästä. Ei me upota.

Hienoa, että sinulla on vankka usko. Tässä kuitenkin näin esimerkiksi joitakin lukuja vielä epäileville tuomaksille ja uimataidottomille.

1) Humanitaarisesta maahanmuutosta ...

- kiintiöpakolaiset 750 hlöä per vuosi (pakolaistatus)
- turvapaikanhakijat v. 2010 4.000 ja v. 2009 6.000 hlöä.
- perheenyhdistämiset. Jonossa pelkästään somalien tekemiä hakemuksia nykyisin 6.000 hlöä.

Vuositasolla maahan on pyrkimässä edellisen hallituksen ilmoittaman kestävyysvajeen verran porukkaa. Kestävyysvajeenhan takia suomalaisten työuraa pitää pidentää ja eläkeikää nostaa.

2) Demografisesta vaikutuksesta...

Tanskalainen kulttuurisosiologi Eyvind Vesselbon tutki aikoinaan Ishojn kaupungissa 145 turkkilaista miestä, jotka olivat saapuneet vierastyöläisinä Tanskaan vuosina 1969-70. Vuonna 2000, jolloin tutkimus päättyi oli tämä 145 miehen joukko kasvanut 2.813 hengen joukoksi. Syynä tähän olivat Turkista haetut vaimot ja muut perheenjäsenet, sekä korkea syntyvyys. Keskiarvo oli 6,4 lasta per perhe. Usea mies lisäksi vielä erosi vaimostaan ja haki Turkista uuden.

Tutkimuksen mukaan maahan saapunut populaatio voi sopivissa oloissa 20-kertaistua 30 vuodessa. Meillä on juuri tälläisen mahdollistava järjestelmä käytössä.

3) Taloudellisista vaikutuksista ...

Työllisten osuus koko väestöstä Saksassa.

V. 1961 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 80%. (1)
V. 1984 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 45%. (1)
V. 2007 saksalaisista 43% teki töitä, kun taas turkkilaisista 34%. (2)

Työperäinen maahanmuuttokin voi pitemmällä tähtäimellä johtaa ei-toivottuihin tuloksiin.

(1) Paul Scheffer, Die Eingewanderten (2007).
(2) Thilo Sarrazin, Deutschland schafft sich ab (2010)

Quote from: akez on 25.06.2013, 20:25:52Työllisten osuus koko väestöstä Saksassa.

V. 1961 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 80%. (1)
V. 1984 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 45%. (1)
V. 2007 saksalaisista 43% teki töitä, kun taas turkkilaisista 34%. (2)

Työperäinen maahanmuuttokin voi pitemmällä tähtäimellä johtaa ei-toivottuihin tuloksiin.

(1) Paul Scheffer, Die Eingewanderten (2007).
(2) Thilo Sarrazin, Deutschland schafft sich ab (2010)

[/quote]

Selitys on todella yksinkertainen, ensin tultiin vain työn takia, sitten tultiin sosiaaliturvan eli ilmaisen rahan takia. Ensin tuli duunarit ja sitten koko suku perässä.

Hieman hämmennyn asioiden vääntelystä ja makustelusta. Turvapaikan saajan ei tarvitse välttämättä ikinä päästä/mennä duuniin, jos ei halua, koska hänellä säilyy oleskelulupa kuolemaansa asti. Muiden tarvitsee päästä/löytää duuni tai järkätä joku firman nimi, jossa mahdollisesti saattaa työskennellä tai ei saadakseen työ-/oleskeluluvan. Loppuajan/oikeasti voi vaikkapa diilata kamaa, varastella, ryöstellä tai jakaa persettä.

Katarinalle on nyt moneen kertaan kerrottu miksi tutkimus on valheellinen. En tiedä enää mitä tehdä kun toinen ei  vain ymmärrä mitä sanotaan. Pidän täten kumottuna argumenttia, jonka mukaan humamujen työllisyys nousisi muiden tasolle. Perusteet löydät gradusta tai helpommin Juneksen viestistä

Quote from: Katarina.R on 24.06.2013, 15:50:46

Otsikko jo antoi ymmärtää mistä on kyse (maahanmuuttovastaisesta propagandasta) ja se että tekijä oli maantieteen opiskelija ja gradu oli jostain ihan muusta tieteenalasta.

Kulttuurimaantiede on toinen puoli maantieteestä Oulun yliopistossa ja tosiaankin maahanmuutto liittyy ihan perusmaantieteeseenkin: onhan muuttoliike yksi merkittävimpiä demografisia asioita. Ja sosiologit yhteiskunnan tutkijoina ovatkin sitten aivan varmasti päteviä arvioimaan ihan kaikkea, ainakin kunhan löytyy Vasemmistoliiton kortti rintataskusta.

Gradun nimi oli tosiaan aika rohkea. Selvästihän sillä kuitenkin viitataan myös siihen, että pakolaisuus tapahtuu jonkin negatiivisen asian seurauksena (esim. sota) ja osittain laittoman maahantulon kautta, eikä kutsuttuna kuten työperäinen maahanmuutto.

Gradu oli melko lyhyt, mutta näkökulmia oli silti laajasti ja ne oli valittu hyvin. Virkistävää luettavaa.

"Kyse on hyvin pienestä ihmismäärästä ja näin ollen taloudellinen vaikutus on mitätön."

Kouluampujia on Suomessa pieni määrä ja näin ollen heidän vaikutus on mitätön.

Olisipa sanonut tuon aikoinaan, niin lynkatuksi olisi joutunut.

Quote from: Marko Parkkola on 26.06.2013, 07:34:39
"Kyse on hyvin pienestä ihmismäärästä ja näin ollen taloudellinen vaikutus on mitätön."

Kouluampujia on Suomessa pieni määrä ja näin ollen heidän vaikutus on mitätön.

Olisipa sanonut tuon aikoinaan, niin lynkatuksi olisi joutunut.

Joo, yksi yleisempiä (kallliidenkin) lemppariagendojen puolustustaktiikoita on sanoa, että sen kustannukset ovat johonkin suurempaan kokonaisuuteen verrattuna mitättömät.  Eipä taida löytyä kovin montaa sellaista yksittäistä kustannuserää, johon tuota taktiikkaa ei voisi soveltaa.

Quote from: Kuvitteellinen hahmo on 26.06.2013, 06:44:35
Kulttuurimaantiede on toinen puoli maantieteestä Oulun yliopistossa ja tosiaankin maahanmuutto liittyy ihan perusmaantieteeseenkin: onhan muuttoliike yksi merkittävimpiä demografisia asioita.

Katarina R:n käsitys maantieteestä kuulostaa alakoulun mantsalta: väritetään lippuja, laaditaan pieniä esitelmiä eri maista.
Vastasin muinoin, "vanhan reaalin" aikana, mantsan kysymykseen, joka koski väestönkasvuennusteita.

Tieteenalat ovat muutenkin aika "poikkitieteellisiä".
Maalliikona näppituntumani on, että maantiedettä sivuavat ainakin biologia, yhteiskuntatieteet, taloustiede, tilastotiede ja monet humanistiset tieteet. Jotakin varmasti unohtuikin tuosta.

Quote from: Oinomaos on 26.06.2013, 08:27:04
Kun vertaa lukuja toisiinsa, pitää käyttää samassa taulukossa olevia lukuja eikä vertailla ihan miten sattuu kuten sinulla on tapana. Eli joko 13,79%/12,03% tai 8,03%/8,62%, myanmarilaiset ensin mainittuina.

Ei ...

Vain n 60% somalialaisista on Somalian kansalaisia. Vastaavasti noin 35% täällä asuvista myanmarilaisista on Burman kielisiä. Mutta noin 99% täällä asuvista somalialaisista on somalinkielisiä ja n 99% myanmarilaisista Burman kansalaisia. Sen takia tarkimman kuvan työllisyydestä antaa kielen mukaan somalialaisten kohdalla ja taas kansalaisuuden mukaan myanmarilaisten kohdalla. Siis somalialaisten työllisyys on 50% parempi kuin myanmarilaisten.

Quote from: Siili on 26.06.2013, 08:00:01

Quote from: Marko Parkkola on 26.06.2013, 07:34:39
"Kyse on hyvin pienestä ihmismäärästä ja näin ollen taloudellinen vaikutus on mitätön."

Kouluampujia on Suomessa pieni määrä ja näin ollen heidän vaikutus on mitätön.

Olisipa sanonut tuon aikoinaan, niin lynkatuksi olisi joutunut.

Joo, yksi yleisempiä (kallliidenkin) lemppariagendojen puolustustaktiikoita on sanoa, että sen kustannukset ovat johonkin suurempaan kokonaisuuteen verrattuna mitättömät.  Eipä taida löytyä kovin montaa sellaista yksittäistä kustannuserää, johon tuota taktiikkaa ei voisi soveltaa.

Joku pässi esitteli minulle FB:ssä juuri valtiontalouden kuvaajaa ja osoitti, että tuossa ne mamukulut on, sisäasiainministeriön momentilla xxyyzz. Kuvaajassa kyseinen kohta olikin hyvin pieni.

Kyseinen pässi ei kuitenkaan kertonut mm. sitä, että STM:n kulut ovat siinä aivan vieressä...

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 09:42:34
Vain n 60% somalialaisista on Somalian kansalaisia.

Miten niin? Tarkoitat varmaan, että 47 % somalinkielisistä on saanut Suomen kansalaisuuden? Kyllä niilläkin, joille passi on annettu, on Somalian kansalaisuus tallessa. Mutta en taaskaan käsitä pointtia, onko sitä edes?

Somalinkielisiä 14 045 (työllisiä 1 690 eli 12,03 %)
Somalian kansalaisia 7 421 (työllisiä 640 eli 8,62 %)

Burmankielisiä 551 (työllisiä 76 eli 13,79 %)
Myanmarin kansalaisia 1 583 (työllisiä 127 eli 8,03 %)

Yhteenveto somalinkielisistä: http://dy.fi/mal

Mutta mitä tästä? En kerta kaikkiaan ymmärrä fiksaatiotasi 551 hengen ryhmää kohtaan.
Olen aiemmin huomauttanut, että burmankieliset ovat näkyneet vasta parin vuoden ajan tilastoissa, sillä jostain ihmeen syystä Tilastokeskus ei pienempiä ryhmiä erottele.

Ovatko myanmarilaiset leireiltä valittuja kiintiöpakolaisia? Jos ovat, niin silloinhan he ovat vaikeasti vammautuneita yms. rampoja. Ei ihme, että somalit päihittävät tällaisen ryhmän. Vai päihittävätkö sittenkään, viime vuonna sekä burmankielisten että myanmarilaisten työvoiman ulkopuolella oleva väestö pieneni ja on jo ohittanut somalit (sekä somalinkieliset että Somalian kansalaiset).

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 09:42:34
Vastaavasti noin 35% täällä asuvista myanmarilaisista on Burman kielisiä.

Tästä ei ole mitään varmuutta. Kolmannen kerran, selitys on tässä: http://hommaforum.org/index.php/topic,84616.msg1360575.html#msg1360575

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 09:42:34
Mutta noin 99% täällä asuvista somalialaisista on somalinkielisiä ja n 99% myanmarilaisista Burman kansalaisia.

99 % myanmarilaisista on Burman kansalaisia? Burma on Myanmar.

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 09:42:34
Sen takia tarkimman kuvan työllisyydestä antaa kielen mukaan somalialaisten kohdalla ja taas kansalaisuuden mukaan myanmarilaisten kohdalla.

Miten niin? Somaliankielisiä on 14 045 ja myanmarilaisia 1 582. Ei ryhmiä voi verrata järkevästi. Joka tapauksessa, kummankin ryhmän työttömyystilastot ovat katastrofaaliset, oli luku 8, 10 tai 20 %. Viimeinen tarjoukseni on 30 %, muttei sekään taida riittää: jos yhteisöstä vain kolme kymmenestä käy töissä, yhteisö ei elätä itseään, osa töistä kun vielä on keinotekoisia.

En syyllistä ryhmiä. On täysin selvää, etteivät somalialaiset sen paremmin kuin myanmarilaiset kuulu Suomeen. Meillä ei ole heille mitään tarjottavaa muuta kuin ilmainen elämä. Onko tämä sossukeinoilu toivottavaa, ei mielestäni. Kuka tahansa näkee, ettei tässä hommassa ole järjen hiventäkään. Meillä ei ole rahaa tähän eikä tästä tule yhtään mitään, riittää kun katsoo Ruotsia.

Kun tiedämme jo etukäteen, ettei homma onnistu, voisimme jo lopettaa tämän.

Ulkomaalaislain 6 luku pois ja turvapaikkabisnes seis.

Nyt kun tämä on selvitetty, seuraavaksi saanemme kuulla, kuinka Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin ja meidän tulee auttaa hätää ja vainoa kärsiviä. Vastaan, että ei pidä paikkaansa, ei ole moista kansainvälistä sopimusta eikä meidän tarvitse "auttaa" ketään. Ei tämä bisnes ole mitään auttamista.

Onko näillä ihmisillä muka oikeasti parempi olla sosiaalihuollon elätteinä Rinkebyn kaltaisessa eliittikoulussa ja Husbyn tyyppisessä palavassa lähiössä? Oletko katsonut Malmön tai Tukholman rikostilastoja? Södertäljen mafia?

Vieraskieliset kun vielä erottelisi syntymämaan mukaan, niin siinäpä olisi oiva kotouttamisen mittari nk. toisen polven mamuille:

- työllistyykö Suomessa syntynyt somalinkielinen paremmin vai huonommin kuin Suomessa syntynyt vietnaminkielinen?


Harmi vain, ettei Tilastokeskus tarjoa kuin erittäin rajatun määrän tietoa. Saisikohan noita taulukoita lisää pyytämällä?

Quote from: Junes Lokka on 26.06.2013, 12:04:12

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 09:42:34
Vain n 60% somalialaisista on Somalian kansalaisia.

Miten niin? Tarkoitat varmaan, että 47 % somalinkielisistä on saanut Suomen kansalaisuuden? Kyllä niilläkin, joille passi on annettu, on Somalian kansalaisuus tallessa. Mutta en taaskaan käsitä pointtia, onko sitä edes?

Somalinkielisiä 14 045 (työllisiä 1 690 eli 12,03 %)
Somalian kansalaisia 7 421 (työllisiä 640 eli 8,62 %)

Burmankielisiä 551 (työllisiä 76 eli 13,79 %)
Myanmarin kansalaisia 1 583 (työllisiä 127 eli 8,03 %)

Niin, pointtini on että somalialaisten työllisyys on parempi kuin myanmarilaisten. Taustallahan on se seikka että myanmarilaiset ovat pääosin ihan viime vuosina tulleita pakolaisia ja sen takia heidän työllisyys on erittäin huonota. Somalialaiset koostuu taas sekä pitkään maassa asuneista että myös juuri maahantulleista ja sen takia työllisyys on vähän parempi.

Työllisyys sinänsä ei liity kieleen tai kansalaisuuteen vaan maahanmuuttajan tausta vaikuttaa siihen. Myanmarista ja Somaliasta on tullut pääosin pakolaistaustaisia, Venäjältä ja Virosta taas työn perässä tulevia maahanmuuttajia ja sen takia luvut niin erilaiset.

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:29:08

Quote from: Junes Lokka on 26.06.2013, 12:04:12
Somalian kansalaisia 7 421 (työllisiä 640 eli 8,62 %)
Myanmarin kansalaisia 1 583 (työllisiä 127 eli 8,03 %)

Niin, pointtini on että somalialaisten työllisyys on parempi kuin myanmarilaisten.

8,62 % vs. 8,03 %. No, voidaanko sulkea rajat edes myanmarilaisilta?

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:29:08Myanmarista ja Somaliasta on tullut pääosin pakolaistaustaisia, Venäjältä ja Virosta taas työn perässä tulevia maahanmuuttajia ja sen takia luvut niin erilaiset.

Lähde?

Quote from: Junes Lokka on 26.06.2013, 18:32:18

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:29:08

Quote from: Junes Lokka on 26.06.2013, 12:04:12
Somalian kansalaisia 7 421 (työllisiä 640 eli 8,62 %)
Myanmarin kansalaisia 1 583 (työllisiä 127 eli 8,03 %)

Niin, pointtini on että somalialaisten työllisyys on parempi kuin myanmarilaisten.

8,62 % vs. 8,03 %. No, voidaanko sulkea rajat edes myanmarilaisilta?

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:29:08Myanmarista ja Somaliasta on tullut pääosin pakolaistaustaisia, Venäjältä ja Virosta taas työn perässä tulevia maahanmuuttajia ja sen takia luvut niin erilaiset.

Lähde?

12.03 vs 8.03% ... Mitä ihmeen järkeä siinä olisi että käyttäisi työttömyystilastoja valikoimaan ihmisiä. Eihän se ole sinänsä myanmarilaisten geneettinen tai kulttuuriin liittyvä ominaisuus että ovat työttömiä. Taustallahan on tuo pakolaisuus = ei ole etukäteen työpaikka ja matalampi koulutustaso.

Migrin tilastoista käy ilmi kuka tulee milläkin oleskelulupatyypeillä. Jos nyt on edes vähän seurannut maahanmuuttopolitiikka tietää ketkä tulevat humanitäärisen maahanmuuton mukaan, ketkä muilla syillä.

Jos hommalaisilla on somalifetissi niin Katariinalla on myanmarilaisfetissi.

Ennen olivat vieraat kohteliaita ja ymmärsivät lähteä kun kutsut olivat ohi mutta nykyään tulevat omin luvin ja syövät talon tyhjäksi, rikkovat kaiken mitä eivät syö eivätkä lähde kulumallakaan pois.

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:29:08
Somalialaiset koostuu taas sekä pitkään maassa asuneista että myös juuri maahantulleista ja sen takia työllisyys on vähän parempi.

Jos maassa kulutettu aika olisi ainoa vaikuttava parametri, somalien työllisyyden pitäisi olla huomattavan paljon parempi, onhan heitä ollut täällä jo niin kauan.

Quote
Työllisyys sinänsä ei liity kieleen tai kansalaisuuteen vaan maahanmuuttajan tausta vaikuttaa siihen.

Nimen omaan kulttuurinen tausta vaikuttaa siihen.  Epäilen syyksi islamille tyypillistä fatalismia.  Se voi olla syynä siihenkin , että muslimimaiden joukossa on niin paljon kroonisia paskastaneja, kun taas esimerkiksi kaukoidän ei-islamilaisissa maissa kansallisista kriiseistä myös noustaan (esim. Vietnam ja Kamputsea).  Olen kohtuullisen vakuuttunut, että burmalaiset saavat asiansa kuntoon kauan ennen somaleja.  Ja huomattavasti vähemmällä kansainvälisellä rahan ymppäyksellä.

Quote from: Siili on 26.06.2013, 18:45:25

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:29:08
Somalialaiset koostuu taas sekä pitkään maassa asuneista että myös juuri maahantulleista ja sen takia työllisyys on vähän parempi.

Jos maassa kulutettu aika olisi ainoa vaikuttava parametri, somalien työllisyyden pitäisi olla huomattavan paljon parempi, onhan heitä ollut täällä jo niin kauan.

Quote
Työllisyys sinänsä ei liity kieleen tai kansalaisuuteen vaan maahanmuuttajan tausta vaikuttaa siihen.

Nimen omaan kulttuurinen tausta vaikuttaa siihen.  Epäilen syyksi islamille tyypillistä fatalismia.  Se voi olla syynä siihenkin , että muslimimaiden joukossa on niin paljon kroonisia paskastaneja, kun taas esimerkiksi kaukoidän ei-islamilaisissa maissa kansallisista kriiseistä myös noustaan (esim. Vietnam ja Kamputsea).  Olen kohtuullisen vakuuttunut, että burmalaiset saavat asiansa kuntoon kauan ennen somaleja.  Ja huomattavasti vähemmällä kansainvälisellä rahan ymppäyksellä.

Somalialaisista aika moni on tullut ihan vasta viime vuosina ja sen lisäksi lähes puolet väestöstä on alaikäisiä. Tilastoista ei käy ilmi mikä on pitkään maassa asuneiden työllisyys mutta ainakin Suomen kansalaisuuden saaneet ovat huomattavan paljon paremmin työllistyneet kuin Somalian kansalaiset.

Monien muslimimaiden työllisyys (esim Pakistan, Jordania jne) on jopa parempi kuin esimerkiksi vietnamilaisten. Uskonto ei siis vaikuta vaan maahantulosyy on se ratkaisevin. Jaa, kauanko se Vietnamin sota kestikään?

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:41:38
Taustallahan on tuo pakolaisuus = ei ole etukäteen työpaikka ja matalampi koulutustaso.

Pakolaisuushan ei ole vamma, ei ainakaan ICD-10 luokituksen mukaan. Myös matalamman koulutustason omaavat ihmiset kykenevät oppimaan uusia asioita.


Argumenttiisi vastaa osaltaan myös Johanna Suurpää:

Quote
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Pakolainenei+ainaole+k%C3%B6yh%C3%A4/901214090

"HS - Mielipide - 14.12.1990

Pakolainen ei aina ole köyhä

HS:n mielipidesivulla julkaistiin 8. 12. nimimerkin Tapausta seurannut kirjoitus somaliturvapaikanhakijoiden varallisuudesta. Kirjoituksessa viitattiin allekirjoittaneen mielipiteisiin, minkä vuoksi haluan vastata seuraavaa.

YK:n pakolaissopimuksen mukaan pakolaisia ovat ihmiset, jotka ovat joutuneet vainotuksi mm. rodun, uskonnon tai poliittisen mielipiteen takia. Varallisuudesta ei sopimuksessa puhuta mitään. Pakolainen ei siis välttämättä ole köyhä. Usein on pikemminkin päin vastoin: hyvin koulutetulla, vaikutusvaltaisella henkilöllä on suuremmat mahdollisuudet joutua poliittisesti vainotuksi. On totta, että monet Suomeen saapuneista kuuluvat maassaan keskimääräistä paremmin toimeen tuleviin. Suomalaisella mittapuulla mitaten he eivät kuitenkaan ole rikkaita. Nimimerkin mainitsemia elintasosymboleja en ole somaleilla havainnut.

...

Johanna Suurpää

oikeust. kand."

Quote from: Arvoton on 25.06.2013, 21:26:20
Hieman hämmennyn asioiden vääntelystä ja makustelusta. Turvapaikan saajan ei tarvitse välttämättä ikinä päästä/mennä duuniin, jos ei halua, koska hänellä säilyy oleskelulupa kuolemaansa asti. Muiden tarvitsee päästä/löytää duuni tai järkätä joku firman nimi, jossa mahdollisesti saattaa työskennellä tai ei saadakseen työ-/oleskeluluvan. Loppuajan/oikeasti voi vaikkapa diilata kamaa, varastella, ryöstellä tai jakaa persettä.

Juu tässähän se tuli pähkinänkuoressa, turvapaikkaperseily suomessa ;D ;D ;D

Quote from: niemi2 on 26.06.2013, 19:11:22

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:41:38
Taustallahan on tuo pakolaisuus = ei ole etukäteen työpaikka ja matalampi koulutustaso.

Pakolaisuushan ei ole vamma, ei ainakaan ICD-10 luokituksen mukaan. Myös matalamman koulutustason omaavat ihmiset kykenevät oppimaan uusia asioita.


Argumenttiisi vastaa osaltaan myös Johanna Suurpää:

Quote
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Pakolainenei+ainaole+k%C3%B6yh%C3%A4/901214090

"HS - Mielipide - 14.12.1990

Pakolainen ei aina ole köyhä

HS:n mielipidesivulla julkaistiin 8. 12. nimimerkin Tapausta seurannut kirjoitus somaliturvapaikanhakijoiden varallisuudesta. Kirjoituksessa viitattiin allekirjoittaneen mielipiteisiin, minkä vuoksi haluan vastata seuraavaa.

YK:n pakolaissopimuksen mukaan pakolaisia ovat ihmiset, jotka ovat joutuneet vainotuksi mm. rodun, uskonnon tai poliittisen mielipiteen takia. Varallisuudesta ei sopimuksessa puhuta mitään. Pakolainen ei siis välttämättä ole köyhä. Usein on pikemminkin päin vastoin: hyvin koulutetulla, vaikutusvaltaisella henkilöllä on suuremmat mahdollisuudet joutua poliittisesti vainotuksi. On totta, että monet Suomeen saapuneista kuuluvat maassaan keskimääräistä paremmin toimeen tuleviin. Suomalaisella mittapuulla mitaten he eivät kuitenkaan ole rikkaita. Nimimerkin mainitsemia elintasosymboleja en ole somaleilla havainnut.

...

Johanna Suurpää

oikeust. kand."

Pakolaisuus ei tietenkään ole vamma mutta on selvää että heidän koulutustasonsa on keskimäärin alhaisempi kuin muiden maahanmuuttajien. Eniten vaikuttaa se seikka että muut maahanmuuttajat joutuvat etukäteen hankkimaan työpaikka että oleskelulupa myönnetään. (Tai sitten on perheenjäsenellä oleskelulupa). Syy miksi nepalilaisten ja kenialaisten työllisyys on niin paljon parempi kuin esimerkiksi myanmarilaisten tai somalialaisten johtuu juuri tästä asiasta.

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:41:3812.03 vs 8.03% ...

Ei, vaan 8,62 % vs. 8,03 %:

Somalian kansalaisia 7 421 (työllisiä 640 eli 8,62 %)
Myanmarin kansalaisia 1 583 (työllisiä 127 eli 8,03 %)

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:41:38Mitä ihmeen järkeä siinä olisi että käyttäisi työttömyystilastoja valikoimaan ihmisiä.

Miksi päästää maahan ihmisiä, jotka eivät työllisty?

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:41:38Eihän se ole sinänsä myanmarilaisten geneettinen tai kulttuuriin liittyvä ominaisuus että ovat työttömiä.

Kuka on näin väittänyt? Kuten aiemmin kirjoitin (http://hommaforum.org/index.php/topic,84733.msg1361902.html#msg1361902) (toistan, sillä et selvästikään lue, mitä kirjoitan):

En syyllistä ryhmiä. On täysin selvää, etteivät somalialaiset sen paremmin kuin myanmarilaiset kuulu Suomeen. Meillä ei ole heille mitään tarjottavaa muuta kuin ilmainen elämä. Onko tämä sossukeinoilu toivottavaa, ei mielestäni. Kuka tahansa näkee, ettei tässä hommassa ole järjen hiventäkään. Meillä ei ole rahaa tähän eikä tästä tule yhtään mitään, riittää kun katsoo Ruotsia.

Kun tiedämme jo etukäteen, ettei homma onnistu, voisimme jo lopettaa tämän.

Ulkomaalaislain 6 luku pois ja turvapaikkabisnes seis.

Nyt kun tämä on selvitetty, seuraavaksi saanemme kuulla, kuinka Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin ja meidän tulee auttaa hätää ja vainoa kärsiviä. Vastaan, että ei pidä paikkaansa, ei ole moista kansainvälistä sopimusta eikä meidän tarvitse "auttaa" ketään. Ei tämä bisnes ole mitään auttamista.

Onko näillä ihmisillä muka oikeasti parempi olla sosiaalihuollon elätteinä Rinkebyn kaltaisessa eliittikoulussa ja Husbyn tyyppisessä palavassa lähiössä? Oletko katsonut Malmön tai Tukholman rikostilastoja? Södertäljen mafia?

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:29:08Myanmarista ja Somaliasta on tullut pääosin pakolaistaustaisia, Venäjältä ja Virosta taas työn perässä tulevia maahanmuuttajia ja sen takia luvut niin erilaiset.

Lähde?

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 19:18:18
Pakolaisuus ei tietenkään ole vamma mutta on selvää että heidän koulutustasonsa on keskimäärin alhaisempi kuin muiden maahanmuuttajien.

Lähde?

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 19:18:18
Eniten vaikuttaa se seikka että muut maahanmuuttajat joutuvat etukäteen hankkimaan työpaikka että oleskelulupa myönnetään. (Tai sitten on perheenjäsenellä oleskelulupa).

Lähde?

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 19:18:18Syy miksi nepalilaisten ja kenialaisten työllisyys on niin paljon parempi kuin esimerkiksi myanmarilaisten tai somalialaisten johtuu juuri tästä asiasta.

Lähde?

Quote from: Junes Lokka on 26.06.2013, 19:27:59

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:41:3812.03 vs 8.03% ...

Ei, vaan 8,62 % vs. 8,03 %:

Somalian kansalaisia 7 421 (työllisiä 640 eli 8,62 %)
Myanmarin kansalaisia 1 583 (työllisiä 127 eli 8,03 %)

Ei ... Somalialaisista 12.03% on työelämässä ja myanmarilaisista taas 8.03%. Noin 99% somalialaisista on ryhmässä somalinkieliset ja 99% myanmarilaisista ryhmässä Myanmarin kansalaiset. Sen takia nuo luvut ovat vertailukelpoiset. Lähes puolet somalialaisista puuttuu tuosta ryhmästä Somalian kansalaiset ja 65% myanmarilaisista taas ryhmästä burmankieliset. Älyn käyttö on sallittu.

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:49:24

Monien muslimimaiden työllisyys (esim Pakistan, Jordania jne) on jopa parempi kuin esimerkiksi vietnamilaisten.

Jaa.

http://www.indexmundi.com/jordan/unemployment_rate.html
http://www.indexmundi.com/pakistan/unemployment_rate.html
http://www.indexmundi.com/vietnam/unemployment_rate.html
http://www.indexmundi.com/burma/unemployment_rate.html

En tiedä, mistä CIA on kaivanut nämä luvut.  Mistä olet kaivanut omasi?

Quote
Jaa, kauanko se Vietnamin sota kestikään?

Kolmisenkymmentä vuotta, jos lasketaan mukaan ensimmäinen Indokiinan sota.  Nuo sodat olivat kuitenkin pitkälti suurvaltojen keksinäisiä sotia.  Kun sota loppui (kommunistien voittoon), merkittävää kapinallista toimintaa ei jäänyt jäljelle ja maan jälleenrakennus pääsi vauhtiin.  Muslimipaskastanioissa kaiken sorttinen kapinallisuus lienee sitä vastoin endeemistä.

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 19:46:46

Quote from: Junes Lokka on 26.06.2013, 19:27:59

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 18:41:3812.03 vs 8.03% ...

Ei, vaan 8,62 % vs. 8,03 %:

Somalian kansalaisia 7 421 (työllisiä 640 eli 8,62 %)
Myanmarin kansalaisia 1 583 (työllisiä 127 eli 8,03 %)

Ei ... Somalialaisista 12.03% on työelämässä

Ei, vaan 8,62 %. Somalian kansalaisia: 7 421 (työllisiä 640 eli 8,62 %).

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 19:46:46
Noin 99% somalialaisista on ryhmässä somalinkieliset ja 99% myanmarilaisista ryhmässä Myanmarin kansalaiset.

Lähde?

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 19:46:46
Sen takia nuo luvut ovat vertailukelpoiset.

Toisessa ryhmässä 14 045 ja toisessa 1 582, vertailukelpoisia? Laajempi käsitys vertailukelpoisuudesta?

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 19:46:46Lähes puolet somalialaisista puuttuu tuosta ryhmästä Somalian kansalaiset ja 65% myanmarilaisista taas ryhmästä burmankieliset.

En tiedä, oletko huomannut, mutta olen kasannut taulukot näistä ja useasti laittanut linkit niihin. Luuletko tosiaan, etten tiedä, mistä puhun?

Ovatko viestisi huonoa stand upia vai jotain postmodernia absurdismia? Jos ovat, niin kertoisit etukäteen.

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 19:46:46Älyn käyttö on sallittu.

Täh?

Pyörrän aikaisemman arvioni: kyllä tällä vänkäämisellä on edelleen viihdearvoa.

Quote from: Veturimies on 26.06.2013, 20:15:04
Pyörrän aikaisemman arvioni: kyllä tällä vänkäämisellä on edelleen viihdearvoa.

Ei ole... Katariinat voisivat pysyä Katariinoille avatussa ketjussa.

Quote from: Alkuasukas on 26.06.2013, 20:16:17

Quote from: Veturimies on 26.06.2013, 20:15:04
Pyörrän aikaisemman arvioni: kyllä tällä vänkäämisellä on edelleen viihdearvoa.

Ei ole... Katariinat voisivat pysyä Katariinoille avatussa ketjussa.

Myös minä toivoisin, että Katarina ja Junes jatkaisivat väittelyään toisessa ketjussa. Tässä ketjussa voidaan keskustella gradustani.

Katariinan kanssa olen samaa mieltä siitä, että äidinkieli ei ole välttämättä hyvä muuttuja tutkittaessa (etnistä) ryhmää tai kansaa, joka on kielellisesti monimuotoista.

Mielestäni on kuitenkin hiukan ongelmallista todeta:

Quote from: Katarina.R on 26.06.2013, 19:46:46
Noin 99% somalialaisista on ryhmässä somalinkieliset ja 99% myanmarilaisista ryhmässä Myanmarin kansalaiset. Sen takia nuo luvut ovat vertailukelpoiset. Lähes puolet somalialaisista puuttuu tuosta ryhmästä Somalian kansalaiset ja 65% myanmarilaisista taas ryhmästä burmankieliset.

...ellei määrittele mitä käsitteet "myanmarilaiset" tai "somalialaiset" tarkoittavat. Jos ei pidä paikkaansa että:
myanmarilaiset = Myanmarin kansalaiset
niin keitä myanmarilaiset sitten ovat? Miten heidät määritellään myanmarilaisiksi? Itsekin olen sivunnut työssäni näitä esimerkiksi "suomalaisuuteen" ja identiteettiin liittyviä ongelmia...

Suomessa on ainakin yksi erityisalue Lieksa, jossa voidaan havainnoida somalien todellista työllistymistä.

Onko joku kuullut, että kukaan lähes puolestatuhannesta kunnassa oleskelevasta somalista olisi oikeissa markkinaehtoisissa töissä ?

Maakunnassa on hurja tarve juuri nyt mansikanpoimijoista. Oletko nähnyt koskaan somalia noissa hommissa mansikkapellolla tai mustikkametsässä?

Vertailun vuoksi: muutaman thaimaalaisen herrasmiehen olen itse bongannut ja kateeksi kävi kavereiden keruuvauhti.

Haloo Katarina.R, ovatko Lieksan ihmiskokeen asiat liian vaikeita kommentoitaviksi ? Puolentuhatta hyvin levännyttä paperinsa hukannunnutta koneinsinööriä siellä odottelee Hesan vuokra-asuntojen vapautumista. Paikalliset työt ei voisi vähemmän kiinnostaa.

Quote from: hakare on 28.06.2013, 18:42:13
Haloo Katarina.R, ovatko Lieksan ihmiskokeen asiat liian vaikeita kommentoitaviksi ? Puolentuhatta hyvin levännyttä paperinsa hukannunnutta koneinsinööriä siellä odottelee Hesan vuokra-asuntojen vapautumista. Paikalliset työt ei voisi vähemmän kiinnostaa.

Hmmm. tämä onkin mielenkiintoinen huomio. suomeen otetaan mamuja paikkaamaan työvoimapulaa. niille jotka asiaa kovasti ihmettelevät on vastattu, että kakki työt kun eivät kelpaa suomalaisille. Eli paikkakunnalla on mansikanpoimintaa mutta somalialaisia ei ole värvätty näihin hommiin. Eivätkö he ole työvoimatoimistossa työnhakijoina? Estääkö kuviteltu koneinsinöörin koulutus heitä menemästä mansikkapellolle? Katsoin vähän aikaa sitten uutisista, että mansikanpoimintaan on vaikea saada väkeä. Itse ole ollut nuorena monena kesänä taimitarhahommissa eikä tehnyt heikkoakaan

Quote from: rölli on 30.06.2013, 17:41:07
Hmmm. tämä onkin mielenkiintoinen huomio. suomeen otetaan mamuja paikkaamaan työvoimapulaa. niille jotka asiaa kovasti ihmettelevät on vastattu, että kakki työt kun eivät kelpaa suomalaisille. Eli paikkakunnalla on mansikanpoimintaa mutta somalialaisia ei ole värvätty näihin hommiin. Eivätkö he ole työvoimatoimistossa työnhakijoina? Estääkö kuviteltu koneinsinöörin koulutus heitä menemästä mansikkapellolle? Katsoin vähän aikaa sitten uutisista, että mansikanpoimintaan on vaikea saada väkeä. Itse ole ollut nuorena monena kesänä taimitarhahommissa eikä tehnyt heikkoakaan

Off-topiccia, tämän voi tunkea Katarina.R vastaa -ketjuun.

Mitä tulee kysymykseesi, niin:

- ei ole olemassa suomalaisuutta
- somali ei eroa ulkonäöltään suomalaisesta, joten mihin perustuvat havaintosi mansikkapellon työntekijöistä?
- kaikki aika, minkä koneinssi viettää mansikkapellolla, on poissa suunnittelutyöstä. Olen varma, että ovat tälläkin hetkellä kehittävät mansikanpoimintakonetta. Sen jälkeen poistuu työvoimapula.
- miksi nyt puhutaan niin paljon mansikoista? Rasismi ei kannata marjansyönnissä, söisit sinäkin esimerkiksi reilun kaupan ananasta.
- totta kai he ovat työnhakijoina työkkärissä, muutenhan tulisi karenssia.

Quote from: hakare on 26.06.2013, 22:25:33
Suomessa on ainakin yksi erityisalue Lieksa, jossa voidaan havainnoida somalien todellista työllistymistä.
Onko joku kuullut, että kukaan lähes puolestatuhannesta kunnassa oleskelevasta somalista olisi oikeissa markkinaehtoisissa töissä ?
Maakunnassa on hurja tarve juuri nyt mansikanpoimijoista. Oletko nähnyt koskaan somalia noissa hommissa mansikkapellolla tai mustikkametsässä?

Syy ettei somaleja näy on mansikan muodosta johtuva  uskonnollinen ja tytyrvallisuuteen liittyä kysymys.  Somalinaiselle mansikan poiminta ei sovellu uskonnollisista syistä. Somalimiehet saattaisivat kiihottua liikaa hypistellessään mansikoita ja silloin kontallaan olevien naispuolisten marjanpoimijoiden työturvallisuus olisi vaarassa.