Hommaforum Testi

Ohessa Punavihreä Tulevaisuus -asiakirja, olkaa hyvä:

Quote
PUNAVIHREÄ TULEVAISUUS

Suomi ja koko maailma tarvitsevat kokonaisvaltaista muutosta kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää sekä tasa-arvoista yhteiskuntaa. Tämän asiakirjan tarkoituksena on kuvata tuota tavoitetilaa ja hahmotella reittejä sen saavuttamiseksi. Uuden yhteiskunnan siemenet ovat jo täällä ja matka sitä kohti voidaan aloittaa heti.

Nykyisissä olosuhteissa sosiaalista oikeudenmukaisuutta voi tavoitella vain sitoutumalla läpikotaisesti ekologisen kestävyyden vaatimukseen: ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen ehtymisen ja kasvavan eriarvoisuuden torjumiseen.

Punavihreä tulevaisuus -asiakirja on kokonaisvaltainen näkemys siitä, millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa ja maailmaa Vasemmisto tavoittelee. Se ei sisällä tämän hetken konkreettisia lakiehdotuksia, mutta se ei ole utopia. Muutokset perustuvat todellisiin, esitettyihin tarpeisiin. Vasemmistolla on poliittinen tavoiteohjelma, jossa käsitellään konkreettisia poliittisia tavoitteita, joista voi johtaa lainsäädäntöä. Vasemmistolla on myös periaateohjelma, jossa käsitellään puolueen arvoja.

Tulevaisuuden yhteiskuntaa määrittävät talouspoliittisten valtarakenteiden demokratisointi, taloudellisten resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo – muun muassa sukupuolesta, maailmankatsomuksesta, etnisestä taustasta, varallisuudesta, iästä, sairaudesta tai vammaisuudesta riippumatta – ihmisten henkilökohtaisen vapauden lisääntyminen ja maapallon resurssien rajallisuuden kunnioittaminen.

Elämä ei ole kilpajuoksu. Meidän ei tarvitse enää juosta kovempaa, uupua tehokkuuden vaatimusten alle ja kuluttaa enemmän. Sen sijaan voimme keskittyä hyvään elämään, uuden oppimiseen ja toisten ihmisten seurassa viihtymiseen. Voimme vaihtaa turhan tavaran hamstraamisen luovuuden, huumorin ja sivistyksen yltäkylläisyyteen.

Olemme ylittäneet ekologisesti kestävät rajat jo vuosikymmeniä sitten. Ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin on oletettu, eikä maapallo kykene enää tuottamaan kulutustottumuksiamme vastaavaa määrää luonnonvaroja ja käsittelemään jätteitämme. Luonnon ja eliölajien monimuotoisuus vähenee kiihtyvällä vauhdilla.

Samanaikaisesti ihmisten välinen epätasa-arvo on kasvanut monella tavalla. Viime vuosina on ollut globaalisti käynnissä massiivinen yhteisen omaisuuden siirto pankeille, suuryrityksille ja varakkaille yksityishenkilöille. Köyhyys ja toimeentulon epävarmuus on lisääntynyt. Pienituloisten asema on heikentynyt rikkaissa länsimaissa ja keskiluokan elämästä on tullut yhä stressaantuneempaa. Kuka tahansa voi koska tahansa pudota kelkasta. Kansainvälinen talouskriisi ja julkisen sektorin vyönkiristys ovat johtamassa kasvavaan rikollisuuteen, äärioikeiston nousuun ja yhteiskunnallisen ilmapiirin koventumiseen.

Taloudellinen turvattomuus on lisännyt myös rasismia ja muuta suvaitsemattomuutta. Lisäksi vahvistunut konservatiivinen arvomaailma on hidastanut sukupuolisen tasa-arvon etenemistä ja paikoin etenkin naisten oikeuksissa on tapahtunut jopa taantumista. Seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden hyväksyminen on lisääntynyt, mutta myös sen osalta on pitkä matka todelliseen yhdenvertaisuuteen.

Meillä ei ole varaa rahoittaa finanssikeinottelua, pankkien tukipaketteja, sotia ja ympäristöä tuhoavaa tuotantoa. Sen sijaan meidän täytyy tarjota maapallon rajojen puitteissa kaikille riittävä toimeentulo, asunto, terveydenhuolto ja koulutus.

Punavihreän yhteiskunnan tulevaisuutta rakentaessamme astumme osittain tuntemattomalle maaperälle. Meillä ei ole valmiita vastauksia kaikkeen, vaan yksityiskohdat hahmottuvat vähitellen demokraattisen prosessin seurauksena. Kohti hyvää yhteiskuntaa voidaan edetä ainoastaan kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta.

Työväenliikkeen kamppailujen tuloksena Suomeen on rakennettu hyvinvointivaltio, joka kykeni poistamaan äärimmäisen köyhyyden ja lisäämään ihmisten välistä tasa-arvoa. Hyvinvointivaltio tuki myös sukupuolten välistä tasa-arvoa mahdollistamalla naisten taloudellisen itsenäisyyden ja siirtämällä osan naisten palkatta tekemästä hoivatyöstä yhteisesti hoidettavaksi. Työväenliikkeen kamppailujen varhainen muotoilu oli vuonna 1903 hyväksytty Forssan ohjelma. Forssan ohjelman sisältö oli kahtalainen. Yhtäältä se oli pohja työväenliikkeen välittömästi vaatimille uudistuksille, joiden seurauksena taisteltiin muutoksia, jotka synnyttivät hyvinvointivaltion. Mutta yhtä vahvana vireenä Forssan ohjelmassa on nähtävä luokkataistelu kapitalismin kumoamisen välttämättömänä keinona ja luokkataistelun kansainvälinen luonne. Nyt tarvitaan vähintään yhtä suuria linjauksia ja solidaarisuuksien tunnustuksia.

Muutoksella on jo kiire, mutta tapahtuakseen hallitusti ja kestävästi sen on tapahduttava asteittain. Yhteiskunnallisen arvomaailman murros on jo käynnissä. Edistyksen vauhdittaminen edellyttää määrätietoista poliittista yhteistyötä sekä monella rintamalla toimivaa laajaa paikallista ja globaalia kansanliikettä.

Vaurauden uusjaolla reiluun talouteen

Tavoitteet: Talouden päämääränä on luoda edellytykset hyvän elämän tavoittelulle. Keskittyneen varallisuuden uusjako niin globaalilla kuin kansallisellakin tasolla on investointi ihmisten vapauteen. Kapitalismin sijaan tavoitteena on demokratisoitu, kriiseistä vapaa, yhteisvastuullinen sekä omistussuhteiltaan monimuotoinen ja moniarvoinen talousjärjestelmä. Erilaisten yksityisten, yhteisten ja julkisten omistusjärjestelyjen lisäksi myös monenkirjavat omistamisen ehdot ja määräaikaisuudet ovat tavallisia. Markkinat ovat alisteisia ihmisen ja luonnon hyvälle. Tarvittaessa tällaista sekatalousjärjestelmää ohjataan demokraattisesti sovittuun suuntaan.

Progressiivisella verotuksella, lainsäädännöllä ja investointiohjelmilla ohjataan taloudellista toimintaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään suuntaan.

Punavihreässä yhteiskunnassa talous otetaan demokraattiseen ohjaukseen. Siirtyminen kohti uusiutuvien energiavarojen ja lisääntyvän energiatehokkuuden taloutta edellyttää mittavia julkisia investointiohjelmia sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Tarvitaan työllisyyttä edistäviä investointeja vihreisiin teknologioihin ja teollisuuden vihreään rakennemuutokseen, raideliikenteeseen, älykkääseen infrastruktuuriin, asumiseen ja energiantuotantoon. Niiden toteuttaminen edellyttää paitsi eurooppalaisia veroja ja rahastoja niin myös mahdollisuutta käyttää Euroopan keskuspankin suoraa rahoitusta julkisten budjettien tukemiseen. Euroopan keskuspankki demokratisoidaan ja saatetaan osaksi yleisempää eurooppalaista talouspolitiikkaa. Myös jäsenmaita pitää voida rahoittaa ilman liikepankkien välikäsiä. Keskuspankin ensisijaiseksi tehtäväksi tulee edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, toki sen pitää myös pyrkiä välttämään inflaation kiihtymistä.

Punavihreä yhteiskunta tukee luovuutta ja yritteliäisyyttä. Omaisuuksien ja taloudellisen vallan keskittämisen sijasta vaurautta jaetaan oikeudenmukaisesti niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Liian suuret pankit ja yritykset pilkotaan pienemmiksi ja markkinoiden pelisääntöjä muutetaan lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten ja verotuksen keinoin reilummiksi. Valtioita ja yrityksiä ei enää pakoteta kilpailemaan pääomien ja sijoittajien suosiosta omien etujensa vastaisesti. Poliittisen yhteisön tehtävänä on huolehtia siitä, ettei yritystoiminnalla vahingoiteta ihmisten tai ympäristön hyvinvointia.

Askeleina kohti vakaata ja oikeudenmukaista maailmantaloutta otetaan käyttöön kattava rahoitusmarkkinavero sekä puututaan varakkaiden yksityishenkilöiden ja suurten yhtiöiden harjoittamaan kansainväliseen veronkiertoon. Pankki- ja rahoitussektoria uudistetaan erottamalla riskisijoitukset ja talletuspankkitoiminta toisistaan sekä suuntaamalla rahoitusmarkkinoilla liikkuvaa spekulatiivista rahaa kestäviin reaalitalouden investointeihin. Näin turvataan myös punavihreiden uudistusten riittävä rahoituspohja. Yksityisten pankkien vaihtoehdoksi rakennetaan uudenlaista pankkisektoria, johon kuuluu julkisomisteisia, eettiseltä pohjalta toimivia ja osuuskuntamuotoisia pankkeja, kuten nykyiset naisten- ja kansanpankit. Veroparatiisit lakkautetaan kansainvälisillä sopimuksilla sekä estämällä pääomaliikkeet veroparatiisialueille.

Punavihreään yhteiskuntaan siirryttäessä ympäristöhaittojen ja luonnonvarojen kulutuksen verotusta kiristetään. Verotusta yksinkertaistetaan ja kaikkia yksityishenkilön tuloja ryhdytään verottamaan saman asteikon mukaan. Kaikessa tuloverotuksessa kiristetään ylimpien tuloluokkien verotusta tuloerojen tasaamiseksi ja uudistusten rahoittamiseksi. Arvonlisäverosta tehdään progressiivinen siten, että veroprosentti on porrastettu tuotteen ympäristövaikutusten mukaan. Suurten perintöjen verotusta tiukennetaan ja varallisuuseroja tasataan säätämällä lakkautettua varallisuusveroa huomattavasti korkeampi progressiivinen varallisuusvero. EU:ssa verotuksen vähimmäistasoja harmonisoidaan kansainvälisen veronkierron ja verokilpailun estämiseksi sekä otetaan käyttöön yhteinen varallisuusvero ja maksimipalkkalainsäädäntö.

Punavihreässä yhteiskunnassa taloudellisen toiminnan päämäärät arvioidaan uudelleen. Bruttokansantuotteen edelle on nostettava korvaavia mittareita, jotka kuvaavat laajasti väestön hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Talouskasvun tavoitteluun liittyy paitsi luonnonvarojen lisääntyvää kulutusta, myös yhä uusien asioiden siirtämistä markkinoiden piiriin. Vaikka myös ekologisesti kestävään ja hyvinvointia lisäävään toimintaan voi liittyä talouskasvua, ei kasvua voida enää pitää itseisarvoisena tavoitteena.

Talouden piiriin kuuluu myös kysymys luonnonvarojen hallinnasta. Maa, vesi ja ilma ovat jokaisen maapallolle syntyvän ihmisen yhteisomaisuutta, eivät yksityisen voitontavoittelun väline. Oikeus puhtaaseen elinympäristöön ja veteen sekä saasteettomaan hengitysilmaan on taattava kaikille ihmisille ja luonnonvaroista saatavat hyödyt on jaettava tasapuolisesti.

Sen sijaan, että yhä uusia asioita tai elämänaloja pakotetaan yksityisen voitontavoittelun piiriin, rakennetaan määrätietoisesti erilaisia yhteisvarantoja. Ihmisten mahdollisuus käyttää vapaasti elinympäristöään liikkumiseen, harrastamiseen, sekä yhteisen toiminnan ja itsensä kehittämiseen on perusoikeus. Maksuttomat palvelut koskevat terveyttä ja hoivaa, koulutusta, kirjastoa ja joukkoliikennettä. Avoimen verkon välityksellä ladattavat vapaat ohjelmistot tai monipuolinen kaupunkikulttuuri parantavat ihmisten hyvinvointia ja luovat yhä uusia mahdollisuuksia kehittää yhteisvarantoja. Yhteisvarantoja ja niiden perustalta tapahtuvaa tuotantoa on myös mahdollista järjestää yksityistä voitontavoittelua ekologisemmin ja tehokkaammin. Mitä enemmän asioita on saatavilla maksutta, sitä vähemmän tarvitaan kilpailulle alistettuja markkinoita.

Kulutushysteriasta kestävään elämäntapaan

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa asutaan monimuotoisissa yhdyskunnissa kohtuullisen kokoisissa asunnoissa. Keskeisillä kaupunkialueilla suositaan tiivistä yhdyskuntarakennetta ja vastaavasti huolehditaan, että joukkoliikenteeseen sekä palvelujen saatavuuteen panostamalla maaseutu väljempine asuinalueineen säilyy houkuttelevana asuinpaikkana. Esineet ovat kestäviä, energiaa käytetään säästeliäästi ja materiaalit kierrätetään. Tärkeimmät palvelut ovat lähellä ja liikkuminen tapahtuu pääasiassa kevyen ja joukkoliikenteen keinoin. Energian ja ruoan tuotannossa pyritään hajautettuun ympäristöystävälliseen tuotantoon ja omavaraisuusasteen kasvattamiseen. Tämä tarkoittaa uusiutuvan energian lähteitä sekä luomu- ja lähituotannon lisäämistä. Ihmiset syövät terveellistä kasvispainotteista ruokaa. Punavihreän maaseudun kehittäminen on osa tulevaisuuden aluepolitiikkaa.

Ihmisten keskeisistä perustarpeista asuminen, liikkuminen ja syöminen synnyttävät suurimman ekologisen jalanjäljen. Maapallon luonnonvarojen kulutus ylittää tällä hetkellä noin kolmanneksella luonnon uusiutumiskyvyn. Jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten, tarvittaisiin noin neljä maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet. Käyttämällä luonnonvaroja säästeliäästi pystymme säilyttämään maapallon elinkelpoisena tuleville sukupolville, maksamaan ympäristövelkamme köyhemmille maille sekä takaamaan ihmisarvoisen elämän edellytykset kaikille maapallon asukkaille.

Punavihreisiin kaupunkeihin rakennetaan tiiviitä ja omaleimaisia yhdyskuntia, joihin jätetään tilaa myös puistoille, lähimetsille ja kaupunkiviljelylle. Asuinalueista tehdään monimuotoisia siten, että erilaiset väestöryhmät ja asumismuodot sekoittuvat keskenään. Oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen taataan kaikille lisäämällä voittoa tavoittelematonta yhteiskunnallista asuntotuotantoa. Asunnot, työpaikat ja palvelut sijoitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan, jotta turhan liikkumisen tarve jää vähäiseksi. Uusiorakentamisessa pääosassa on hiiltä sitova puurakentaminen. Suomi kehittyy kansainvälisesti merkittäväksi puurakentamisen kärkimaaksi, joka vie osaamistaan ulkomaille.

Kaupunkiliikennettä kehitetään ensisijaisesti kevyen liikenteen varaan ja raiteille. Kaupunkien sisäinen joukkoliikenne on maksutonta ja vuorojen tiheyttä lisätään. Samalla huolehditaan hyväkuntoisesta tieverkostosta ja maaseudun hyvistä kulkuyhteyksistä. Pientalo- ja haja-asutusalueilla julkista liikennettä parannetaan rakentamalla syöttölinjoja raideliikenteen solmukohtiin sekä seisakkeita pysäköintialueineen radanvarsille. Raideliikenteestä tehdään myös ulkomaanmatkailuun entistä paremmin soveltuva vaihtoehto kehittämällä nopeita junayhteyksiä Baltian kautta Eurooppaan sekä kiristämällä lentoliikenteen verotusta. Sähkökäyttöisten autojen akut ladataan uusiutuvalla energialla.

Punavihreällä aluepolitiikalla luodaan uusia edellytyksiä maaseudun kehittämiselle. Omavaraisuusastetta kasvatetaan energian- ja ruoantuotannossa. Luonnonmukaista maataloutta kehitetään pääasiassa pienten ja keskisuurten tuottajien sekä osuuskuntien pohjalta. Viljelytoiminnan ympärille voidaan rakentaa ekologista energia-, hyvinvointi- ja lomapalvelutuotantoa. Tietoverkot, sosiaalisesti joustava työ, uudet innovaatiot ja toimintojen alueellistaminen mahdollistavat etätyöskentelyn ja asumisen maaseudulla.

Kestävä ruoantuotanto edellyttää irrottautumista globaalista ruokaa haaskaavasta, maaperää ja vesistöjä saastuttavasta ja ilmastoa lämmittävästä tehomaataloudesta. Vaikka ruokaa on maailmassa riittävästi, se jakautuu epätasaisesti ja siitä noin puolet päätyy roskiin globaalin elintarvikejärjestelmän eri vaiheissa. Sekä teollinen ruoan tuotanto, että sen jalostus ja kauppa ovat kaikkialla maailmassa keskittyneet muutamien suurten toimijoiden käsiin. Tehotuotantoon perustuva karjatalous ja ryöstökalastus aiheuttavat mittavia eettisiä ja ekologisia ongelmia. Lihan, meijerituotteiden ja ylikalastettujen kalalajien kulutuksen vähentäminen pienentää ruokavalion ekologista jalanjälkeä tehokkaasti.

Työntekijöiden työehdoista sekä eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan niin suurissa kuin pienissäkin tuotantoyksiköissä.

Kasvispainotteinen, lähi- ja eettisesti tuotettu ruoka on sekä työllisyydelle, ympäristölle ja terveydelle suotuisa vaihtoehto. Paitsi että se vähentää ilmastopäästöjä, se luo myös työpaikkoja lähialueille sekä tukee kotimaista ruoan tuotantoa. Näin tuotettua ja kasvatettua ruokaa suositaan kaikissa laitoksissa, virastoissa ja oppilaitoksissa.

Punavihreässä yhteiskunnassa irtaudutaan kokonaan ydinvoimasta sekä fossiilisista energiamuodoista ja siirrytään uusiutuviin energian lähteisiin, energiatehokkaisiin ratkaisuihin sekä energiankulutuksen vähentämiseen. Energian- ja lämmöntuotanto perustuu pääosin aurinko- ja tuulivoimaan, maalämpöön sekä niitä täydentävään biomassaan ja vesivoimaan.

Maaseudulla on runsaasti uusiutuvia energialähteitä, joiden hyödyntäminen luo uusia työpaikkoja. Punavihreässä yhteiskunnassa tuetaan paikallisten pienvoimaloiden rakentamista täyttämään asuin- ja tilakohtainen energiatarve. Tulevaisuuden haasteena on erilaisten pienvoimaloiden kytkeminen toisiinsa ja tuottamaan energiaa mahdollisesti myös kantaverkkoon. Mikroverkkoihin perustuvat energiaratkaisut voivat olla osa tulevaisuuden energiantuotantoa myös globaalilla tasolla.

Sopivasti työtä ja riittävä toimeentulo kaikille

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa työaikaa lyhennetään ja työtä jaetaan tasaisemmin ihmisten kesken. Työn käsitettä laajennetaan kattamaan myös markkinoiden ulkopuolella tapahtuvan työn muotoja. Perustulon avulla taataan kaikille riittävä perustoimeentulo ja mahdollisuus toimia erityyppisissä töissä markkinoilla, kotitalouksissa tai yhteisöissä. Sukupuolittunutta työnjakoa on purettu niin työmarkkinoilla kuin kotitalouksissa. Yrityksissä lisätään työntekijäomistusta ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen. Kun ihmiset voivat vapaasti valita oman tapansa työskennellä, sellaiset kategoriat kuin työtön tai eläkeläinen käyvät vähitellen tarpeettomiksi. Jokainen voi tehdä yhteiskunnalle hyödyllistä työtä kykyjensä, osaamisensa ja taitonsa mukaan.

Työtä voidaan tehdä punavihreässä yhteiskunnassa monella eri tavalla. Työnteon ehtoja kehittää ja turvaa kasvun rajat tiedostava ammattiyhdistysliike. Työ voi olla ansiotyötä, kotitaloustyötä, korvausta vastaan tehtävää yleishyödyllistä kansalaistyötä, aikapankeissa suoritettavaa palvelusten vaihdantaa tai omaehtoista luovaa työtä. Ihmiset voivat siirtyä vapaasti näistä työn eri muodoista toiseen ja yhdistellä niitä saaden riittävän toimeentulon.

Punavihreään yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää työllisyystavoitteiden arvioimista sosiaalisten ja ekologisten päämäärien kautta. Ekologiset investoinnit vähentävät ympäristölle haitallista ja työntekijöille vaarallista tuotantoa ja ovat työllistävämpiä kuin perinteiset tuotannonalat. Uusiutuvat energiamuodot, kestävä elintarvike- ja asuntotuotanto, sekä esineiden ja rakennusten korjaus ja materiaalien kierrätys lisäävät mielekkään ihmistyön tarvetta ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Työpaikkoja syntyy myös hoivan ja huolenpidon aloille. Ihmisten tai luonnon hyvinvoinnille haitallinen työ tehdään tarpeettomaksi.

Hyvinvointia tuottavaa työtä tapahtuu myös markkinoiden ulkopuolella. Siten osallisuus ja yhteisöä hyödyttävä elämä voivat syntyä myös muun kuin ansiotyön kautta. Sekä markkinoilla että niiden ulkopuolella tehtävät työt jaetaan oikeudenmukaisesti sukupuolten kesken. Uusia taloudellisen vaihdon muotoja voidaan kehittää rahatalouden ulkopuolella esimerkiksi aikapankeissa, joissa tehtyyn palveluun käytetty aika on vaihdon väline.

Tämän ajan myönteisimpiä ilmiöitä on osuuskuntien sekä yhteisöllisten taide-, kulttuuri- ja sosiaalisten projektien määrän kasvu. Osuuskuntapohjalta on mahdollista kehittää kestävää yritystoimintaa. Työntekijäomisteisissa osuuskunnissa kaikilla jäsenillä on yhtä suuri valta yrityksen päätöksenteossa. Myös voitot ja mahdolliset tappiot jakautuvat tasaisesti. Taloudellista toimintaa motivoivat yhdessä päätetyt päämäärät pikemminkin kuin voitontavoittelu työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. Osuuskuntien varaan voidaan rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tuotantoketjuja, joissa eri alojen tuottajat verkottuvat toisiinsa.

Osuuskuntamuotoisen yrittämisen rinnalla toimii pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä itsensä työllistäjiä. Suuret yritykset ja massatuotanto ovat perusteltuja niillä tuotannonaloilla, joilla näin saavutetaan parhaiten ympäristö- ja hyvinvointitavoitteet. Myös perinteisissä yrityksissä lisätään työntekijäomistusta sekä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä sisältöön.

Koulutus, tutkimus ja tieto tukevat uutta ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Teknologia on vähentänyt ihmistyön tarvetta ja luonut mahdollisuuksia organisoida työaikaa ja työnteon tapoja radikaalisti uudelleen. Tietoverkot mahdollistavat etätyön ja uusien yhteisöllisten työmuotojen kehittämisen. Teknologian kehitys on lisännyt perinteisen markkinatalouden ulkopuolella tapahtuvaa yhteistuotantoa.

Tietoyhteiskunnan tuottavuus perustuu siihen, että tieto, nykyajan tärkein tuotantovoima, on kaikkien avoimesti saatavissa globaaleissa tietoverkoissa. Internet perustuu tiedon yhtenäistämiseen sen rajaamisen ja yksityistämisen sijasta. Se on luonut ennennäkemättömän mahdollisuuden monistaa, jakaa, päivittää ja hyödyntää tietoa. Vapaasti sovellettavissa oleva tieto avaa myös mahdollisuuksia kehittää sekä uutta että perinteistä teollisuutta.

Automaation kehittymisen myötä työaikaa voidaan lyhentää ja keskittyä sisällöllisesti mielekkäisiin töihin. Eri aloilla otetaan käyttöön joustavia tunti-, viikko- tai vuosityöajan lyhentämismalleja. Osa yhteisen tuotannon tuloksesta jaetaan ansiona tehdystä työstä ja osa kaikille maksettavana vastikkeettomana perustulona. Perustulosta tehdään 2000-luvun kansalaisoikeus, jonka toteuttamista edistetään kansainvälisellä politiikalla.

Perustulo on paitsi uusi tapa järjestää sosiaaliturva, myös yhdessä verotuksen progression kanssa merkittävä tuloerojen tasaaja. Lisäksi se on investointi innovaatioihin, yrittämiseen ja kansalaisyhteiskuntaan. Perustulo vapauttaa ihmisiä sosiaaliturvan lamauttavista ominaisuuksista rakentamaan taloudellisesti itsenäisesti omaa elämäänsä ja yhteistä hyvinvointia.

Perustulon myötä ihmisten väliset luokittelut vähenevät. Ihmiset voivat siirtyä vapaammin työn eri muotojen välillä ja osallistua eri elämäntilanteissa erisuuruisilla osuuksilla sekä ansiotyöhön että sen ulkopuolisiin aktiviteetteihin.

Mahdollisuuksien politiikkaa

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa kaikille luodaan mahdollisuuksia tavoitella hyvänä pitämäänsä elämää. Punavihreässä yhteiskunnassa edetään pelkästä mahdollisuuksien ja oikeuksien tasa-arvosta todelliseen tasa-arvoon, jossa jokainen voi täysin toteuttaa taipumuksiaan ja kykyjään. Hyvinvointipalveluiden järjestämisestä vastaa julkinen sektori, joka myös tuottaa pääosan palveluista. Palveluiden järjestämiseen suunnataan niin paljon rahaa kuin on yhteisesti hyväksyttyjen hyvinvointitavoitteiden kannalta tarpeellista. Käyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa palveluiden sisältöön ja järjestämistapaan lisätään. Koulutuksen päämääränä on sivistyneiden ja itsenäisesti ajattelevien maailmankansalaisten kasvattaminen. Elinvoimainen kulttuuri ja taide lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja luovat perustaa yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Punavihreä yhteiskunta luottaa kansalaisiinsa. Mahdollisuuksien politiikan lähtökohtana on tukea ihmisten omia pyrkimyksiä rakentaa elämäänsä yhteisön jäsenenä. Ihmiset eivät enää ole toimenpiteiden kohteita, vaan aktiivisia toimijoita ja hyvinvoinnin tuottajia. Punavihreässä yhteiskunnassa julkisella sektorilla on viimekätinen vastuu siitä, että avun tarvitsija saa aina apua eikä ketään jätetä kamppailemaan yksin ongelmiensa kanssa. Lainsäädännössä ja lakien toimeenpanossa puolustetaan yksilön asemaa suhteessa talouselämään ja valtiovaltaan.

Punavihreässä yhteiskunnassa kasvaa sivistyneitä ja vastuuntuntoisia maailmankansalaisia. Koulutuksen päämääriä ovat sivistys, oppimistaitojen kehittäminen, moniarvoisuus, eettinen ajattelu ja kriittinen yhteiskuntatietoisuus. Koulutoiminnan keskeinen juonne on nuorten itsenäisen ajattelun tukeminen, elämänkatsomusopetus ja sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen. Demokratiakasvatusta lisätään kouluissa ottamalla oppilaat mukaan koulutoiminnan, opetuksen ja oman toimintaympäristön suunnitteluun.

Kaikille tasa-arvoinen ja yleinen koulutus on punavihreän yhteiskunnan peruskivi: mahdollisuus maksuttomaan koulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen tarjotaan kaikissa elämänvaiheissa. Koko maan kattava toisen asteen oppilaitosverkosto ja erikoistunut korkeakouluverkosto on uutta luovan punavihreän yhteiskunnan keskeinen elementti.

Punavihreässä yhteiskunnassa kulttuurin ja taiteen palvelut ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksia. Kulttuuri ja taide kuuluvat olennaisesti sekä ihmisten itsensä että koko yhteiskunnan kehittämiseen. Punavihreässä visiossa kulttuuri ja taide kukoistavat ja pitävät yllä yhteiskunnallista vireyttä. Punavihreässä yhteiskunnassa arkiympäristö edistää ihmisten mahdollisuuksia liikkua omien edellytystensä mukaisesti.

Eriarvoisuuden väheneminen ja elämän yleinen leppoistuminen vähentävät monia jatkuvasta kilpailusta ja ihmisten syrjäyttämisestä johtuvia sairauksia kuten stressiä, masennusta ja päihdeongelmia. Samalla säästyy yhteiskunnan kustannuksia niiden hoitamisessa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on myös turvallisempi elinympäristö.

Ihmisten välisen eriarvoisuuden muodot eivät ole ainoastaan taloudellisia. Pelkkä tuloerojen tasaus ei poista rasismia, seksismiä, homofobiaa tai muita syrjinnän muotoja. Punavihreässä yhteiskunnassa tunnistetaan hyvinvoinnin, terveyden, sairauden ja vallan väliset kytkökset. Kansalaisen itsemääräämisoikeus ja voimaantuminen ovat punavihreän yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspolitiikan lähtökohta. Koulutuksella ja ihmisten välistä vuorovaikutusta lisäämällä puretaan ihmisten välisiä keinotekoisia luokitteluja ja hierarkioita.

Valtio ja kunta ovat uskontojen ja vakaumusten suhteen tunnustuksettomia.

Siirtolaiset ovat tervetulleita Suomeen. Kaikilla on oltava tasa-arvoinen oikeus liikkua ja valita asuinpaikkansa varallisuudesta ja etnisestä taustasta riippumatta. Globaalissa politiikassa pyritään siihen, ettei kenenkään tarvitsisi enää jättää kotiaan köyhyyden, henkilökohtaisen vainon tai sodan pakottamana.

Punavihreässä yhteiskunnassa lääkäriin pääsee nopeasti, vanhuksista pidetään huolta, vammaisia tuetaan aktiiviseen toimintaan ja koulujen pienet ryhmäkoot mahdollistavat henkilökohtaisen opetuksen. Palveluiden budjetointi ja henkilöstömitoitus tehdään palveluiden tarpeen mukaan. Tätä tavoitetta kohti päästään keräämällä lisää veroja tavaramuotoisesta kulutuksesta sekä suurista tuloista. Palveluiden käyttäjät pääsevät demokraattisesti vaikuttamaan palveluiden sisältöön ja järjestämistapaan sekä valvomaan niiden laatua.

Hyvinvointipalveluiden järjestämisestä vastaa kansalaisille demokraattisessa vastuussa oleva julkinen sektori, joka myös tuottaa pääasiallisesti itse yhteiskunnalle välttämättömät palvelut. Hyvinvointipalveluja voivat tuottaa myös kolmas sektori ja paikalliset yritykset, yhteistyössä julkisen sektorin kanssa.

Punavihreässä yhteiskunnassa parisuhteet ja perheet voivat perustua rakkaudelle ja kiintymykselle, eivätkä taloudelliselle pakolle tai yhteiskunnan paineille. Yhteiskunta ja sen kaikki palvelut tunnistavat perhemuotojen moninaisuuden ja kaikkia perheitä kohdellaan yhdenvertaisesti.

Vallan keskityksestä vallan hajautukseen

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa politiikka vapautetaan markkinoiden alta. Poliittinen luovuus lisääntyy ja uusia vaihtoehtoja etsitään avoimesti. Suoran ja osallistuvan demokratian muotoja lisätään kaikilla päätöksenteon tasoilla. Ihmiset hallitsevat julkista valtaa, palveluita ja työelämää. Paikallisdemokratiaa vahvistetaan ja globalisoituneen talouden vastapainoksi kehitetään globaalia demokratiaa. Valtioiden välisestä taloudellisesta kilpailusta siirrytään kohti monien maailmanlaajuisten asioiden demokraattista yhteishallintaa.

Vaihtoehdottomuuden aika on ohi ja vaihtoehtojen aika tullut. Demokratia ei merkitse vain mahdollisuutta äänestää vaaleissa, vaan avoimuutta erilaisille vaihtoehdoille sekä jatkuvaa pyrkimystä ihmisten välisen tasa-arvon syventämiseen ja laajentamiseen. Demokratiaan kuuluvat erilaiset näkemykset ja niistä kumpuava älyllinen ilotulitus maustavat poliittista päätöksentekoa.

Demokratiassa valta on kansalla ja sen valitsemilla edustajilla jotka toimivat kansalaisten valvonnan alaisina. Nykyisin erilaiset hyväveliverkostot, elinkeinoelämä ja etujärjestöt pystyvät vaikuttamaan liikaa poliittiseen päätöksentekoon. Myös EU:n kehitys ja taloudellinen globalisaatio ovat rajoittaneet demokraattisen politiikan tilaa.

Edustuksellisen demokratian riippumattomuutta ja tasapuolisuutta lisätään säätämällä vaalirahoitukselle katto. Edustuksellisen demokratian rinnalle kehitetään kaikilla päätöksenteon tasoilla suoran ja osallistuvan demokratian muotoja, esimerkiksi sitovia kansanäänestyksiä ja osallistavaa budjetointia. Paikallistason demokratiaa vahvistetaan, jotta ihmisten arkielämää koskeva päätöksenteko tapahtuisi mahdollisimman lähellä. Tämä tapahtuu esimerkiksi ottamalla käyttöön kaupunginosavaltuustoja, joilla on itsenäinen päätösvalta, oma budjetti ja omat selvästi rajatut tehtävänsä. Demokratian toteutuminen edellyttää myös kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamista.

Kaikesta päätöksenteosta tehdään mahdollisimman läpinäkyvää julkistamalla päätöksentekoon liittyvät asiakirjat jo valmisteluvaiheessa sekä lähettämällä kaikki päättävien elinten kokoukset ja asiantuntijakuulemiset suorana verkkoon. Sähköisiä palveluita osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi kehitetään.

Demokratian toteutuminen edellyttää mahdollisimman vapaata ja monipuolista julkista keskustelua. Sen ehtona ovat sekä valtiovallan että liike-elämän kontrollista vapaa tiede, tutkimus ja media. Voittoa tavoittelemattomalle tutkimukselle, taide- ja kulttuurielämälle sekä ja tiedonvälitykselle varmistetaan riittävä julkinen tuki.

Demokratian eri muotoja kehitetään ja vahvistetaan aina globaalilta tasolta paikallistasolle. Nykyään kansainväliset talousjärjestöt ja rahoituslaitokset käyttävät kohtuuttoman suurta valtaa poliittisessa päätöksenteossa ja monet kansainvälisistä taloussopimuksista on solmittu yksityisen voitontavoittelun näkökulmasta. Punavihreässä maailmassa asioita ei katsota nurkkakuntaisesti vaan myös kokonaisuuksien näkökulmasta. Punavihreiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää EU:n demokratisointia ja kansainvälisten kauppa- ja investointisopimusten uudistamista. Pelkän kaupan ja markkinoiden vapauttamisen ja investoijien oikeuksien suojelun sijasta tarvitaan moniarvoista sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää globaalia talouden hallintaa.

Talouden hallinta on olennainen osa demokratiaa. Yhteenkietoutuneessa maailmassa demokratiaa sovelletaan myös poikkikansallisesti ja globaalisti. Esimerkiksi globaali kasvihuonepäästövero toteutetaan luomalla uusi rahasto ja elin, jonka demokraattisessa hallinnassa ovat mukana niin hallitukset, parlamentit kuin kansalaisyhteiskuntakin. Eri elinten ja valtioiden toimintoja koordinoimaan ja yhteistä lakia tulkitsemaan perustetaan yleisillä vaaleilla valittu maailmanparlamentti, joka toimii osana laajaa ja moninaista kokonaisuutta. Kaikilla elämänalueilla vahvistetaan erityisesti vallankäytöstä sivuutettujen, kuten naisten, voimaannuttamista ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Uusiutumattomista energiamuodoista irtautuminen, oikeudenmukaisempi kauppapolitiikka ja valtioiden välisten vastakkainasettelujen lieventäminen vähentävät aseellisten konfliktien riskiä. Suomi pysyy sotilasliittojen ulkopuolella. Niiden sijasta vahvistetaan siviilikriisinhallintaa ja kansainvälistä diplomatiaa. Näiden lisäksi tarvitaan yleistä aseistariisuntaa ja aktiivista rauhantyötä.

Mitäpä mieltä täällä ollaan?

Oma vastaukseni oli "täyttä paskaa" koska Vasemmistoliiton esityksistä jotensakin järkevät ovat jo toteutuneet aiemmin tai toteutumassa ja loput sitten luomuruuasta, energiasta, kansalaispalkasta (johon saisi kansalaisaktiivisuudella erillistä bonusta) ovat kohtalaisen huuruisia visioita.

Mitä vähän selailin niin paskaahan toi on, kuten kaikki muutkin poliitikkojen väsäämät julkilausumat.

QuoteDemokratian eri muotoja kehitetään ja vahvistetaan aina globaalilta tasolta paikallistasolle. Nykyään kansainväliset talousjärjestöt ja rahoituslaitokset käyttävät kohtuuttoman suurta valtaa poliittisessa päätöksenteossa ja monet kansainvälisistä taloussopimuksista on solmittu yksityisen voitontavoittelun näkökulmasta. Punavihreässä maailmassa asioita ei katsota nurkkakuntaisesti vaan myös kokonaisuuksien näkökulmasta. Punavihreiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää EU:n demokratisointia ja kansainvälisten kauppa- ja investointisopimusten uudistamista. Pelkän kaupan ja markkinoiden vapauttamisen ja investoijien oikeuksien suojelun sijasta tarvitaan moniarvoista sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää globaalia talouden hallintaa.

Ja sitten keinovalikoimaa, kuinka tähän päästään, kiiiiitoooos. Entä miten tämä suhtautuu myöhemmin esitettyyn vallan hajauttamisen tavoitteeseen?  :flowerhat:  :o  :facepalm:

On tämä vaan jäätävää diipadaapaa, jolla ei ole mitään kosketusta todelliseen maailmaan.

Tiivistelmä:

Ihmisillä on tarpeita ja vapaa-aikaa pitää saada lisää. Tuo mahdollistetaan varallisuuden uusjaolla. Se on punavihreää oikeudenmukaisuutta.

Kokeilumielessä olisi mielenkiintoista nähdä esimerkiksi punavihreä betonimies valamassa lattiaa. Toki ajatuskin on hypoteettinen, koska punavihreä betonimies todennäköisesti olisi punavihreä auringonpalvoja, joka  luottaisi varallisuuden uusjakoon ennemmin kuin hikoilisi letkun varressa levittämässä betonia.  Kuka haluaisi kahlita yksilön betonimieheksi, jos voi samaan aikaan antaa yksilön ottaa aurinkoa? Kuka muu kuin se, joka haluaisi näillä leveyksillä ihmisillä olevan myös asuinsijoja.

 

Minä olen aina kuvitellut että punavihreys on jonkinlainen haukkumanimitys politiikassa eikä yksikään puolue tai poliitikko itseänsä moisella määritelmällä kuvaisi. Ilmeisesti noin kuitenkaan asia ei ole.

Hauskaa, että lähes kaikki muu kirjoitettu on ristiriidassa tämän lauseen kanssa

QuoteTavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa kaikille luodaan mahdollisuuksia tavoitella hyvänä pitämäänsä elämää.

Punavihreä tulevaisuus häämöttää kuoleman kenttien takana.

Quote from: L. Brander on 13.06.2013, 15:05:19
Ja sitten keinovalikoimaa, kuinka tähän päästään, kiiiiitoooos. Entä miten tämä suhtautuu myöhemmin esitettyyn vallan hajauttamisen tavoitteeseen?  :flowerhat:  :o  :facepalm:

On tämä vaan jäätävää diipadaapaa, jolla ei ole mitään kosketusta todelliseen maailmaan.

Tässähän se keino taitaa tulla, setelipainot pumppaamaan:

QuoteEuroopan keskuspankki demokratisoidaan ja saatetaan osaksi yleisempää eurooppalaista talouspolitiikkaa. Myös jäsenmaita pitää voida rahoittaa ilman liikepankkien välikäsiä. Keskuspankin ensisijaiseksi tehtäväksi tulee edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, toki sen pitää myös pyrkiä välttämään inflaation kiihtymistä.

QuotePunavihreän yhteiskunnan tulevaisuutta rakentaessamme astumme osittain tuntemattomalle maaperälle. Meillä ei ole valmiita vastauksia kaikkeen, vaan yksityiskohdat hahmottuvat vähitellen demokraattisen prosessin seurauksena. Kohti hyvää yhteiskuntaa voidaan edetä ainoastaan kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta.

Jos demokratia olisi halunnut punavihreän yhteiskunnan, demokratia olisi sellaisen jo luonut.

Täyttä tuubaa.

Ponnistelin ekan kolmanneksen. Uurastetaan joskus loppuun. Mielikuvaksi jäi se Bisquitin pakina, joka alkaa vuoropuhelulla

- Taatto, voiko missään pudota äänettömästi kolahtaen puiselle kivilattialle?
- Kyllä voi, lapseni. Luonnonmukaisessa tietoyhteiskunnassa kaikki on mahdollista.

Quote from: Maatiaisjuntitar on 13.06.2013, 15:31:11
Hauskaa, että lähes kaikki muu kirjoitettu on ristiriidassa tämän lauseen kanssa

QuoteTavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa kaikille luodaan mahdollisuuksia tavoitella hyvänä pitämäänsä elämää.

Oleellinen asia on juurikin tuo.

Miksihän ei sanota suoraan että tavoitteena on kommunistinen yhteiskunta?

Quote from: Maatiaisjuntitar on 13.06.2013, 15:31:11
Hauskaa, että lähes kaikki muu kirjoitettu on ristiriidassa tämän lauseen kanssa

QuoteTavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa kaikille luodaan mahdollisuuksia tavoitella hyvänä pitämäänsä elämää.

Kaikille luodaan mahdollisuus päästä saajapuolelle. Siis lopettaa veronmaksu ja alkaa aktiiviseksi elämäntapalorvijaksi. Tai no, ehkäpä työttömyys voitaisiin kieltää väärinajattelijoilta...

Tutkijan tai järjestöaktiivin urasta haaveilevat humanistitytöt taputtavat tälle asiakirjalle idealistinen ja ideologinen kiilu silmissään.

Ketään muuta ei kiinnosta paskan vertaa.

Ei olisi pitänyt lukea. Meni ihan liian paljon aikaa hukkaan. Kaikki paska, mitä punavihreydestä voi kuvitella, on tuossa sievässä paketissa. Pelottaviakin kohtia löytyi, esim. "liian isojen" yritysten pilkkominen, maailmankansalaisuuskasvatus, jokaisen asian "demokratisoiminen" ja "voimaannuttaminen" (mitä ikinä tarkoittavatkaan, mutta kuulostavat erittäin pahaenteiseltä), "todellinen tasa-arvo"-hömppä ja luonnollisesti rajat auki-meininki mamupolitiikassa. Tuosta kyllä huokuu sellainen ajatus, että ihmiset eivät voi olla ahneita, pahoja, itsekkäitä tai ylipäätään itsenäisiä, vaan että kaikista voidaan jollain punavihreällä lobotomialla muokata kommunistisen oleskeluyhteiskunnan iloisia asukkeja.

Toisaalta reaktiot olisivat todennäköisesti aika pitkälle samanlaiset minkä tahansa puolueen tekemästä vastaavanlaisesta sepustuksesta, jossa jaetaan kaikille kaikkea kivaa.

Voi Herra Jeesus Sebaot mitä paskaa. Työväen puolue my ass! CCCP-kopio De Gröönasta. Nyt saadaan hikipaskalta haisevat duunarit siivottua vasuriliiton salien nurkasta ulos.

Quote
Siirtolaiset ovat tervetulleita Suomeen. Kaikilla on oltava tasa-arvoinen oikeus liikkua ja valita asuinpaikkansa varallisuudesta ja etnisestä taustasta riippumatta. Globaalissa politiikassa pyritään siihen, ettei kenenkään tarvitsisi enää jättää kotiaan köyhyyden, henkilökohtaisen vainon tai sodan pakottamana.

Eli Rajat auki politiikkaa.

Minulle jäi epäselväksi, kuinka tämä punavihreä yhteiskunta suhtautuu toisinajattelijoihin.

Kaikesta päätellen kovat kriitikot eivät (poliisesti aktiivisina ja seksualisesti epäaktiivisina hompansseina ainakin jos hikipediaa on uskominen) ymmärrä punavihreän tulevaisuus-asiakirjan todellista sisältöä. Ainoastaan Isäntä ja loinen on päässyt hieman jyvälle mistä punavihreässä asiakirjassa on kyse.

QuoteTutkijan tai järjestöaktiivin urasta haaveilevat humanistitytöt taputtavat tälle asiakirjalle idealistinen ja ideologinen kiilu silmissään.
Ketään muuta ei kiinnosta paskan vertaa

.

Näin ei suinkaan ole. Asiakirjaa laatineiden henkilöiden mukaan kyseinen tapahtuma on ollut  päihteiden ja seksuaalisen yhtymisen kansanjuhla jossa pääasiana ei suinkaan ole ollut julkilausuman tekeminen vaan verovaroilla maksettuun valtionvirkaan tähtäävän humanistitytön kanssa paritteleminen kertomalla tälle asioita joita toinen haluaa kuulla. Vähän niinkuin kertomalla iskuyrityksen kohteelle asioita joita tämän olettaa haluavan kuulla.

Ymmärrykseni mukaan tätä parittelukansanjuhlaa ovat haitanneet muutamat idealistiset henkilöt jotka eivät ole ymmärtäneet miksi ovat paikalla ja ovat pilanneet hyvää meininkiä naputtamalla paperia ja tietokonetta aikaansaaden julkilausumuksen.

QuoteMinulle jäi epäselväksi, kuinka tämä punavihreä yhteiskunta suhtautuu toisinajattelijoihin.

Tietojeni mukaan hyvin kaksinaisesti kuten julkilausumaa pakertavat tekijänsä. Toiset voivat keskustella kanssasi hyvinkin sivistyneesti ja älykkäästi. Mikäli näiden henkilöiden näkemykset kumotaan tai esitetään kestämättöminä niin sitten tulevat ns anarkomarkot jotka kertovat milloin puheoikeutesi lakkaa joko väkivaltaiseen kohtaukseen tai sitten poistamalla toisinajattelija joko mielisairaalaan tai vankilerille. He voivat olla hyvinkin ymmärtäväisen näköisiä tai mukavia mutta itsenäislle ajattelulle täysin kykenemättömiä sääntönatseja. Siksi liikkuvat ns sivistyneiden älykköjen kanssa jotka hoitavat tämän toimeenpanijajoukon puolesta kaiken ajattelemisen sekä päättämisen. Eräänlainen symbioosi joka korostuu punavihreän yhteiskunnan mallissa jossa pienryhmä omistaa kaiken ja toiset eivät omista muuta kuin lihasvoimansa, jos sitäkään.

Quote from: VASEMMISTOLIITTOPUNAVIHREÄ TULEVAISUUS

Suomi ja koko maailma ....
<snip>
.... ja aktiivista rauhantyötä.

= Raha kasvaa puissa.

Quote from: M.K.Korpela on 13.06.2013, 20:15:19

Quote from: VASEMMISTOLIITTOPUNAVIHREÄ TULEVAISUUS

.... ja aktiivista rauhantyötä.

Puolue tai ryhmittymä, joka esittää olevansa rauhan ylläpitämisen ammattilainen, mutta ei onnistu tuossa edes parin pojankoltiaisen kanssa, niin tuota tuota... onnistuukin siinä ulkovaltojen tai järjestäytyneiden terroristiryhmittymien kanssa?

Quote from: Tomi on 13.06.2013, 19:05:34

Quote
Kaikilla on oltava tasa-arvoinen oikeus liikkua ja valita asuinpaikkansa varallisuudesta ja etnisestä taustasta riippumatta.

Eli mamut saavat hakeutua omiin lähiöihinsä ja kantikset sitten white-flightin myötä omiinsa. ;)

Tätä seurausta eivät punapöpit tainneet ajatella.

Laitoin 10% asiaa Mahdollisuuksien politiikkaa kappaleen takia.

QuotePunavihreä yhteiskunta luottaa kansalaisiinsa. Mahdollisuuksien politiikan lähtökohtana on tukea ihmisten omia pyrkimyksiä rakentaa elämäänsä yhteisön jäsenenä. Ihmiset eivät enää ole toimenpiteiden kohteita, vaan aktiivisia toimijoita ja hyvinvoinnin tuottajia. Punavihreässä yhteiskunnassa julkisella sektorilla on viimekätinen vastuu siitä, että avun tarvitsija saa aina apua eikä ketään jätetä kamppailemaan yksin ongelmiensa kanssa. Lainsäädännössä ja lakien toimeenpanossa puolustetaan yksilön asemaa suhteessa talouselämään ja valtiovaltaan.

Tosin epäilen että lipsahtanut tuonne vahingossa sillä minun käsittääkseni punavihreässä politiikassa tasainen lopputulos ratkaisee ja siihen ei päästä jos jokaiselle annetaan samat mahdollisuudet ja velvollisuudet.

Quote from: Ilkka Partanen on 13.06.2013, 14:31:28
Oma vastaukseni oli "täyttä paskaa" koska Vasemmistoliiton esityksistä jotensakin järkevät ovat jo toteutuneet aiemmin tai toteutumassa ja loput sitten luomuruuasta, energiasta, kansalaispalkasta (johon saisi kansalaisaktiivisuudella erillistä bonusta) ovat kohtalaisen huuruisia visioita.

Jos vasemmistolle sattuu vahingossa tulemaan hyvä ajatus, voi olla melko varma siitä, että se löytyy muiltakin ja vielä parempana. Ehkä eri nimellä tai eri yhteydessä, mutta kuitenkin. Vasurin aivovoima ei riitä asioiden loppuun saakka ajattelemiseen.

Yksi viisisenttinen likakaivon pohjalla ei ole vaivan arvoinen.

Quote from: Roope on 13.06.2013, 19:32:29
Minulle jäi epäselväksi, kuinka tämä punavihreä yhteiskunta suhtautuu toisinajattelijoihin.

Siinä lienee sitä perinnettä, ettei etukäteen kerrottu niissä esikuvissakaan mitä h/meille on luvassa.

Pitäisi AMK:n tai Yliopiston ruveta kouluttamaan yhteiskuntatieteen insinöörejä poliitikkojen avuksi. Elikkä matemaattis luonnontieteellistä koulutusta , jossa insinöörimäisesti lasketaan mitä mikin maksaa.  Mikä vittu siinä on että näissä julistuksissa ei koskaan lasketa mitä jokin maksaa, ja mistä siihen otetaan rahat.

Quote from: Jani Rantala on 13.06.2013, 22:25:09
Pitäisi AMK:n tai Yliopiston ruveta kouluttamaan yhteiskuntatieteen insinöörejä poliitikkojen avuksi. Elikkä matemaattis luonnontieteellistä koulutusta , jossa insinöörimäisesti lasketaan mitä mikin maksaa.  Mikä vittu siinä on että näissä julistuksissa ei koskaan lasketa mitä jokin maksaa, ja mistä siihen otetaan rahat.

Tuota tuota. Sanoisin että kyse on enemmänkin siitä että näiden idealististen julistajien aivoina on häpeä- ja kommariyliopistossa opiskelevia matemaatikkoja. Siis puhtaan idealistisina tekeleinä taustalla häärii joukko ihmisiä jotka laskeskelevat teoreettisia malleja vailla mitään käytännön tolkkua tai ymmärrystä. Parhaiten tämän ns vihermatematiikan aivopierulogiikan käsittää ns vihreiden energiapolitiikasta.

Kun vihervasemmistolaiset Soininvaarat rakentavat oman laskukaavansa joka todistaa milloin holtittoman maahanmuuton autuuden, milloin jokaisen rantaviivan ja tunturin täyttävän tuulivoimahankkeen menestyksen, niin taustalla on usein matemaattinen arvio tai yksinkertaisemmin lasku- tai arviontivirhe. Siis virhe joka on on seurausta siitä kun arvion tekijä on kouluttautunut puhtaan yliopistomatematiikan avulla ymmärtämättä miten eri tekijät ja asiat oikeasti vaikuttavat toisiinsa kohtuudesta ja yleisestä arviontikyvystä puhumatta.

Yksinkertaistaen voidaan kuvata asiaa vaikkapa näin:

1 maahanmuuttaja = 1 työpanos

Tämän oletuksen perusteella vihervasemmistolainen voi julistaa että maahanmuuttoa pitää lisätä koska se on hänen mallinsa mukaan ehdottomasti kansantaloutta ja elinkeinoelämän spekulatiivisyyttä lisäävä tekijä.

Kun keskustelemme vihervasemmistolaisen häpeäyliopistokoulutetun kanssa ja kerromme että ei se maailman ihan niin mene että ihminen on pelkkä numero tai että yhtälö ei ota huomioon mitään kustannuksista ja vaikeuksista joita oletus sisältää, niin sitten tuleekin hassu ilmiö vastaan. Vihervasemmistolaisen häpeäyliopiston tutkija kun ei kykene käsittämään elämää. Hänelle ihminen on pelkkä numero. Siksi on likipitäen mahdotonta selittää tai saada häpeäyliopistokoulutettua kommariyhteiskuntatieteilijää ymmärtämään ihmisen ja elämän monimuotoisuutta ja kokonaiskustannuksia kun toinen on koko akateemisen elämänsä keskittynyt ns epäolennaisten elementtien (kuten todellisen elämän) karsimiseen. Eli kun ihminen on koko elämänsä saanut rahaa valtion taikaseinästä, ei tehnyt yhtään päivää oikeaa työtä, niin eipä sellainen tutkija kykene oikeasti mitään asiallista asiaakaan ymmärtämään. Teoriansa ja arvionsa kun sisältävät elämänkokoisia lasku- ja arviontivirheitä.

Eräs surullisin esimerkki näistä ns kammio-fakki-idiooteista on muuan VVM:n eläköityvä tutkijakaksikko joka koko ammattielämänsä ajan on käyttänyt ns työvoimapula-arvion tekoon. Ihmispolot jotka tekivät koko elämänsä suoraan sanottua pelkkää paskaa ja joiden elämäntyö on pelkkä nolla että edes VVM ei jatkanut miesten hankkeita. Siksi herrat jatkavat omia työvoimapula-arvioidensa tekemistä vielä eläkepäivillään. Jokainen voi päätellä miten kyvykkäästi tämän tasoiset puuha-Petterit kykenevät ottamaan vastaan kriittistä tai ylipäänsä mitään muuta kuin omia virhearvioitaan tukevaa tietoa.

En näe mitään syytä lukea päätöntä valehtelua. Siitä vain tyhmistyy.

Koska Suomessa ei pitkään aikaan ennen internetkeskustelun tuloa, ollut minkäänlaista kriittistä lehdistöä, joka olisi tuonut sanojen ja tekojen epäsuhteen tai jo sanoissa olevan ristiriitaisuuden esiin, ei sellaiseen ole totuttu. Suurin osa kansasta uskoo yhä, että kakun voi samaan aikaan sekä syödä että säästä. Kaikki lehtiin suunnatut kirjoitukset ovat sen takia pelkkää roskaa. Niissä kerrotaan vain asioiden hyvät puolet. Miten sellaisesta edes voi olla mitään mieltä?

Toisaalta ei voi myöskään kukaan muu tehdä mitään järkeviä ehdotuksia tulevaisuuden suhteen, koska vihervasemmisto hallitsee lähes kaikkia valtion instituutioita, ja pystyy niiden avulla estämään muiden toimet. Suomen Pankki on yksi tällainen. Sieltä jaetaan aina rahaa puolueiden suosikeille ennen vaaleja. Näin saadaan aina ennen vaaleja työllisyyskehitys pienoiseen nousuun ja hallinnon suosio samalla. Samoin toimii Yle - harjoittamalla puolieellista uutisointia, stakes, sossut, virastot ja kaikki. Suunnitelmataloudessa ei markkinamekanismiin pohjaavien laskemien tekeminen tuota ikinä oikeaa tulosta. 1 maahanmuuttaja = 1 työpanos on totta, jos se on suunnitelmassa niin ilmaistu. Ei ole mitään muuta totuutta. Markkinataloudessa työpanos joko muuttuisi todeksi tai ei riippuen kysynnästä ja tarjonnasta. Suunnitelmataloudessa voidaan jokaiselle luoda työpaikka - vaikka mitään tekemistä ei olisi, jolloin hän on työntekijä. Suunnitelmataloudessa työttömyys on poliittinen päätös.

QuotePUNAVIHREÄ TULEVAISUUS

Tekstissä ei ole ollenkaan sanaa "sosialismi". Tästä huolimatta visioidaan varallisuuden globaalista tasajaosta, joka toteutuu rikkailta (jokainen voi sijoittaa itsensä hahmotetussa globaalissa mittakaavassa välillä köyhä-rikas) ottamalla. Globaali sosiaaliturva, open borders, ilmainen terveydenhuolto jne. Tämä sitten pitäisi rahoittaa tilanteessa, jossa vihervisioon perustuen teollisuus ja talous ajetaan alas.

Nykyvasemmistolle tyypilliseen tapaan puhutaan valtavan hyvinvoinnin jakamisesta, mutta ei ole mitään realistista käsitystä tämän tuottamisesta.

Irtohuomiona, tehdasduunari ei sovi tähän punavihervisioon, ellei hän vaihda alaa ja rupea pesemään selkiä ja pyyhkimään perseitä.

Quote from: siviilitarkkailija on 13.06.2013, 22:56:55
Kun vihervasemmistolaiset Soininvaarat rakentavat oman laskukaavansa joka todistaa milloin holtittoman maahanmuuton autuuden ... niin taustalla on usein matemaattinen arvio tai yksinkertaisemmin lasku- tai arviontivirhe. ...

1 maahanmuuttaja = 1 työpanos

Aivan. Eikä siinä kaikki. Työn ja palkan laatu, määrä ja työuran pituus oletetaan myös samaksi.

Kaikki valtion viralliset perustelut maahanmuuton perustuvat olettamukseen, jonka mukaan mamun työura ja tulot ja vastaavat identtisesti kantaväestön vastaavia. Tämä tuli julki jostain virallisesta PDF:stä, en muista mistä.

Hmm.. Tavoitteena taitaa olla VihreäNeuvostoliitto. Taitaapa jäädä haaveeksi. Edellinen Neuvostoliitto ei ainakaan ollut erityisemmin vihreä.

Mielenkiintoista seurata kuinka monta punavihreää puoluetta Suomeen mahtuu.  Näköjään ainakin kaksi. Veikkaan että lukumäärä vielä kasvaa, vasemmistoliiton jäsentenvälisestä sanailusta päätellen.

Tuosta ohjelma-asiakirjasta suorastaan huutaa ulos se seikka että poliittinen (vasemmisto)puolue elää haaveista, ei realismista.

Pikkuinen askarteluharjoitus: Sekoittakaa punaista ja vihreää vesiväriä keskenään. Mitä saitte? Aivan oikein paskanruskeaa tai  30-luvun muotiväriä-ihan miten vain tulkitaan. Wanha P

Havahtumista puolueen suhteen alkaa tapahtua myös omissa, perinteisesti vahvoissa linnakkeissa:

QuoteTutkija ja ay-pomo: Vasemmistoliitto vaihtoi väriä
(http://yle.fi/uutiset/tutkija_ja_ay-pomo_vasemmistoliitto_vaihtoi_varia/6688296)
Ay-johtajan ja politiikan tutkijan mukaan vasemmistoliitto siirtyi puoluekokouksessaan yhä lähemmäs vihreitä. Vasemmistoliiton puna-vihreässä tulevaisuuspaperissa perustulo, kasvisruoka ja ydinvoiman vastaisuus ovat etusijalla, teollisuus ja työpaikat jäävät vähemmälle huomiolle.

Rakennusliitto on ollut perinteisesti syvänpunainen duunarilinnake, ja vaikka yhteys on nyt löyhempi, niin vasemmistoliiton puoluekokouksessa hyväksytyn punavihreän tulevaisuuspaperin puheenjohtaja Matti Harjuniemi on lukenut tarkkaan.

- Kyllä siinä sellaista sekä pää että jalat ilmassa olevaa meininkiä on. Eniten minua huolestuttaa se, että työttömyys ja työn teemat ovat niin hataria, että mahtaako sellaisella määrittelyllä pystyä tätä yhteiskuntaa pyörittämään.

Politiikan tutkija Ville Pernaan tulkinta on sama: teollisuus mainitaan tulevaisuuspaperissa vain kerran ja osuuskunnat, perustulo, talouskasvun karsastaminen, ydinvoimavastaisuus ja kasvisruoka korostuvat.

- Jos ajatellaan, mikä on jäänyt vähemmälle, niin sellaisen vakituisessa työssä, teollisuuden palveluksessa olevan työntekijän ja vaikkapa hänen palkankorotuksensa tai hänen työpanoksensa tuottaman talouskasvun tavoittelun, niin sellaista maailmaa tässä paperissa ei tavoitella eikä sitä kuvata, Pernaa listaa.

Viikonlopun puoluekokouksessa puoluejohto nuorentui ja linja vihertyi. Puoluevaltuuston uusi puheenjohtaja Hanna Sarkkinen kuitenkin vakuuttaa, että perusduunarillekin on puolueessa tilaa.

- No todellakin on sijaa, jos on ajattelultaan punavihreä.

Tutkijan mielestä tulevaisuuspaperin pohjalta on kuitenkin vaikea enää löytää eroja vasemmistoliiton ja vihreiden väliltä.

- Tämä kuvaa sitä maailmaa mihin vasemmistoliitto pyrkii. Ja se maailma on hyvin samantapainen kuin se maailma, johon vihreät pyrkivät, sanoo Pernaa.

Matti Harjuniemi Rakennusliitosta tulkitsee värin nyt vaihtuneen ratkaisevasti verrattuna esimerkiksi vasemmistoliiton SKDL:n vuosiin.

- Se oli reilusti punainen, se oli köyhien asialla oleva ja pienipalkkaisten ja vähäväkisten ihmisten asialla oleva liike, ja haki nimenomaan sieltä oman pontimensa. Nyt tässä määrittyy vähän muista lähtökohdista puolueen peruslinja.

- Eli vihreästä?

- Juuri näin.

Muutos näkyy jo Ylen kannatusmittausten taustaluvuissa. Parikymppisten joukossa vihreät ja vasemmistoliitto ovat yhtä suosittuja ja työntekijöiden keskuudessa kokoomuskin on suositumpi kuin vasta sijalla neljä oleva vasemmistoliitto.

Erityisen makoisa on kohta:

Quote
Viikonlopun puoluekokouksessa puoluejohto nuorentui ja linja vihertyi. Puoluevaltuuston uusi puheenjohtaja Hanna Sarkkinen kuitenkin vakuuttaa, että perusduunarillekin on puolueessa tilaa.

- No todellakin on sijaa, jos on ajattelultaan punavihreä.

Hyvä kysymys asiakirjan pohjalta tietysti onkin että miksi ihmeessä sen luettuaan yksikään perusduunari haluaisi olla punavihreä  :o

Khmer Rouge revisited :facepalm: Toisinajattelijat varmaankin sitten leirille?

Ruotsin Vänsterpartiet jonka puolueoohjelma tässä (http://www.vansterpartiet.se/material/partiprogram/) on Vasemmistoliiton ideologinen isoveli, joten siitä voi selailla kuinka hyvin Ruotsin veljespuolueen ohjelma matsaa vasureiden uuteen tuotokseen. Tässä vielä Vänsterpartietin tulevaisuuskomission loppuraportti. (http://www.vansterpartiet.se/assets/RapportFramkom.pdf)

Ilmimarxisteilla on Ruotsissa vahvempi asema, joten suomalaisten vastaavat paperit ovat ainakin paperilla kesympiä. Selvää kuitenkin on, että sama siirtymä vihreisiin ja femakkoihin joka tapahtui Vänsterpartietin sisällä 90-luvulla on tapahtumassa myös Suomessa.

Quote from: Puolueohjelma"Vänsterpartiet är ett socialistiskt och feministiskt parti, på ekologisk grund".

Vänsterpartiet on sosialistinen ja feministinen puolue ekologisella perustalla. Nuff said - ei kauas heitä pikkuveli Vasemmistoliitosta.

Ovatko punaiset puolueet ja Vihreä liitto yhdistyneet vai mitä tämä tarkoittaa?

Quote from: Takinravistaja on 14.06.2013, 19:07:45
Ovatko punaiset puolueet ja Vihreä liitto yhdistyneet vai mitä tämä tarkoittaa?

Siis kenen kynästä tuo salaperäinen "asiakirja" on lähtöisin? Yhtään nimeä ei ole kirjoituksen alla.

Quote from: Takinravistaja on 14.06.2013, 19:12:19

Quote from: Takinravistaja on 14.06.2013, 19:07:45
Ovatko punaiset puolueet ja Vihreä liitto yhdistyneet vai mitä tämä tarkoittaa?

Siis kenen kynästä tuo salaperäinen "asiakirja" on lähtöisin? Yhtään nimeä ei ole kirjoituksen alla.

Katso edellinen postaukseni. Asialla on vain tarkemmin määrittelemätön porukka joka on saksinut ja liimaillut sieltä täältä.  Eivät ne kaikkea ole keksineet itse. Yksi taho joka toimii tämän leikkaa-liimaamisen lähteenä on melko varmasti Ruotsin Vasemmistopuolue.

Quote from: Takinravistaja on 14.06.2013, 19:12:19

Quote from: Takinravistaja on 14.06.2013, 19:07:45
Ovatko punaiset puolueet ja Vihreä liitto yhdistyneet vai mitä tämä tarkoittaa?

Siis kenen kynästä tuo salaperäinen "asiakirja" on lähtöisin? Yhtään nimeä ei ole kirjoituksen alla.

Tuossapa:

Quote
Kajanoja: Punavihreä tulevaisuus -asiakirja parani puoluekokouksessa

ku

Vasemmistoliiton puoluekokouksen hyväksymää Punavihreä tulevaisuus -asiakirjaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Jouko Kajanoja on tyytyväinen asiakirjan käsittelyyn kokouksessa ja sen lopputulokseen.

Puoluekokouksessa tehtiin yli 60 muutosesitystä ja monet muutosesitykset sisälsivät monta ehdotusta. Kaikki ne käsiteltiin puoluekokouksen valiokunnassa. Valiokunta teki muutoksia ehdotusten pohjalta ja valiokunnan muokkaama esitys käsiteltiin puoluekokouksessa. Vielä salissa muokattiin muutamia kohtia ja joistakin äänestettiin.

Kajanoja katsoo asiakirjaa valmistelleen työryhmän rakentaman uuden muodon ja keskeisen sisällön säilyneen puoluekokouksen päättämässä asiakirjassa.

Muutoksista suurin osa oli Kajanojan mielestä selviä parannuksia. Tärkeimmät muutokset koskettelivat EU- ja globaalipolitiikkaa sekä tiedon ja kulttuurin tuotantoa.

Kajanoja muistuttaa, että asiakirjan valmisteluun oli työryhmätyöskentelyn aikana osallistunut satoja ihmisiä ehdotuksineen.

– Nyt asiakirjan tekijä on vielä enemmän punavihreä "general intellect" eli asiakirja on yleisen älyn yhteistuotantoa. Se sopii mainiosti, sillä asiakirjan mukaan yhteistuotanto on yksi punavihreän maailman keskeisiä ominaisuuksia.

Puoluekokouksessa esitettiin useita ideoita Punavihreä tulevaisuus -asiakirjan jatkokäsittelystä. Jouko Kajanoja kertoo sopineensa asiakirjaa puoluekokouksessa käsitelleen valiokunnan puheenjohtajan Matti Vesa Volasen kanssa, että he ehdottavat puoluesihteeri Marko Varajärvelle keskustelua asiakirjan pohjalta tehtävästä työstä. Keskustelun ajankohta olisi heti, kun Suomi elokuussa käynnistyy.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3009543/kajanoja-punavihrea-tulevaisuus-asiakirja-parani-puoluekokouksessa

Kajanoja on entinen SKP:n puheenjohtaja (1982-84).

Älkää nyt, toverit. Minusta se on aika ihana.

Kaikki voittavat, nekin jotka näyttävät häviävän. Tämä ohjelma on melkein yhtä ihana kuin vaikkapa Zeitgeist/ Venus-projekti. Ja melkein yhtä konkreettinen keinojensa puolesta. Näin ihana tarkoitus toki varmaan tarvitsee ja oikeuttaa äärimmäiset keinot.

Oikeasti :facepalm: ja vielä Varamiespalvelun logo perään (=VMP)

QuoteKokoomuksen varapuheenjohtaja: Vasemmistoliitto ei ymmärrä työmiehen pihvintarvetta
(http://www.hs.fi/politiikka/a1371183903494?jako=d56489042bff48955346856f863b090d&ref=og-url)

Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Janne Sankelo kummeksuu hallituskumppani Vasemmistoliiton viikonlopun puoluekokouksessaan tekemiä linjauksia. Sankelon mielestä puolueen kokouksessaan käsittelemästä tulevaisuusohjelmasta ei ole iloa työtä ja kasvua etsivälle hallitukselle.

Erityisesti Sankelo sättii Vasemmistoliittoa kasvissyönnin edistämisestä.

"Kasvisruoka on varmasti terveellistä. Sen syönnin edistäminen ei kuitenkaan voi olla vakavasti otettavan hallituspuolueen kärkitavoite. Oikeat ongelmat ovat kokoluokaltaan aivan erilaisia. Sitä paitsi työmies on pihvinsä ansainnut", Sankelo kirjoittaa tiedotteessaan.

Sankelon mielestä Vasemmistoliiton ohjelmassa on "sekä pää että jalat ilmassa".

Tietysti joka suunnalta tuleva kritiikki johtaa, jos vanhat merkit paikkansa pitävät, vasemmistoliitossa yhä suurempaan ohjelman puolustamiseen. Molempia tulevia vaaleja ajatellen se on erinomainen asia  8)